POSTI- 3 A LENNÄTINHALLITUKSEN Kl E RTOKIR] EROKO ELMA 1967 No 149 N :o 149. Kiertokirje posti- ja lennätinlaitoksesta Suomen itsenäisyyden juhlavuotena Suomi viettää tänä vuonna, joulukuun kuudentena, itsenäisyytensä viidettäkymmenettä vuosipäivää. Koko juhlavuonna 1967 ja erityisesti itsenäisyyspäivänä haluamme kunnioittaa niiden työtä ja ponnistuksia, joiden ansiota maamme riippumattomuus on, samoinkuin kaikkea sitä, mitä kansamme on viimeisten viiden vuosikymmenen aikana luonut, kokenut ja kestänyt kehittyäkseen arvovaltaiseksi kansakunnaksi muitten kansakuntien joukkoon. 16527 67/5
Tällaisena juhlapäivänä on meidän, posti- ja lennätinlaitoksessa palvelevien, syytä muistella sitä sarkaa, minkä laitoksemme on kyntänyt maamme vaiheissa. Kuuluuhan laitoksemme piiriin nykyisin välittömästi noin 38 000 toimihenkilöä, perheenjäsenet mukaanlukien kenties 100 000 henkilöä, minkä lisäksi huomattavan suuri määrä kansalaisiamme on joskus ollut tilapäisesti tai sijaisina postin tai puhelimen palveluksessa, kuten kesä- tai jouluapulaisina. Näin huomattavan joukon työpanos on kyllä ollut tuntuva. Lisäksi laitoksen toimipaikkaverkko kattaa koko maan Utöstä etelässä Nuorgamiin pohjoisessa, Storbystä lännessä Möhköön idässä. Eipä ole ainoatakaan vähänkään merkityksellistä taajamaa, missä ei laitoksemme keltainen tunnuskilpi kertoisi palveluksiamme tarjottavan asukkaille. Itsenäisyysaikamme pituus on suhteellisen vähäinen verrattuna koko siihen aikaan, minkä kuluessa laitoksemme on palvellut menneitä sukupolvia. Olihan maamme saavuttaessa itsenäisyytensä postilaitos ehtinyt toimia täällä jo 280 vuotta ja lennätinlaitos yli 60 vuotta; paikallispuhelinliikennettäkin oli vaikkakaan ei valtion toimesta hoidettu jo 40 vuotta. Pikatiedotusalan tuolloin nuorin liikenteenhaara, radiotoiminta, oli saanut ensimmäiset järjestyssääntönsä vuonna 1902. Näinollen valtakunnallamme oli itsenäisyytensä ensi hetkistä lähtien käytössään tietoliikennejärjestelmä, joskin se piti soveltaa muuttuneisiin olosuhteisiin. Vaikka posti-, lennätin-, puhelin- ja radiotoiminnalla näinollen oli takanaan jo pitkä historia, sijoittuvat kuitenkin tietoliikenteen todellinen läpimurto ja sen suuret saavutukset vasta itsenäisyytemme vuosikymmenille. Siksi lieneekin paikallaan palauttaa tässä mieliin muutamia pääpiirteitä posti- ja lennätinlaitoksen vaiheista itsenäisen Suomen historiassa. Tietoliikenteen kehitys on kuitenkin ollut niin valtava, ettei seuraava esitys voi käsittää muuta kuin kaikkein tärkeimpiä tapahtumia. Itsenäisyytemme ensimmäinen vuosikymmen, 1917 1927, alkoi sodan kaudella, jonka aikana posti ja lennätin olivat toiminnassa kummallakin puolella rintamalinjaa ja osittain sen ylikin. Tämä vuosikymmen käytiin selvästi hallinnollisten järjestelyjen merkeissä. Myös luotiin kansainväliset suhteet liittymällä jäseneksi maailman tietoliikennejärjestöihin. Laeilla ja asetuksilla määrättiin 1918 postilaitoksesta, 1919 lennätinlaitteista ja 1927 radiotoiminnasta. Laitoksen palveluksia pidettiin erittäin tärkeinä, kuten ilmenee hallitusmuodossa säädetystä posti-, lennätin- ja puhelinsalaisuudesta. Postiautoliikenne aloitettiin 1921 laitoksen omilla autoilla. Yksityisten liikennöitsijöiden kanssa tehtiin sopimuksia postinkuljetuksista heidän linjoillaan. Näin oli luotu pohja postin nopealle maantiekuljetukselle. Posti
siirtyi myös ilmakuljetuksiin; ensimmäinen lentolinja, jolla kuljetettiin myös postia, oli Helsingin ja Tallinnan välinen alkaen 1923. Venäjän vallan aikana oli postilaitos ollut suomalainen virasto, lennätinlaitos sitävastoin Venäjän lennätinlaitoksen alainen Suomen piiri. Vuonna 1918 perustettiin väliaikainen Suomen lennätinlaitos. Monen komitean voimalla etsittiin sitten sellaista parempaa organisaatiota, johon tietoliikennetoiminta kokonaisuudessaan voitaisiin vakiinnuttaa. Syyskuussa 1926 annetun hallituksen esityksen pohjalta päättikin eduskunta yhdistetyn posti- ja lennätinlaitoksen perustettavaksi alkaen 1.6. 1927. Tähän suureen tapahtumaan voidaankin laskea päättyväksi ensimmäinen itsenäisyyden vuosikymmen laitoksessamme. Toinen vuosikymmen, 1927 1937, oli kokonaisuutena katsoen voimakkaan kasvun aikaa siitä huolimatta, että vaikea yleismaailmallinen talouspula pudottikin liikenteen määrän neljän vuoden ajaksi siihenastisen tason alapuolelle. Voimakkaimmin kohdistui kasvu puhelintoimintaan. Ulkomaisten yhteyksien lisäämiseksi rakennettiin ensimmäinen merikaapeli länteen 1928. Määrätietoisin ponnistuksin pyrki valtio parantamaan puhelinoloja, jotka olivat varsin vaikeat toimilupapuhelinlaitosten suuren määrän lähes 2 000 toimilupaa takia. Jatkuvan komiteatyöskentelyn ja kiivaitten keskustelujen jälkeen päätti eduskunta, että valtio ottaa puhelinliikenteen hoitoonsa lähinnä kaukopuhelinliikenteen osalta ja lunastaa Etelä-Suomen Kaukopuhelin Osakeyhtiön. Tällöin siirtyi vuonna 1935 käytännöllisesti katsoen koko kaukopuhelinliikenne ja myös huomattava määrä paikallispuhelinliikennettä posti- ja lennätinlaitoksen hoitoon. Yleisradiotoiminnan teknillinen toiminta on alkuaan kuulunut posti- ja lennätinlaitoksen tehtäviin ja ensimmäinen varsinainen yleisradioasema, Lahden suurasema, rakennettiin posti- ja lennätinlaitoksen toimesta v. 1928. Vuodesta 1938 lukien on Oy Yleisradio Ab itse hoitanut myös yleisradiotoimintaansa liittyvät teknilliset tehtävät. Posti- ja lennätinlaitoksen tehtäväksi on tämän jälkeen kuulunut radiolaitteista annetun asetuksen nojalla luvan antaminen yleisradiovastaanottolaitteella tapahtuvaa kuuntelua ja katselua varten ja lupamaksujen periminen näistä luvista sekä radiorahaston hoito. Vuosikymmen päättyi vuonna 1937 toimeenpantuun posti- ja lennätinlaitoksen uudelleenjärjestämiseen, jolloin mm. keskushallinnon organisaatio ja piirihallinto saatettiin laitoksen laajentunutta toimintaa vastaaviksi.
Itsenäisyyden kolmas vuosikymmen, 1937 1947, alkoi vakiintuneissa ja vauraissa oloissa. Vuonna 1937 aloitettiin lentopostin kuljetus myös kotimaan reiteillä. 1938 valmistui Helsingin pääpostitalo ja vietettiin postilaitoksen 300-vuotisjuhlaa. Kohta suistivat kuitenkin raskaat sotavuodet laitoksen toiminnan sen normaaleilta raiteilta, mutta silti pystyttiin valtakunnalle elintärkeä tietoliikenne hoitamaan olosuhteet huomioonottaen kiitettävällä tavalla. Tuhannet laitoksen toimihenkilöt taistelivat rintamalla tai palvelivat kenttäposti- ja viestijoukoissa. Lukuisat heistä eivät enää palanneet taikka palasivat invalideina. Myös jouduttiin laitoksen laitteita ja kalustoja luovuttamaan merkittävässä määrin sotilastarkoituksiin, missä niillä monasti oli ratkaiseva vaikutus toiminnan onnistumiselle. Rauhan tultua palautui laitoksen toiminta entisiin uriinsa, joskin suuret muutokset alkoivat tehdä tuloaan. Postitoiminta alkoi muuttua yhä suuremmassa määrin rahaliikenteen hoidoksi johtuen vuonna 1940 käyttöön otetusta postisiirtoliikenteestä. Lennätintoiminnassa taas alkoi kaukokirjoitinkausi. Sodan jälkeinen jälleenrakennuskausi suurine väestönsiirtoineen aiheutti paljon työtä toimipaikkaverkon ja yhteyksien korjaamisessa, uudistamisessa ja täydentämisessä. Jälleenrakennuksen laajuus ja rahojen puute yhdessä johtivat moniin vaikeisiin ruuhkatilanteisiin, jotka etenkin puhelinpuolelta vieläkin muistettaneen. Laitoksen piirissä alkoi suunnitelmallinen rationalisointitoiminta sekä henkilökunnan sosiaalinen huoltotoiminta. Puhelinpuolella alkoi liian hajanaiseksi muodostuneen puhelintoimen organisatoorisen ja taloudellisen keskittämisen kausi. Vuosina 1939 1954 lunasti valtio lähes 200 yksityistä paikallista puhelinlaitosta. Vuodesta 1947 on posti- ja lennätinhallituksen toimivaltuuksiin kuulunut puhelinlaitosten toimilupien myöntämisoikeus. Tänä kautena laajennettiin laitoksen toimintapiiriä myös siirtämällä sille tuotantolaitoksia puolustuslaitokselta ja kansanhuoltoministeriöltä: Valtion Sähköpaja (Televa), Turun Asennuspaja ja Keskusautokorjaamo. Itsenäisyyden neljännellä vuosikymmenellä, 1947 1957, alkoi postitoiminnassa ennennäkemätön palvelutason korottamisen aika. Kun sotatuhoalueitten parakit oli saatu korvatuiksi laitoksen arvoa vastaavilla pysyvillä rakennuksilla, laajennettiin toimipaikkojen huoneistotilojen uusiminen käsittämään koko maan. Rahaliikenteen jatkuvasti laajentuessa oli pyrittävä saamaan yleisöntilat yhtä miellyttäviksi, kuin muissakin rahalaitoksissa ja henkilökunnan työolosuhteet samalla paremmiksi. Maaseudun postioloja kohennettiin suuressa määrin pitäen tavoitteena postin toimittamista vastaanottajille päivittäin mahdollisimman suuressa osassa maata. Uusia palvelumuotoja otettiin käyttöön mm. massalähetysten ja rahaliikenteen osalta.
Laitoksen kassaliike, tilisäännöstö ja kirjanpito uusittiin. Liiketaloudellista tutkimustoimintaa sekä kustannus- ja kannattavuuslaskentaa kehitettiin yhä määrätietoisemmin. Myös otettiin käyttöön sellaiset liikelaitosten tavanomaiset menetelmät kuin mainonta, tiedotustoiminta ja toimipaikkojen somistaminen. Puhelinpuolella annettiin automatisoinnin edellytysten luomiseksi 1954 monivuotisen yhteistyön tuloksena uudet rakennemääräykset. Maa jaettiin kaukoliikennettä varten 9 jakoalueeseen ja 80 verkkoryhmään; nämä muodostavat jatkuvasti perustan puhelintoiminnan teknilliselle ja organisatooriselle kehitykselle sekä taloudelliselle toiminnalle. Kaukoliikenteen automatisointi alkoi. Maan eteläisimpiin osiin alettiin rakentaa koaksiaalikaapeleita, ja vuonna 1955 lennätinlaitoksen täyttäessä 100 vuotta otettiin käyttöön ensimmäiset kaukoautomaattikeskukset. Neljännen vuosikymmenen tapahtumista mainittakoon vielä tietoliikenteen joustavan hoitamisen koetinkiveksi muodostuneet Helsingin olympiankisat vuonna 1952 sekä posti- ja lennätinlaitoksen talouden hoidon yleisistä perusteista annetun lain säätäminen vuonna 1950. Nyt päättyvä viides vuosikymmen, 1957 1967, on tuonut mukanaan yhä kiihtyvällä vauhdilla uusia asioita. Elektroniikan kehitys on antanut ennenaavistamattomia mahdollisuuksia kehittää laitosta yhä teknillisemmäksi ja automatisoidummaksi kaikilla aloilla. Postia varten suunnitellaan automaattisia lajittelukoneita ja sisäisiä kuljetuslaitteita. Konttikuljetukset tulevat kuvaan. Ensisijaisesti kirjepostin ja sanomalehtien kulun nopeuttamiseksi on järjestetty yöpostilentoja, autoliikenteen erikoiskuljetuksia sekä varhais- ja sunnuntaijakeluja. Radiolinkit alkavat korvata ja täydentää kaapeleita. Telex-liikenne on täysin automatisoitu, kauko- ja paikallispuhelinliikenteen automatisointia jatketaan. Satelliittiyhteydet palvelevat pikatiedotustarpeita kansainvälisessä liikenteessä. Kolmannen polven tietokoneet apukoneineen ovat tulleet laitoksenkin käyttöön, tietojensiirto alkaa kehittyä. Rannikkoradioliikenne on Saimaan kanavan rakennustyön mukana tullut sisävesillemmekin. Radio- ja TV-lupien perintäjärjestelmä on uusittu. Vähemmän mekaaniselta alalta mainittakoon rahanuudistus 1963, joka aiheutti postimerkkikannan uusimisen, siirtyminen monivärisiin postimerkkeihin sekä toisen kantovuoron poisjääminen monista taajamista. Sekaluukkujärjestelmä on toteutettu ja kehitetty laatikkoonhan toa. Nykyään hoitaa posti- ja lennätinlaitos maan koko kaukoliikenteen sekä harjoittaa paikallispuhelinliikennettä niin laajasti, että siihen kuuluu 75 % maan pinta-alasta puhelimien määrän ollessa kuitenkin vain 22 % kaikista puhelimista. Pääpaikalliskeskuksia omistaa valtio 41 verkkoryhmässä. Huonerakennustoiminta
6 i on vilkastunut tämän vuosikymmenen aikana. Suurin osa laitoksen omista tai vuokrahuoneistoista on sodan jälkeen rakennetuissa taloissa. Puhelin- ja lennätinlaitesuojat joudutaan suurehkoilla paikkakunnilla rakentamaan maan alle väestönsuojelulainsäädännön vaatimuksen mukaan. Yhä suuremmassa määrin on leimaaantavaksi tullut pyrkimys terveiden liikeperiaatteiden mukaiseen toimintaan ja tuottavuuden kohottamiseen. Budjetti ja kirjanpito on uudistettu, pitkän tähtäyksen budjetin suunnittelu on pantu alkuun. Entistä enemmän tarvitaan korkeatasoista teknillistä ja liikenneteknillistä tutkimustoimintaa. Kuluneitten 50 vuoden aikana on laitoksemme toiminta kasvanut suuresti. Sen osoittavat selvästi tilastoluvut, joista eräitä mainittakoon tässä. Itsenäisyytemme aikana on postitoimipaikkojen lukumäärä lähes kaksinkertaistunut, 4 700:aan, lennätintoimipaikkojen luku on yksitoistakertaistunut 800: aan, puhelintoimipaikkoja on 3 300; laitoksen toimipaikkojen yhteisluku on noin kolminkertaistunut. Kirjeiden lukumäärä vuosittain on kasvanut 49 miljoonasta 260 miljoonaan, kirjelähetysten 67 miljoonasta 500 miljoonaan, pakettien 1 miljoonasta 13 miljoonaan, sanoma- ja aikakauslehtien 119 miljoonasta 690 miljoonaan. Valtionpuhelin välittää nykyisin yli 200 milj. puhelua vuodessa paikallis- ja kaukoliikenteessä. Lähetettyjen sähkösanomien lukumäärä on kaksijapuolikertaistunut ja on nyt yli miljoonan. Lennätinjohtojen pituus on viisitoistakertaistunut 260 000 kilometriin, puhelinjohtojen pituus on noussut lähes viisisataäkertaiseksi 1.6 miljoonaan kilometriin. Puhelinkoneita laitoksen paikallisverkostossa on nykyisin lähes 200 000, kun niitä vuonna 1919 oli vain 15. Henkilökunta on postipuolella kasvanut 7 000:sta 25 000:een ja telepuolella 1 000:sta 13 000:een. Radiolupien lukumäärä on nykyisin 1.7 miljoonaa ja TV-lupien lähes 0.9 miljoonaa. Posti- ja lennätinlaitoksen omien talojen lukumäärä on noussut 20:stä 205:een. Lisäksi on laitoksella nykyisin osakehuoneistoja 19 yhtiössä, vuokrahuoneistoja 3 804 ja automaattisen puhelinliikenteen laiteasemia 965 paikassa. Mainittakoon lopuksi, että itsenäisyyden aikana on tähän mennessä julkaistu 574 erilaista postimerkkiä. Laitoksen voimakas kasvu kuvastuu myös tulo- ja menotiedoista, joskin viidenkymmenen vuoden aikana tapahtuneet kaksi suurta inflaatiota estävät vertaamasta lukuja suoraan toisiinsa. Todettakoon kuitenkin, että muunnettuna vuoden 1938 rahanarvoon olivat 1927 laitoksen tulot 189 milj. mk, vuonna 1966 peräti 1 861 milj. mk eli siis noin kymmenkertaiset. Laitos on koko itsenäisyyden ajan voinut pitää taloutensa tasapainossa, vieläpä tuottaa ylijäämää, siitä huolimatta, ettei se saa esimerkiksi sanomalehtiliikenteestä läheskään kustannukset kattavia tuloja.
Itsenäisyytemme juhlavuotena on aiheellista kiittää kaikkia niitä, jotka ovat työskennelleet laitoksessamme tänä viisikymmenvuotiskautena. Heidän jokaisen työpanoksesta on riippunut suuresti se, että posti-, lennätin-, puhelin- ja radioliikenne on voinut toimia maamme ja kansamme tyydytykseksi. Luotamme vakaasti myös siihen, että posti- ja lennätinlaitos edelleenkin itsenäisyytemme toiselle puolivuosisadalle siirtyessään kehittyy yhteiskunnan mukana sekä kykenee ja voi toimia koko valtakunnan ja sen kaikkien asukkaiden hyväksi. Helsingissä, joulukuun 6 päivänä 1967. Pääjohtaja O iva Salolla. Johtaja T. Roine.