SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Sähkötekniikan koulutusohjelman yhteiset osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelman osaamisprofiili on määritetty valtakunnallisessa työryhmässä ja sen keskeiset tekijät ovat: tekninen perusosaaminen suunnitteluosaaminen sähkö- ja laiteturvallisuuden osaaminen yritys- ja tuotantotalouden osaaminen sähkönjakelun ja rakennusten sähköjärjestelmien osaaminen sähkökoneiden ja sähkökäyttöjen osaaminen Sähkötekniikan koulutusohjelman on voimakkaasti poikkialainen sähkönjakeluun ja sähkön teolliseen käyttöön perehdyttävä opintokokonaisuus, jossa keskeisenä tavoitteena on luoda vahva perussähkötekniikan tuntemus. Perinteisen sähkötekniikan rinnalla tietotekniikka ja automaatiotekniikka ovat sovelluksissa merkittävässä asemassa. Koulutusohjelman osaamistavoitteet perustuvat alan kansainvälisen kilpailun tuomiin tarpeisiin. Koulutusohjelman osaamistavoitteet on täsmennetty suuntaavien opintojen mukaisesti. Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Savonia-ammattikorkeakoulun sähkötekniikan koulutusohjelma on vahva alueellinen vaikuttaja, jonka keskeisin toiminta-alue on Itä-Suomi. Opiskelijarekrytoinnin ja koulutusohjelmasta valmistuvien insinöörien työllistymisen kautta vaikutus ulottuu merkittävästi laajemmalle. Savonia-ammattikorkeakoulun sähkötekniikan koulutusohjelma osaamisalueet ovat sähkönjakelu talotekniikka sähkökoneet sähkökäytöt ja tehoelektroniikka näitä tukeva automaatio. 1
Koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit Osaamisalueen kuvaus Insinööri (AMK) Sähkö- ja informaatiotekniikan perusosaaminen osaa hyödyntää sähkötekniikan peruslakeja ja virtapiirien ratkaisumenetelmiä sähkövoimatekniikassa tuntee elektroniikan komponentit ja peruskytkennät hallitsee sähkötekniset perusmittaukset omaa tietotekniikan perustaidot Luonnontieteiden, kielten ja viestinnän osaa hyödyntää matemaattisia menetelmiä ja työkaluja alan ilmiöiden kuvaamiseen ja ongelmien ratkaisuun perusosaaminen tuntee alan sovellutuksissa tärkeät fysiikan lainalaisuudet, erityisesti sähkömagneettisten ilmiöiden osalta osaa käyttää äidinkieltä ja vieraita kieliä ammattialan suulliseen ja kirjalliseen viestintään Sähkö- ja laiteturvallisuuden osaaminen tuntee oman alansa keskeiset sähkö- ja laiteturvallisuuteen liittyvät lait ja määräykset ja osaa soveltaa niitä käytännössä omaa myönteisen asenteen turvallisten työtapojen ja menetelmien noudattamiseen ja kehittämiseen Yritys- ja tuotantotalouden osaaminen tuntee kannattavan liiketoiminnan edellytykset sekä taloudellisen suunnittelun ja ohjauksen tärkeimmät työkalut hallitsee taitoja osallistua projekti-toimintaan sekä johtaa ihmisiä, prosesseja ja projekteja tuntee yrittäjyyden, markkinoinnin sekä teollisuuden palveluliiketoimintojen perusperiaatteet Sähkönjakelutekniikan perusosaaminen tuntee yleisen sähkönjakeluverkon ja rakennusten sähköverkon rakenteet ja ominaisuudet osaa mitoittaa sähkönjakeluverkon ja rakennusten sähköverkon peruskomponentit hallitsee sähköteknisen dokumentoinnin tuntee sähkönjakelun kojeitten ja kojeistojen sekä sähköjärjestelmien suojausten ja käytönvalvonnan perusominaisuudet Tehoelektroniikan ja sähkökäyttöjen perusosaaminen tuntee tehoelektroniikan peruskytkennät ja komponentit, sähkökoneiden ja sähkömoottorikäyttöjen laitteet ja niiden ominaisuudet osaa mitoittaa taajuusmuuttajakäyttöjä ja muita moottorikäyttöjen komponentteja tuntee sähkökäyttöjen suojaus- ja ohjausmenetelmät mukaan lukien ohjelmoitavat logiikat ja väyläratkaisut Säätö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen tuntee instrumentointitekniikan laitteita, komponentteja ja väyläratkaisuja tuntee automaatiotekniikan ja säätötekniikan perusteorian ja sovelluksia osaa käyttää ja suunnitella ohjelmoitavilla logiikoilla ohjausjärjestelmiä 2
Sähkönjakelu ja talotekniikka Suuntaavien opintojen keskeisimmät asiakokonaisuudet liittyvät sähköenergia- ja sähkönjakelujärjestelmiin sekä sähköiseen talotekniikkaan. Sähkönjakelutekniikka perehdyttää sähkönjakeluverkkojen teknistaloudelliseen suunnitteluun, mitoitukseen ja rakentamiseen sekä sähköenergiahuollon automaatioon. Talotekniikka perehdyttää kiinteistöjen sähköteknisiin järjestelmiin kuten sähköasennuksiin, tele- ja ohjausjärjestelmiin sekä rakennusautomaatioon. Sähkönjakelu ja talotekniikan suuntaavien opintojen osaamistavoitteet ovat: 3
Sähkönjakelu ja talotekniikka Osaamisalueen kuvaus Insinööri (AMK) Suunnitteluosaaminen tuntee oman alan suunnitteluprosessit ja -menetelmät sekä ohjelmistotyökalut osaa mitoittaa ja valita laitteita ja komponentteja teknistaloudellisilla periaatteilla hallitsee standardien mukaisen dokumentoinnin ymmärtää standardien merkityksen ja osaa soveltaa niitä omalla alalla suunnittelun kaikissa työvaiheissa tuntee laatujärjestelmien merkityksen ymmärtää tuotteen elinkaariajattelun Sähkönjakelun ja rakennusten sähköjärjestelmien osaaminen osaa mitoittaa sähkönjakeluverkon komponentit alan suunnitteluohjeiden, määräysten ja standardien mukaan osaa mitoittaa rakennusten sähköverkon komponentit alan suunnitteluohjeiden, määräysten ja standardien mukaan osaa mitoittaa teollisuusverkkojen peruskomponentit osaa taloudellisen suunnittelu- ja tarjouslaskennan urakoinnissa ja verkon suunnittelussa Sähkönjakelun ja talotekniikan automaatioosaaminen tuntee sähkönjakelun ja talotekniikan automaatiojärjestelmät ja niiden perusominaisuudet osaa toteuttaa ohjaus- ja säätösovelluksia Tilojen ominaisuuksien hallinta ymmärtää tilaajan ja käyttäjän laatuvaatimukset talotekniikan tilojen ominaisuuksille ymmärtää sähköistyksen, valaistuksen ja tietojärjestelmien mahdollisuudet tilojen ominaisuuksien hallinnassa Energiaosaaminen tuntee sähkön tuotantomuodot ja tuotantotekniikat tuntee sähkön tuotanto-, siirto-, jakelu- ja kulutusjärjestelmän ja siihen liittyvän markkinointi- ja liiketoiminnan osaa suunnitella ja käyttää sähköjärjestelmiä energiatehokkaasti ja ymmärtää energiankäytön ympäristövaikutukset Toteutusosaaminen (hops) tuntee talotekniikan toteutusprosessin ja sen liittymisen rakennusprosessiin tuntee sähköurakointia ohjaavat viranomaissäädökset, muut ohjeet ja suositukset ymmärtää työnjohtotehtävissä vaadittavat valmiudet, työsopimukset ja sopimusehdot hallitsee viranomaisten sähköteknisten järjestelmien urakoitsijoilta edellyttämän pätevyyden koulutuksen osalta Tarkastus-, käyttö- ja ylläpito-osaaminen tuntee sähkönjakelu- ja talotekniikan laitteistojen tarkastuskäytännöt tuntee sähkönjakelu- ja talotekniikan laitteistojen ylläpidolle asetetut vaatimukset ja suositukset tuntee sähköteknisiin järjestelmiin liittyvät työturvallisuusvaatimukset, pätevyysvaatimukset ja viranomaismääräykset viranomaismääräykset 4
Teollisuuden sähkö- ja automaatiotekniikka Opinnot perehdyttävät sähkökoneisiin, tehoelektroniikkaan, teollisuuden sähkönkäyttöympäristöön, sähkömoottorien monipuolisiin käyttösovelluksiin, teollisuuden sähköverkkoihin ja teollisuuden sähkökäyttöjen automaatioon. Opiskelijat tutustuvat samalla sovellusalueen yksittäisiin komponentteihin sekä perehtyvät kokonaisten laitejärjestelmien mitoittamiseen. Teollisuuden sähkö- ja automaatiotekniikan suuntaavien opintojen osaamistavoitteet ovat: 5
Teollisuuden sähkö- ja automaatiotekniikka Osaamisalueen kuvaus Insinööri (AMK) Suunnitteluosaaminen tuntee tehoelektroniikan ja sähkökäyttöjen suunnittelumenetelmät tuntee tehoelektroniikkalaitteiden sähkötekniset ja termiset ominaisuudet osaa mitoittaa ja valita komponentit teknistaloudellisilla periaatteilla hallitsee standardien mukaisen dokumentoinnin ymmärtää standardien merkityksen ja osaa soveltaa niitä omalla alalla suunnittelun eri työvaiheissa tuntee tehoelektroniikkalaitteiden verkkovaikutukset ja sähkön laadun parantamiskeinot ymmärtää tuotteen elinkaariajattelun Sähkökoneiden ja sähkökäyttöjen osaaminen osaa ja ymmärtää sähkökäyttöjen rakentumisen sekä sähkötekniikan että mekaniikan kannalta tuntee erilaiset sähkömoottorit ja taajuusmuuttaja- sekä muut sähkömoottorikäytöt osaa mitoittaa sähkökäyttöjen komponentit suunnitteluohjeiden, määräysten ja standardien mukaan Tehoelektroniikan osaaminen tuntee tehoelektroniikan peruskomponentit ja -kytkennät tuntee tehoelektroniikan sovellusten ominaisuudet osaa mitoittaa sähkökäyttöihin liittyvät tehoelektroniikkalaitteet Sähkökäyttöjen automaatio-osaaminen tuntee teollisuuden sähkökäyttöihin liittyvän automaation, automaatiojärjestelmät ja niiden perusominaisuudet tuntee sähkökäyttöjen tavallisimmat automaatioväylät, ohjelmoitavat logiikat ja niiden perusominaisuudet osaa toteuttaa ohjaus- ja säätösovelluksia Toteutusosaaminen (hops) tuntee sähkökäyttöjen rakentamiseen, käyttöönottoon ja ylläpitoon liittyvät viranomaissäädökset, muut ohjeet ja suositukset ymmärtää työnjohtotehtävissä vaadittavat valmiudet, työsopimukset ja sopimusehdot hallitsee viranomaisten sähköteknisten järjestelmien urakoitsijoilta edellyttämän pätevyyden koulutuksen osalta Käyttö- ja ylläpito-osaaminen tuntee sähkökoneille ja -käytöille asetetut vaatimukset ja suositukset käytön ja ylläpidon kannalta tuntee sähköteknisiin järjestelmiin liittyvät työturvallisuusvaatimukset, pätevyysvaatimukset ja viranomaismääräykset 6
Koulutusohjelmasta valmistuvat ammattikorkeakouluinsinöörit toimivat mm. sähkönjakelun, talotekniikan ja sähkökäyttöjen suunnittelutehtävissä, esimiestehtävissä alan yrityksissä, markkinointitehtävissä sekä koulutustehtävissä. Työnantajayritykset ovat teollisuusyrityksiä, suunnittelutoimistoja, sähkönjakelun yrityksiä, alan tuotekauppaa harjoittavia yrityksiä sekä erilaisia oppilaitoksia. 7
Koulutusohjelman rakenne ja opintojen eteneminen Opintokokonaisuudet Sähkötekniikan koulutusohjelman rakenne: yhteiset perusopinnot (55 op) koulutusohjelmakohtaiset ammatilliset opinnot (95 op) suuntaavat opinnot (30 op). opiskelija valitsee suuntautumiskohteensa mukaisen syventävän perusmodulin, jonka laajuus on 15 op (moduli 1). modulin 2 voi valita vapaasti. o teollisuuden sähkö- ja automaatiotekniikka, moduli 1a (15 op) o teollisuuden sähkö- ja automaatiotekniikka, moduli 2a (15 op) o sähkönjakelu ja talotekniikka, moduli 1b (15 op) o sähkönjakelu ja talotekniikka, moduli 2b (15 op) o sähkötekniikan modulivalinnaiset valittuja suuntaavia opintoja tukevat ja täydentävät opintojaksot vapaasti valittavat opinnot (15 op) ohjattu harjoittelu (30 op) opinnäytetyö (15 op) Yhteiset opinnot, 55 op Koulutusohjelmakohtaiset ammatilliset opinnot, 95 op Moduli 1A, 15 op Moduli 1B, 15 op Moduli 2A, 15 op Moduli 2B, 15 op Vapaasti valittavat opinnot, 15 op Ohjattu harjoittelu,30 op Opinnäytetyö, 15 op 8
Sähkötekniikan koulutusohjelma 240 op 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi Koodi Opintokokonaisuudet op s1 s2 k1 k2 s1 s2 k1 k2 s1 s2 k1 k2 s1 s2 k1 k2 Yhteiset perusopinnot 55 ECJ8000 Johdatus tekniikan opintoihin 1,5 ECCV110 Viestinnän perusteet 2 x x ECCV120 Työelämän viestintä 3 x x ESCR120 Svenska för elingenjörer 3 x x ECCE120 Communication and Engineering English 2 x x ESCE130 English for Electrical Engineers 3 x x ECCE140 Engineer's Professional English 2 x x EEM8100 Sähköalan matemaattiset apuneuvot 1 3 x ECM8100 Alkeisfunktiot ja derivointi 5 x x ECM8200 Ingegrointi ja differentiaaliyhtälöt 4 x x EEM8200 Sähköalan matemaattiset apuneuvot 2 5 x x ECM8300 Todennäköisyyslaskenta ja tilastomatematiikka 3 x ECF8000 Fysiikka 1 3 x x EEF8200 Fysiikka 2S 5 x x x EEF8300 Fysiikka 3S 3 x x EEF8400 Fysiikka 4S 3 x x EEF8500 Fysiikan laboratoriotyöt S 3 x x x EEK8000 Kemia S 3 x x Koulutusohjelmakohtaiset ammattiopinnot 95 Tuotantotalouden perusteet ECB8000 Johdatus yrittäjyyteen ja liiketoimintaan 5 x x x ECB8100 Johtajuus ja työhyvinvointi 3 x x ESJ8100 Operatiivinen laskentatoimi 2 x x Sähkötekniikan perusteet ESP8000 Virtapiirit ja verkot 6 x x x ESP8100 Vaihtosähköpiirit ja sähkötekniikan työt 5 x x 9 ESP8420 Muutosilmiöt virtapiireissä ja sekavirtapiirit 3 x x
ESL8050 Sähköturvallisuus ja ensiapu 2 x x ESL8060 Sähkötyöturvallisuus 1 x ESP8120 Sähkömittaustekniikka s 3 x x ESP8050 Sähkötekninen dokumentointi ja suunnitteluohjelmat 3 x x ESS8010 Energiatekniikan ja sähkönkäyttötekniikan perusteet 4 x x x Ohjelmoinnin perusteet ECI8000 Tietokoneen käytön perusteet 3 x EST8200 Ohjelmoinnin perusteet s 5 x x x Elektroniikan perusteet ESE8000 Analogiaelektroniikka 1s 3 x x ESE8010 Analogiaelektroniikka 2s 3 x x ESE8030 Digitaalitekniikka s 3 x x ESE8100 Elektroniikan työt s 3 x x Tehoelektroniikan perusteet ESK8000 Tehoelektroniikan perusteet 1 3 x x ESK8010 Tehoelektroniikan perusteet 2 2 x x Säätö- ja automaatiotekniikan perusteet ESA8050 Instrumentointitekniikka 3 x x ESA8040 Säätö- ja automaatiotekniikka 4 x x ESA8060 Automaatiotekniikan työt 3 x x Sähkönkäyttötekniikan perusteet ESK8400 Sähkökoneiden perusteet 4 x x ESK8410 Sähkökäyttöjen perusteet 4 x x Sähkönjakelutekniikan perusteet ESV8010 Sähköasennukset 3 x x ESN8030 Sähkönjakelutekniikka 1 3 x x ESN8040 Sähkönjakelutekniikka 2 3 x x Sähkövoimatekniikan työt ESS8610 Sähkövoimatekniikan työt 1 3 x x ESS8620 Sähkövoimatekniikan työt 2 3 x x Suuntaavat ammattiopinnot Teollisuuden sähkö- ja automaatiotekniikka, moduli 1 15 10
ESK8140 Sähkökäyttöjen jatkokurssi 5 x x x ESK8180 Sähkökoneiden jatkokurssi 4 x x ESK8020 Tehoelektroniikan komponentit ja sovellukset 3 x x Lisäksi sähkötekniikan modulivalinnaisia 3 Teollisuuden sähkö- ja automaatiotekniikka, moduli 2 15 ESV8230 Teollisuuden sähköasennukset ja -verkot 4 x x ESA8070 Automaatiotekniikan jatkokurssi 4 x x ESA8210 Ohjelmoitavat logiikat 4 x x Lisäksi sähkötekniikan modulivalinnaisia 3 Sähkönjakelu ja talotekniikka, moduli 1 15 ESN8150 Tietokoneavusteinen verkostosuunnittelu 3 x x ESN8050 Sähkönjakelutekniikka 3 4 x x ESV8120 Sähköurakointi 2 x ESV8500 Lämmitys- ja valaistustekniikka 3 x x Lisäksi sähkötekniikan modulivalinnaisia 3 Sähkönjakelu ja talotekniikka, moduli 2 15 ESV8230 Teollisuuden sähköasennukset ja -verkot 4 x x ESV8110 Julkisen rakennuksen sähkösuunnittelu 4 x x ESA8210 Ohjelmoitavat logiikat 4 x x Lisäksi sähkötekniikan modulivalinnaisia 3 Sähkötekniikan modulivalinnaiset ESN8110 Sähkönjakelun automaatio 3 x x ESV8130 Kiinteistöjen tele- ja ohjausjärjestelmät 2 x ESA8270 Älykäs rakennusautomaatio 2 x ESV8300 Tarkastukset, huolto- ja kunnossapito 3 x x ESN8170 Suurjännitetekniikka 2 x ESS8210 Sähkömarkkinat 2 x ESS8650 Suuntaaviin opintoihin liittyvä projekti 3 x x ESP8090 AutoCAD perusteet ja sähkösovellukset 2 x Vapaavalintaiset opinnot 15 Harjoittelu 30 Opinnäytetyö 15 11
SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN OPINTOJAKSOKUVAUKSET Opintojakso sisältää teoriatunnit, teoriaa syventävät harjoitukset ja etätehtävät sekä itsenäistä opiskelua. Kurssilla on 80 %:n läsnäolovelvoite. ammattialaan liittyvä esitelmä. Lisäksi opiskelijalla on valmiudet laatia opinnäytetyö. Hän osaa ja haluaa kehittää suomen kielen ja viestinnän taitojaan osana ammattitaitoaan. ECCV110 Viestinnän perusteet 2op, Basics of Professional Communication 2cr Harjoitukset pyritään integroimaan ammattiaineisiin. Käsiteltäviä aiheita Opintojakson tavoitteena on esiintymisvalmiuksien vahvistaminen yksilö- ja ryhmäharjoitusten avulla. Opiskelija pystyy tuottamaan johdonmukaista ja tavoitteellista tekstiä ja laatimaan opinnoissa ja työelämässä vaadittavia kirjallisia tuotoksia, kuten esim. raportin ja tiedotteen. Hän pystyy toimimaan tarkoituksenmukaisesti työ- Opintojakson suoritus arvioidaan tentin, suullisten harjoitusten ja kirjallisten tehtävien avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0 5. Kokonaisarvioinnissa kaikilla arvioiduilla suorituksilla on yhtä suuri painoarvo. Kokeissa suorituksen hyväksymisraja on 40 % maksimispisteistä. ryhmätyöskentely neuvottelut työhaastattelut raportointi muistiot työsuhdeasiakirjat liikekirjeenvaihto opinnäytetyö elämän viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Hän kykenee pitämään valmistellun esityksen ja toimimaan ryhmässä vastuullisesti. Opiskelijalle muodostuu käsitys työelämän viestintätaidoista. Kauppinen, Anneli Nummi, Jyrki Savola, Tea, Tekniikan viestintä: kirjoittamisen ja puhumisen käsikirja. Edita. Vuoden 2000 painos tai uudempi. Opintojaksoon sisältyvät teoriatunnit, teoriaa syventävät harjoitukset ja etätehtävät sekä itsenäistä opiskelua. Kurssilla on 80 %:n läsnäolovelvoite. Harjoitukset pyritään integroimaan Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. ammattiaineisiin. Käsiteltäviä aiheita asiantuntijaesitelmä omalta ammattialalta argumentointi kokoustekniikka ja kokousasiakirjat tiedottaminen asiatyyli ja luettavuus raportointi kielenhuolto verkkoviestintä ECCV120 Työelämän viestintä 3 op, Communication Skills for Engineers 3cr Kurssin tavoitteena on työelämän vaatiman sekä suullisen että kirjallisen esiintymistaidon vahvistaminen. Opiskelija tuntee erilaisten kokousten luonteen, hallitsee työyhteisön keskustelutilanteet ja osaa toimia kokous- ja neuvottelutilanteissa sekä laatia työelämän vaatimia asiakirjoja. Opintojakson suoritus arvioidaan tentin, suullisten harjoitusten ja kirjallisten tehtävien avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0 5. Kokonaisarvioinnissa kaikilla arvioiduilla suorituksilla on yhtä suuri painoarvo. Kokeissa suorituksen hyväksymisraja on 40 % maksimispisteistä. 12 Opiskelijalla on myös valmiuksia pitää omaan
elnätet ECCE120 Communication and Kauppinen, Anneli Nummi, Jyrki Savola, Tea, transformatorn Engineering English 2cr Tekniikan viestintä: kirjoittamisen ja puhumisen käsikirja. Edita. Vuoden 2000 painos tai uudempi. Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. ställverket processautomation elinstallation Opiskelija osaa toimia oman alansa yrityksen/organisaation edustajana eri työelämän ja vapaa-ajan suullisissa tilanteissa. Hän ymmärtää ESCR120 Svenska för elingenjörer 3 op Opintojakson aikana kehitetään kielitaidon kaikkia osa-alueita (puhuminen, kuuntelu, kirjoitta- kulttuurien välisen viestinnän merkityksen, osaa sopeutua erilaisiin kielenkäyttötilanteisiin ja minen ja lukeminen). Kommunikaatiotaidot har- niiden viestintätyyleihin. Opiskelija tietää kuinka Opintojakson suoritettuaan opiskelija on saavut- jaantuvat pari- ja ryhmätyöharjoitusten avulla. laajentaa tuntemustaan eri kulttuureista ja nii- tanut sellaisen kirjallisen ja suullisen ruotsin Opintojakson suorittamiseen kuuluu osallistumi- den toimintatavoista sekä miten kehittää suullis- kielen taidon, joka vastaa laissa säädettyä jul- nen lähiopetukseen (läsnäolovelvoite 80 %), ta kielitaitoaan haastavissa ja vaativissa työteh- kisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavaa kielitai- kotitehtävien ja etätehtävien suorittaminen sekä tävissä. toa. Hän osaa kertoa alansa työtehtävistä, hakea työpaikkaa, esitellä yrityksen ja sen tuotteita ja palveluja. Hän tuntee liikekirjeenvaihdossa käytettyä terminologiaa ja ruotsalaisen ja suomalaisen yrityskulttuurin välisiä eroja. Opiskelijalle kehittyy valmius lukea alaansa liittyviä artikkeleja ja toimia alansa työtehtävissä ruotsin kielellä. Hän ymmärtää ruotsin kielen merkityksen kaksikielisessä maassa, jossa Ruotsi on tärkeä yhteistyökumppanimme. itsenäistä opiskelua. Opintojakson arviointiin vaikuttavat kokeista saatu arvosana, aktiivinen osallistuminen tuntityöskentelyyn ja kotitehtävien / etätehtävien suorittaminen sovitulla tavalla. Opiskelijalle annetaan erikseen arviointi hänen suullisesta ja kirjallisesta kielitaidosta. Osaaminen arvioidaan numeraalisesti (0-5), mutta todistukseen liitetään myös sanallinen arviointi, jolloin arvosanat Käsiteltäviä aiheita työelämän tilanteet small talk isäntänä toimiminen ja opastaminen yritysvierailut messut prosessi- ja tuotekuvaukset esitelmät kuvaajien ja kaavioiden tulkinta ja esittely 1-3 vastaavat merkintää tyydyttävät tiedot ja kulttuuritietous Käsiteltäviä aiheita olika arbetsuppgifter inom elbranschen att söka jobb företagspresentation på mässan affärskommunikation kraftverk arvosanat 4-5 hyvät tiedot. Ilmoitetaan ennen kurssin alkua. Opintojaksoon kuuluu lähitunnit (läsnäolovelvoite 80%) harjoituksineen ja etätehtävät ja itsenäinen opiskelu. Lähituntien soveltavat harjoitukset ovat esimerkkejä työelämän kielenkäyttötilanteista ja kielenkäytön ydinosaamisalueilta. Opintojakson aikana kehitetään kaikkia kielen osa- 13
alueita, erityisesti suullista kielitaitoa. Kommuni- yksiköt, käsitteet toinnin periaatteet. Opiskelija osaa kehittää ko- kaatiotaidot harjaantuvat pari- ja ryhmätyöhar- AC-, DC-moottorit kous- ja neuvottelutaitoja. joitusten avulla. tentin, suullisten tehtävien (sisältää esitelmän), jatkuvan näytön ja hyväksytysti suoritettujen taajuusmuuttujat sähköturvallisuus erilaiset sähkönottomuodot sähkönjakelu käyttöohjeet Käsiteltäviä aiheita: työelämään liittyvä sanasto työnhaun dokumentit liikekirjeenvaihto etätehtävien avulla. kokoukset, neuvottelut, palaverit Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit (läsnäolovel- raportointi Ilmoitetaan ennen kurssin alkua. ESCE130 English for Electrical voite 80%), kotitehtävät, etätehtävät sekä itsenäistä opiskelua. Opetusmateriaalin valinnassa otetaan huomioon ammattiaineiden kurssisisällöt. insinöörityön abstraktin laadinta Opintojaksoon kuuluu lähitunnit (läsnäolovelvoite 80%) harjoituksineen ja etätehtävät ja itsenäistä Engineers 3cr opiskelua. Lähituntien soveltavat harjoitukset Opiskelija hallitsee omaan ammattialaansa liittyvän keskeisimmän sanaston, selviytyy omaa alaansa käsittelevissä suullista ja kirjallista kieli- Opintojakson arviointiin vaikuttavat kokeista saatu arvosana, aktiivinen osallistuminen tuntityöskentelyyn, etätehtävien palauttaminen. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. ovat esimerkkejä työelämän kielenkäyttötilanteista ja kielenkäytön keskeisiltä alueilta. taitoa vaativissa tavanomaisissa tilanteissa. tentin, suullisten tehtävien, tuntiaktiivisuuden ja Opiskelija ymmärtää ja osaa käyttää kirjoitetulle Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. hyväksytysti suoritettujen etätehtävien avulla. kielelle tyypillisiä rakenteita, kuten passiivia ja Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. lauseenlyhenteitä. Opiskelija tuntee erilaisten apuneuvojen käytön sanavarastonsa kehittämiseksi ja lisätietojen hankkimiseksi. ECCE140 English 2cr Engineer s Professional Ilmoitetaan ennen kurssin alkua. Opiskelija hallitsee työelämään liittyvän keskei- Sähkötekniikan ajankohtaisia keskeistä sanastoa simmän sanaston. Hän osaa laatia työelämän sisältäviä tekstejä, joiden pohjalta käydään kes- vaatimia asiakirjoja, englanninkielisen työpaik- kusteluja, tehdään tiivistelmiä ja harjoitellaan mallitilanteita. kahakemuksen sekä opinnäytetyön abstraktin. Opiskelija tuntee liikekirjeenvaihdon ja dokumen- 14 Käsiteltäviä aihepiirejä:
EEM8100 Sähköalan matemaattiset vään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen ja apuneuvot 1 3op, Maths for electronic, Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä muun oppimateriaalin sekä harjoitustehtävien electronical and system engineers 1 3cr jaettava materiaali. avulla. Opintojakson tavoitteena on että opiskelija oppii Mahdollisesti käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden tai vektorilaskennan ja matriisilaskennan perusteet ja kompleksilukujen käsittelyn erikoisesti sähköja tietotekniikkaan sekä elektroniikkaan liittyvissä sovelluksissa. Opiskelija oppii myös laskutoimitukset erilaisissa lukujärjestelmissä ja lukujärjestelmien muunnon. Opiskelija oppii käsittelemään ja sieventämään ECM8100 Alkeisfunktiot ja derivointi 5op, Elementary functions and differential calcrlus 5cr Opintojakson tavoitteena on että opiskelija oppii tavallisimpien tekniikan sovelluksissa esiintyvien tentin perusteella asteikolla 0-5. Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. Mahdollisesti käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. Boolen algebran lausekkeita. vektorit kompleksiluvut matriisilaskentaa lukujärjestelmät Boolen algebra Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia harjoitustehtäviä. Opintojakson suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltävään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen ja muun oppimateriaalin sekä harjoitustehtävien avulla. funktioiden ominaisuudet ja funktioihin liittyvien yhtälöiden ratkaisemisen. Tavoitteena on myös oppia yhden ja useamman muuttujan funktioiden differentiaalilaskennan perusteet ja saavuttaa ymmärrys derivaatasta funktion muutosnopeuden kuvaajana. alkeisfunktiot: polynomi-, rationaali-, eksponentti-, logaritmi- ja trigonometriset funktiot, arcrsfunktiot alkeisfunktioihin liittyvät yhtälöt raja-arvo ja jatkuvuus derivaatta sovelluksineen usean muuttujan funktiot, osittaisderivaatta ja virhearviointi, gradientti ECM8200 Integrointi ja differentiaaliyhtälöt 4op, Integral calcrlus and differential equations 4cr Opintojakson tavoitteena on että opiskelija oppii yhden ja kahden muuttujan funktioiden integraalilaskennan perusteet ja osaa soveltaa niitä tekniikan sovelluksissa. Tavoitteena on myös oppia ymmärtämään differentiaaliyhtälöiden merkitys tekniikan ongelmien mallintamisessa ja osata muodostaa ja ratkaista tavallisimmat sovelluksissa esiintyvät differentiaaliyhtälöt. määrätty integraali ja integraalifunktio Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden tai tentin perusteella asteikolla 0-5. Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia harjoitustehtäviä. Opintojakson suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltä- määrätyn integraalin sovelluksia kaksiulotteinen integrointi differentiaaliyhtälöt o separoituva DY, 1.kertaluvun lin. DY 15
o toisen kertaluvun vakiokertoimiset yhtä- päättelyn ja empiiristen tilastoaineistojen käsitte- löt vektoriarvoiset funktiot, divergenssi, rootto- lyn perusteet. Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia harjoitustehtäviä. Opintojakson suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltä- ri, viivaintegraali sarjat integraalimuunnokset z-muunnos kombinatoriikkaa, todennäköisyyskäsitteet, klassinen todennäköisyys satunnaismuuttuja, jakauma, tunnusluvut vään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen ja diskreetti ja jatkuva jakauma; binomi-, Pois- muun oppimateriaalin sekä harjoitustehtävien Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajal- son-, normaali- ja eksponenttijakauma avulla. la ratkaistavia harjoitustehtäviä. Opintojakson tilastollista päättelyä: Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden tai tentin perusteella asteikolla 0-5. Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. Mahdollisesti käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. EEM8200 Sähköalan matemaattiset suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltävään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen ja muun oppimateriaalin sekä harjoitustehtävien avulla. Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden tai tentin perusteella asteikolla 0-5. Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. o parametrien estimointi o hypoteesien testaaminen empiiristen aineistojen käsittely Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia harjoitustehtäviä. Opintojakson suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltävään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen ja muun oppimateriaalin sekä harjoitustehtävien avulla. apuneuvot 2 5op, Maths for electronic, Mahdollisesti käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan electronical and system engineers 2 5cr luentojen alkaessa. Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden tai Opintojakson tavoitteena on että opiskelija oppii vektoriarvoisten funktioiden perusteetja niiden merkityksen sähkö- ja magneettikenttien ku- ECM8300 Todennäköisyyslaskenta ja tilastomatematiikka 3op, Probability calcrlus and statistics 3cr tentin perusteella asteikolla 0-5. Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. vaamisessa. Mahdollisesti käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan Opiskelija oppii myös sarjojen sekä integraali- ja Opintojakson tavoitteena on että opiskelija oppii luentojen alkaessa. z-muunnosten perusteet ja niiden käytön analogisten ja diskreettien järjestelmien mallintami- klassisen todennäköisyyden ja yleisimpien jakaumien käytön satunnaisilmiöiden mallintami- 16 sessa ja suunnittelussa. sessa.tavoitteena on myös oppia tilastollisen
ECF8000 Fysiikka 1 3op, Physics 1 3cr Impulssiperiaate kentän ja sähkövarauksen välisen vuorovaiku- Opintojakson ensisijaisena tavoitteena on kehittää opiskelijan fysiikan ajattelutapaa. Opintojakson jälkeen opiskelija tuntee SI-järjestelmän sekä hallitsee suureiden ja yksikköjen käsittelyn. Opiskelija tuntee Newtonin lait ja osaa soveltaa niitä kappaleen liiketilan määrittämiseen. Hän hallitsee kitkan kuvailun ja ymmärtää kitkan merkityksen tekniikassa. Opiskelija ymmärtää työn, tehon ja energian käsitteet ja niiden keskinäiset suhteet. Opiskelija tuntee liikemäärään ja Sovellukset törmäyksiin Ympyräliike Pyörimisliikkeen perusteet Dynamiikka Pyörimisen ja vierimisen energia Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia harjoitustehtäviä. Oppitunneilla esitellään fysikaalisten ilmiöiden teoriaa, laskennallista hallintaa sekä yleisiä ja erityisesti koulutusalalle ominaisia teknisiä sovelluksia. Opinto- tuksen ja ymmärtää Gaussin lain soveltamisen sähkökentän voimakkuuden laskemisessa. Opiskelija tuntee kondensaattorin toimintaperiaatteen ja hallitsee kondensaattoriyhdistelmiin ja RCpiiriin liittyvät laskutehtävät. Opiskelija ymmärtää magneettikentän vaikutuksen virtajohtimeen ja liikkuvaan sähkövaraukseen sekä osaa laskea sähkövirtojen aiheuttamia magneettikenttiä. Opintojakso antaa opiskelijalle valmiudet sähkömagneettisen induktion ja siihen liittyvien sovellutusten ymmärtämiseen. energiaan liittyvät säilymislait. Opiskelija hallit- jakson suorittaminen edellyttää omaehtoista see keskeiskiihtyvyyden ja voiman käsitteet käsiteltävään aiheeseen perehtymistä muistiin- Sähkökenttä ympyräliikkeessä. Pyörimisliikkeen osalta opiske- panojen, kurssikirjan sekä harjoitustehtävien Sähkövaraus lija tuntee vääntö- ja hitausmomenttien käsitteet avulla. Gaussin laki ja osaa soveltaa niitä pyörivien systeemien dynamiikkaan ja energiatarkasteluihin. Kinematiikka Suoraviivainen liike Liike tasossa, heittoliike Newtonin lait Pistemäisen kappaleen dynamiikka Kitka Työ ja teho Energia Kineettinen ja potentiaalienergia Energian säilyminen Mekaanisen energian häviöt Impulssi ja liikemäärä Liikemäärän säilyminen Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden perusteella asteikolla 0-5. Suvanto, K. 2005. Tekniikan fysiikka 1. Edita tai vastaava EEF8200 Fysiikka 2S 5op, Physics 2S 5cr Opintojakson tavoitteena on tarjota opiskelijalle perustiedot sähköstä ja magnetismista ja antaa valmiudet sähköalan ammattiopintoihin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee sähkö- Potentiaali ja jännite Sähkökenttä ja aine Kondensaattori RC-piiri Magneettikenttä Liikkuva varaus ja virtajohdin magneettikentässä Sähkövirran aiheuttama magneettikenttä Biot n ja Savartin laki Amperen laki Sähkömagneettinen induktio Vaihtovirtapiiri Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia harjoitustehtäviä. Opintojakson 17
suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltä- Kapillaari-ilmiö EEF8400 Fysiikka 4S 3op, Physics 4S vään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen, Nesteiden ja kaasujen dynamiikka 3cr kirjallisuuden sekä harjoitustehtävien avulla. Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden perusteella asteikolla 0-5. Suvanto, K., Laajalehto K. 2005. Tekniikan fysiikka 2. Edita tai vastaava EEF8300 Fysiikka 3S 3op, Physics 3S 3cr Virtaus Bernoullin laki Lämpölaajeneminen ja ideaalikaasun tilanyhtälö Lämpöenergia ja sen siirtyminen Termodynamiikan peruslait ja termodynaaminen kone Mekaaniset värähtelyt ja aallot Harmoninen värähtely Harmonisen aallon eteneminen Interferenssi Dopplerin ilmiö Ääniaallot Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot sähkömagneettisesta värähtelystä ja sen tuottamisesta värähtelypiireissä ja hän tuntee sähkömagneettisen säteilyn lajit ja niiden tärkeimmät ominaisuudet sekä sovellutukset. Hän ymmärtää keskeiset valon etenemiseen liittyvät ilmiöt ja tuntee niiden sovellutuksia tekniikassa. Opiskelijalle on muodostunut käsitys sähkömagneettisen aaltoliikkeen kvanttiluonteesta ja hän tuntee ydin- ja säteilyfysiikan perusteet. Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot nesteiden ja kaasujen mekaniikasta, lämpöenergiasta sekä mekaanisen värähdys- ja aaltoliikkeen perusteista. Opintojakson suoritettuaan insinööriopiskelija tuntee nesteiden ja kaasujen statiikan ja dynamiikan keskeiset asiasisällöt. Hän hallitsee lämpölaajenemisen, vakiopaineessa tapahtuvat olomuodon muutokset, lämpöenergian eri siirtymismuodot sekä ymmärtää termodynamiikan pääsäännöt ja niiden yhteyden lämpövoimakoneisiin. Opiskelija ymmärtää harmonisen värähtelyn sekä mekaanisen aaltoliikkeen perusteet. Nesteiden ja kaasujen statiikka Paine Pintajännitys Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia harjoitustehtäviä. Opintojakson suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltävään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen, kirjallisuuden sekä harjoitustehtävien avulla. Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden perusteella asteikolla 0-5. Suvanto, K. 2005. Tekniikan fysiikka 1. Edita sekä Suvanto, K., Laajalehto K. 2005. Tekniikan fysiikka 2. Edita tai vastaavat. Sähkömagneettiset värähtelyt ja aallot Optiikka Valon heijastuminen ja taittuminen Polarisaatio Diffraktio Interferenssi Kvanttifysiikka ja suhteellisuusteoria Atomin rakenne ja energiatilat Valosähköinen ilmiö Röntgensäteily Massan ja energian vastaavuus Ajan ja pituuden suhteellisuus Ydinfysiikka Atomiytimen rakenne Sidosenergia Radioaktiivisuus ja säteily 18
Kemiallinen tasapaino Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajal- Opintojaksoon kuuluu työskentelyä laboratorios- Hapot, emäkset ja suolat la ratkaistavia harjoitustehtäviä. Opintojakson sa ja omalla ajalla tapahtuvaa työselostusten Sähkökemiaa (elektrolyysi, akut, korroosio) suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltä- laatimista. Metallit, keraamit ja polymeerit vään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen, kirjallisuuden sekä harjoitustehtävien avulla. Opintojakson suoritus arvioidaan laboratorio- Ympäristökemiaa Toteutustapa työskentelyn sekä työselostusten perusteella Luennot ja harjoitustehtävät Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden perusteella asteikolla 0-5. asteikolla 0-5. Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden tai Arminen, Mäkelä, Mäkinen, Puhakka, Vierinen. tentin ja harjoitustehtävien avulla. Kokonais- Suvanto, K., Laajalehto K. 2005. Tekniikan fy- 2002. Fysiikan laboratoriotyöt. Tammertekniikka. osaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. siikka 2. Edita tai vastaava Lisäksi erillisiä työohjeita. EEF8500 Fysiikan laboratoriotyöt S 3op, Physics Laboratory Experiments S 3cr EEK8000 Kemia S 3op, Chemistry S 3cr Antila, Karppinen, Leskelä, Mölsä, Pohjakallio: TEKNIIKAN KEMIA, Edita Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali Opiskelija oppii yleiset kemian perusteet ja sään- Opintojakson aikana opiskelija saa valmiuksia nöt. Opiskelija tutustuu protolyysireaktioihin, ECB8000 Johdatus yrittäjyyteen ja kokeellisten mittausten suorittamiseen ja ylei- redox-reaktioihin, sähkökemiaan ja korroosioon. liiketoimintaan 5op, Engineering Common simpien mittalaitteiden käyttöön. Opintojakson Opiskelija saa käsityksen koulutusohjelman kan- Business 5cr suoritettuaan hän on oppinut suorittamaan mittaustulosten käsittelyä ja analysointia tietokoneavusteisesti. Tämän lisäksi opiskelija osaa laatia tutkimusraportteja (työselostuksia) ja hänellä on valmiudet mittauksista laskettujen tulosten tarkkuuden arvioimiseen. nalta tärkeistä alkuaineista ja materiaaleista. Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa tietoa tekniikan sovellutuksissa. Aineen rakenne Jaksollinen järjestelmä Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää yrityksen perustoimintamallin ja kansantaloudellisen merkityksen. Hän tietää, mitkä asiat vaikuttavat kannattavuuteen ja tuloksen muodostumiseen sekä miten ko. asioita hyötykäytetään työ- Kemialliset sidokset elämässä operatiivisella tasolla. Hän pystyy tul- Fysiikan eri alueisiin liittyvien ilmiöiden tutkimi- Yhdisteiden nimeäminen kitsemaan tilinpäätöksestä yrityksen kannatta- nen laboratoriossa. Ainemäärä Kemialliset reaktiot vuuteen ja maksuvalmiuteen liittyvät kohdat. Opiskelija tuntee myös markkinoinnin perustie- 19 Reaktiolämpö dolliset valmiudet liiketoiminnan kentässä ja saa
kuvan myyntityön merkityksestä teollisuustuot- johtajuus ja johtaminen termien määrittely teissa ja yritysten välisessä kaupassa. esimiehen tehtäväkenttä Yritystoiminnan kiertokulku: reaaliprosessi; hankintatoimi, tuotanto ja myynti sekä rahaprosessi Yritysmuodot ja liiketoiminta; yksityinen elinkeinonharjoittaja, ay, ky, oy, oyj, liiketoimintasuunnitelman merkitys tentin ja itsenäisinä tehtävinä suoritettujen oppimistehtävien avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Kokeissa suorituksen hyväksymisraja on 40 % maksimipisteistä. Materiaalit ja kirjallisuus Neilimo Uusi-Rauva (2007) Johdon laskentatoimi (soveltuvin osin) ihmissuhdetaidot ja motivaatio työyhteisössä henkilöstön kehittäminen ongelmatilanteiden käsittely työhyvinvointi palaute ja kehityskeskustelu esimiehen työvälineenä työlainsäädännön perusteet Katetuotto- ja kannattavuus; kustannuslajit, Lehtonen, Juha-Matti (toim), (2004) Tuotantota- Opiskelumuodot ja suoritustapa katetuottolaskelma, kriittinen piste, voitto lous (soveltuvin osin) Luennot, pakollinen läsnäolo ja aktiivinen osallis- Tilinpäätöksen tulkinta; liikevoitto, voitto, Opintojakson aikana jaettava/ilmoitettu materi- tuminen keskusteluihin, ohjatut harjoitustyöt ja maksuvalmius aali essee tai tentti. Oppimisen tukena käytetään Kansainvälisessä ympäristössä toimivan Moodle -verkko-oppimisympäristöä sekä kirjalli- yrityksen haasteet ECB8100 Johtajuus ja työhyvinvointi suutta. Markkinoinnin peruskäsitteet, yrityksen tuotteiden/palveluiden markkinointiprosessi, markkinoinnin keskeiset kilpailukeinot, kysyntä- ja kilpailuympäristön analysointi Markkinoiden asiakkaiden segmentointiprosessi Ostoprosessi business to business kaupassa Opiskelumuodot ja suoritustapa Aktivoivat ja esittävät luennot, yksilö- ja ryhmäharjoitukset mm. ajankohtaisiin artikkeleihin pohjautuen, kirjallisuus. Opiskelussa käytetään apuna Moodle verkko-oppimisympäristöä. Opintojakson suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltävään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen, kirjallisuuden sekä harjoitusten avulla. 3op, Engineering Common Management 3cr Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään toimivan työyhteisön perustekijät sekä esimiestyön ja alaistaidon merkityksen osana työyhteisön menestystä. Opintojaksolla käsitellään johtamisosaamiseen sisältyvät taidot kuten henkilösuhde- ja viestintä, tiedonhankintaja -hallinta sekä ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaidot ja niiden hallinnassa käytettävät tekniikat. Opiskelija saa käsityksen itsensä sekä ajankäytön johtamisesta. organisaatiorakenteet ja prosessit muutosprosessit yrityksessä, yksilö, ryhmä, Opintojakson arviointi suoritetaan ohjattujen harjoitustöiden ja esseen tai tentin perusteella. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0 5. Hyväksytyn arvosanan saaminen edellyttää 40 % kokonaispisteistä. Materiaalit ja kirjallisuus Hokkanen, Simo & Strömberg, Oiva (2003) Ihmisten johtaminen Lämsä, Anna-Maija & Hautala, Taru (2004) Organisaatiokäyttäytymisen perusteet J-P Puro (2002) Esimiehen viestintätaidot WSOY Tom Lundberg (2007) Positiivisen pomon taskukirja Opintojakson aikana jaettavat/ilmoitetut materi- 20 koko yritys aalit, mm. ajankohtaiset artikkelit
oppimistehtävien avulla. Kokonaisosaaminen Lähdekytkennät ESJ8100 Operatiivinen laskentatoimi arvioidaan asteikolla 0-5. Peruslait 2op, Operational Accounting 2cr Tavoite Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää laskentatoimen merkityksen osana yrityksen toimintaa. Opintojaksolla käsitellään päätöksentekoa ja hinnoittelua tukevia laskelmia, jotka pohjautuvat ABC- ja elinkaarilaskentaan Materiaalit ja kirjallisuus Neilimo Uusi-Rauva (2007) Johdon laskentatoimi (soveltuvin osin) Lehtonen, Juha-Matti (toim), (2004) Tuotantotalous (soveltuvin osin) Opintojakson aikana jaettava/ilmoitettu materiaali Ohmin laki Kirchhoffin lait Yleiset virtapiirin ratkaisumenetelmät Peruslakimenetelmä Superpositiomenetelmä Silmukkamenetelmä Solmumenetelmä Theveninin menetelmä kustannuslajilaskenta kustannus- ja toimintolaskennan perusteet, jotka päättyvät tuotteen tai palvelun ja/tai projektin hinnanasetantaan hinnoittelustrategiat investointilaskennan perusteet budjetointi, budjetin hyödyntäminen työtä suoritettaessa ja erojen analysointi Opiskelumuodot ja suoritustapa Aktivoivat ja esittävät luennot, yksilö- ja ryhmäharjoitukset mm. ajankohtaisiin artikkeleihin pohjautuen, kirjallisuus. Opiskelussa käytetään apuna Moodle verkko-oppimisympäristöä. ESP8000 Virtapiirit ja verkot 6op, Circuits and Systems 6cr Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tasaja vaihtosähköpiireihin liittyvät sähkötekniset perussuureet ja niiden yksiköt sekä tuntee virtapiirien passiiviset ja aktiiviset osat. Opiskelija tuntee sinimuotoiset vaihtojännitesuureet ja osoitinlaskennan perusteet. Hän hallitsee peruslait ja keskeiset virtapiirien ratkaisumenetelmät, osaa soveltaa niitä monipuolisesti oman alan tasasähköpiirien ja yksinkertaisien vaihtosähköpiirien ominaisuuksien määrittämiseen. Opiskelija ymmärtää matemaattisen tarkastelun välttämät- Nortonin menetelmä Sinimuotoiset vaihtovirtasuureet Yksinkertaiset vaihtovirtapiirit Hetkellisarvolaskennan perusteet Osoitinlaskennan perusteet Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitustunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät laskuharjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla laskuharjoitustunneilla ja etätehtävissä. Laskuesimerkit ovat koulutusohjelman ydinosaamisalueilta. Opintojakson suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltävään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen, kirjallisuuden sekä harjoitusten avulla. tentin ja/tai itsenäisinä tehtävinä suoritettujen tömyyden virtapiirien ja verkkojen toiminnan selvittämisessä ja piirin komponenttien mitoittamisessa. Sähkötekniset suureet ja yksiköt Virtapiirin rakenneosat ja niihin liittyvät käsitteet Vastuskytkennät tentin ja etätehtävinä suoritettujen oppimistehtävien avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Kokeissa suorituksen hyväksymisraja on 35 % maksimipisteistä. 21
joituksien, etätehtävien ja laboratoriotöiden Tarkka, P., Määttänen, K. & Hietalahti, L. 2002. yhteydessä. Laskuesimerkit ovat koulutusohjel- Osa I: Sekavirtapiirit Piirianalyysi 1. Edita man ydinosaamisalueelta. Epäsinimuotoisen aaltomuodon esittäminen Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. Laboratoriotyöt tukevat tasa- ja vaihtosähköpiiri- Fourier- sarjan avulla en teorian opiskelua. Sähköverkon perusaalto ja harmoniset ESP8100 Vaihtosähköpiirit ja sähkötekniikan työt 5op, Alternating Crrrent Circrits and Laboratory Exercises 5cr Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee tehokäsitteen vaihtosähköpiirissä ja ymmärtää 3- vaihejärjestelmän rakenteen. Opiskelija osaa soveltaa osoitinlaskentaa ja virtapiirien ratkaisumenetelmiä monipuolisesti vaihtosähkösuureiden laskennassa sekä 1- että 3-vaiheisissa sähköverkoissa. Kompleksinen teho Vaihtosähköpiirien analyysi Keskinäisinduktanssi Resonanssipiirit 3-vaihejärjestelmät Symmetriset 3-vaihejärjestelmät Epäsymmetriset 3-vaihejärjestelmät Tasa- ja vaihtosähköpiirien teoriaa tukevat laboratoriotyöt Suoritustapa ja arviointi tentin sekä harjoitus- että laboratoriotöinä suoritettujen oppimistehtävien avulla asteikolla 0-5. Kokeet muodostavat kokonaisarvioinnista 50 % sekä harjoitus- ja laboratoriotyöt 50 %. Opintojakson yhteydessä jaettava materiaali. ESP8420 Muutosilmiöt virtapiireissä ja sekavirtapiirit 3op, Transients and Harmonics in Electrical Circrits 3cr Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa analysoida erilaisia sekavirtapiirejä sekä suorittaa niihin liittyviä jännite-, virta- ja tehotaselaskelmia. Opiskelija ymmärtää resonanssi-ilmiöt sekä eräitä niiden sovelluksia sähkövoimatekniikassa. Tavoitteena on myös tavallisimpien muutosilmiöiden teoreettinen hallinta eli jännitteiden, virtojen ja tehojen analysointi joko differentiaaliyhtä- yliaallot 50 Hz:n perusaalto ja sen kerrannaiset eli harmoniset yliaallot yliaaltolähteet Jännitteiden, virtojen ja tehojen laskeminen, kun verkossa esiintyy useita eri taajuuksia Resonanssitilanteet sarjaresonanssi rinnakkaisresonanssi resonassien hyödyntäminen sähkötekniikassa: esimerkkinä virta- ja jänniteyliaaltojen suodatus Sovelluksia svt:stä, tehoelektroniikasta, sähkökoneista ja sähkökäytöistä Osa II: Muutosilmiöt virtapiireissä Käytännön esimerkkejä muutosilmiöistä RL- ja RC- piirin ratkaisu differentiaaliyhtälöillä RL- ja RC- piirin ratkaisu Laplace- muunnoksella RLC- piirin ratkaisu differentiaaliyhtälöillä Opetusjärjestelyt lön suoraan ratkaisuun perustuen tai Laplace- RLC- piirin ratkaisu Laplace- muunnoksella Teoriaopetus, teoriaa syventävät laskuharjoitukset ja laboratoriotyöt yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskeli- muunnoksen avulla. Sovellusesimerkit sähkövoimatekniikasta, tehoelektroniikasta ja sähkökäytöistä auttavat muutosilmiöiden ymmärtämi- Sovelluksia svt:stä, tehoelektroniikasta, sähkökoneista ja sähkökäytöistä 22 jan omaehtoinen työskentely erityisesti laskuhar- sessä.
perustaidot ensiavusta sähkötapaturman sattu- Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitus- essa. tunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa Opiskelija tietää myös miten käyttäjä on suojattu tentin avulla. Kokonaisosaaminen arvioi- syventävät laskuharjoitukset yhdistetään jousta- sähkölaitteen kosketusjännitteeltä sähkölaitteen daan asteikolla 0-5. Kokeissa hyväksymisraja on vaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu ollessa kunnossa tai viallinen lisäksi hän osaa 40% maksimipisteistä. opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla laskuharjoitustunneilla ja etätehtävien parissa. Laskuesimerkit ovat koko koulutusohjelman ydinosaamisalueelta. valita laitteen eri tiloihin. Tämän opiskelija tuntee sähkötyöturvallisuuteen liittyvät keskeiset määräykset. Standardit SFS 6000 ja SFS 6002 Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. ESL8060 Sähkötyöturvallisuus 1op, Safety Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden tai Sähkövirran vaarallisuus ihmiselle at Electrical Work 1cr tentin sekä suoritettujen etätehtävien avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Kokeissa suorituksen hyväksymisraja on 40 % maksimipisteistä. Tarkka-Hietalahti: Piirianalyysi 2, Edita 2006. Valikoituja sivuja kirjasta Nilsson- Riedel: Electric Circrits. Tunneilla jaettava luentomateriaali Laskuharjoitus- ja etätehtävät ESL8050 Sähköturvallisuus ja ensiapu 2op, Electric Safety and First Aid 2cr Opintojakson suoritettuaan opiskelija tunnistaa sähköön käyttöön liittyvät vaaratekijät. Hän osaa arvioida, milloin sähkölaitteen käyttö on turvallista. Opiskelija tietää millaiset sähkövirran arvot aiheuttavat hengen vaaran. Lisäksi hän osaa Sähköalan työt Töiden johtaja Pätevyysvaatimukset Urakointiluokat Turvallisuustutkinnot Sähköasennusten tarkastukset käyttöönottotakastukset varmennustarkastukset määräaikaistarkastukset Sähkölaitteiden suojaus ja kotelointiluokat Johtimien värisäännöt Sähkötyöturvallisuusmääräykset Sähkötyö suorittamisen vaiheet Jännitetyöt Hätäensiapu Opintojaksoon kuuluu teoriaopintoja ja käytännön harjoituksia ensiavusta. Käytännön esimerkit syventävät opiskelijan käsitystä sähkön vaaroista. Sähkön aiheuttamat tapaturmat jaetaan sähköiskutapaturmiin ja valokaaritapaturmiin. Sähköalan töiden tekeminen edellyttää alan ammattitaitovaatimusten lisäksi sitä, että työn tekijällä on ajan tasalla olevat tiedot sähkötyöturvallisuudesta. Tämä edellyttää säännöllistä kouluttautumista. Sähkötyöturvallisuuskoulutus tulee uusia enintään 5 vuoden välein. Sähkötöiden tekemisen turvallisuusvaatimukset on esitetty KTM-asetuksessa 1194/1999. Käytännössä nämä vaatimukset voidaan toteuttaa helpoiten noudattamalla voimassa olevaa standardia SFS 6002 sähkötyöturvallisuus. Sähkötyöturvallisuus muodostuu oikeista työskentelykäytännöistä, työvälineistä, suojavarusteista sekä ennen kaikkea oikeista asenteista. Sähkötyöturvallisuuden varmistaminen edellyttää selkeää vastuiden tunnistamista ja näistä vastuista huolehtimista. 23
Opiskelumateriaali Sähkön vaarallisuus, sähkötyöturvallisuutta kos- Sähkömittaustekniikan peruskäsitteet Halko P., Malinen R., Launonen H.,Välimaa kevat määräykset ja henkilöiden vastuut, turval- analoginen ja digitaalinen mittaus T.,Sähkömittaustekniikka liset työvälineet mittareiden sisäiset resistanssit Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. ja henkilökohtaiset suojaimet, työskentely jännit- mittareiden tarkkuus teettömänä, lähityöt ja jännitetyöt, käyttötyöt Perusmittarit ESP8050 Sähkötekninen sekä sähködynaaminen mittari dokumentointi ja suunnitteluohjelmat 3op, opastaminen, koe, kokeen palautus. sähköstaattinen mittari Electrotechnical Docrmentation and Design Opintojaksoon kuuluu teoriaopintoja ja käytännön esimerkkejä, jotka syventävät opiskelijan käsitystä sähkötöiden vaaroista. Opintojakson suoritus arvioidaan tentin avulla. Standardin SFS 6002 mukainen koulutus Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. tehomittarit energiamittarit digitaaliset mittarit oskilloskooppi Mittamuuntajat virtamuuntaja jännitemuuntaja Perusmittaukset virran ja jännitteen mittaus tehon ja energian mittaus Käyttöönottomittaukset Programs 3cr Opintojakson käytyään opiskelija tuntee sähköteknisen dokumentoinnin menetelmät, piirrosmerkit ja standardit. Opiskelija tutustuu sekä perinteiseen piirtämiseen että tietokoneavusteiseen dokumentointiin. Opiskelija perehtyy yhteen dokumentointiohjelmistoon, joka voi olla Cads. Perehdytään ohjelmiston peruskäskyihin ja toimintoihin. Hän osaa osaa tehdä teknisiä yleisdokumentteja suunnitteluohjelmaa käyttäen. ESP8120 Sähkömittaustekniikka s 3op, Electrical Measurements s 3cr Opintojaksoon kuuluu teoriaopetusta ja laskuharjoituksia sekä laboratoriossa tehtäviä mittaushar- Tämän lisäksi hän oppii käyttämään ohjelmistoa ja sen sovelluksia rakennusten ja teollisuuden dokumenttien laadinnassa. Opintojakson käytyään opiskelija tunteet sähkötekniikan perussuureet ja niiden mittausperiaatteet. Hän osaa sähkösuureiden mittauksessa käytettävien perusmittalaitteiden toimintaperiaatteet ja tuntee niiden käytön. Lisäsi hän valita sopivan mittausmenetelmän sähkösuureiden mittauksiin. joituksia. tentin sekä hyväksytysti suoritettujen laboratorioharjoitusten avulla. Kokonaissuoritus arvioidaan asteikolla 0-5. Opintojakson hyväksymisraja on 40% maksimipisteistä. koneenpiirustus sähkötekninen dokumentointi standardit ja suositukset piirrosmerkit tietokoneavusteinen suunnittelu suunnitteluohjelmiston peruskäsitteet ja käskyt. 24 ohjelmiston perustoiminnnat sähkösovellukset