2. Energiapuu EUFASOM-mallissa

Samankaltaiset tiedostot
Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

saatavuus energiantuotantoon

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö

Metsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely

Puu paperiksi ja energiaksi?

Tuontipuu energiantuotannossa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Teema 1: Globaali todellisuus. 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa

Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttönäkymät vuonna 2020

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Riittääkö Venäjällä puuta uusille investoinneille?

Metsäkoneyrittämisen taloustilanne

Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Äänekosken biotuotetehdas

BIOTUOTETEHDAS Enemmän kuin sellutehdas Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn, Metsä Fibre

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille

Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4.

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Raaka-ainekatsaus. STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

PUUMARKKINATYÖRYHMÄN KOKOUS ESITYS PÖYRYN PUUMARKKINAMALLISTA. Petteri Pihlajamäki, toimialajohtaja Pöyry Management Consulting Oy

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Venäjän tullipolitiikan vaikutus Suomen ja Venäjän väliseen metsäsektorin kauppaan

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa

Hakkuumahdollisuusarviot

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Metsäalan hyvinvointiskenaariot: Metsien eri käyttömuotojen hyvinvointivaikutukset. Osahankkeen 1 esittely

massateollisuuden hake ja puru mukaan lukien, oli vuoden 2005 lopussa 11,2 miljoonaa kuutiometriä.

Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus

Suomen metsävarat

Riittääkö puuta kaikille?

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen

Miten metsäteollisuus selviää Suomessa?

Puunjalostuksen kehitysnäkymät Suomessa

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus

Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouden näkymät

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta

4.1 Skenaarioiden lähtökohdat ja kuvaus

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen?

Biotalouden edelläkävijä

Mihin metsäpolttoainevarat riittävät

Metsäbiotalouden näkymät Euroopassa

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi,

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta

Metsäteollisuuden ja bioenergian tulevaisuuden näkymät

PTT-ennuste: Metsäsektori

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

Metsäteollisuus ja sen toimintaympäristön kehitys

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset

Energia- ja ilmastopolitiikan soveltaminen metsäsektorilla

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

METSÄTEOLLISUUDEN AINESPUUN KÄYTÖN SKENAARIOT

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari , Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT

KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Projektin arvon määritys

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Pohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys

Puunjalostuksen näkymät Suomessa

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Kestävien puubiomassojen ja metsäenergian avoimet kysymykset, hiilitase ja riittävyys liikenteen biopolttoaineisiin

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri Esityksen nimi

Transkriptio:

EUROOPAN MAATALOUS- JA METSÄSEKTORIN OPTIMOINTIMALLI (EUFASOM) Pekka Lauri (METLA) Maarit Kallio(METLA) Uwe Schneider (Hamburg University) 1. EUFASOM-malli 2. Energiapuu EUFASOM-mallissa Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

1.1 EUFASOM-malli suuri numeerinen osittaistasapainomalli - peruskurssitason talousteoriaa - paljon dataa malli perustuu USA:n 1990-luvulla kehitettyyn FASOMmalliin metsäteollisuus + metsän kasvatus + maatalous osa laajempaa EU:n rahoittamaa CCTAME-projektia, jossa talouden toimintaa kuvaava malli (EUFASOM) yhdistetään alueelliseen ilmastomalliin 22.6.2010 2

1.2 Talousteoria mallin periodi 5 vuotta => pitkän aikavälin malli osittaistasapainomalli: => "kysyntävetoinen" malli => talouden kehitys määräytyy metsäteollisuustuotteiden tulevaisuuden kysynnän mukaan yleensä pitkän aikavälin mallit "tarjontavetoisia" yleisen tasapainon malleja => talouden kehitys määräytyy tulevaisuuden tuotanto potentiaalin mukaan (metsävarojen kasvu, tuotantoteknologian muutokset, säästämisen muutokset) => kysyntä sopeutuu tarjontaan (Sayn laki) markkina tasapaino ratkaistaan maksimoimalla kuluttajan ja tuottajan ylijäämää: => kardinaalinen hyötyfunktio => ei tulovaikutusta => rahamittainen hyöty (hyvinvointianalyysi helppoa) 22.6.2010 3

kaupankäynti alueiden välillä: Samuelson (1952) spatial trade model => hintaerot alueiden välille muodostuvat kuljetuskustannuksista => toimialojen välinen kaupankäynti (ei toimialojen sisäistä kauppaa) => alueet erikoistuvat tuotteisiin, joissa niillä on suhteellinen etu (esim. Suomi puukuitu, Englanti kierrätyskuitu) täydellinen tietämys (perfect foresight) -yleensä numeeriset osittaistasapainomallit rekursiivisia (imperfect foresight) -ikäluokkiin perustuvan puuntarjontamalli -investointidynamiikka (kapasiteetin varjohinta ei toimi) -terminaaliehdot 22.6.2010 4

1.2.1 Puun tarjontadynamiikka puun tarjonta: kiertoaikamalli (metsän kasvu riippuu metsän iästä) ratkaistaan kahdessa vaiheessa: 1) ikäluokkarakenteen lähtötila: erillinen tasaikäisen metsän kasvumalli (Oscar) 2) maksimoidaan metsäomistajan ylijäämän nykyarvoa annetulla ikäluokkarakenteen lähtötilalla puun tarjonta= päätehakkuut+ harvennus 3 harvennuspolitiikka, joita voi vaihtaa vain päätehakkuun yhteydessä inertiaehto: hakkuut per alue&periodi metsän kasvu => tulkinta: metsän kestävä kasvu tai kapasiteetti rajoite 22.6.2010 5

1.2.2 Investointidynamiikka koneet indeksoitu iän mukaan (vintage) investoinnit jatkuva tilamuuttuja (ei "indivisible investments") investointikustannus: investointi hetkellä maksettava kokonaiskustannus (esim. 1 milj. tonnin sellutehdas 1 miljardi euroa =>1 tonni 1000 euroa) tehdas toimii investointikustannuksella 5 periodia (25 vuotta), jonka jälkeen maksettava ylläpitokustannus joka periodi (0.2 x investointikustannus) lähtötila: tasajakauma eri-ikäisiä koneita inertiaehto: kapasiteetin lisäys per alue&period 1000 t =>tulkinta: trade inertia (kapasiteetin lisäys~viennin lisäys) riskipreemio joillekin maille (esim. Venäjän investointikustannus = investointikustannus x 1.5) 22.6.2010 6

1.2.3 Terminaaliehdot numeerinen malli => äärellinen aikahorisontti ilman lisäehtoja viimeisellä periodilla insentiivi hakata kaikki metsät pois ja omistaa vain vanhenevia koneita terminaaliehto: talous jatkaa steady statessa viimeisen periodin jälkeen tekninen toteutus: oletetaan keinotekoinen ylimääräinen periodi, jonka diskonttaustekijä on δ t (1+ δ+ δ 2 +..)= δ t /(1- δ) 22.6.2010 7

1.3 Optimointiteoria GAMS lineaarinen optimointi -epälineaarinen optimointi: ratkaisuaika 6 h => 5 pv. lineaarinen optimi tuottaa aina nurkkapisteratkaisun => voi aiheuttaa suuria "hyppäyksiä" "hyppäkset" voidaan eliminoida: 1) lisärajoitteilla (inertiaehdot) 2) lisäämällä epälineaarisuutta malliin lineaarinen approksimaatio avulla => vakiojoustoinen (exponentiaalinen) kysyntäfunktio Leontief tuotantoteknologiat => CES-tuotantofunktio, jonka substituutiojousto 0 tai => 0< substituutiojousto < korvataan teknisillä rajoitteilla 22.6.2010 8

1.4 Puunkäytön analyysi perinteinen puunkäytön analyysi (wood balance): metsäteollisuus kertoimet puunkäyttö tuotteiden kysyntä (conversion factors) taloudelliseen malliin perustuva puunkäytön analyysi (EUFASOM): metsäteollisuus markkinat tuotanto markkinat puu tuotteiden kysyntä teknologiat tarjonta => wood balance ei huomioi hintamekanismin vaikutusta 22.6.2010 9

1.5 Data lähtökohtana käyttää avoimesti saatavissa olevaa dataa tuotanto ja kulutus: FAOSTAT energia: IEA tuotantoteknologiat: insinöörikirjallisuus, ympäristöraportit, FAO conversion factors etc. hinnat: METINFO, EUROSTAT,PIX index etc. joustot: FAO GFPM model metsän kasvatus: EFISCEN (metsäalat ikäluokittain), OSCAR malli (puuston tilavuus eri ikäluokissa, harvennuspolitiikat) 22.6.2010 10

2. Energiapuu 1) kotitalouksien polttopuu -raakapuu -data: FAO 2) metsäteollisuuden sisäinen energian tuotanto -mustalipeä -data: IEA "solid biomass in forest industry sector" 3) metsäteollisuuden ulkopuolinen energian tuotanto -lämpö- ja voimalaitokset -metsähake, kuori, sahanpuru, sahahake, kierrätyspuu, kuitupuu, kierrätyspaperi -data: IEA "solid biomass in transformation sector" esimerkki: Suomi 2007 sisäinen ulkoinen yhteensä IEA 138 110 248 PJ Metsätilastollinen 157 89 246 PJ vuosikirja => IEA "solid biomass in transformation sector" sisältää mustalipeää, josta saatu energia myydään energiamarkkinoille 22.6.2010 11

Example technology newsprint1 newsprint2 SWpulpchips -2.5 reclpaper_news -1.3 newsprint 1 1 heat -5-2 electricity -1-2.8 finduslabour -3-3 cost 60 60 capacity 500 500 22.6.2010 12

Finland Spruce No thinning Biomass [metric tons/hectare] 250 200 150 100 Total Biomass Stem Biomass SW Sawlogs (Harv.) SW Pulplogs (Harv.) Branch Biomass Root Biomass Dead Wood 50 0 0 20 40 60 80 100 120 140 160 22.6.2010 13 Forest Age [Years]

Finland Spruce 20 percent thinning Biomass [metric tons/hectare] 200 180 160 140 120 100 80 60 Total Biomass Stem Biomass SW Sawlogs (Harv.) SW Pulplogs (Harv.) SW Sawlogs (Thin.) SW Pulplogs (Thin.) Branch Biomass Root Biomass Dead Wood 40 20 0 0 20 40 60 80 100 120 140 160 22.6.2010 14 Forest Age [Years]

Finland Spruce 50 percent thinning Biomass [metric tons/hectare] 180 160 140 120 100 80 60 Total Biomass Stem Biomass SW Sawlogs (Harv.) SW Pulplogs (Harv.) SW Sawlogs (Thin.) SW Pulplogs (Thin.) Branch Biomass Root Biomass Dead Wood 40 20 0 0 20 40 60 80 100 120 140 160 22.6.2010 15 Forest Age [Years]