ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet Puheenvuoro PPL:n Ennakointiseminaarissa 5.9.2013 / Sauli Sohlo / MA Instituutti Puheenvuoro perustuu 19.4.2013 julkaistuun raporttiin ICT-alan muutos ja sen vaikutukset: mahdollisuudet Pohjois-Suomelle (www.maigbe.fi/uutiset_tapahtumat) Työryhmä: Timo Koivumäki, Veikko Seppänen, Jaakko Simonen, Sauli Sohlo, Rauli Svento
Mikä on ICT-alan tila Pohjois-Suomessa ja Oulun seudulla? Miksi raha ei tulvi alueellemme samaan kiihtyvään tahtiin kuin viime vuosikymmenellä? Miten käy työpaikkojen? Entä rakkaat kilpailijakaupunkimme - miten muut seutukunnat kuten Jyväskylä ja Tampere ovat menestyneet? Miten ICT-ala on toimialana kehittynyt ja miten kehitys jatkuu lähivuosina ja vuosikymmeninä? Miten me pohjoissuomalaiset voimme tarrata kiinni menestykseen, ja mihin meidän tulee panostaa, jotta pärjäämme? Mitkä ovat Pohjois-Pohjanmaan ICT-alan menestyksen eväät? 2
ICT-raportin keskeinen sisältö Raportin tausta; PPL:n ydinkysymykset ICT-toimialan rakenne ja kehittyminen Korkean teknologian ala; kansainvälinen, Suomen ja Oulun seudun kehitys Korkean teknologian alan muutostrendit ja tuleva kehitys Pohjoisen menestymisen mahdollisuudet 3
Raportin tausta; PPL:n ydinkysymykset Mikä on ICT-alan tila Pohjois-Pohjanmaalla Mikä on ICT-alan liiketoiminnan logiikka, ja miten se on muuttumassa? Miten ICT-alan tuottavuus ja sen kehitys vaikuttaa yritysten sijoittumiseen globaalitaloudessa? Miten saamme alueemme ICT-kilpailukyvyn säilymään ja kehittymään? 4
ICT-toimialan rakenne ja kehittyminen ICT-toimiala 1960-2010 luvuilla, veturialat 1960: tietokonelaitteet, 1970: automaatio, 1980: elektroniikka, 1990: langaton tietoliikenne ja ohjelmistoteollisuus, 2000: Internet, web, digitaaliset sisällöt ICT-toimialan asiakastoimialat (kv-näkökulma) Suuria hyödyntäjiä: rahoitus, tietoliikenne, tavarantuotanto, palvelut Alihyödyntäjiä: kuljetus, energia, terveydenhuolto, tukkukauppa, koulutus, maatalous, kaivosala, rakennusala 5
ICT-toimialan rakenne ja kehittyminen (2); teolliset segmentit ja liiketoiminnan arvontuotto Segmentit Ohjelmistoteollisuus (ks. tarkemmin kuva 1, s.5) Telepalvelut Laiteteollisuus Tietojärjestelmäpalvelut Liiketoiminnan arvontuotto Ydinkysymys: onko ICT osa asiakkaan tarjoamaa vai tuotannon tekijä Tarjoajan näkökulma (osaamisen myynti, lisenssin tai palvelun myynti, tuotteen myynti) Ostajan näkökulma (osaamisen, teknologian tai oman tarjoaman osatuotteen hankinta, tai ICT-investointi) ICT-ratkaisut yhä useammin osa useiden toimialojen hyödykkeitä, ICT-alan oma arvontuotto yhä vaikeampi arvioida tai mitata 6
ICT-liiketoiminnan arvontuotto 2000-luvulla: Ohjelmistohyödykkeiden tyypit Kuva 1. Lähde: Tyrväinen, Warsta, Seppänen 2004 7
Korkean teknologian toimialojen liiketoiminta; Oulun seudun menestys ICT-alan sulautuminen muihin toimialoihin -> Korkean teknologian ala Korkean teknologia alan liiketoiminta, kaksi pääsegmenttiä Teollisuus Tietointensiiviset palvelut Kansainvälinen, Suomen ja Oulun seudun kehitys (ks. myös kuva 2, s.8) Oulussa teollisuussegmentti laskenut kuten maailmalla Jyväskylässä ja erityisesti Tampereella teollisuus pitänyt asemansa paremmin Oulussa ei ole päästy riittävästi mukaan palvelusegmentin nousuun Jyväskylässä ja Tampereella on päästy mukaan kansainväliseen nousevaan trendiin Oulun seutu ja Pohjois-Pohjanmaa ovat ottaneet turpiin molemmilla liiketoiminnan alueilla Nokia suurena veturiyrityksenä oli keskeinen ICT-teollisuuden nousun ja viimeaikaisen laskun - aikaansaaja Oulun seudulla. Nokian alasajon myötä sen entiset alihankkijat eivät vain menettäneet entisiä asemiaan teollisuudessa, vaan joutuessaan innovaatioverkostojen ulkopuolelle oman onnensa nojaan, jäivät samalla myös takamatkalle palveluiden kehityksessä. 8
Korkean teknologian toimialojen liiketoiminta; Oulun / Jyväskylän / Tampereen työllisyyskehitys Kuva 2. Lähde: Tilastokeskuksen aineiston pohjalta J.Simonen & R.Svento 9
Pohjois-Suomen ja Oulun seudun kehitys; Alueen menestymisen mahdollisuudet Takamatkasta huolimatta voimme menestyä erinomaisesti ICT-palveluliiketoiminnan alalla Riittävän iso talousalue järkevän erikoistumisen näkökulmasta Mobiiliteknologian osaaminen tärkeä kivijalka, josta pidettävä huoli ja jota kehitettävä (huom. kansainvälisen myynnin osaamisen tarve) Jo nyt alueellamme on olemassa mobiiliteknologian sovellusalueita, joilla on tulevaisuudessa kysyntää (huom. kansainvälisen myynnin osaamisen tarve) Alueellamme on infrastruktuuri, jota hyödyntämällä ja kehittämällä saadaan uusi nousu käyntiin (ks. alla esim. OIA, PanOulu, BusinessKitchen, OBS, aluetalousosaaminen) 10
Korkean teknologian alan muutostrendit; erityisesti digitaalinen palveluliiketoiminta (T.Koivumäki) 1. Kuluttajavetoisuus ja palvelukehitys (kuluttajien osallistaminen arvonluontiin) 2. Pilvipalvelut - tietokone verkkoon 3. Ubipalvelut: pilviteknologian, älykkäiden tilojen ja esineiden sekä esineiden Internetin integraatio Ydinkysymys Oulun seudulle ja Pohjois- Suomelle: Miten parhaiten hyödynnämme muutoksen tuomat mahdollisuudet? 11
Pohjois-Suomen ja Oulun seudun kehitys; Alueen menestymisen mahdollisuudet ICT-palveluliiketoiminnan mahdollisuuksia Hyödyntäjäalat Alihyödyntäjäalat Alihyödyntäjäalat Rahoitus Tavarantuotanto Tietoliikenne Palvelut Kuljetus Terveydenhuolto Energia Tukkukauppa Koulutus Maatalous Kaivosala Rakennusala Ydinkysymyksiä uuden menestyksen synnyttämisessä: ICT-osaaminen ja osaajat yhteen hyödyntäjä- ja alihyödyntäjäalojen eksperttien kanssa Asiakaslähtöisyydestä ja kuluttajien osallistamisesta valttikortti Kansainvälisen myynnin ja kv-myynnin johtamisen osaamisen kasvattaminen 12
Pohjois-Suomen ja Oulun seudun kehitys; Alueen menestymisen tukitoimet Oulun seudun uutta menestystä voidaan edesauttaa ja tukea Oulun Innovaatioallianssi: Mahdollisuus yhdistää eri alojen osaamista on olemassa (painettava elektroniikka, Internet-osaaminen, vihreä teknologia, lääketieteen teknologia ja globaali talousosaaminen). Voimien yhdistäminen vähentää samalla ICTteollisuuden liian voimakasta keskittyneisyyttä, ja edistää sitä kautta taloudellista kasvua. PanOulu: avoin verkko tarjoaa erinomaisen testaus- ja palvelualustan tulevaisuuden ICT-palveluiden kehittämiseen -> palveluiden kehittämisen momentum on nyt! Business Kitchen on erinomainen tapa saattaa yhteen alueen toimijoita uusien palvelu- ja liiketoimintainnovaatioiden kehittämiseksi. Pohjois-Suomen Talousfoorumi tyyppisten tapahtumien säännöllinen järjestäminen auttaa myös asiaa. Oulu Business Schoolin (OY/TaTK) kehittäminen kooltaan riittävän suureksi kansainvälisen tason kauppakorkeakouluksi, jolla on aktiiviset yhteystyösuhteet maailman parhaisiin kauppakorkeakouluihin, luo perustan liiketoimintaosaamisen pitkäjänteiselle kehittymiselle alueellamme. Menestyvien alueiden joukossa pysymiseksi tulee vahvistaa aluetalouden osaamista, ja tehdä jatkuvaa systemaattista analyysiä alueiden muutoksista ja kehitystrendeistä. 13
Kiitos! Työryhmä: Timo Koivumäki, Veikko Seppänen, Jaakko Simonen, Sauli Sohlo, Rauli Svento 14