Edelläkävijä vihreillä markkinoilla 8.2.2017 Vesienhoitosuunnitelmien toteutus Lauri Karvonen
Kunnostusojituksen määräarvio vuosille 2016-2021 Kemijoki 2 400 ha/v toteutus 2013-16 1 560 ha/v Tornionjoki 600 ha/v toteutus 2013-16 280 ha/v Kunnostusojituksen tavoiteluvut ylisuuria. Arvioitu vähennys noin -30 % Lannoituksen määräarvio vuosille 2016-2021 Kemijoki 1 000 ha/v toteutus 2014-16 860 ha/v Tornionjoki 300 ha/v toteutus 2014-16 20 ha/v Uudistushakkuiden määräarvio vuosille 2016-2021 Kemijoki 9 600 ha/v toteutus 2014 7 260 ha/v Tornionjoki 1 200 ha/v toteutus 2014 1 180 ha/v
Kunnostusojituksen vesiensuojelun perusrakenteet Lietekuopat, kaivu- ja perkauskatkot, laskeutusaltaat ja pienialaiset pintavalutuskentät kuuluvat metsätalouden ympäristöohjeiden mukaisesti oleellisena osana suunnitteluun ja yrittäjien palvelukuvaukseen Omavalvonta: kunnostusojitusten vesiensuojelun seurantaa tehty vuodesta 1994 TRIWA-hanke (2014): selvitys vuosien 2005-2009 kunnostusojitusten vesiensuojelun onnistumisesta
Tehostettu vesiensuojelusuunnittelu Vesiensuojelua palvelevat luonnonhoitohankkeet ja valuma-aluesuunnittelu etenkin alueilla, joiden tila vesienhoitosuunnitelmien mukaan on hyvää huonompi tai joiden tila on uhattuna (ns. riskivedet) Kunnostusojituksen tehostettu vesiensuojelu Tehostetut toimenpiteet erityisesti metsätalouden kuormittamilla alueilla Suunnittelukeinona valuma-aluesuunnittelu: lasketaan (KUHA-sovellus) purkuvesimuodostumaan tuleva metsätaloudellinen kuormitus (kunnostusojitus, metsälannoitus, uudistushakkuut ja muokkaukset). Kuormituksen laskennassa otetaan huomioon valuma-alueella aiemmin tehdyt toimenpiteet sekä niillä tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet Toteutuskeinoina pintavalutuskentät, pohja- ja putkipadot ja kosteikot. Lisäksi soiden ennallistaminen voi toimia myös pintavaluntakenttänä ja kosteikkona Tulevina vuosina panostusta lisättävä
Valuma-alue jakaantuu pienempiin alemman jakovaiheen valuma-alueisiin (merkitty rasteriteemalla 3. vaiheen valuma-alue)
Ojitettujen, mutta jatkokasvatuskelvottomien soiden jättäminen ennallistumaan/ soiden ennallistaminen Vesienhoidon suunnittelukauden 2016-21 tavoite: vähätuottoisista ojitetuista alueista jätetään ennallistumaan 10 % Metsänhoito-ohjeiden mukaan kaikki ns. jatkoinvestointikelvottomat ojitetut suot jäävät kunnostusojituksen ulkopuolelle Riistan elinympäristöjen hoidon myötä vähäpuustoisia soita myös ennallistetaan aktiivisesti ojia tukkimalla, mikä palvelee osaltaan myös vesiensuojelua Työt rahoitettu omarahoituksena ja osittain Eu-rahoituksena (Natnet-hanke 2012-2017)
Soiden ennallistaminen ja vesiensuojelu Riistan elinympäristöinä Lapin metsätalousalueella ennallistettu laaja-alaisemmin soita vuosina 2008-2016 Metsätalouden ja Eräpalvelujen yhteistyönä noin 1200 ha noin 30 erillisessä työkohteessa (riekon ja teerien soidinalueet sekä hanhisuot). Vuodelle 2017 suunniteltuja tällaisia ennallistamiskohteita on noin 180 ha (Rovaniemi, Pello). Lisäksi Pienialaisia metsäkanalintujen poikue-elinympäristöjä (lähteiköt, puronvarret) kunnostettu 3 kpl Vesilintukosteikkoja rakennettu/kunnostettu 8 kappaletta, yht. 84 ha Vaikka ennallistamisen päätavoite olisi muu kuin vesiensuojelu, ennallistamisella on aina myös paikallista merkitystä vesiensuojelun kannalta (vesien selkeytys, valuma-alueen vesien puskurointi)
Ennallistaminen esim. riekon elinympäristöksi on samalla myös vesiensuojelua
Metsätalouden eroosiohaittojen torjunta Niillä vesimuodostumien valuma-alueilla, joilla esiintyy eroosioherkkiä maa-aineksia ja/tai on havaittu esim. vanhoja metsäojia, jotka ovat syöpyneet kuormittaen edelleen ympäristöä Yleensä erillishankkeita. Keinoina pintavalutuskentät, pohja- ja putkipadot sekä kosteikot (soiden ennallistaminen) Freshhabitat-hankkeessa (2016-2021) Naamijoen valuma-alueella metsäkeskuksen kanssa yhteistyössä tavoitteena korjata em. eroosiota aiheuttavia metsäojia. Myös yksi tai mahdollisesti useampia ennallistamiskohteita Tulevina vuosina panostusta lisättävä
Metsälannoitusten suojakaista Vesienhoidon suunnittelussa laskennallinen tavoite 20 m MHn ohje: Tavoitteena vähintään 50 m suojakaista. Maakonelevityksessä suojakaistan vähimmäisleveys 30 m lukuun ottamatta tuhkalannoitusta. Levitystyön laatua seurataan suppilomenetelmällä Uudistushakkuiden suojakaista Vesienhoidon suunnittelussa laskennallinen vähimmäisleveys 5 m (muokkaamaton kaista) MHn ohje: Tavoitteena uudistushakkuissa 10-30 m riippuen maalajista ja maaston kaltevuudesta. Yleensä jätetään kokonaan käsittelemättä Omavalvonta: Vesiensuojelun ja luonnonhoidon vuosittaiset seurannat 1994 lähtien TRIWA-Interreg-hanke (2010-2014): maanmuokkauksen ja kunnostusojitusten vesiensuojelutoimenpiteiden tarkastukset Uudistushakkuiden ja maanmuokkauksen keskim. leveys on seurannoissa ollut 10-20 m
Ojitusten haittojen ehkäiseminen pohjavesialueilla Estetään pohjaveden vaarantuminen ja pv-pinnan aleneminen Metsätalouden ympäristöohjeiden mukaan I- ja II-pohjavesialueiden ojitusalueet jätetään pääsääntöisesti kunnostamatta. Po. alueiden rajausten ulkopuolelle jätetään lisäksi 30-60 m reunavyöhyke kunnostamatta III-luokan alueet? Koulutus ja neuvonta Metsätalouden vesiensuojelun koulutusta suunnittelijoille ja kenttäesimiehille sekä yrittäjille ja heidän kuljettajilleen Yrittäjien ja koneenkuljettajien vaihtuvuuden vuoksi koulutus haasteellista ja tulee olla jatkuvaa. Yrittäjäkohtaiset/ työlajikohtaiset aloitustilaisuudet tai -retkeilyt. Uusien ohjeiden tullessa työlajikohtaiset koulutukset ja maastoretkeilyt niin toimihenkilöille kuin yrittäjillekin
K unnos tus ojitus L appi 2013 2014 2015 2013-2015 2016 O jitus pinta-ala 2563 ha 2339 ha 1102 ha 6004 ha 1132 ha Ves iens uojelurakenteet kpl kpl kpl kpl kpl (putkipadot) 9 4 3 16 2 P intav alutus kentät kpl ha kpl ha kpl ha kpl ha kpl ha 135 90 138 116 79 77 352 283 55 65 L as keutus altaat kpl m3 kpl m3 kpl m3 kpl m3 kpl ha 43 7643 25 3023 13 1511 81 12177 5 751 K oulutus kpl hlö kpl hlö kpl hlö kpl hlö kpl hlö 6 74 4 120 0 0 10 194 1 28
K unnos tus ojitus L äns i-l appi T orniojoki 2013 2014 2015 2013-2015 2016 O jitus pinta 630 ha 437 ha 39 ha 1106 ha 19 ha Ves iens uojelurakenteet kpl kpl kpl kpl kpl (putkipadot) 3 2 0 5 0 P intav alutus kentät kpl ha kpl ha kpl ha kpl ha kpl ha 13 29 19 19 2 2 34 50 2 2 L as keutus altaat kpl m3 kpl m3 kpl m3 kpl m3 kpl ha 15 2520 12 2167 2 344 29 5031 0 0 K oulutus kpl hlö kpl hlö kpl hlö kpl hlö kpl hlö 6 14 4 27 0 0 10 41 1 7
K unnos tus ojitus E telä-, K es ki- ja Itä-L appi K emijoki, S imojoki 2013 2014 2015 2013-2015 2016 O jitus pinta-ala 1933 ha 2126 ha 1063 ha 5122 ha 1113 ha Ves iens uojelurakenteet kpl kpl kpl kpl kpl (putkipadot) 6 2 3 11 2 P intav alutus kentät kpl ha kpl ha kpl ha kpl ha kpl ha 122 61 119 97 77 75 318 233 53 63 Altaat kpl m3 kpl m3 kpl m3 kpl m3 kpl ha 28 5123 13 856 11 1167 52 7146 5 751 K oulutus kpl hlö kpl hlö kpl hlö kpl hlö kpl hlö 6 60 4 93 0 0 10 153 1 21