Michel Gunther / WWF-Canon Green Office Ekotehokkaat toimistot menestyvät säästämällä
Fritz Pölking / WWF WWF:n tavoitteena on pysäyttää luonnon köyhtyminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiskunta elää sopusoinnussa luonnon kanssa.
Energiatehokkuus ilmastonmuutoksen hillinnässä 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % World OECD Transition Developing economies countries Increased renewables in power generation Increased nuclear in power generation Changes in the fossil-fuel mix in power generation Fuel switching in end uses End-use efficiency gains Parannukset loppukäytössä vähentäisivät päästöjä yli 50% Uusiutuvien energialähteiden lisääntyvä käyttö vähentäisi päästöjä noin 20% vuoteen 2030 saakka Lähde: IEA, Energy Technology Perspectives
Esimerkkejä mineraalihyödykkeiden arvioidusta riittävyydestä Mineraali* 0% 2% 5% Kivihiili 216 84 49 Raakaöljy 44 31 23 Maakaasu 64 41 29 Alumiini 202 81 48 Kupari 28 22 18 Rauta 132 65 41 * Odotettu elinikä vuosissa kolmella eri alkutuotannon kasvunopeudella Lähteet: Tilton (2002); US Bureau of mines (1977); US Geological Survey (2000a); US Geological Survey (2000b); American Petroleum Institute (2000); BP Amoco (2000); International Energy Agency (2000)
Living Planet Report 2010 (1/2) Globaali ekologinen jalanjälki on 1,5- kertainen maapallon kantokykyyn nähden Ekologinen jalanjälki on kaksinkertaistunut 1960-luvun jälkeen Lähde: www.panda.org/livingplanet
Living Planet Report 2010 (2/2) Ekologinen jalanjälki (asukas/maa) Suomi sijalla 12 Maailma ka. Kreikka Saksa Turkki Thaimaa Lähde: www.panda.org/livingplanet
Suomen lajien uhanalaisuus Uhanalaisuusarviointi Yhteensä 21 398 lajia Suomessa vähintään 45 000 lajia 76,80 % 1,46 % 3,39 % 5,65 % 8,72 % 2,40 % 1,55 % Äärimmäisen uhanalaiset Erittäin uhanalaiset Vaarantuneet Silmälläpidettävät Puutteellisesti tunnetut Hävinneet Elinvoimaiset Uhanalaisarvioinnissa mukana 21 398 lajia (n. 47 %) Uhanalaisten lajien elinympäristöt 36 % metsä 23 % perinneympäristöt 12 % rannat 10 % kalliot Lähde: Punainen kirja 2010; Pertti Rassi, Esko Hyvärinen, Aino Juslén & Ilpo Mannerkoski (toim.), 2010
Roger Leguen / WWF-Canon Luonnonvarojen kulutuksen vähentäminen kehittämällä toimistojen ekotehokkuutta. Green Officen ja WWF:n tavoitteet 1/3
Katrin Havia / WWF Suomi Kestävien elämäntapojen edistäminen lisäämällä työntekijöiden ympäristötietoisuutta. Green Officen ja WWF:n tavoitteet 2/3
Chris Martin Bahr / WWF-Canon Ilmastonmuutoksen hidastaminen mm. edistämällä energian säästöä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Green Officen ja WWF:n tavoitteet 3/3
Michel Gunther/ WWF-Canon Mikä on Green Office? Toimistoympäristöön räätälöity käytännönläheinen ympäristöjärjestelmä Keino saavuttaa kustannussäästöjä ympäristöä suojelemalla Ympäristöjohdon tuki ja työkalu Ympäristökoulutuspalvelu, joka kannustaa työntekijöitä arkipäivän ekotekoihin
Michel Gunther/ WWF-Canon Green Office -ohjelmaan sisältyvät palvelut Tietoa ja tukea ympäristöjärjestelmän kehittämiseen Säännölliset toimistotarkastukset Työkalut Verkkotyökalu Kompassi Ilmastolaskuri Kulutustapamittari Verkostotapaamiset Säännölliset Green Office -vinkit Green Office -diplomi ja -merkin käyttöoikeus
GO askel askeleelta GO-sopimus; yhteyshenkilön nimeäminen; liittymismaksu 1. toimistotarkastus GO-tiimin muodostaminen Käytännön toteutus; tiedotus; koulutus; ohjeistus; seuranta Vuosiraportointi Järjestelmän ylläpito, kehittäminen ja päivittäminen Arviointilomakkeen täyttäminen Tavoitteet Ympäristöohjelma Toimenpiteet, vastuut, aikataulut Toimistotarkastus (päätoimipisteessä 3 v. välein) Järjestelmän rakentaminen vie keskimäärin 7-10 kk Jatkuva parantaminen
Katrin Havia / WWF Suomi Green Office -kriteerit 1/2 Valita Green Office -vastaava ja nimetä Green Office -tiimi Laatia käytännönläheinen ympäristöohjelma Vähentää kasvihuonekaasupäästöjä säästämällä energiaa Vähentää jätettä, sekä kierrättää ja lajitella jätteet paikallisten jätehuoltomääräysten mukaan
Peik Hovi / WWF Suomi Green Office -kriteerit 2/2 Huomioida hankinnoissa ympäristönäkökohdat Tiedottaa ja valistaa henkilöstöä Green Office - toimintatavoista Tähdätä ympäristöasioissa jatkuvaan parantamiseen Valita indikaattorit, asettaa niille numeeriset tavoitteet ja seurata tavoitteidensa toteutumista Raportoida indikaattoritiedot ja toimittaa päivitetty ympäristöohjelma vuosittain WWF:ään
NASA / WWF-Canada Green Office -verkosto muualla maailmassa Indonesia Intia Latvia Liettua Pakistan Romania Sveitsi Turkki Vietnam Viro Helka Julkunen / Green Office -päällikkö
Mauri Rautkari / WWF-Canon Paperi (1/2) Vaikutus ympäristöön Ekologinen jalanjälki Puuntuotantoa korostava metsätalous > metsäluonnon köyhtyminen Iso osa kuidusta peräisin tropiikista Hiilijalanjälki Paperiteollisuus on Suomen suurin sähkönkäyttäjä Metsien nuorentuminen vähentää hiilivarastoja Paperi on lyhytikäinen tuote ja huono hiilivarasto Vesijalanjälki Paperiteollisuus on Suomen suurin veden teollinen käyttäjä Valkaisu Happea kuluttava orgaaninen jäte
Katrin Havia / WWF Suomi Paperi (2/2) Mitä toimisto voi tehdä käytännössä? Vältä tulostamista Tulosta ja kopioi 2-puoleisesti ja useampia sivuja yhdelle arkille Lisää sähköistä tiedonkäsittelyä ja arkistointia Suosi kierrätyskuidusta valmistettu ja FSCmerkittyä paperia tai vähintään ympäristömerkittyä paperia
Katrin Havia / WWF Suomi Sähköenergian kulutus Vaikutus ympäristöön Tuotannon kasvihuonekaasupäästöt Mitä toimisto voi tehdä käytännössä? Valaistuksen optimointi ja valojen sammuttaminen Liiketunnistimien asentaminen Valaistuksen ajatus Laitteiden energiankulutus valintakriteeriksi Energiansäästöasetukset Ilmastoinnin optimointi Uusiutuvilla energialähteillä tuotettu sähkö Kulutetun sähkön kompensointi
Lämpöenergian kulutus 1 % 18 % 2 % 2 % 3 % 15 % Lähde: Tilastokeskus Kaukolämmöntuotanto Suomessa 2009 7 % 29 % 23 % Öljy Hiili Maakaasu Muut fossiiliset Turve Metsäteollisuuden jäteliemet Muut puupolttoaineet Vaikutus ympäristöön Tuotannon kasvihuonekaasupäästöt Mitä toimisto voi tehdä käytännössä? Yhden lämpöasteen alennus säästää lämpöenergiaa 5 % Kalusteet pois pattereiden edestä Ilmastointi Ajastuksen optimointi Lämmön talteenotto
Katrin Havia / WWF Suomi Liikkuminen Vaikutus ympäristöön Kasvihuonekaasupäästöt Ilmanlaatu Mitä toimisto voi tehdä käytännössä? Julkisen liikenteen suosiminen Etäneuvottelutekniikat Vähäpäästöinen ajoneuvo ja taloudellinen ajotapa Liikenteen päästöjen kompensointi
Katrin Havia / WWF Suomi Hankinnat Vaikutus ympäristöön Luonnonvarojen kulutus Tuotannon ympäristövaikutukset Mitä toimisto voi tehdä käytännössä? Palvelut Laitteet Toimistotarvikkeet ja -kalusteet Tarjoilut Majoitus Matkat Lahjat Materiaalit
Katrin Havia / WWF Suomi Lajittelu ja kierrätys Vähentää luonnonvarojen kulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä Mitä toimisto voi tehdä käytännössä? Jätteen välttäminen Uusiokäyttö Materiaalin kierrätys Energia Loppusijoitus
Veden kulutus Vaikutus ympäristöön Makean veden varantojen hupeneminen Puhdistuksen ympäristövaikutukset > kemikaalit Lämmityksen energian kulutus > kasvihuonekaasupäästöt Mitä toimisto voi tehdä käytännössä? Veden kulutuksen seuranta Vettä säästävät kalusteet Suihku WC-istuin Virtausrajoittimet Astianpesukone Vedenkierrätys- ja keräysjärjestelmät 22 % Suomalaisen keskimääräinen vedenkulutus 155 l/vrk 13 % 26 % 29 % Peseytyminen WC Keittiö Pyykki Lähde: Motiva
Lisätiedot Helka Julkunen / Green Office -päällikkö Gsm 040 531 0555 helka.julkunen@wwf.fi www.wwf.fi/greenoffice Esityksen kuvat 2011, WWF.