KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2010 vp Sitoutuminen lukiossa valitun kielen opiskelemiseen Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisissa lukioissa opetetaan monipuolisesti vieraita kieliä. Opiskelijat saavat valita mieleisensä ja päättää itse, kuinka monta kurssia he opiskelevat. Valinnanvapaus on sikäli perusteltua, että kielen oppiminen on suurelta osin kiinni opiskelijan omasta motivaatiosta. Mieleisensä kielen valinnut todennäköisemmin omaksuu myös sen sisällön. Ongelmaksi on monessa koulussa kuitenkin muodostunut se, etteivät kaikki uuden vieraan kielen valinneet opiskelijat viitsi jatkaa opintoja kurssien vaikeuduttua, vaan aloittavat mieluummin jälleen uuden kielen alkeista tai jättävät valinnaiset vieraat kielet kokonaan pois kurssivalinnoistaan. Tämä on ongelmallista myös koulujen resursoinnin vuoksi, koska valinnaisia kielikursseja ei järjestetä vain muutamaa opiskelijaa varten. Lukion kieltenopetus tähtää opiskelijoiden kielitaidon parantumiseen. Tavoitteen saavuttaminen on mahdollista kuitenkin vain silloin, kun edes kaikki lukiossa tarjottavat kielen kurssit on suoritettu. Kieliopintojen valinnaisuutta olisikin syytä kaventaa niin, että kerran valitun kielen kaikki tarjottavat kurssit tulisi suorittaa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että kerran lukiossa valittua kieltä ei voi enää myöhemmin pudottaa pois kurssivalinnoista? Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2010 Hanna-Leena Hemming /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Hanna-Leena Hemmingin /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 130/2010 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että kerran lukiossa valittua kieltä ei voi enää myöhemmin pudottaa pois kurssivalinnoista? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Lukiolain (629/1998) 7 :n 2 momentin mukaan lukion oppimäärä sisältää, sen mukaan kuin 10 :n nojalla säädetään tai määrätään, äidinkieltä ja kirjallisuutta, toista kotimaista kieltä ja vieraita kieliä, matemaattis-luonnontieteellisiä opintoja, humanistis-yhteiskunnallisia opintoja, uskontoa tai elämänkatsomustietoa, liikuntaa ja muita taito- ja taideaineita sekä terveystietoa. Tässä momentissa mainituissa opinnoissa voi, sen mukaan kuin 10 :n nojalla säädetään tai määrätään, olla erilaajuisia oppimääriä. Lukioasetuksen (810/1998) 1 :n mukaan opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta annetaan keskimäärin 38 tuntia kestävinä kursseina. Opiskelijalle vapaaehtoiset opinnot voivat olla kestoltaan edellä mainittua lyhyempiä tai pitempiä. Asetuksen lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002) mukaan opetus on jaettu pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Syventävät ja soveltavat kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia. Lisäksi opiskelijalle tulee varata mahdollisuus opiskella valinnaisena aineena yhtä tai useampaa vierasta kieltä. Lukiolain 10 :n 2 momentin mukaan Opetushallitus päättää opetussuunnitelman perusteista. Lukion opetussuunnitelman perusteiden 2003 mukaan opiskelijaa tulee ohjata suunnittelemaan oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelmansa ja seuraamaan sen toteutumista. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Edellä olevien säädösten ja määräysten perusteella opiskelijalla on mahdollisuus tarkentaa henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaansa valinnaisten opintojen osalta, jolloin hän voi päättää esimerkiksi valinnaisten vieraiden kielten opintojensa laajuuden. Sen sijaan opiskelijan tulee opiskella kaikki kielten pakolliset kurssit, ne eivät ole opiskelijalle miltään osin valinnaisia. Kirjallisessa kysymyksessä ehdotettu kielten opintojen muuttaminen siten, että valinnaisuutta kavennettaisiin, siten että opiskelijan tulisi opiskella kerran valitsemansa kielen kaikki tarjottavat kurssit, saattaisi jäntevöittää jossain määrin opiskelijan aloittamia valinnaisen kielen opintoja sekä helpottaisi opetustarjonnan suunnittelua ja toteutusta. Mahdollinen pakko voisi kuitenkin vähentää valinnaisten kielten opintojen aloittamista ja siten niiden opiskelua kokonaisuudessaan. Osa opiskelijoista valitsisi tällöin valinnaisten kielten sijaan muiden oppiaineiden valinnaisia kursseja. Koulutuksen arviointineuvosto toteuttaa parhaillaan lukion tuntijaon ja opetussuunnitelmien toimivuuden arviointia. Arviointi valmistuu joulukuussa 2010. Opetusministeriön työryhmä valmistelee parhaillaan ehdotuksia lukiokoulutuksen kehittämiseksi. Työryhmä pohtii muun muassa lukiokoulutuksen yleisiä tavoitteita ja yleissivistystä 2
Ministerin vastaus KK 130/2010 vp Hanna-Leena Hemming /kok muuttavassa maailmassa. Kielten opinnot kuuluvat oleellisena osana tähän yleissivistykseen. Saatavien arviointitulosten ja työryhmän tekemien ehdotusten pohjalta tullaan linjaamaan lukion tulevat kehittämistoimenpiteet, koskien myös kielten opetusta. Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2010 Opetusministeri Henna Virkkunen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 130/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Hanna-Leena Hemming /saml: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att ett språk som en gång valts i gymnasiet i ett senare skede inte längre ska kunna lämnas bort i kursvalen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 7 2 mom. i gymnasielagen (629/1998) ingår i gymnasiets lärokurs, enligt vad som bestäms eller föreskrivs med stöd av 10, modersmål och litteratur, det andra inhemska språket, främmande språk, matematisk-naturvetenskapliga studier, humanistisk-samhällsvetenskapliga studier, religion eller livsåskådningskunskap, gymnastik och andra konst- och färdighetsämnen samt hälsokunskap. I de studier som nämns i detta moment kan enligt vad som föreskrivs med stöd av 10 ingå lärokurser av olika omfattning. Enligt 1 i gymnasieförordningen (810/1998) ges undervisning i olika läroämnen och studiehandledning i form av kurser som omfattar i genomsnitt 38 timmar. De studier som är frivilliga för den studerande kan till omfattningen vara kortare eller längre än vad som nämns ovan. Enligt förordningen om allmänna riksomfattande mål för gymnasieutbildningen och om timfördelningen i gymnasieundervisningen (955/2002) indelas studierna i gymnasiet i obligatoriska, fördjupade och tillämpade kurser. De fördjupade och de tillämpade kurserna är valfria för den studerande. Dessutom ska den studerande ges möjlighet att studera ett eller flera främmande språk som valfritt ämne. Enligt 10 2 mom. i gymnasielagen beslutar Utbildningsstyrelsen om grunderna för läroplanen. Enligt grunderna för gymnasiets läroplan 2003 ska den studerande handledas i att göra upp en egen personlig studieplan och i att följa upp den. Den personliga studieplanen preciseras under gymnasiestudiernas gång. Med stöd av ovan nämnda författningar och föreskrifter har den studerande möjlighet att precisera sin personliga studieplan i fråga om de valfria studierna, och han eller hon kan då besluta om till exempel omfattningen av sina valfria studier i främmande språk. Däremot bör den studerande läsa alla obligatoriska språkkurser, eftersom dessa kurser inte i något avseende är valfria. Den i det skriftliga spörsmålet föreslagna ändringen av språkstudierna, dvs. att valfriheten skulle begränsas så att den studerande vore tvungen att läsa alla kurser som erbjuds i ett sådant språk som den studerande en gång valt, kunde i någon mån ge de studier den studerande påbörjat i valfria språk en fastare struktur och underlätta planeringen och genomförandet av studieutbudet. Ett eventuellt tvång skulle ändå kunna minska benägenheten att inleda studier i valfria språk och därmed minska studierna i dessa språk totalt sett. En del av de studerande skulle då välja valfria kurser i andra ämnen i stället för valfria språk. Rådet för utbildningsutvärdering genomför för närvarande en utvärdering av hur väl gymnasiets timfördelning och läroplaner fungerar. Utvärderingen blir färdig i december 2010. En arbetsgrupp vid undervisningsministeriet bereder för närvarande förslag till att utveckla gymnasieutbildningen. Arbetsgruppen dryftar bland annat de allmänna målen för gymnasieutbildningen och allmänbildningen i en föränder- 4
Ministerns svar KK 130/2010 vp Hanna-Leena Hemming /kok lig värld. Språkstudier ingår som en väsentlig del i denna allmänbildning. Utifrån de utvärderingsresultat som fås och de förslag arbetsgruppen lägger fram kommer riktlinjer att dras upp för de framtida åtgärderna för att utveckla gymnasiet, vilka också gäller språkundervisningen. Helsingfors den 17 mars 2010 Undervisningsminister Henna Virkkunen 5