Järjestämissopimus 2016 Oulunkaaren kuntayhtymä Utajärven kunta 1
Sisältö 1 Sopimuksen osapuolet... 3 2 Sopimuksen voimassaolo... 3 3 Tavoitteet ja toimenpiteet... 3 4 Lisävakanssit... 11 5 Investoinnit... 11 6 Sosiaali- ja terveyspalveluiden hankkeet... 12 7 Talousarvio ja sen kohdentaminen... 12 8 Sopimuksen tarkastaminen ja muutokset... 14 9 Sopimuksen liitteet... 14 10 Sopimuksen seuranta... 14 11 Allekirjoitukset... 14 2
Järjestämissopimus vuodelle 2016 Järjestämissopimus perustuu Oulunkaaren ja kuntien strategioihin sekä kuntaneuvotteluprosessissa tehtyihin linjauksiin. Järjestämissopimuksessa osapuolet sopivat vuotuisista taloudellisista ja toiminnallisista tavoitteista. 1 Sopimuksen osapuolet Oulunkaaren kuntayhtymä Piisilta 1, 91100 Ii Vastuuhenkilö: Leena Pimperi-Koivisto, kuntayhtymän johtaja Utajärven kunta Laitilantie 5, 91600 Utajärvi Vastuuhenkilö: Kyösti Juujärvi, kunnanjohtaja 2 Sopimuksen voimassaolo Sopimus on voimassa 1.1.2016 31.12.2016. 3 Tavoitteet ja toimenpiteet Seuraavassa on palvelualoittain kuvattu palveluprosesseihin ja -rakenteisiin liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet sekä kustannusvaikutukset vuodelle 2016. Kaikkia kuntia ja palvelualoja läpileikkaavina painopisteinä ovat seuraavat: 1. Alueellinen vaikuttavuus Sote-uudistukseen valmistautuminen Hyvinvointi ja elinvoima Vakaa talouskehitys 2. Laaja-alainen hyvinvointi Ennaltaehkäisevät ja hyvinvointia tukevat palvelut Palveluketjujen sujuvuus Henkilöstön hyvinvointi 3. Kuntalaisten ja asiakkaiden osallisuus ja asiakaslähtöisyys 4. Tiedolla johtaminen Vaikuttavuus ja ennakointi 5. Sähköiset palvelut ja etäasiointi 3
Palvelualojen yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet Palvelut tuotetaan vähintään lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja hoito- tai palvelutakuun aikarajoissa Perhe-, terveys- ja vanhuspalvelut tekevät keskenään saumatonta yhteistyötä Tiedolla johtaminen ohjaa Oulunkaaren toimintaa, ja raportointijärjestelmät toimivat sen tukena vahvistaen kuntayhtymän asemaa tulevaisuuden palveluntuottajana o Varmistetaan resurssien oikea kohdentuminen o Toimintatapojen yhtenäistäminen, esim. oikeaoppinen tietojen kirjaaminen Palvelujärjestelmän kehittämisessä vahvistetaan ennalta ehkäiseviä, hyvinvointia tukevia ja varhaisen tuen palveluja Hyvinvoinnin edistämisessä korostetaan kuntalaisten omaa osuutta esim. palvelu- ja hoitosuunnitelmia laatimalla; tavoitteena on osallistava asiakkuus Tuetaan kuntaa asukkaiden liikunnallisen elämäntavan edistämisessä. Lisätään sähköisten palvelujen kirjoa ja parannetaan saatavuutta, ja kasvatetaan käyttäjien määrää o Henkilöstöä motivoidaan ottamaan käyttöön sähköisiä palveluja yhdessä asiakkaitten kanssa o Omahoitopalveluun tavoitellaan vuoden 2016 loppuun mennessä 7 000 rekisteröitynyttä käyttäjää, ja seurataan, vähentyvätkö puhelut tai muu palvelujen käyttö samassa suhteessa kuin sähköinen asiointi kasvaa Dynaaminen ketteryys mahdollistaa nopean reagoinnin monenlaisiin tarvittaviin muutoksiin Työyhteisöt toimivat vastuullisesti, yhteisöllisesti ja monipuolista osaamista tukien o Kehittäminen kuuluu kaikille, ja kaikkien kehittämisehdotukset kuullaan o Työntekijöiden osaamista ja ammattitaitoa parannetaan seudullisten käytäntöjen avulla o Painopiste kohdentuu henkilöturvallisuuteen ja sen kehittämiseen (esim. asiakastyötä tekeville järjestetään turvallisuusalan koulutusta) Kehitetään ryhmämuotoisia toimintoja edelleen Kehitetään ohjauksen ja neuvonnan osuutta kuntalaisten palveluissa Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain mukaisen seurantajärjestelmän luominen Toteutetaan vanhuspalveluiden tiekarttaa (vuoteen 2020) o Hyvinvointia tukevat ja varhaisen tuen palvelut (Vatupassi) o Asiakastyön uudelleenmäärittely ja organisointi o Arjen turvaa -toimintamalli ja palvelukokonaisuus Toimeenpannaan lakisääteinen suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi (vuoteen 2017) o Hyvinvointi ja yhteisöllisyys o Koti toimivana asuinympäristönä o Elämänlaatua ja hyvinvointia tukeva asumispalvelu ja hoivahoito 4
Perhepalvelut Tavoitteet ja toimenpiteet v. 2016 Yleiset perhe- ja sosiaalipalvelut Uuden sosiaalihuoltolain vaatimuksiin vastaaminen: - Luodaan asiakaslähtöinen yleisiä sosiaalipalveluja koskeva palveluohjauksen malli. Palveluohjauksen kuuluu mm. lapsiperheiden kotipalvelun palvelutarpeen arviointi, perhetyön organisointi, Lapset puheeksi -toimintamallin neuvonpitojen järjestäminen, perheohjauksen Aamukahavien järjestely, sosiaalihuoltolain mukaisten yhteydenottojen vastaanottaminen ja palvelutarpeen arviointi. - Perustetaan perhe- ja sosiaalipalvelupiste/ perhekeskus. - Toimeenpannaan palvelutuotantolautakunnassa vahvistettu Lapset puheeksi -toimintasuunnitelman toimenpiteet. Lisätiedot (esim. tarvittavat resurssit) Uusi sosiaalihuoltolaki korostaa hyvinvoinnin edistämistä ja ennaltaehkäisyä, matalan kynnyksen palveluja ja palveluohjausta. Lisäksi laki korostaa asiakkaan ja hänen perheensä kokonaistilanteen huomioimista. Mittarit: - Käytyjen Lapset puheeksikeskustelujen ja - neuvonpitojen määrä, menetelmää hyödyntäneiden työntekijöiden määrä, menetelmäkouluttajien määrä, vaikuttavuus raskaampien palveluiden käyttöön. - Asiakasmäärät - Aamukahavien kutsujen määrä - Toimintasuunnitelman toteutumisen vastuutahona toimii Lapset puheeksi -johtoryhmä. Kustannusvaikutukset - Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi. - Vahvistetaan sosiaaliohjauksen toimintamallia sekä selkiinnytetään sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työtehtäviä ja omatyöntekijän roolia. - Toimeentulotuen Kela-siirtoon valmistautuminen. - Hyödynnetään Virta II hanketta TYP-toiminnan (työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu) käynnistämisessä sekä sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisessä. - Toimeentulotuen siirto tapahtuu Kelalle v. 2017. - Virta II hanke: seurataan asiakassuunnitelmien ja aktivointisuunnitelmien määrää. Olemassa oleva sosiaaliohjaajan vakanssi muutetaan Utajärvi- Vaalaan yhteiseksi, jolloin voidaan toteuttaa palveluohjauksen mallia. - Sosiaalihuoltolain muutosten johdosta lastensuojelun asiakkaiden asiakkuudet arvioidaan uudelleen ja tarpeen mukaisesti siirretään yleisten perhepalveluiden piiriin. 50 % palkkamenoista jakaantuu Vaalaan. 5
Sähköiset palvelut Jatketaan sähköisten palveluiden kehittämistä sekä etäpisteistä tuotettavien palveluiden käyttöönottoa eri palveluissa (etäasiointi). Tavoitteena on sosiaalipalveluiden asiakkaiden Omahoito-palveluun kirjautuneiden lukumäärän merkittävä kasvu. - Lastenvalvojan ajanvaraus - Lapsiperheiden kotipalvelun hakemus - Chat-toiminto Lastensuojelu Kotiin annettavan perhekuntoutuksen pilotti (seudullinen). Seurataan lastensuojelun määräaikojen toteutumista sekä asiakasmääriä. Vammaispalvelut Vammaispalveluprosessien asiakaslähtöinen kehittäminen ja asiakkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistaminen sekä vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen - Otetaan käyttöön henkilökohtaisen avun vaihtoehtoisia toteuttamistapoja. - Palvelutarpeen arvioinnin työkaluna käytetään toimintakykymittareita ja muita tarpeellisia arviointimenetelmiä. - Vammaispalvelun työntekijöiden osaamisen vahvistaminen yhteisten koulutusten myötä. - Vammaispalvelun myöntämiskäytännöt ja päätöksenteko. - Palveluasumisen myöntämiskriteerit. - Sosiaalipalvelupisteen hyödyntäminen myös vammaispalveluiden asiakkaiden palveluohjauspisteenä Lastensuojelun sijaishuollon tarpeisiin vastataan pilotissa kehitettävällä kotiin annettavalla perhekuntoutuksella (tavoitteena kodin ulkopuolelle tehtävien sijoitusten voimakas väheneminen). Mittarit: avohuollon sijoitusten ja huostaanottojen määrä ja kesto. Lastensuojelua koskevien suositusten mukaisesti sosiaalityöntekijällä 30 40 asiakasta/työntekijä. - Esimerkiksi ICF-luokitus (kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus, joka kuvaa, miten sairauden ja vamman vaikutukset näkyvät yksilön elämässä). Pilotista tehdään erillinen kustannussuunnitelma. 6
Erityisryhmien asumispalvelut ja työ- ja päivätoimintapalvelut Jatketaan kehitysvammaisten asumispalveluyksiköiden ja työ- ja päivätoimintapalveluiden yhteistyön ja toimintojen sisällöllistä kehittämistä. - Kehitysvammaisten toimijuuden vahvistaminen; järjestetään seudullisia asiakasfoorumeja - Henkilöstö toimii joustavasti kehitysvammahuollon asiakkaiden arjen tukena Päihdepalvelut Nuorten ennaltaehkäisevän päihdetyön vahvistaminen. Jatketaan päihdepalvelujen avohuollon kehittämistä yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa. Neuvolapalvelut Täsmennetään vajaakuntoisten terveystarkastusten jälkeisiä hoitopolkuja. Isyyslain muutos 1/2016: lastenvalvojan tehtävistä osa siirtyy äitiysneuvolan terveydenhoitajille. - Terveydenhoitajien koulutus - Työtehtävien muutos Oppilashuolto Vahvistetaan koulukuraattorin, psykologin ja terveydenhoitajan työn kohdentumista ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä nivotaan ne sosiaalihuoltolain mukaisiin yleisiin palveluihin. - Mallinnetaan asiakkaan hoitopolku Selvitetään videovälitteisten palvelujen hyödyntämistä oppilashuoltopalveluissa. Vireillä terveyden edistämisen määrärahasta haettu hanke. Uuden ohjelmiston kustannusvaikutukset. 7
Terveyspalvelut Tavoitteet ja toimenpiteet v. 2016 Vastaanotto Lääkärityövoiman vakiinnuttaminen. Hoitajien ja lääkärien välisen työnjaon selkiyttäminen, hoitajien vastaanotot. Hyvä vastaanotto toimintamallin vakiinnuttaminen käyttöön kaikissa kunnissa. Lisätiedot (esim. tarvittavat resurssit) Kiireettömien lääkäri- ja hoitajapalvelujen saatavuutta mitataan viikoittain T3-mittarilla (monenko päivän kuluessa on saatavissa kolmas kiireetön vapaa aika). T3 lääkärit 14-21 päivää. T3 hoitajat 3-5 päivää. Muistihoitajien vastaanottojen kehittäminen 75-vuotiaiden terveystarkastusten v. 2015 suunnitellun toimintamallin mukaan. käyttöönotto. Omahoito-palvelujen laajentaminen. Kuntalaisten oman ajanvarauksen käyttöönotto hoitajavastaanotolla. Puhelinsaatavuuden parantaminen edelliseen vuoteen verrattuna. Painonhallinryhmien toimintamallin suunnittelu ja ryhmien käynnistäminen. Kuntoutus Sähkökäyttöisten apuvälineiden vuosihuoltojen järjestäminen. Ryhmätoiminnan juurruttaminen ja 1-2 uuden ryhmän aloitus. Mielenterveystyö Päivätoiminnan sisällön kehittäminen hoitavaan ja kuntouttavaan suuntaan. Moniammatillisen yhteistyön tiivistäminen yli sektorirajojen, verkostoituminen. Saumaton yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa. Osastohoito Kuntouttavan työotteen vahvistaminen, työhyvinvointia ja kuntouttavaa hoitoa edistävän ympäristön luominen. Saumaton palveluketju asiakaslähtöisen hoito-/hoiva- /asumispaikan löytämiseksi. Kotihoidon tehostamisen tukeminen. Iissä aloitetaan uudentyyppisen hoitopolkumallin pilotointi parantumattomasti sairaan potilaan hoidossa. Palvelumallissa hyödynnetään turvallista sähköisen asioinnin kanavaa viestinvälitykseen ja tiedon jakamiseen. Tällä tavalla tuetaan itsehoitoa. Terveydenhuollon laitteista annetun lain toimeenpano. Jokaiselle kuntoutujalle laaditaan kuntoutujan itsensä ja toimintaterapeutin johdolla yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, johon kirjataan tarpeet ja tavoitteet. Mikäli malli toimii hyvin, se otetaan pikaisesti käyttöön myös muissa kunnissa. Kustannusvaikutukset 8
Suun terveydenhuolto Otetaan käyttöön Hyvä Potku - toimintamalli, jolla lisätään terveyshyötyä sekä parannetaan palvelujen saatavuutta ja työn hallintaa. Valistustyön tehostaminen neuvolaikäisten lasten vanhemmille ja koululaisille noudattaen asetusten mukaisia tarkastusvälejä. Työterveyshuolto Lääkärityövoiman vakiinnuttaminen. Kolmikantaneuvotteluiden (työterveyshuolto, työntekijä, työnantaja) varhainen järjestäminen työkyvyn selvittämiseksi. Toiminnan taloudellisen kannattavuuden optimointi. Erikoissairaanhoito Psykiatrian erikoislääkäripalveluja järjestetään omilla terveysasemilla. Muita erikoislääkärikonsultaatioita ostetaan kohdennettuina yksityisiltä palvelujentuottajilta. Sairaanhoitopiirien palveluja käytetään, kun perusterveydenhuollon palvelut eivät vastaa tutkimuksen tai hoidon vaativuutta. Kiireettömien hammaslääkäri- ja suuhygienistipalvelujen saatavuutta mitataan viikoittain T3-mittarilla (monenko päivän kuluessa on saatavissa kolmas kiireetön vapaa aika). T3 hammaslääkärit 40 päivää T3 suuhygienistit 20 päivää Kerätään palautetta niin yksittäisiltä henkilöasiakkailta kuin palveluja ostavilta työnantajaorganisaatioilta. Yhtiöittäminen tehdään, mikäli siihen tulee pakottava tarve. 9
Vanhuspalvelut Tavoitteet ja toimenpiteet v. 2016 Kotona asumista tukevat palvelut Hyvinvointia tukevat ja varhaisen tuen palvelut vahvistuvat edelleen ja tukevat kotona asumista. Lisätiedot (esim. tarvittavat resurssit) STM:n (Sosiaali- ja terveysministeriön) laatusuositus toteutuu: 75 v. täyttäneistä asuu kotona 91-92 %. Hyvinvointia tukevat kotikäynnit toteutuvat 100 % 80 v. täyttävillä (kotikäyntiä haluavat kuntalaiset). Kustannusvaikutukset Koti toimivana asuinympäristönä. SenioriPisteiden toiminta kehittyy. STM:n laatusuositus toteutuu: 75 v. täyttäneistä säännöllisen kotihoidon piirissä on 13-14 %. Kotihoidon toimintamallien ja prosessien kehittäminen: - STM:n suositus välittömästä asiakastyöstä toteutuu (vähintään 60 %). - Mobiilikotihoito ja optimointi ovat vakiintunut toimintamalli kotihoidon asiakastyössä. - Tablet-tietokoneet ovat asiakaskäytössä ja ne korvaavat soveltuvin osin perinteisiä palveluja tai tuottavat uutta perinteisen palvelun rinnalle. Päivätoiminta on suunnitelmallista, kuntouttavaa ja asiakkaan toimintakykyä laaja-alaisesti ylläpitävää/kehittävää. - Päivätoiminnan kävijöiden määrä lisääntyy - Päivätoiminnan vaikuttavuuden arviointi toteutuu 2 kertaa vuodessa (osavuosikatsaukset 1 ja 3). - Videoavusteisia toimintakykyä ylläpitäviä palveluita kehitetään ja käynnistetään päivätoiminnassa. - Päivätoiminnan kehittämisessä huomioidaan yhteistyö eri toimijoiden kanssa, mm. yritykset, yhdistykset, oppilaitokset, omaiset, vanhusneuvostot jne. Omais- ja vuorohoito toteutuvat optimaalisesti tukien kotona asumista. - STM:n laatusuositus toteutuu: 75 v. täyttäneistä omaishoidon tuen piirissä on 6-7 % - Omaishoidon lakisääteiset vapaat toteutuvat kaikille niihin oikeutetuille, jotka haluavat palvelua käyttää. - Intervallihoitoja kehitetään perhehoitopainotteisesti ja vuorohoitovuorokausien määrä perhehoidossa lisääntyy. - Selvitetään mahdollisuutta hyödyntää sähköisiä ja videoavusteisia palveluja omaishoitajien ja -hoidettavien hyvinvoinnin tukena. 10
Asumispalvelut Palvelu- ja henkilöstörakenne toteutuu STM:n laatusuositusten mukaisesti. Perhehoito vakiintuu osaksi vanhuspalveluiden palvelukokonaisuutta yhtenä asumispalveluiden muotona. Vanhuspalveluiden palveluasumisen yksiköissä kehitetään osallisuutta, toiminnallisuutta ja arjen mielekkyyttä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kehitetään toimintakykyä tukevia videoavusteisia tai internetverkkoon pohjautuvia malleja. Hoivahoito Palvelurakenne toteutuu STM:n laatusuositusten mukaisesti. Hoivahoidon yksiköissä kehitetään osallisuutta, toiminnallisuutta ja arjen mielekkyyttä asiakaslähtöisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. 6-7 % 75 v. täyttäneistä on tehostetun palveluasumisen piirissä. Jäädytetään 0,5 htv lähihoitajan vakanssi Tasapainotusvaikutus 20 000 Perhehoidon vahvistaminen 5000 SenioriKaste-hanke tukena. 2-3 % 75 v. täyttäneistä on hoivahoidon piirissä. SenioriKaste-hanke tukena. 4 Lisävakanssit Ei lisävakansseja. 5 Investoinnit Sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdentuvat yli 10 000 euron investoinnit kunnassa. Digi-EKG:n päivittäminen 13 000 Hammashoitokoneyksikkö 29 000 11
6 Sosiaali- ja terveyspalveluiden hankkeet Hankkeen nimi Hankkeen tila Tavoitteet ja toimenpiteet Kesto Lapset, nuoret, perheet LastenKaste Meneillään Lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuksien kehittäminen ja toimintamallien käyttöönotto, jotka tukevat perheitä, vanhemmuutta sekä lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia muun muassa perhetyön ja lastensuojelutyön kehittämisen kautta. Virta II Meneillään Suunnitelmallisen sosiaalityön kehittäminen nuorten työllistämisen tueksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Monitoimijuuden vahvistaminen ja nuorten osallisuuden lisääminen. RYTMI Odotetaan rahoituspäätöstä Nuorten päihteiden käytön ehkäisy uudentyyppisillä ryhmätoiminnoilla. Työikäiset ja työllisyyden edistäminen Pro SOS Odotetaan rahoituspäätöstä Ikäihmisten hyvinvointi SenioriKaste Meneillään Tukihanke: Mobiilikotihoidon käyttöönotto Meneillään Uuden sosiaalihuoltolain toimeenpanon tukeminen ja toimeentulotuen KELA-siirtoon valmistautuminen. Heikoimmassa asemassa olevien kuntalaisten syrjäytymisen ehkäisy. Perhehoidon käynnistäminen. Omaishoidon tuen yhteisen prosessin ja toimintamallin luominen. Asumispalveluyksiköiden arjen sisältöjen monipuolistaminen. Palveluntarpeen arvioinnin sekä hoitoja palvelusuunnitelman kehittäminen. 1.2.2014-31.1.2016 1.2.2014 30.9.2016 Budjetti ja omarahoitusosuus, rahoittaja 76 000 + koordinaatio. Omarahoitusosuus 25 %. Rahoitus: STM/Kaste Kokonaisbudjetti 105 700 (+ koordinaatio). Omarahoitus 25 %. Rahoitus: STM/Kaste 2016-2017 184 000, omarahoitus 20 % Rahoitus: THL 2016-2018 335 000, omarahoitus 9 % Rahoitus: ESR 1.1.2014-31.10.2016 1.8.2015 30.9.2016 150 000 (+ koordinaatio). Omarahoitus 25 %. Rahoitus: STM/Kaste Tukihankkeen omarahoitus 50 000 TuTunKo Odotetaan rahoituspäätöstä Mobiilikotihoidon käyttöönoton tukeminen Kehitetään digitaalisia palveluja kotona asumisen turvaamiseen ikääntyneellä muistisairaalla. Ajankohtaiset muutokset Kansa-koulu Meneillään Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano 2016-2017 Osallisuushanke, josta rahoitusosuus 1 250. Kokonaisbudjetti 625 000. Rahoitus: Tekes 1.8.2015 30.6.2018 Osallisuushanke, jossa omarahoitus 130. Kokonaisbudjetti 2,2 M. Rahoitus: Tekes 12
7 Talousarvio ja sen kohdentaminen Sitovuus: Oulunkaaren kuntayhtymän ja kunnan välillä nettoraamin taso (pois lukien erikoissairaanhoito). Muutokset: Käyttösuunnitelmatason muutokset ovat mahdollisia. Utajärven perhepalvelut TP TA TA 2014 2015 2016 % Tuotot 314 000 291 000 411 000 120 000 41,2 Kulut -2 657 000-2 785 000-2 904 000 119 000 4,3 Kate -2 343 000-2 494 000-2 493 000-1 000 0,0 Henkilöstömenot -1 023 000-1 060 000-1 078 000 18 000 1,7 Palvelut -1 075 000-1 075 000-1 192 000 117 000 10,9 Työttömyysaikainen työmarkkinatuki -14 000-21 000 0-21 000-100,0 Utajärven terveyspalvelut Tuotot 892 000 767 000 809 000 42 000 5,5 Kulut -3 104 000-3 071 000-3 164 000 93 000 3,0 Kate -2 213 000-2 305 000-2 355 000 50 000 2,2 Henkilöstömenot -1 831 000-1 847 000-1 889 000 42 000 2,3 Palvelut -804 000-732 000-758 000 26 000 3,6 Utajärven vanhuspalvelut Tuotot 852 000 897 000 889 000-8 000-0,9 Kulut -3 285 000-3 202 000-3 250 000 48 000 1,5 Kate -2 433 000-2 305 000-2 361 000 56 000 2,4 Henkilöstömenot -2 208 000-2 124 000-2 110 000-14 000-0,7 Palvelut -666 000-646 000-656 000 10 000 1,5 Oma toiminta yhteensä Tuotot 2 058 000 1 955 000 2 108 000 153 000 7,8 Kulut -9 046 000-9 058 000-9 318 000 260 000 2,9 Kate -6 988 000-7 103 000-7 210 000 107 000 1,5 Henkilöstömenot -5 062 000-5 030 000-5 077 000 47 000 0,9 Palvelut -2 545 000-2 453 000-2 605 000 152 000 6,2 Esh Tuotot Kulut -3 908 000-3 520 000-3 700 000 180 000 5,1 Kate -3 908 000-3 520 000-3 700 000 180 000 5,1 Ensihoito -147 000-185 000-187 000 2 000 1,1 Yhteensä Toimintatuotot 2 058 000 1 955 000 2 108 000 153 000 7,8 Toimintakulut -12 953 000-12 577 000-13 018 000 441 000 3,5 Toimintakate -10 895 000-10 623 000-10 910 000 287 000 2,7 Poistot ja arvonalent. -3 000-3 000-3 000 0 0,0 Soten hankkeet -23 000-12 000-12 000 0 0,0 Yhteensä -10 921 000-10 638 000-10 925 000 287 000 2,7 Työttömyysaikainen työmarkkinatuki siirtyy kunnan budjettiin vuoden 2016 alusta. Muutos TA2014 -> TA2015 13
8 Sopimuksen tarkastaminen ja muutokset Olennaisista toiminnallisista tai taloudellisista muutoksista sopimukseen liittyen neuvotellaan erikseen sopijaosapuolten välillä. 9 Sopimuksen liitteet Liitteenä Oulunkaaren kuntayhtymän talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-2018. 10 Sopimuksen seuranta Oulunkaaren kuntayhtymässä on käytössä vuosikelloon pohjautuva laadun ja toiminnan seuranta- /arviointijärjestelmä. Järjestämissopimuksen toteutumista tarkastellaan kuukausittaisen talousarvioseurannan yhteydessä sekä kolme kertaa vuodessa toteutettavalla laajemmalla osavuosikatsauksella talouden toteutumasta ja tuotetuista palveluista sekä ennusteella loppuvuoden palvelutuotannosta ja resurssitarpeesta. Osavuosikatsauksissa seurataan lisäksi mm. palvelutakuiden toteutumista, palvelujärjestelmän kehittymistä, palvelujen peittävyyttä, asiakaspalautetta ja omistajaohjauksen toteutumista. Lisäksi tilinpäätöksen yhteydessä toteutetaan laaja-alainen toiminnan arviointi. Järjestämissopimukseen liittyvät mahdolliset täsmennys- ja muutostarpeet huomioidaan kuntaneuvotteluissa sekä seuraavan vuoden järjestämissopimusta ja talousarviota laadittaessa. 11 Allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu kaksi saman sisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopimusosapuolelle. Paikka ja aika Paikka ja aika Leena Pimperi-Koivisto Kuntayhtymän johtaja Oulunkaaren kuntayhtymä Kyösti Juujärvi Kunnanjohtaja Utajärven kunta 14