Sisältö Vuosi 2001 lyhyesti..............................................3 Ympäristöä ja sosiaalista vastuuta koskeva politiikka....................... 5 Vastuu on sekä globaalia että paikallista............................... 6 Ympäristöasioiden tila 2001 Ympäristöasioiden hallinta...................................... 8 Ympäristöinvestoinnit ja vuosittaiset kustannukset..................... 10 Kuidun hankinta............................................11 Kierrätys ja hyötykäyttö.......................................16 Energia.................................................. 18 Kuljetukset................................................22 Rikkomukset, valitukset ja korjaavat toimenpiteet........................23 Resurssien käyttö ja ympäristöasioiden tila 2001........................ 24 Tuotanto, jätteet ja päästöt.......................................26 Tarkastuskertomus............................................. 30 Yhteystiedot................................................. 31 Sanasto.................................................... 35 Ympäristö ja raaka-aineet 2001 on käännetty englannin kielestä. Tietyt tässä esitetyt lausumat, jotka eivät ole historiallisia tosiasioita, kuten markkinoiden oletettuun kasvuun ja kehitykseen liittyvät lausumat ja muut kasvu- ja tuottavuusolettamat sekä lausumat, jotka alkavat ilmaisuilla uskoo, olettaa, odottaa, ennustaa tai muilla vastaavilla ilmaisuilla, ovat tulevaisuudennäkymiin liittyviä kannanottoja Yhdysvaltain vuoden 1995 Arvopapereita Koskevien Oikeudenkäyntien Uudistamisesta annetun lain (The United States Private Securities Litigation Reform Act of 1995) tarkoittamalla tavalla. Koska nämä lausumat perustuvat nykyisiin suunnitelmiin, arvioihin ja ennusteisiin, ne sisältävät riskejä ja epävarmuustekijöitä, jotka saattavat johtaa siihen, että tulokset poikkeavat merkittävästi niitä koskevista arvioista. Tällaisia tulevaisuutta koskevissa lausumissa esitettyjä tekijöitä, jotka saattavat merkittävästi muuttaa tuloksia, voivat muuan muassa olla: (1) toiminnalliset tekijät, kuten jatkuva menestys tuotannollisessa toiminnassa ja siinä saavutettava tehokkuus, jatkuvat saavutukset tuotekehityksessä, Konsernin tavoittelemien asiakkaiden kyky hyväksyä uusia tuotteita ja palveluita, voimassaolevien ja uusien yhteistyösopimusten mukanaan tuoma menestys, muutokset liiketoiminnan strategioissa, kehityssuunnitelmissa tai tavoitteissa, muutokset Konsernin patenttien tai muiden tekijänoikeuksien antamassa suojassa sekä pääoman saatavuus hyväksyttävillä ehdoilla; (2) teollisuuden yleiset olosuhteet, kuten tuotteiden kysynnän voimakkuus, kilpailun kovuus, Konsernin tuotteiden markkinahinnat maailmalla nyt ja tulevaisuudessa sekä niihin liittyvät hintapaineet, raaka-aineiden hintavaihtelut, Konsernin asiakkaiden ja kilpailijoiden taloudellinen tilanne sekä mahdollisten uusien kilpailevien tuotteiden ja teknologioiden kehittäminen kilpailijoiden toimesta; ja (3) yleinen taloudellinen tilanne, kuten talouskasvu Konsernin tärkeimmillä markkina-alueilla sekä valuuttakurssi- ja korkotasovaihtelut.
Vuosi2001lyhyesti Vuoden 2001 loppuun mennessä 87 % (80 % vuonna 2000) Stora Enson sellun, paperin ja kartongin tuotantokapasiteetista oli EMAS- ja/tai ISO 14001 -järjestelmän piirissä. Lisäksi kaikilla pohjoismaisilla sahoilla on EMAS-rekisteröinti. Kaikki Stora Enson Pohjois-Amerikan tuotantoyksiköt, metsäosastot mukaan lukien, tullaan sertifioimaan vuoden 2002 loppuun mennessä aikataulun mukaisesti. Stora Enso on mukana Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksissä (DJSI) kolmatta perättäistä vuotta. Lisäksi konserni listattiin uuteen, vuonna 2001 perustettuun FTSE4Good-indeksiin. Kuidun alkuperää dokumentoivia järjestelmiä kehitettiin edelleen. Konserni hyväksyi myös yleiset periaatteet, joiden mukaan kaikkien konsernin kuitulähteiden on noudatettava kestävän kehityksen periaatteita. Biopolttoaineiden osuus konsernin omasta energiantuotannosta säilyi korkealla tasolla 60 %:ssa, vaikka laskikin hieman edellisvuodesta (64 %). Tämä johtui siitä, että tuotannon supistukset johtivat epäsäännöllisyyteen omassa energiantuotannossa, mikä lisäsi fossiilisten polttoaineiden tarvetta. Käytännössä kaikki päästöt vähenivät, mikä oli seurausta vuoden 2001 tuotannon supistuksista ja ympäristötyön tuloksellisuudesta. COD-päästöt veteen vähenivät yli 38 000 tonnia, mikä vastaa 13 %:n laskua tuotetonnia kohti laskettuna. Tuotantoon suhteutettuna myös AOX-, fosfori-, typpi- ja NO X -päästöt laskivat. Fossiilisiin polttoaineisiin perustuvat CO 2 -päästöt laskivat 170 000 tonnia, mikä vastaa 6 %:n nousua tuotetonnia kohti laskettuna. Nousu johtui tuotantoseisokeista. SO 2 -päästöt laskivat 1 700 tonnia, mutta nousivat tuotantoon suhteutettuna 2 %. Stora Enso muotoili ilmaston muutosta koskevan politiikan, jonka mukaisesti konserni tulee käyttämään hyväkseen edellytyksensä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Stora Enson yhteiskuntavastuun periaatteet vahvistettiin. Konserni päätti ryhtyä tukemaan YK:n Global Compact -hanketta. Se pyrkii saamaan globalisaation hyödyttämään kaikkia osapuolia ympäri maailman. Ympäristöinvestoinnit vuonna 2001 olivat yhteensä 75 miljoonaa euroa ja toiminnan ympäristökustannukset 160 miljoonaa euroa. Imatran uusi kuitulinja vähensi hajuhaittoja, melua ja vedenkulutusta. Vuonna 2001 päätettiin myös rakentaa uusi uusiokuitua hyödyntävä paperikone Langerbruggen tehtaalle. YMPÄRISTÖ JA RAAKA-AINEET 2001 3
Vuosi 2001 lyhyesti Stora Enso kuuluu maailman johtaviin metsäteollisuusyhtiöihin. Stora Enson päätuotealueet ovat aikakauslehti-, sanomalehti- ja hienopaperi sekä pakkauskartonki ja puutuotteet. Vuonna 2001 Stora Enson liikevaihto oli 13,5 miljardia euroa ja paperi- ja kartonkikapasiteetti noin 15 miljoonaa tonnia. Yhtiön palveluksessa on noin 43 000 henkilöä yli 40 maassa ja sen osakkeet noteerataan Helsingin, New Yorkin ja Tukholman arvopaperipörsseissä. Stora Enso käy kauppaa pääasiassa toisten yritysten kanssa. Asiakkaita ovat suuret ja pienet kustantamot, painotalot ja tukkurit sekä pakkaus-, puusepän- ja rakennusteollisuus kaikkialla maailmassa. Yhtiöllä on tuotantoa kolmella mantereella ja sen päämarkkinat ovat Eurooppa ja Pohjois-Amerikka. Koska Stora Enso toimii maailmanlaajuisesti, se pystyy palvelemaan asiakkaitaan paikallisesti. Stora Enson nykyaikaiset tuotantolaitokset sekä raaka-ainehankinnan, energiantuotannon ja tuotantoprosessien tehokas integraatio takaavat toimintamme jatkuvuuden. Ympäristöä ja sosiaalista vastuuta koskevassa politiikassaan Stora Enso on sitoutunut kehittämään liiketoimintaansa ekologisesti, yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti yhä kestävämpään suuntaan. Vuoden 2001 aikana yhteiskuntavastuun periaatteet määriteltiin osaksi konsernin toimintaperiaatteita ja arvoja. Tilinpäätöksen pääkohdat 2000 2001 Liikevaihto, milj. EUR 13 017,0 13 508,8 Liikevoitto, milj. EUR 2 371,3 1 486,9 ilman kertaluonteisia eriä, milj. EUR 1 925,6 1 495,2 % liikevaihdosta 14,8 11,1 Tulos ennen veroja ja vähemmistöosuutta, milj. EUR 2 099,0 1 223,0 ilman kertaluonteisia eriä, milj. EUR 1 653,3 1 231,3 Tilikauden tulos, milj. EUR 1 435,0 926,3 Investoinnit käyttöomaisuuteen, milj. EUR 769,3 857,1 Korolliset nettovelat, milj. EUR 5 182,7 4 819,9 Sijoitettu pääoma, milj. EUR 13 902,9 13 859,1 Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), % 20,7 10,7 ilman kertaluonteisia eriä, % 16,8 10,8 Oman pääoman tuotto (ROE), % 19,5 10,4 2000 2001 Velkaantumisaste 0,59 0,53 Tulos/osake, EUR 1,77 1,03 ilman kertaluonteisia eriä, EUR 1,32 0,94 Kassatulos/osake, EUR 3,16 2,43 ilman kertaluonteisia eriä, EUR 2,61 2,34 Oma pääoma/osake, EUR 9,41 10,03 Osinko/osake, EUR 0,45 0,45* Osinkosuhde, % 34 48 Osakekannan markkina-arvo, milj. EUR, 31.12.2001 11 733 13 006 Paperin ja kartongin toimitukset, 1 000 tonnia 12 971,0 12 858,0 Puutuotteiden toimitukset, 1 000 m 3 4 880,0 4 860,0 Henkilöstö keskimäärin 41 785 44 275 *) osinkoehdotus www.storaenso.com/2001 4 YMPÄRISTÖ JA RAAKA-AINEET 2001
Ympäristöä ja sosiaalista vastuuta koskeva politiikka Vastuullinen liiketoiminta Stora Enso on sitoutunut kehittämään liiketoimintaansa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti yhä kestävämpään suuntaan. Tämän tavoitteen saavuttaminen on Stora Ensossa kaikkien vastuulla, jotta varmistetaan edellytykset toiminnan jatkuvalle parantamiselle. Ympäristönäkökulma Stora Enson tavoitteena on toimittaa asiakkaille tuotteita ja palveluja painetun viestinnän, pakkausteollisuuden ja rakennusalan tarpeisiin. Tuotteet valmistetaan pääasiassa uusiutuvista raaka-aineista, ja ne ovat kierrätettäviä sekä turvallisia käyttää. Tuotteen elinkaaren huomioonottaminen ohjaa ympäristöasioidemme hoitoa ja luo toiminnallemme kehykset. Tavarantoimittajilta ja yhteistyökumppaneilta edellytämme samojen periaatteiden noudattamista jokaisessa toimitusketjun vaiheessa raaka-aineesta valmiiseen tuotteeseen ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Sosiaalinen vastuu Kansainvälisenä yhtiönä Stora Enso tiedostaa olevansa esikuvana muille maailmanlaajuisissa, kansallisissa ja paikallisissa yhteisöissä. Suhtaudumme kunnioittavasti sekä yksilöiden että ryhmien kulttuuriin, tapoihin ja arvoihin kaikissa maissa, joissa toimimme. Kehittäessämme liiketoimintaamme täytämme, ja kun välttämätöntä, ylitämme kansallisten normien ja lakien asettamat vaatimukset. Avoin vuorovaikutus Kestävän kehityksen periaatteet ohjaavat toimintamme jatkuvaa parantamista sekä ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien asioiden kehittämistä. Tässä työssä pidämme olennaisen tärkeänä avointa keskustelua ja vuorovaikutusta kaikkien sidosryhmien, sekä virallisten tahojen että kansalaisjärjestöjen, kanssa. YMPÄRISTÖ JA RAAKA-AINEET 2001 5
Vastuu on sekä globaalia että paikallista Ilokseni voin todeta, että konsernimme on toiminut esimerkillisesti ympäristövaikutusten vähentämisessä. Ympäristön hyväksi tehty järjestelmällinen työ on tuonut merkittäviä parannuksia, kuten tämän raportin vuosiyhteenvedossa sivulla kolme ilmenee. Ympäristöaiheiden globaalin asialistan kärjessä on ilmastonmuutos, joka pysynee siellä myös lähitulevaisuudessa. Vaikka tutkijoiden näkemykset uhkan mittakaavasta vaihtelevat, on vastatoimien tarve arkipäivän tosiasia. Stora Enso, kuten muukin metsäteollisuus, omaa hyvät edellytykset osallistua ongelman ratkaisuun. Olemme sitoutuneet toimimaan jatkossakin ennakoivalla tavalla, mikä ilmenee konsernille määritellystä ilmastonmuutosta koskevasta politiikasta. Tavoitteemme on hyödyntää tehokkaasti mahdollisuutemme ilmastonmuutoksen torjunnassa. Politiikka korostaa energiatehokkuuden parantamista, yhdistettyä lämmön- ja sähköntuotantoa sekä biopolttoaineiden käytön edistämistä. Stora Enso korostaa yhteistyötä muiden liikeelämän ja yhteiskunnan sektoreiden kanssa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Näiden toimien onnistuminen on kuitenkin riippuvainen yhteiskunnan asettamista puitteista. On tärkeää, että teollisuudelle tarjotaan kannustimia, jotka edistävät käytännön toimia. Stora Enso pitää vapaaehtoisia sopimuksia tärkeänä keinona teollisuusvetoisten ratkaisujen luomiseksi. Yhtiö tukee tasapuolisia, kustannustehokkaita sekä toimivia sääntöjä ja järjestelmiä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Päästökauppa ja muut joustavat mekanismit vaativat edelleen keskustelua ja kehittämistä, etenkin kun päästökaupan ja muiden ohjauskeinojen välinen suhde on vielä epäselvä. Tästä huolimatta Stora Enso kehittää valmiuksiaan toimia tulevien Kioto-mekanismien määrittelemässä toimintaympäristössä. Globaali mittakaava Ilmastonmuutos on hyvä esimerkki siitä, kuinka ympäristökysymykset on aina nähtävä laajemmassa, globaalissa mittakaavassa. Tällaiset kysymykset muistuttavat meitä siitä, että myös liiketoimintaa on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti. Metsäteollisuusyhtiönä meidän on otettava huomioon koko tuotteen elinkaari raaka-aineista sen tuotantoon, käyttöön ja hävittämiseen. Suurin osa hoidetuista metsistä kasvaa enemmän kuin puuta korjataan, ja ne toimivat hiilinieluina sitoen hiilidioksidia ilmakehästä. Puutuotteisiin varastoituu hiiltä pitkäksi ajaksi paperi ja kartonkikin toimivat hiilivarastoina, varsinkin kun ne voidaan kierrättää useita kertoja. Lisäksi biopolttoaineiden tehokas käyttö Stora Enson tehtailla fossiilisten polttoaineiden asemesta tuottaa CO 2 -neutraalia energiaa. Nämä tekijät voidaan laskea metsäteollisuusyhtiön hiilitaseen positiiviselle puolelle. Saavutamme tavoitteemme Vuonna 2001 lujitimme johtoasemaamme ympäristöjärjestelmien kattavuudessa. Vuoden loppuun mennessä jo 87 % paperin, sellun ja kartongin tuotantokapasiteetistamme oli EMAS- ja/tai ISO 14001 -järjestelmien piirissä (vastaava luku vuonna 2000 oli 80 %). Lisäksi kaikilla pohjoismaisilla sahoilla on EMAS-rekisteröinti. Voimme myös ylpeinä todeta, että Suzhoun tehdas Kiinassa on saanut ISO 14001 -sertifikaatin ja että Yhdysvaltain-toimintomme olivat suunnitelmien mukaisesti valmiina sertifiointiin vuoden 6 YMPÄRISTÖ JA RAAKA-AINEET 2001
2001 lopussa. Tämä tarkoittaa, että kuluvana vuonna valtaosalla tuotantolaitoksistamme on käytössään järjestelmät, joilla toimitaan johdonmukaisesti määriteltyjen ympäristötavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi tuloksista raportoidaan selkeästi sidosryhmille. Stora Enso on päättänyt tähdätä perinteisin ympäristömittarein määriteltyihin tavoitteisiin paikallistasolla ei niinkään konsernitasolla. Olemme vakuuttuneita siitä, että käytännön ympäristötyö perustuu ensisijaisesti paikallisiin olosuhteisiin ja niiden ekologisiin, teknisiin ja yhteiskunnallisiin erityispiirteisiin. Työmme on myös saanut tunnustusta Stora Enso on sisällytetty Dow Jones Sustainability -indeksiin jo kolmantena peräkkäisenä vuonna. Olemme mukana myös vastikään julkistetussa FTSE4Good-indeksissä. Viime vuoden ympäristövuosikertomuksessa kuvailin yhteiskunnallista vastuuta koskevia suunnitelmiamme. Nyt hallituksemme on hyväksynyt konsernin Yhteiskuntavastuun periaatteet, jotka on esitelty yksityiskohtaisesti Stora Enso 2001 -raportissa. Uudet periaatteet täydentävät ympäristöä ja sosiaalista vastuuta koskevaa politiikkaamme ja auttavat meitä paneutumaan kaikkiin kestävän kehityksen näkökohtiin, niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisestikin. Björn Hägglund varatoimitusjohtaja, Stora Enson ympäristökomitean puheenjohtaja YMPÄRISTÖ JA RAAKA-AINEET 2001 7
Ympäristöasioiden Näyttöä kehityksestä Stora Enson ympäristöjärjestelmät takaavat toiminnan jatkuvan parantamisen sekä edistävät yhdenmukaisia toimintatapoja konsernin kaikissa yksiköissä. Vuoden 2001 loppuun mennessä 87 % (80 % vuonna 2000) konsernin sellun, paperin ja kartongin tuotantokapasiteetista oli EMAS- ja/tai ISO 14001 -järjestelmän piirissä. Lisäksi kaikilla Stora Enson pohjoismaisilla sahoilla on EMASrekisteröinti. Yhdysvalloissa n suunnitelma koko sellun- ja paperintuotannon sekä puunhankinnan verifioimiseksi etenee aikataulun mukaan, eli saataneen päätökseen vuoden 2002 loppuun mennessä. Konsernin johto määritteli periaatteet ympäristönhallintajärjestelmien käyttöönotolle ja niihin liittyville toimille vuonna 2000. Vuonna 2001 jatkettiin näiden periaatteiden soveltamista käytännön liiketoiminnassa. Tässä tärkeänä osa-alueena oli periaatteiden sisällyttäminen osaksi konsernin liiketoiminnan kehitysohjelmaa, Excellence 2005:tä. Lisäksi konsernissa on valmisteltu pilottihankkeita esimerkiksi palveluyksiköissä, jotka eivät ole aiemmin käyttäneet ympäristönhallintajärjestelmiä. Ympäristöjärjestelmät näkyvät tuotteissa Vapaaehtoisten ympäristöjärjestelmien ensisijainen tavoite on taata, että konsernin ympäristöperiaatteet toteutuvat käytännössä. Järjestelmien avulla varmistetaan, että kukin yksikkö keskittyy omalta osaltaan kriittisimpiin asioihin. Lisäksi ne tarjoavat hyvän keinon välittää ympäristön kannalta oleellista tietoutta konsernin tuotteista. Euroopan unionin viimeisin ympäristöä koskeva toimintaohjelma korostaa markkina- ja asiakaslähtöisten välineiden käyttöä kestävän kehityksen edistämiseksi. EMAS-määräysten uusiminen vuonna 2001 mahdollisti merkittäviä parannuksia Euroopassa, esimerkiksi rohkaisemalla yrityksiä käyttämään markkinoinnissaan EMAS-logoa merkkinä ympäristötoiminnan jatkuvista parannuksista. EMAS- ja ISO 14001 -järjestelmiin voidaan sisällyttää ympäristöasioita metsästä tehtaalle, painotaloon ja jopa kuluttajalle asti. Yhteisten tavoitteiden asettaminen on tullut mahdolliseksi, sillä yhä useammalla Stora Enson toimittajalla ja asiakkaalla on käytössään sama järjestelmä. Maailmanlaajuisesti toimivana yhtiönä Stora Enso tarvitsee kansainvälisesti tunnustettuja välineitä, joiden avulla yksiköt voivat raportoida ympäristötoiminnastaan kattavasti. Globaalisuus onkin yksi syy siihen, miksi Stora Enso pitää EMAS- ja ISO 14001 -järjestelmiä parhaina keinoina varmistaa toiminnan jatkuva parantaminen. Stora Enso on nyt pääsääntöisesti luopunut Pohjoismaisen ministerineuvoston vuonna 1990 lanseeraamasta Joutsenmerkistä, joskin merkkiä yhä käytetään Euroopassa toimistopapereiden markkinoinnissa. Uusi tapa kertoa tuotteista Asiakkaiden kiinnostus yksityiskohtaisia tuotetietoja kohtaan kasvaa jatkuvasti. Kysyntään vastatakseen Stora Enso ja muut johtavat sellun ja paperin tuottajat, paperitukkurit ja alan järjestöt ovat kehittäneet Paper Profile -nimellä tunnetun yhtenäisen tavan esittää ympäristötuotetietoja. Konseptin testaus aloitettiin Euroopassa vuonna 2001. Yhdessä tehdaskohtaisten EMAS-selontekojen kanssa nämä tuoteselosteet tarjoavat kattavan tietopaketin. Niistä käyvät ilmi keskeiset ympäristötunnusluvut, tuotteiden ainesosat sekä ympäristöasioiden hallinnan ja puunhankinnan perustiedot. 8 YMPÄRISTÖ JA RAAKA-AINEET 2001
hallinta Organisaatio ja vastuut Vastuu ympäristöasioista on kunkin organisaatiotason toimivalla operatiivisella johdolla. Varatoimitusjohtaja johtaa ympäristökomiteaa, joka on konsernin ympäristöasioita koordinoiva elin. Toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja tekevät strategiset ratkaisut ja päättävät konsernin ympäristöpolitiikasta. Konsernin ympäristöasioista vastaava johtaja vetää Stora Enso Environment -yksikköä, joka tekee yhteistyötä ja tukee liiketoimintayksiköitä konsernin Suomen, Ruotsin, Manner-Euroopan ja Pohjois- Amerikan alueellisten tukiverkostojen kanssa. Asiantuntijaryhmä avustaa konsernia tarvittavalla asiantuntemuksella. Ympäristönhallintajärjestelmät EMAS ISO 14001 EMAS + ISO 14001 www.storaenso.com/2001 YMPÄRISTÖ JA RAAKA-AINEET 2001 9
Ympäristöinvestoinnit ja vuosittaiset kustannukset Vuonna 2001 Stora Enso käytti ympäristöinvestointeihin ja -kustannuksiin 235 miljoonaa euroa, kun vastaava luku vuonna 2000 oli 229 miljoonaa euroa. Tähän lukuun sisältyvät investointikustannukset sekä käyttö- ja kunnossapitokustannukset ilman korkoja ja poistoja. Ympäristöinvestoinnit olivat suuruudeltaan yhteensä 75 miljoonaa euroa ja ympäristökustannukset 160 miljoonaa euroa. Merkittävin vuonna 2001 päätökseen saatu investointi oli Imatran tehtaan uusi kuitulinja. Investoinnin kokonaiskustannukset olivat 365 miljoonaa euroa, josta 11 % luokiteltiin ympäristöinvestointeihin. Laajin vuonna 2001 tehty investointipäätös oli Langerbruggen tehtaalla toteutettava rakennusprojekti. Investoinnin kustannuksiksi on arvioitu 476 miljoonaa euroa, josta 30 % katsotaan ympäristöinvestoinneiksi. Tehtaalle rakennettava uusi sanomalehtipaperin tuotantolinja käyttää pelkästään uusiokuitua, ja hankkeeseen sisältyy myös biopolttoainetta hyödyntävä voimalaitos. Uusi ympäristönsuojelulaki astui voimaan Suomessa vuonna 2000. EU:n IPPC-direktiivin mukaisesti seuraavien massa-, paperi- ja kartonkitehtaiden on uusittava ympäristölupansa vuoden 2004 loppuun mennessä: Anjalankoski, Corenso Pori, Enocell, Heinola Fluting, Imatra, Kemijärvi, Kotka, Oulu, Pankakoski, Summa, Varkaus ja Veitsiluoto. Lisäksi seuraavien tehtaiden on päivitettävä ympäristölupansa vuosina 2002 2006: Alan saha, Balabanovo, Barcelona, Berghuizer, Biron, Celbi, Corenso St. Seurin-sur-l Isle, Duluth, Falun Red Paint, Gruvönin saha, Heinolan pakkaustehdas, Honkalahden saha, Kimberly, Kiteen saha, Kosken saha, Niagara, Nymölla, Paty, Planan saha, Stevens Point, Suzhou, Whitingin ja Wisconsin Rapidsin paperi-, kartonki- ja sellutehtaat sekä vedenpuhdistamot (Water Quality Center ja Water Renewal Center). Konsernin tulevien ympäristövastuiden suuruudeksi arvioidaan 58 miljoonaa euroa. Toimintasuunnitelma sisältää merkittäviä saneeraushankkeita, kuten Falunin kaivoksen jälkihoidon, Skoghallin entisen kloorialkalitehtaan elohopeasaasteen puhdistuksen sekä Skutskärin sataman elohopeajätteen turvallisen loppusijoituksen. Tällä hetkellä ei ole vireillä ympäristöasioihin liittyviä korvausvaatimuksia, jotka voisivat vaikuttaa merkittävästi konsernin taloudelliseen tilaan. 10 YMPÄRISTÖ JA RAAKA-AINEET 2001
Kuidun hankinta Puun jäljillä Stora Enso tukee hyvää metsänhoitoa. Konsernin käyttämän kuidun alkuperän jäljittäminen on elintärkeää. Näin voidaan taata tuotteisiin käytetyn kuidun olevan peräisin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti hoidetuista metsistä. Stora Ensolla on toimintaa kaikilla maapallon merkittävillä metsävyöhykkeillä, ja kuitua hankitaan yhä moninaisemmista lähteistä. Tuotteisiin käytetyn kuidun alkuperä tulee voida jäljittää myös silloin, kun sellu tai hake on lähtöisin konsernin ulkopuolelta. Kuitulähteiden tulee olla linjassa Stora Enson arvojen, strategioiden ja käytäntöjen kanssa, ja niiden on oltava kestäviä niin ympäristön kuin sosiaalisen ja taloudellisen hyvinvoinninkin kannalta, mukaan lukien esimerkiksi ihmisoikeuskysymykset. Nämä Stora Enson konsernijohdon marraskuussa 2001 vahvistamat periaatteet muodostavat kehyksen konsernin alueellisten puunhankintaorganisaatioiden toiminnalle. Ympäristö- ja laatujärjestelmät ovat hyödyllisiä työkaluja kuidun alkuperän jäljittämisessä ja dokumentoinnissa. Stora Enson sisäistä dokumentointijärjestelmää käytetään sellaisilla puunhankintaalueilla, joissa ei vielä ole käytössä muita verifioituja järjestelmiä. Sertifioiduista metsistä tulevan puun alkuperä voidaan varmentaa myös chain-of-custody -menetelmällä, mistä Ruotsin FSC-käytäntö on hyvä esimerkki (ks. taulukko sivulla 15). Menetelmä voidaan myös sisällyttää organisaation laatujärjestelmään, mikä on käytäntö kaikkien Suomen ja Venäjän puuvirtojen osalta. Koko järjestelmän tarkastaa ulkopuolinen auditoija ja Suomessa puu tulee PEFCsertifioiduista metsistä. Stora Enso toimii aktiivisesti myös Baltian maista tulevan kuidun alkuperätietojen laadun parantamiseksi ja pyrkii lisäämään alueella tietoisuutta paikallisista ja yleismaailmallisista ympäristöasioista. Yhdysvalloissa kaikki sellukuitupuu voidaan jäljittää toimituksen lähtöpaikkaan, joka on useimmiten sama kuin puun korjuupaikka. Suojelun ja talouskäytön tasapainottaminen Stora Enson alue-ekologisen suunnittelun tavoitteena on kehittää tasapainoa kestävän metsätalouden ja suojelutoimien välille. Menetelmää sovelletaan sekä vuokratuissa että yhtiön omistamissa metsissä. Ruotsissa alue-ekologinen suunnittelu kattaa yhteensä 1,3 miljoonaa hehtaaria eli 84 % Stora Enson tuottavasta metsämaasta. Avainbiotooppien kartoitukseen perustuvat alue-ekologiset suunnitelmat on jo luonnosteltu tai hyväksytty 98 %:lle tästä alueesta, ja loput valmistuvat vuoteen 2003 mennessä. Myös konsernin Suomen metsien alue-ekologisessa suunnittelussa on edistytty. Vuonna 2001 aloitettiin kuuden uuden suunnitelman laadinta, jotka kattavat yhteensä 23 500 hehtaaria. Kaakkois- Suomen Ruokolahdella on käynnistetty erityinen yhteishanke, jossa testataan Suomen ympäristökeskuksen kehittämää menetelmää arvokkaiden luontokohteiden löytämiseksi ja suojelemiseksi. YMPÄRISTÖ JA RAAKA-AINEET 2001 11
Stora Enson Suomen metsien luontoarvot kartoitettiin vuosina 1995 1999; kartoitusten tulosten arvioinnin on määrä valmistua vuonna 2002. Kansallisten suojeluohjelmien jatkamisesta Stora Enso Metsän alueilla neuvotellaan parhaillaan ympäristöviranomaisten kanssa. Kanadassa saatiin valmiiksi pitkän aikavälin suunnitelma valtiolta vuokratulle 607 000 hehtaarille ja yhtiön omistamalle 25 000 hehtaarille maata. Suunnitelma odottaa viranomaisten hyväksyntää. Siinä sovelletaan alue-ekologista suunnittelua sekä Kanadan metsätalousministeriön määrittelemiä kestävän metsänhoidon kriteereitä ja mittareita. Stora Enso Port Hawkesburyn metsäosaston vuosittainen ympäristöauditointi osoitti toiminnan noudattavan ympäristönsuojelun keskeisiä standardeja vuonna 2001. Auditointiryhmään kuului biologeja ja metsätalouden asiantuntijoita, jotka edustivat niin provinssin viranomaisia ja alkuperäiskansojen edunvalvontaorganisaatiota kuin Stora Ensoakin. Virossa, Latviassa ja Liettuassa Stora Enso osallistuu avainbiotooppien kartoitukseen yhdessä paikallisten ympäristöviranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Vuoropuhelu sidosryhmien kanssa Vuoropuhelulla sidosryhmien kanssa on keskeinen sija hyvän metsänhoidon edistämisessä. Esimerkiksi Ruotsissa metsien sertifiointijärjestelmä (FSC) edellyttää vuoropuhelua ympäristöjärjestöjen, ammattiyhdistysten ja alueen alkuperäisten asukkaiden kanssa. Alue-ekologisessa suunnittelussa sovelletaan samankaltaisia menetelmiä. Kanadan Nova Scotiassa tehtaan pitkän aikavälin suunnitelmia laadittaessa konsultoidaan toimikuntaa, jossa ovat edustettuina Stora Enson puunhankinta-alueen kansalaiset, ympäristöjärjestöt, tutkijat ja liiketaloudelliset eturyhmät. Ympäristötarkastukset ja -koulutus ovat rohkaisseet Stora Enson tärkeimpiä puuntoimittajia parantamaan metsänhoitokäytäntöjään. Stora Enso johtaa tällä hetkellä provinssin SFI SM -standardin toimeenpanokomiteaa ja on myös ohjannut metsätyöntekijöiden ohjekirjan laadintaa Nova Forest Alliancen mallimetsähankkeessa. Venäjällä Stora Enso osallistuu aktiivisesti WWF:n Pihkovan mallimetsähankkeeseen. Konserni myös rahoittaa hanketta, jonka tavoitteena on kehittää Venäjän oloihin sopiva kestävän metsänhoidon ja puunhankinnan malli. Hankkeen ensimmäisen vaiheen odotetaan valmistuvan vuoden 2003 loppuun mennessä. Pohjois-Venäjällä Komin tasavallassa Stora Enson puuntoimittajat ovat mukana puunhankinnan, korjuun, kuljetuksen ja puukaupan kattavassa koulutusohjelmassa, jonka konserni myös rahoittaa. Vanhan metsän hakkuukiellot eli moratoriot jatkuivat Karjalan tasavallassa ja Murmanskin alueella. Stora Enso Metsä toimii läheisessä yhteistyössä Venäjän viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa ja on auttanut järjestämään ympäristöseminaareja Venäjällä. 12 YMPÄRISTÖ JA RAAKA-AINEET 2001
Tutkimus ja koulutus Koulutus ja tutkimustyö olivat edelleen osa päivittäistä toimintaa kaikilla puunhankinta-alueilla, ja monilla niistä oli käynnissä merkittäviä projekteja. Brasiliassa Stora Enson osittain omistamaan istutusmetsäyhtiö Veracelin metsäalueisiin kuuluu 34 784 hehtaarin alue eri kehitysvaiheissa olevaa ekologisesti arvokasta atlanttisen ilmaston sademetsää. Taimitarhoissa tuotettiin 300 000 sademetsän alkuperäislajien tainta, ja taimia on istutettu 279 hehtaarin alueelle. Veracel on myös käynnistänyt yhdessä Brasilian kehityspankin kanssa ohjelman, jonka kautta se tukee paikallisyhteisöjen koulutus- ja sosiaaliprojekteja. Stora Enso Celbi kehittää parhaillaan Portugalin olosuhteisiin soveltuvia kestävän metsänhoidon kriteerejä ja mittareita. Prosessiin sisältyy myös ympäristökoulutusta, jota järjestetään yhdessä sidosryhmien kanssa. Stora Enso Forest Consulting on käynnistänyt hankkeen, jossa arvioidaan kaupallisten trooppisten plantaasien monimuotoisuuden hallintaa. Hanke on osa suomalaista biodiversiteetin tutkimusohjelmaa (Fibre). Tutkimushankkeen kohteeksi on valittu indonesialainen, Stora Enson osittain omistama PT Finnantara Intiga. Kolmivuotisen projektin on määrä valmistua vuonna 2002. Tunnusluvut Vuonna 2001 konserni käytti yhteensä 40 miljoonaa kuoretonta kiintokuutiometriä puuta, josta lähes kolme neljäsosaa hankittiin läntisen Euroopan alueelta. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa tärkeimpiä puuraaka-aineen lähteitä ovat yksityismetsät, valtion ja yhteisöjen metsät sekä yhtiön vuokraamat tai omistamat metsät. Stora Enso omistaa 2,7 miljoonaa hehtaaria metsää, josta noin 1,9 miljoonaa hehtaaria on Ruotsissa (tästä 1,6 miljoonaa hehtaaria on tuottavaa metsämaata). Lisäksi konsernilla on vuokralla 0,6 miljoonaa hehtaaria metsää, etupäässä Kanadan Nova Scotiassa. Stora Enso omistaa 45 % Veracelin plantaaseista Brasiliassa ja 60 % Finnantaran istutuksista Indonesiassa. Veracel on istuttanut 59 700 hehtaaria eukalyptusta ja Finnantara 29 000 hehtaaria akaasiaa. Stora Ensolla on Portugalin Celbissä 45 000 hehtaaria Eucalyptus globulus -plantaasia, mikä kattaa puolet Celbin tehtaan puunkulutuksesta.
Sellutuotanto integroitiin Stora Enso käyttää tuotannossaan konsernissa tuotettua sellua aina kun se on mahdollista. Mikäli sellua hankitaan konsernin ulkopuolelta, edellyttää Stora Enso toimittajien sitoutuvan siihen, että kuitu on peräisin kestävästi hoidetuista lähteistä. Stora Enson sellutulosryhmä lakkautettiin vuonna 2001, ja integraatteihin kuulumattomat sellutehtaat siirrettiin toisten tulosryhmien alaisuuteen. Järjestely ei vaikuttanut sellutehtaiden toimintaan, ja konsernin sellutase säilyy ennallaan. Sellun tuotanto on nyt paremmin integroitu osaksi Stora Enson paperi- ja kartonkiliiketoimintaa. Lisäksi kuljetuksia on optimoitu ja eri sellulajeja ohjattu tehokkaammin loppukäyttäjille. Sellun myynti jatkui entiseen tapaan. Pakkauskartongit-tulosryhmään perustettiin selluosaamiskeskus. Sellutase vuonna 2001 1) 1 000 tonnia Pitkäkuitusellu Lyhytkuitusellu Revintämassa Yhteensä Oma tuotanto 1 990 2 152 183 4 325 Sunila 2) (50 %) 0 150 0 150 Tuotanto yhteensä 1 990 2 302 183 4 475 Toimitukset omille tehtaille 1 663 1 990 0 3 653 Toimitukset konsernin ulkopuolelle 327 312 183 822 Ostot konsernin ulkopuolelta 246 523 0 769 Tase 81-211 183 53 1) Luvut perustuvat tuotantoon ja toimituksiin vuonna 2001. 2) Osakkuusyhtiö Ympäristönhallintajärjestelmät Stora Enso Forest Stora Enso Forest Sweden (Stora Enso Skog) Stora Enso Forest Finland (Stora Enso Metsä) Stora Enso Forest Central Europe Forest Resources, USA Stora Enso Port Hawkesbury Limited Woodlands Division, Canada Plantaasit Stora Enso Celbi, Portugal Veracel, Brazil EMAS ISO 14001 EMAS ISO 14001 EMAS ISO 14001 ISO 14001 ISO 14001 ISO 14001 ISO 14001 puunhankintayksikkö auditoitiin joulukuussa 2000 rekisteröinti myönnettiin vuonna 2001 puunhankintayksikkö auditoitiin joulukuussa 2000 sertifikaatti myönnettiin vuonna 2001 Ludvikan hallinta-alue sertifioitiin vuonna 1999 ensimmäinen EMAS-koerekisteriin vuonna 1999 hyväksytty suomalainen metsänhoidon organisaatio nyt mukana varsinaisessa EMAS-rekisterissä, kun EMAS-säädöksiä on uusittu sertifiointi vuonna 1998 uusittu vuonna 2001 seuranta-auditoinnin jälkeen parhaillaan käynnistysvaiheessa (perustettiin vuonna 2001), joten EMAS- ja ISO 14001 -prosesseja ei ole vielä aloitettu kuidun alkuperän dokumentointijärjestelmä valmistuu vuonna 2002 sertifioinnin määrä valmistua keväällä 2002 kattamaan tärkeimmät toimittajat (yli 9 320 m 3 puuta vuodessa) sertifioinnin seuranta-auditointi joulukuussa 2001 sertifiointi tulee kattamaan suunnittelun, puunkorjuun, metsänhoidon, tienrakennuksen yhtiön hallussa olevilla alueilla sekä kaikki puunkuljetukset sisältää ohjelman, jonka tavoitteena on rohkaista tärkeimpiä puuntoimittajia ottamaan käyttöön hyvän metsänhoidon käytännöt sertifikaatti myönnettiin vuoden 2001 alussa; parhaillaan menossa seuranta-auditointi, tavoitteena uusia sertifiointi helmikuussa 2002 sertifiointiprosessi alkoi heinäkuussa 2001 plantaaseihin ja sellupuun tuotantoon liittyvät toiminnot on määrä sertifioida myöhemmin vuonna 2002 14 YMPÄRISTÖ JA RAAKA-AINEET 2001
Metsäsertifiointijärjestelmät Stora Enso katsoo, että osallisuus metsien sertifiointiin on perusteltua silloin, kun se tukee hyvää metsänhoitoa. Nykyisin käytettävissä on monenlaisia sertifiointijärjestelmiä, joiden erityispiirteet ja maantieteellinen kattavuus vaihtelevat. Konserni tukee uskottavasti rakennettujen sertifiointijärjestelmien keskinäistä tunnustamista, ja edistysaskelia onkin otettu sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Esimerkiksi Ruotsissa aiheen tiimoilta käytiin laajoja keskusteluja sidosryhmien kanssa vuonna 2001. Lisätietoja Stora Enson metsäsertifiointia koskevista periaatteista: www.storaenso.com/environment. Stora Enso Forest Stora Enso Forest Sweden FSC Kaikilla Stora Enso Skogin Ruotsissa omistamilla metsillä on FSC- (Stora Enso Skog) sertifiointi. Ludvikan hallinta-alue oli ensimmäinen alue Ruotsissa, jolle myönnettiin FSC-sertifiointi vuonna 1996. Kaikki Stora Enson puukuljetukset metsistä tehtaiden mittausasemille on sertifioitu alkuperäketjun dokumentoinnin osalta. Ruotsissa kolmella Stora Enson neljästä sahasta on tuotteilleen sertifikaatit puun alkuperästä. Osa Norrsundetin tehtaan selluntuotannosta on myös FSC-alkuperäsertifioitu. Stora Enso Forest Finland FFCS/ Stora Enso Metsä osallistuu suomalaiseen FFCS-järjestelmään, joka on (Stora Enso Metsä) PEFC PEFC:n tunnustama. Puun alkuperän seuranta kattaa kaikki kuitulähteet metsistä tehtaille. Suomessa seitsemällä Stora Enson kahdeksasta sahasta on tuotteilleen sertifikaatit puun alkuperästä. Stora Enso Forest PEFC Bad St Leonhardin saha sai PEFC-alkuperäsertifikaatin Central Europe vuonna 2001. SFI SM Stora Enson Pohjois-Amerikan kestävän metsänhoidon SFI-sertifiointi Forest Resources, USA valmistui heinäkuussa 2000. Se kattaa metsänhoidon ja puunhankinnan. Sertifioinnin tuloksista on sidosryhmien saatavilla SFI-auditoinnin yhteenveto. Stora Enso SFM Kanadan standardisointijärjestön (CSA) kestävän metsänhoidon Port Hawkesbury Limited sertifikaatin Stora Enso Port Hawkesburyn metsäosastolle on määrä Woodlands Division, Canada valmistua vuonna 2002 ja noudattaa sekä CSA:n että SFI:n standardeja. CSA-standardia sovelletaan yhtiön omistamiin maihin ja SFI-standardia kaikkiin metsänhoitoon ja puunhankintaan liittyviin toimintoihin. PEFC Yleiseurooppalainen sertifiointijärjestelmä, Pan-European Forest Certification Scheme, jonka piiriin Suomenkin järjestelmä kuuluu. SFI SM ja CSA Z809 ovat myös PEFC:n jäseniä. FFCS Suomen metsäsertifiointijärjestelmä, Finnish Forest Certification System. FSC Hyvän metsänhoidon neuvoston (Forest Stewardship Council) sertifiointi. SFI SM American Forest & Paper Associationin kestävän metsänhoidon ohjelma (Sustainable Forestry Initiative). CSA Z809 Kanadan standardisointilaitoksen kestävän metsänhoidon sertifiointikriteerit. Organisaatio Stora Enso Forest on konsernin Suomen, Ruotsin ja Keski-Euroopan tehtaiden puunhankintaorganisaatio. Siihen kuuluvat Stora Enso Metsä Suomessa, Stora Enso Skog Ruotsissa ja Stora Enso Forest Central Europe Keski-Euroopassa. Stora Enso Metsä vastaa kansainvälisestä puunhankinnasta Venäjällä ja Stora Enso Skog Baltian maissa. Organisaatiot myös hoitavat konsernin metsiä. Stora Enso Forest Central Europe perustettiin kesällä 2001 hoitamaan Stora Enson Keski-Euroopan tehtaiden puunhankintaa. Sen asemapaikka on Düsseldorf. n metsäosasto vastaa konsernin Yhdysvaltain puunhankinnasta sekä yhtiön metsäomaisuuden hoidosta Yhdysvalloissa ja Kanadan Ontariossa. Stora Enso Port Hawkesburyn metsäosasto vastaa puunhankinnasta ja yhtiön omistamista ja vuokraamista maista Nova Scotiassa. www.storaenso.com/2001 YMPÄRISTÖ JA RAAKA-AINEET 2001 15
Kierrätys hyötykäyttö Olennainen osa paperiketjua Uusiokuitu on Stora Ensolle tärkeä raaka-aine ja olennainen osa paperin tuotantoketjua. Stora Enson tehtaat käyttivät vuonna 2001 yhteensä 2,1 miljoonaa tonnia uusiokuitua, eli jokseenkin saman verran kuin vuonna 2000. Kaikki Stora Enson tuotteet ovat kierrätettäviä. Vuoden tärkein kierrätykseen liittyvä investointipäätös oli uuden sanomalehtipaperia kierrätyskuidusta valmistavan tuotantolinjan rakentaminen Langerbruggen tehtaalle. Hankkeeseen kuuluu myös uusi voimala, jossa poltetaan keräyspaperin siistauksesta syntyvä liete, sekä yhden olemassaolevan paperikoneen uusiminen tuottamaan superkalanteroitua paperia. Uuden sanomalehtipaperilinjan on määrä aloittaa tuotanto vuoden 2003 ensimmäisellä puoliskolla. Duluthin tehdas toi vuonna 2001 markkinoille kaksi uutta tuotetta, jotka laajentavat sen valikoimaa ja lisäksi mahdollistavat uusiokuidun hankkimisen lähempää tehdasta. Uusiomassan tuotanto kasvoi 15 % vuodesta 2000 vuoteen 2001, etupäässä uusien tuotteiden ansiosta. Vuonna 2001 Karhulassa sijaitseva Keräyskuitu Oy investoi hylkyjakeen käsittelyprosesseihin. Niiden tarkoitus on erotella materiaali karkeusasteen mukaan siten, että hienojakeisempi aines voidaan käyttää maisemointitöihin. Tämä on vähentänyt kaatopaikkajätteen määrää 90 %. Siistauksen vaahdotusprosessin uudistaminen saatiin päätökseen Keräyskuitu Oy:ssä vuoden 2000 lopussa; uusi prosessi paransi kuidun saantoa 2 % jo ensimmäisenä toimintavuotenaan. 16 YMPÄRISTÖ JA RAAKA-AINEET 2001
Energiaksi polttaminen on viimeinen vaihtoehto Paperi- ja kartonkiteollisuus ei ole ainoa kierrätyskuitua arvostava teollisuudenala. Stora Enso katsoo muun metsäteollisuuden lailla, että keräyspaperi tulisi hyödyntää ensisijaisesti tuotannon raaka-aineena aina, kun se on mahdollista. Kuidun polttaminen energiaksi olisi vasta viimeinen vaihtoehto. Tietyissä paperilajeissa ja tietyillä alueilla kierrätetään jo nyt käytännössä kaikki saatavilla oleva paperi. Esimerkiksi Keski-Euroopassa monet tehtaat valmistavat sanomalehtipaperia jo 100 % uusiokuidusta. Tähteet hyötykäyttöön Stora Enso toteuttaa jatkuvasti hankkeita, joiden tavoitteena on tehostaa resurssien hyödyntämistä ja muuntaa tuotannossa syntyviä tähteitä hyödylliseksi raaka-aineeksi. Hankkeiden ansiosta koko yhtiön kaatopaikkajätteen määrä väheni 9 % vuonna 2001. Useat vuonna 2001 toteutetut hankkeet edistivät asiaa omalta osaltaan. Neljällä Stora Enson viidestä jätevedenpuhdistamosta Pohjois-Amerikassa on nyt lupa käyttää sivutuotteita lannoitteena tai maatalousmaan parannusaineena. Wisconsin Rapidsin vedenpuhdistamo (Water Renewal Center) ja Port Hawkesburyn tehdas saivat luvan vuonna 2001. Port Hawkesburyn tehdas aloitti lannoitteen levityksen 20 paikallisella maatilalla kesällä 2001, ja Wisconsin Rapidsin vedenpuhdistamo aloittaa vastaavan toiminnan tammikuussa 2002. Kaatopaikalle päätyvän lietteen määrän uskotaan vähenevän noin 60 %. Nova Scotian provinssi Kanadassa pyrkii alentamaan kaatopaikalle menevän kiinteän jätteen määrää ainakin 50 %. Port Hawkesburyn tehdas on ylittänyt tämän tavoitteen reilusti uuden jätehallintaohjelmansa ansiosta. Reisholzin tehdas asensi uuden suodattimen yhden paperikoneen vesikiertoon ja vähensi näin kuitupitoisen lietteen määrää 50 % vuonna 2001. Ruotsissa neljä tehdasta on aktiivisesti kehittänyt hakkuutähteiden, kuitujäämien ja kemiallisen lietteen tuuli- ja aurinkokuivausmenetelmiä. Kuivatut tuotteet käytetään joko biopolttoaineena tai maanparannusaineena, mikä on vähentänyt kaatopaikalle menevän jätteen määrää noin 90 000 tonnia. Lisätietoja energiakäytöstä sivulla 20. www.storaenso.com/2001 YMPÄRISTÖ JA RAAKA-AINEET 2001 17
Energia Vastauksia ilmastonmuutoksen haasteeseen Stora Ensolla on edellytyksiä lieventää merkittävästi ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Konsernin tavoite on hyödyntää mahdollisuuksiaan optimaalisesti tässä työssä. Stora Enson vahvuudet ilmastonmuutoksen vaikutusten ehkäisyssä perustuvat konsernin käyttämään uusiutuvaan raakaaineeseen puuhun, biopolttoaineiden suureen osuuteen konsernin energiantuotannossa, energian säästämiseen sekä tehokkaaseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon (CHP) konsernin tehtailla. Lisäksi CO 2 -neutraaleilla materiaaleilla, kuten Stora Enson sahatavaralla, voidaan korvata uusiutumattomista raakaaineista valmistettuja tuotteita. Paperi- ja kartonkituotteet, joita voidaan kierrättää monia kertoja, sitovat myös hiiltä kuten kasvavat metsätkin.
Biopolttoaineita käytetään tehokkaasti Kioton prosessi tulee todennäköisesti vaikuttamaan voimakkaasti Stora Enson toimintoihin, mikä korostaa konsernin ilmastonmuutospolitiikan merkitystä. Se luo kehykset toimenpiteille. Kioto-prosessissa biopolttoaineet luokitellaan hiilidioksidin kannalta neutraaleiksi. Monet Stora Enson tehtaat kattavat suuren osan kokonaisenergiankulutuksesta biopolttoaineilla; pisimmällä ovat Varkauden integraatti (82 %) ja Skutskärin (94 %) sellutehdas. Biopolttoaineiden osuus konsernin energiantuotannossa vuonna 2001 oli 60 %, mikä on hiukan vähemmän kuin edellisvuonna (64 %). Lasku selittyy sillä, että tuotantoseisokeista johtuen on jouduttu käyttämään tavallista enemmän fossiilisia polttoaineita. Sisäisiä energiavirtoja, erityisesti sellutehtailta saatavaa energiaa, voidaan käyttää tehokkaimmin tehtailla, joissa samaan kokonaisuuteen kuuluu saha, sellutehdas ja paperitehdas. Sahoilta saatua kuorta ja muita biopolttoaineita voidaan käyttää myös suoraan energiantuotantoon. Integroitujen tehtaiden energiatehokkuus laskee paperi- tai kartonkitonnin tuotantoon tarvittavan energian määrää. Langerbruggen tehtaan uusi tuotantolinja sisältää lämpöteholtaan 51 megawatin kokoisen biovoimalaitoksen, joka käyttää paikallisen siistaamon ja vedenpuhdistamon kuitulietettä lämmön ja sähkön tuotantoon vähentäen näin fossiilisten polttoaineiden kulutusta. Uusi tuotantolinja otetaan käyttöön kesäkuussa 2003. Polttoaineiden kokonaiskulutus Stora Enson energiantuotannossa vuonna 2001, TJ Biopolttoaineet 60 % Kaasu 21 % Kivihiili 9 % Öljy 6 % Turve 4 % Yhteensä 206 300 TJ Biopolttoaineiden osuus Stora Enson vuotuisesta 206 300 TJ:n polttoainekulutuksesta on noin 60 %, kun maakaasun osuus on noin 21 % ja loppu jakautuu turpeen, öljyn ja hiilen kesken. Yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto (CHP) kattaa 52 % konsernin koko sähkönkulutuksesta, joka on yhteensä 22,5 TWh. www.storaenso.com/2001 YMPÄRISTÖ JA RAAKA-AINEET 2001 19
Konsernin sähkönhankinta ja -kulutus vuonna 2001, TWh Oma tuotanto 1) Suomi Ruotsi Muu Pohjois- Aasia Yhteensä Eurooppa Amerikka Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto (CHP) 3,7 1,0 1,6 0,9 0,03 7,2 Vesivoima 0,4 0 0 0,2 0 0,6 Ydinvoima 1,2 0 0 0 0 1,2 Muut resurssit 0,6 0 0 0 0 0,6 Yhteensä 5,9 1,0 1,6 1,2 0,03 9,7 Ostot 2,0 4,8 3,5 3,5 0,08 13,8 Hankinnat yhteensä 7,9 5,8 5,1 4,6 0,11 23,5 Stora Enson tehtaiden kulutus 7,5 5,8 4,5 4,6 0,1 22,5 Myynti konsernin ulkopuolelle 0,4 0,025 0,6 0 0 1,0 1) Oma tuotanto = Stora Enson suoraan tai epäsuorasti omistama tuotanto Energiaa tähteistä Varkauden tehtaalla fossiilisten polttoaineiden kulutus on selvästi laskussa, kun polyeteenin kaasutus käytetystä nestepakkauskartongista on aloitettu. Uusi kaasutuslaitos tuottaa 900 TJ energiaa vuodessa ja mahdollistaa sekä alumiinin että kuidun talteenoton. Alustavat mittaukset osoittavat, että päästöt ilmakehään ovat pienet. Varkaudessa kehitetty prosessi on ainoa laatuaan maailmassa. Toiminta käynnistyi vuonna 2001 ja sitä harjoittaa Corenson tytäryhtiö Ecogas. Lämpöä ja sähköä lisää tehokkuutta Stora Ensolla on vankkaa kokemusta yhdistetystä lämmön ja sähkön tuotannosta (CHP), mutta potentiaalia on myös uusille laitoksille. Haasteena on tunnistaa kustannus- ja ympäristömielessä tehokkaimmat hankkeet sekä arvioida, missä yhteistyö ulkopuolisten kumppaneiden kanssa on mielekästä. Lämmön ja sähkön yhteistuotanto, jonka energiatehokkuus on 85 %, vähentää päästöjä ja sähköntarvetta valtakunnallisesta verkosta. Kombivoimalat tuottavat 73 % Norrsundetin sellutehtaan energiankulutuksesta, 63 % Veitsiluodon integraatin energiasta ja 59 % Sachsenin sanomalehtipaperia valmistavan tehtaan energiasta. Enocellin kaltainen nykyaikainen erillinen sellutehdas tuottaa omasta polttoaineestaan sähköä 53 % yli oman tarpeen. Useat Stora Enson tehtaat tuottavat energiaa paikalliseen kaukolämpöverkkoon. Varkauden 25 000 asukkaan kaupungin lämmitystarve täyttyy pääosin Varkauden tehtaiden sekundäärilämmöllä. Myös Heinolan, Kotkan, Nymöllan ja Skutskärin taajama-alueita lämmitetään vastaavilla järjestelyillä. 20 YMPÄRISTÖ JA RAAKA-AINEET 2001
Energiatehokkuus näkyy auditoinneissa Stora Enso tehostaa edelleen energiatehokkuuden arviointimenetelmiä kaikkialla konsernissa. Kaikilla Euroopan tehtailla on suoritettu vähintään yksi auditointikierros. Toiminnan arviointi on aloitettu myös Yhdysvalloissa, missä ensimmäinen kierros valmistuu vuoden 2002 kuluessa. Vuoden 2001 loppuun mennessä yhteensä 117 tehdasta ja tuotantolinjaa oli auditoitu. Arvioinneissa on tunnistettu kohteita, joissa on mahdollisuuksia vähentää energian kulutusta. Lisäksi niissä on korostunut koulutuksen, järjestelmällisen raportoinnin ja parhaiden käytäntöjen jakamisen tärkeys. Vuonna 2001 auditoinneissa nousi esiin useita tärkeitä teknisiä uudistuksia. Reisholzin tehtaalla paperikone 2:lle asennettiin kenkäpuristin, joka pienensi höyrynkulutusta 30 % (3,5 GJ/tonni tasolle 2,3 GJ/tonni vuonna 2001). Koska paperin kosteuspitoisuus puristusosan jälkeen on nyt alhaisempi, sen kuivaamiseen tarvitaan vähemmän energiaa. Veitsiluodon tehtaalla prosessivesi lämmitetään nyt valkaisimon sekundäärilämmöllä. Tämä parannus johti 350 terajoulen vuosittaiseen energiansäästöön. Hylten tehtaalla typen oksidien vuosipäästöt laskivat yli 11 tonnilla, kun liikailman poistoa tehostettiin kakkoskattilan öljy- ja maakaasupolttimissa. Politiikka Stora Enson tavoite on hyödyntää yhtiön edellytyksiä ilmastonmuutoksen torjunnassa yhteistyössä muiden liike-elämän ja yhteiskunnan sektoreiden kanssa. YMPÄRISTÖ JA RAAKA-AINEET 2001 21
Kuljetukset Kestäviä ratkaisuja kehitetään Sellaiset kuljetusratkaisut ovat kestävällä pohjalla, jotka ovat tehokkaita sekä kustannusten että voimavarojen käytön kannalta. Niillä on tärkeä osa myös Stora Enson ilmastonmuutosta koskevassa strategiassa. Puu 40 miljoonaa tonnia Pigmentit ja täyteaineet 2,7 miljoonaa tonnia Keräyskuitu 2,1 miljoonaa tonnia Ostosellu 1,2 miljoonaa tonnia Stora Enso kuljetti vuonna 2001 yhteensä 63 miljoonaa tonnia raaka-aineita ja tuotteita, mikä tekee konsernista maailmanlaajuisestikin merkittävän kuljetuspalveluiden ostajan. Kuljetusten ympäristöperiaatteiden sovittaminen osaksi konsernin päivittäistä työtä alkoi vuonna 2001. Ilmastonmuutosstrategia korostaa kuljetusyhteyksien järjestelmällisen arvioinnin merkitystä sekä ympäristöön ja ihmisiin kohdistuvien vaikutusten huomioonottamista. Koska tehtaiden ja asiakkaiden sijainti on pääsääntöisesti kiinteä, kuljetusten siirtäminen toiselle reitille ei yleensä ratkaise asiaa. Sen sijaan olemassa olevia reittejä on käytettävä mahdollisimman tehokkaasti resursseja ja kustannuksia ajatellen. Paperi ja kartonki 13,1 miljoonaa tonnia Puutuotteet 3,2 miljoonaa tonnia Markkinasellu 0,8 miljoonaa tonnia Kuljetettujen raaka-aineiden ja tuotteiden kokonaismäärä oli vuonna 2001 yhteensä 63 miljoonaa tonnia. Tehokkuus ja näyttö Resurssien käytön tehokkuus ja ympäristötoiminnan laatu käyvät usein käsi kädessä, kuten seuraavat esimerkit kuljetusten kehitystoimista osoittavat. Vuonna 2000 Ruotsissa käynnistetty Base Port -kuljetusjärjestelmä yhdistää Ruotsin tehtaat ja Keski-Euroopan markkinat kytkemällä raideliikenteen ja kansainvälisen laivaliikenteen. Päästöt ovat vähentyneet merkittävästi uuden tehostetun lastaustekniikan ansiosta. Lisäksi päästöjen vähenemiseen ovat vaikuttaneet alusten käyttämät katalysaattorit sekä vähärikkinen polttoaine. Kuljetukset Kvarnsveden Lille -reitillä kuvaavat järjestelmän vaikutuksia CO 2 ja NO X -päästöihin: ne vähenivät 50 % ja 75 %:lla. Vuonna 2001 järjestelmän läpi kulki noin miljoona tonnia tavaraa, ja vuonna 2002 määrän ennakoidaan kasvavan 1,2 miljoonaan tonniin. Kuljetusmäärän kasvu vähentää päästöjä edelleen. Eteläisessä Suomessa Stora Enso on ohjannut kaiken konttiliikenteen Helsingin satamasta Mussalon satamaan, mikä on alentanut maakuljetusten hiilidioksidipäästöjä 30 %. Terminaalissa on myös otettu käyttöön uusimmat lastinkäsittelylaitteet, mikä on vähentänyt typen oksidien päästöjä 35 %, hiilimonoksidipäästöjä 45 % ja hiukkaspäästöjä 85 %. Lontoossa Stora Enson tuotteita on alettu kuljettaa kuorma-autoilla, jotka käyttävät polttoaineenaan nestekaasua. Niillä kuljetetaan sanomalehtipaperia Stora Enson rautatieterminaalista kustantamoille Suur-Lontoon alueella. Typen oksidien (NO X ) päästöt ovat 90 % ja hiilimonoksidin 40 % alhaisemmat kuin dieselautoilla. Hiukkaspäästöt ovat myös lähes 90 % pienemmät, ja kaasumoottori on lisäksi hiljaisempi. Vuoden 2001 loppuun mennessä jo 450 kuljetuspalveluiden tuottajaa oli läpikäynyt Compassjärjestelmän, jossa arvioidaan tuottajan ympäristöasioiden hallintaa. Yli 90 % palveluntuottajista läpäisi ympäristöarvioinnin, ja loput saivat vuoden aikaa tehostaa toimintaansa. www.storaenso.com/2001 22 YMPÄRISTÖ JA RAAKA-AINEET 2001
Rikkomukset, valitukset ja korjaavat toimenpiteet Stora Enson yksiköt alittivat ympäristölupien päästörajat selvästi muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta. Heinola Fluting Jätevesiluvan rajat ylittyivät aallotuskartonkitehtaalla johtuen rihmamaisesta bakteerikasvustosta aktiivilietealtaassa. Kasvuston syyt selvitettiin tutkimuksella. Tulosten perusteella tehdas päätti investoida uuteen biolieteprosessiin (MBP), johon sisältyy jäteveden esikäsittely ennen aktiivilieteprosessia. Uusi prosessi otettiin käyttöön joulukuussa 2001. Imatran tehtaat Imatran tehtaiden lähistön asukkaat ovat valittaneet epämiellyttävästä hajusta ja meluongelmista. Uusien prosessien ja rakennusten suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota meluongelmiin. Uusi kuitulinja ja erityisesti muutokset kuorimolla ovat selvästi alentaneet melutasoa, joskin käynnistysvaiheessa ilmeni joitakin ongelmia. Tehtailla on myös käynnistetty erityinen kehitysprojekti paperi- ja kartonkikoneiden aiheuttaman melun vähentämiseksi. Kemijärven tehdas Jäteveden biologisen hapenkulutuksen (BOD7) sallittu raja ylittyi Kemijärven tehtaalla talvella ja alkukeväästä 2001. Tämän seurauksena ilmastusaltaan kapasiteettia nostettiin ja ravinnetasapainon valvontaa parannettiin typen ja fosforin osalta. Näiden toimenpiteiden ansiosta hapetusteho parani ja BOD7-kuormitus palautui hyväksyttävälle tasolle. Kotkan tehdas Jätevesilupaan kirjattu fosforitaso ja typen tavoitearvo ylittyivät vuoden alussa ja syyskuussa. Ongelmana oli ilmastusaltaan liian alhainen happitaso. Vuoden 2001 kuluessa yksi Kotkan paperikoneista uusittiin, samoin sellutehdas, joten normaalin, vakaan prosessiajon saavuttaminen oli vaikeaa. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi ilmastusaltaan hapetusvolyymia nostettiin ja ravinnetasapainon seurantaa säädettiin. Varkauden tehdas Varkauden tehtaalta karkasi kesäseisokin aikana useita satoja litroja raakasuopaa sadevesikanavaan ja siitä edelleen järveen. Vahinko johtui turva-altaan kierrätyspumpun toimintahäiriöstä. Suopa saatiin viemärin läheltä talteen öljypuomin avulla ja suuremmilta vahingoilta vältyttiin tehokkain ehkäisytoimin. Estääkseen ongelman toistumisen Varkauden tehdas on tehostanut seisokkeja edeltäviä turvallisuuslaitteiden tarkastuksia. Skoghall, Forshagan tehdas Forshagan lastausalueen rakennustöiden yhteydessä otetut maaperänäytteet osoittivat maaperän saastuneeksi. Asiaa hoidetaan yhteistyössä paikallisten kumppaneiden kanssa. Skoghallin tehdas Kesällä 2001 paikalliset asukkaat valittivat hajusta ja melusta Skoghallin tehtaan testatessa kemiallisen lietteen kuivatusta kaatopaikalla ennen sen polttoa kuorikattilassa. Ongelmat loppuivat testauksen päättyessä. Niagaran tehdas Tehtaalla on käynnissä ohjelma, jossa kiinteää biojätettä levitetään pelloille. Käytäntöä vastaan on nostettu kanne. Tehdas neuvottelee parhaillaan Michiganin ympäristöviraston kanssa ratkaisun löytämiseksi. Port Hawkesbury Tehtaan jätevesien kiinteiden aineiden päiväraja-arvo ylittyi kahdesti vuonna 2001, mikä johtui jälkiselkeyttimeen liittyvistä ongelmista pitkän seisokin jälkeen huhtikuussa. Ympäristöviranomainen (Environment Canada) lähetti tehtaalle huomautuksen asiasta. Tehdas laati toimintasuunnitelman vastaavien vahinkojen estämiseksi tulevaisuudessa. Wisconsin Rapidsin sellutehdas Yhdysvaltain liittovaltion ympäristövirasto on arvostellut Wisconsin Rapidsin sellutehdasta ilmanpuhtautta säätelevän lainsäädännön rikkeistä vuosina 1983 1991 toteutetuissa hankkeissa. Viranomaisten kanssa käydään edelleen neuvotteluja tilanteen ratkaisemiseksi. YMPÄRISTÖ JA RAAKA-AINEET 2001 23