Suomalainen lapsi 27 Sosiaalitilastoseminaari 12.4.27 Leena Kartovaara Hannele Sauli
2 Suomalainen lapsi 27 -projektiryhmä etunimi.sukunimi@tilastokeskus.fi Heli Hiltunen, Laura Hulkko, Leena Kartovaara, Tuomo Niskanen, Airi Pajunen, Hannu Pääkkönen, Riikka Rautanen, Marie Reijo, Hannele Sauli, Christina Telasuo, yliaktuaari, Henkilötilastot-yksikkö tutkija, Elinolot-yksikkö erikoistutkija, Henkilötilastot-yksikkö yliaktuaari, Henkilötilastot-yksikkö yliaktuaari, Elinolot-yksikkö erikoistutkija, Elinolot-yksikkö yliaktuaari, Henkilötilastot-yksikkö erikoistutkija, Elinolot-yksikkö erikoistutkija, Elinolot-yksikkö yliaktuaari, Hinnat ja palkat -yksikkö Kirjoittajat Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta (Stakes) etunimi.sukunimi@stakes.fi Hannu Rintanen, ylilääkäri, Stakestieto Salla Säkkinen, kehittämispäällikkö, Stakestieto Suomalainen lapsi 27 -julkaisun sisällys 1 Lasten asuinpaikka, kieli, kansalaisuus ja syntymämaa, Leena Kartovaara 2 Lapsiperheiden kehitys, Leena Kartovaara 3 Lasten perheet, Leena Kartovaara 4 Lasten isovanhemmat, Leena Kartovaara 5 Lapset hajoavissa perheissä, Leena Kartovaara 6 Lapsen muualla asuvat vanhemmat, Leena Kartovaara, Salla Säkkinen 7 Lasten asuminen, Marie Reijo 8 Lapset muuttavat, Leena Kartovaara 9 Lasten päivähoito, Hannele Sauli, Salla Säkkinen 1 Lasten koulunkäynti, Riikka Rautanen 11 Lasten työssäkäynti, Laura Hulkko, Leena Kartovaara 12 Lasten ajankäyttö ja harrastukset, Hannu Pääkkönen 13 Lasten vanhemmat ja työ, Laura Hulkko 14 Lapsiperheiden toimeentulo, Hannele Sauli 15 Lapsiperheiden kulutusmenot, Airi Pajunen 16 Lapsiperheet ja elinkustannusten muutokset, Christina Telasuo 17 Lasten kulutus ja kustannukset, Hannele Sauli, Airi Pajunen 18 Lasten terveys, Hannu Rintanen 19 Lasten kuolleisuus, Leena Kartovaara 2 Lastensuojelu, Salla Säkkinen 21 Lasten lainrikkomukset, Tuomo Niskanen, Heli Hiltunen 22 Vieraskielisten lasten elinolot, Kartovaara, Niskanen, Rautanen, Reijo, Sauli
3 17-vuotiaiden määrä ja osuus väestössä 194 23 16 Tuhatta (pylväät) % (viiva) 4 14 35 12 3 1 25 8 2 6 15 4 1 2 5 194 195 196 197 198 199 2 21 22 23 Vuosi Väestötilastot, Tilastokeskus Kokonaishedelmällisyys Euroopassa 24 Turkki Islanti Irlanti Ranska Norja Suomi Tanska Ruotsi Britannia Alankomaat Luxemburg Belgia Kypros Liechtenstein Itävalta Portugali Sveitsi Viro Saksa Malta Kroatia Italia Espanja Kreikka Bulgaria Romania Unkari Liettua Slovakia Latvia Tsekin tasavalta Puola Slovenia Maa,,2,4,6,8 1, 1,2 1,4 1,6 1,8 2, 2,2 Kokonaishedelmällisyys Recent demographic developments in Europe, Council of Europe - Suomessa on 1,1 miljoonaa lasta. - Lasten määrä ja osuus väestössä vähenee hitaasti. - Poikia on kaikissa ikäluokissa enemmän kuin tyttöjä. - Suomalaisten naisten kokonaishedelmällisyys on eurooppalaisittain korkealla tasolla.
4 17-vuotiaat kansalaisuuden, syntymämaan ja äidinkielen mukaan 199 25 Lapsiväestö 199 114857 muutos 1995 1165866 1789 2 1135359-357 25 113698-31661 Kansalaisuus Suomen Kansalaisuus ulkomaan 199 11434 muutos 199 517 muutos 1995 1148815 5775 1995 1751 1234 2 1114435-3438 2 2924 3873 25 181583-32852 25 22115 1191 Syntymämaa Suomi Syntymämaa ulkomaa Syntymämaa Suomi Syntymämaa ulkomaa 199 11267 muutos 199 1697 muutos 199 1322 muutos 199 3695 muutos 1995 1134365 8295 1995 1445-252 1995 4153 2831 1995 12898 923 2 11227-32158 2 12228-2222 2 71 2857 2 13914 116 25 16834-33867 25 13243 115 25 889 1799 25 1336-68 Kotimainen äidinkieli Kotimainen äidinkieli Kotimainen äidinkieli Kotimainen äidinkieli 199 1124914 muutos 199 15984 muutos 199 164 muutos 199 114 muutos 1995 1132921 87 1995 139-2894 1995 1332 268 1995 1273 133 2 197989-34932 2 992-3998 2 1556 224 2 89-464 25 15918-38971 25 8985-17 25 1326-23 25 472-337 Äidinkieli muu kieli Äidinkieli muu kieli Äidinkieli muu kieli Äidinkieli muu kieli 199 1156 muutos 199 986 muutos 199 258 muutos 199 2555 muutos 1995 1444 288 1995 136 374 1995 2821 2563 1995 11625 97 2 4218 2774 2 3136 1776 2 5454 2633 2 1315 148 25 9322 514 25 4258 1122 25 7483 229 25 12834-271 Väestötilastot, Tilastokeskus - Vieraskielisiä lapsia 3,1 prosenttia. - Venäjänkielisiä lapsia 8. - Lapsia, joiden kotona puhutaan vierasta kieltä on 5,4 prosenttia. - Suomalaisuus ulkomaalaisuus on jatkumo, ei joko/tai. Avioliiton ulkopuolella syntyneiden osuus syntyneistä Euroopassa 24, % Islanti Ruotsi Norja Bulgaria Ranska Tanska Latvia Slovenia Britannia Suomi Itävalta Unkari Alankomaat Irlanti Tsekkoslovakia Romania Portugal Liettua Saksa Luxembourg Espanja Slovakia Malta Liechtenstein Puola Sveitsi Makedonia Bosnia ja Herzegovina Croatia Kreikka Kypros Maa 1 2 3 4 5 6 7 % syntyneistä Recent demographic developments in Europe, Council of Europe - Avoparien lapsiperheet yleisiä Ahvenanmaalla ja Lapissa, harvinaisia Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla.
5 Lapset iän ja perhetyypin mukaan 25, % 1 Prosenttia Yksinhuoltajaisän lapsi 9 8 Yksinhuoltajaäidin lapsi 7 6 5 Avioparin lapsi 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 Ikä Väestötilastot, Tilastokeskus Uusperheen 'uuslapsi' Avoparin lapsi - Kaksi kolmesta teini-ikäisestä asuu kummankin vanhempansa kanssa eikä perheessä ole sisar- tai velipuolia. Perheen vanhempien erilleen muuton vuonna 25 kokeneet alle 18-vuotiaat lapset perheen vuoden 24 lapsikoostumuksen mukaan Perhetyyppi Avioparit 24 vain yhteisiä lapsia Perheen isä ja äiti muuttivat erilleen Suomessa 25 yhteisiä ja ei-yhteisiä lapsia vain ei-yhteisiä lapsia Avoparit 24 vain yhteisiä lapsia yhteisiä ja ei-yhteisiä lapsia vain ei-yhteisiä lapsia Väestötilastot, Tilastokeskus 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Osuus lapsista, % - 16 lapsiperheen vanhemmat muuttivat erilleen Suomessa vuonna 25, näissä perheissä oli 3 lasta. - Avoparien perheiden lapset kokivat perheen vanhempien erilleen muuton yli kaksi kertaa niin usein kuin avioparien perheiden lapset. - Parit, joiden luona asui ei-yhteisiä lapsia, muuttivat erilleen useammin kuin parit, joilla oli vain yhteisiä lapsia. - Erityisen usein muuttivat erilleen parit, joiden luona asui vain ei-yhteisiä lapsia.
6 Lasten osuus, joilla äidin äiti ja isä asuvat eri paikoissa 1997 ja 25 35 Osuus niistä, joilla on äidin äiti ja isä, % 3 25 2 15 1 5 Äidin vanhemmat 25 Äidin vanhemmat 1997 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 Lapsen ikä Väestötilastot, Tilastokeskus - Mitä nuorempi lapsi sen useammin ukki ja mummi asuvat erillään. - Lapsen vanhemmat asuivat erillään useammin jos lapsen isovanhemmatkin asuivat erillään. - 192 äidin kanssa asuvalla lapsella oli muualla Suomessa asuva isä, näitä isiä oli 123. - 26 isän kanssa asuvalla lapsella oli muualla Suomessa asuva äiti, näitä äitejä oli 19. - 13 lapselle maksettiin elatustukea vuonna 25. Lapset iän ja väestössä olevien isovanhempien määrän mukaan 25 1 % 9 8 7 6 5 4 3 2 Isovanhempia on väestössä isovanh. tai tieto puttuu 1 isovanh. 2 isovanh. 3 isovanh. 4 isovanh. 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 Ikä Väestötilastot, Tilastokeskus - Yli puolella vastasyntyneistä oli neljä isovanhempaa vuonna 25 - Lähes 7 prosentilla alle kouluikäisistä lapsista asuu ainakin yksi isovanhempi 2 km säteellä. Lasten keskimääräinen matka mummolaan 1997 ja 25 Mummola, vuonna Isänäidin luo 1997 Isänäidin luo 25 Äidnäidin luo 1997 Äidinäidin luo 25 5 1 15 2 25 3 35 4 45 5 55 6 65 7 75 8 Matka mummolaan keskimäärin, km
7 Alaikäisten lasten isovanhempien osuus ikäluokan miehistä ja naisista 25,% Osuus ikäluokasta, % 8 75 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 Mummien osuus 1 5 Ukkien osuus 4 45 5 55 6 65 7 Ikä Väestötilastot, Tilastokeskus - Puolet 57-vuotiaista naisista on mummeja ja 59-vuotiaista miehistä ukkeja. Yksinhuoltajaperheiden lasten osuus kieliryhmän perheiden lapsista 25 Lapsen äidinkieli vietnam somali persia espanja ranska eesti, viro englanti venäjä vieraskieliset keskimäärin saksa kurdi arabia albania serbokroatia suomi/ruotsi/saame thai kiina bosnia turkki 5 1 15 2 25 3 35 4 45 5 % kieliryhmän perheisiin kuuluvista lapsista Väestötilastot, Tilastokeskus Vähintään nelilapsisissa perheissä kasvavien lasten osuus lapsen äidinkielen mukaan 25 Lapsen äidinkieli somali arabia kurdi albania persia ranska vieraskieliset keskimäärin vietnam suomi/ruotsi/saame englanti serbokroatia turkki saksa espanja eesti, viro bosnia kiina thai venäjä 1 2 3 4 5 6 7 8 % kieliryhmän perheisiin kuuluvista lapsista Väestötilastot, Tilastokeskus - Vieraskielisten lasten perheet ovat hyvin erilaisia.
8 Lasten muuttomatkojen jakauma 25, %,1-,4,5-,9 1,-1,9 2,-2,9 3,-4,9 5,-9,9 1-19 2-29 3-39 4-49 5-99 1-199 2-299 3-399 4- Muuttomatka, km 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Väestötilastot, Tilastokeskus % muuttaneista - Lähes joka viides lapsi vaihtaa kotia synnyinkunnassaan ennen 1-vuotispäiväänsä. - 14-vuotiaat muuttavat vähiten niin kotikunnassaan kuin kuntien välilläkin. - Neljä viidestä lasten uudesta kodista sijaitsee alle 2 km päässä vanhasta kodista. - Kaksi kolmesta 17-vuotiaasta on asunut koko ikänsä synnyinkunnassaan. Eri ikäisten lasten osallistuminen koulutukseen 24, % Ikä 6 7-15 16 17 2 4 6 8 1 Prosenttia Esiopetuksessa Peruskoulussa Lukiossa Ammatillisessa koulutuksessa Ei koulutuksessa Koulutustilastot, Tilastokeskus
9 Peruskoulun päättäneiden välitön sijoittuminen koulutukseen sukupuolen mukaan 24 Koulutustilastot, Tilastokeskus - Lähes kaikki kuusivuotiaat ovat esiopetuksessa. - Maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa on vuosittain noin 1 4 lasta. - Peruskoulujen määrä on vähentynyt 1 5:lla 16 vuodessa. - Lähes joka neljäs peruskoululainen sai koulumatkakorvauksen pitkän koulumatkan vuoksi. - Neljä kymmenestä ekaluokkalaisesta osallistui aamu- ja iltapäivätoimintaan. 15 17-vuotiaille määrätyt rangaistukset 1992 25 35 3 Poliisi tai syyttäjä Tuomioistuimessa 25 2 15 1 5 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 Oikeustilastot, Tilastokeskus - 199-luvulla lainrikkomuksiin syylliseksi epäiltyjen ja tuomittujen määrät vähenivät roimasti. - Varkaudet, näpistykset, liikennerikkomukset ja pahoinpitelyt ovat yleisimmät nuorten lainrikkomukset. - Pojat saavat rangaistuksia neljä kertaa niin usein kuin tytöt. - Yleisimmät rangaistukset ovat sakko ja rikesakko. - Näpistyksissä tytöt yltävät lähes poikien tasolle.
1 Toimeentulo, asuminen, työ, päivähoito, vapaa-aika Tulonjakotilaston aikasarjat viimeksi tilastoiduilta viideltätoista vuodelta osoittavat, että lapset ovat olleet hienoisesti yliedustettuina pienituloisimmissa tuloviidenneksissä ja aliedustettuina suurituloisimmissa. Lapset tuloviidenneksen mukaan ja pienituloisuusrajan alittaneet 199 25 1% % alle 18-vuotiaista 8% 6% 4% 2% % 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 Tulonjakotilaston aikasarja, Tilastokeskus Pienituloiset 1. tuloviidennes 2. tuloviidennes 3. tuloviidennes 4. tuloviidennes Suurituloisin viidennes Selvin muutos on tapahtunut tulojakauman alapäässä. Pienituloisuusrajan alapuolelle jäävien perheiden lasten osuus kaikista alaikäisistä on noussut. Pienituloisuus mitataan suhteellisena: pienituloisia ovat ne, joiden kotitalouden käytettävissä olevat tulot kulutusyksikköä kohden ovat pienemmät kuin 6 prosenttia kaikkien kotitalouksien vastaavasta mediaanitulosta. Tällä mittaustavalla pienituloisuus kasvaa niissä väestöryhmissä, joiden tulokehitys ei pysy keskitulokehityksen vauhdissa. Suhteellinen pienituloisuus kasautuu yksinhuoltajaperheisiin ja monilapsisiin perheisiin. Pienituloisuus perhetyypeittäin 199 25 3 % 25 2 Yksinhuoltaja Kaksi vanhempaa ja kolme + lasta kaksi lasta yksi lapsi 15 1 5 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 Tulonjakotilaston aikasarja, Tilastokeskus
11 Alle kolmevuotiaiden perheissä pienituloisuus on lisääntynyt nopeimmin. Mainituissa perhetyypeissä jäädään jälkeen yleisestä tulokehityksestä joko työttömyyden, perhevapaiden tai huollettavien suuren määrän johdosta. Lapsiperheiden väliset kulutuserot ovat paljon pienemmät kuin tuloerot. Suurituloisilla (ylin, 5. viidennes) lapsiperheillä oli lähes nelinkertaiset käytettävissä olevat rahatulot, mutta vain kaksinkertaiset kulutusmenot verrattuna pienituloisiin (alin, 1. viidennes). Lapsiperheiden suurimmat kulutusmenoerät kohdistuvat asuntoon, liikenteeseen ja ruokaan. Verrattuna lapsettomien kulutukseen lapsiperheissä ja erityisesti yksinhuoltajaperheissä korostuvat välttämättömät asuminen ja syöminen. Asumisen osuus menoista oli yhden huoltajan talouksissa keskimäärin 3 prosenttia ja kahden huoltajan talouksissa ja lapsettomilla noin 2 prosenttia vuonna 22. Lapsiperheiden ja lapsettomien parien kulutusrakenne 22, % Asuminen ja energia (ml.as.lainat) Kulutusmeno, % Elintarvikkeet ja juomat Liikenne Kulttuuri ja vapaa-aika Kodin kalusteet, koneet ja tarvikkeet Vaatteet ja jalkineet Hotellit, kahvilat ja ravintolat Tietoliikenne Terveys Kahden huoltajan lapsiperhe Yhden huoltajan lapsiperhe Lapseton pari, 25-54 -v. Muut tavarat ja palvelut 5 1 15 2 25 3 Prosenttia Kulutustutkimus 22, Tilastokeskus Auto on lapsiperheelle suuri menoerä. Valtaosa perheistä kuitenkin katsoo sen tarpeelliseksi, niinpä kahden huoltajan lapsiperheissä 96 prosentilla on auto, yksinhuoltajaperheissä vain 61 prosentilla. Lapsen omassakin kulutuksessa juuri kuljetuspalvelujen ja tietoliikenteen menot kasvavat jyrkimmin lapsen iän karttuessa. 1 17-vuotiaiden vapaa-ajan jakautuminen syksyllä 1979, 1987 ja 1999 Television katselu Seurustelu tuttavien kanssa Tietokone Liikunta ja ulkoilu 1979 1987 1999 Harrastukset Lukeminen Ajankäyttötutkimus 22, Tilastokeskus 2 4 6 8 1 12 14 16 Minuuttia vuorokaudessa
12 Lasten vapaa-ajan kulutuksessa samoin kuin ajankäytössä korostuukin tietokoneiden ja internetin suuri suosio. Lähes kaikki suomalaiset lapset pääsevät niihin käsiksi. Yleisimmät käyttötarkoitukset ovat sähköposti, pikaviestintä ja pelaaminen. Tyttöjen ja poikien tietokoneen ja internetin käyttö on tasoittunut. Tietotekniikka ei aikaisemmin ollut tytöille yhtä helposti saavutettavissa kuin pojille, mutta 2-luvulla tytöt pääsevät niihin jo yhtä helposti käsiksi, joskin pojat viettävät niiden äärellä enemmän aikaa. Internetin käyttötarkoitukset sukupuolen mukaan vuonna 26, % internetin käyttäjistä Sähköposti Pikaviestipalvelut (esim. Messenger) Pelien pelaaminen Etsinyt tietoa tavaroista ja palveluista Musiikin kuuntelu, lataaminen, kuvien lataaminen Chattailu tai keskustelupalstoille kirjoittaminen Radion kuuntelu tai television katselu Ohjelmien lataaminen Verkkolehtien lukeminen Blogien lukeminen Matka- ja majoituspalvelujen selailu Pelien lataaminen Videoneuvottelu Internet-puhelu Tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimus, Tilastokeskus Käyttötarkoitus 3 kk aikana Pojat Tytöt 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 % Internetiä käyttäneistä Yksinhuoltajilla asumisen osuus kulutusmenoista on kaikkein suurin. Yksinhuoltajaperheet asuvat väljemmin kuin muut lapsiperheet. Ero muiden perheiden asumisväljyyteen on kuitenkin supistunut, sillä yhden huoltajan perheillä oli vähemmän asuintilaa kodeissaan vuonna 25 kuin vuonna 1997. Avio- ja avopariperheissä asumisväljyys oli parantunut. Vuonna 1997 puolet lapsista asui ahtaasti, eli heidän kodeissaan asui useampi kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Vuonna 25 ahtaasti asuvien määrä oli laskenut 42 prosenttiin. Myös omistusasuminen yleistyi hieman erityisesti nuoret perheet ovat vähentäneet vuokralla asumista. Samanaikaisesti lapsiperheet ovat ottaneet suurempia velkoja. Velallisten perheiden asuntovelat lapsen iän mukaan vuosina 1997 ja 25, euroa, vuoden 25 rahassa 14 Tuhatta euroa 12 1 8 6 Mediaani Ylin kvartiili* 4 2-2 3-6 7-12 13-17 -2 3-6 7-12 13-17 1997 Ikä 25 Tulonjakotilasto, Tilastokeskus
13 Asuntovelkaisten lapsiperheiden määrä nousi 52 prosentista 6 prosenttiin ja asuntovelan reaalinen mediaaniarvo nousi 36 eurosta 62 euroon, yli 7 prosentilla. Velka on kuitenkin nykyään helpompi kantaa, sillä korkotaso on matala ja vakaa ja laina-ajat pidentyneet. Toimeentulon takaa työ. Sellaiset perheet, joissa on työllinen aikuinen, hyvin harvoin jäävät pienituloisuusrajan alapuolelle. Kun lapsiperheiden toimeentulossa on parina viime vuonna nähtävissä pientä paranemista, se tuntuu liittyvän työllisyyden kasvuun. Lapsiperheiden vanhemmat ovatkin työllisempiä kuin vastaavanikäiset lapsettomat aikuiset. Isien ja äitien toiminta työmarkkinoilla nuorimman lapsen iän mukaan 25, % 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1 8 6 4 2 2 4 6 8 1 Osuus isistä, % Osuus äideistä, % Työssä Perhevapaalla työstä Työtön Ei työmarkkinoilla Työvoimatutkimus, Tilastokeskus Lapsi vaikuttaa kuitenkin eri tavoin äitien ja isien työllisyyteen: alle kolmevuotiaiden lasten äideistä joka kolmas hoitaa lapsia kotona ilman voimassa olevaa työsuhdetta. Yksi kolmannes on perhevapaalla ja yksi kolmannes työssä. Työelämään siirtymisessä on luonnollisesti eniten ongelmia niillä äideillä, jotka ovat hoitaneet lastaan kotona ilman että heillä olisi ollut työpaikka johon palata. Nämä äidit kärsivät työttömyydestä ja työllistyttyäänkin heillä on enemmän määräaikaisia työsuhteita. Isien työllisyysaste on korkea lapsen iästä riippumatta. Lapsi ei myöskään näytä vaikuttavan siihen, tehdäänkö epätyypillisiä työaikoja eikä osa-aikatyön yleisyyteen lapsiperheissä. Huolestuttavin työmarkkinatilanne on yksinhuoltajilla. Yksinhuoltajaäitien työttömyysaste oli 13 prosenttia vuonna 25, kun työttömien osuus kaikista vanhemmista oli alle viisi prosenttia. Lähes kaikki lapset ovat ensimmäisen elinvuotensa kotona hoidossa vanhempien hoitaessa heitä perhevapaiden turvin. Kolmen vuoden ikään tullessa kaksi kolmesta lapsesta käy jo kodin ulkopuolella järjestetyssä päivähoidossa. 2-luvulla lapsille on luotu uusia toimintamuotoja, esikoulu ja pienille koululaisille järjestetty aamu- tai iltapäivähoito.
14 6-vuotiaiden päivähoito kotona ja kodin ulkopuolella 25, % 1 2 3 4 5 6 Ikä % 2% 4% 6% 8% 1% Prosenttia ikäluokasta päivähoidossa kodin ulkopuolella esikoulussa ja päivähoidossa vain esikoulussa kotihoidossa Tulo- ja elinolotutkimus, Tilastokeskus Yksinhuoltajien lapset ovat hieman useammin päivähoidossa kuin kahden vanhemman perheiden lapset. Päivähoitolasten vanhempien työllisyys on korkeaa: jos päivähoitolapsella on molemmat vanhemmat perheessään, yli 8 prosentilla he ovat molemmat työssäkäyviä. Vain kahdella päivähoitolapsella sadasta ei kumpikaan vanhemmista ole työssä. Päivähoitolasta huoltavista yksinhuoltajista kolme neljästä on työllisiä. Kuluttajahintaindeksin alaryhmän päivähoito ja kuluttajahintaindeksin vuosimuutokset 1996-26, % % 1, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1, Päivähoitomaksut Kuluttajahintaindeksi, 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 Vuosi Kuluttajahintaindeksi 1995 24, Tilastokeskus Päivähoitomaksut pysyivät ennallaan 199-luvun lopulla. 2-luvulle tultaessa kunnallisen ja kuntien ostopalveluina käyttämän päivähoidon hinnat ovat nousseet huomattavasti nopeammin kuin hinnat keskimäärin, ainoastaan vuonna 25 päivähoidon hintojen nousu oli hieman yleistä inflaatiota hitaampaa. Päivähoitomaksujen kumulatiivinen hintojen muutos oli yli 22 prosenttia korkeampi kuin inflaatio keskimäärin Suomessa vuosien 2 ja 26 välillä.
15 Tiedosta hyvinvointia 1 Suomalainen lapsi julkaisu 12.4.27 Stakes Salla Säkkinen Kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointia 2 Stakesin tiedot Lastensuojelu Lasten terveys Lasten päivähoito Lapsen elatus ja huolto Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointia 3 Lastensuojelu; avohuolto Avohuollon tukitoimien piirissä oli lähes 6 suomalaislasta vuonna 25 Lapsista ja nuorista noin kolmannes oli uusia asiakkaita Asiakkaiden määrä kasvanut 199-luvun alusta lähtien. Nyt kasvu on pysähtynyt. Laskuun suhtauduttava varauksellisesti Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
16 Tiedosta hyvinvointia 4 Asiakkaita lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 1996-25 65 6 55 5 Asiakkaat -2-v. näistä uudet 45 4 35 3 25 2 15 1 5 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointia 5 Lastensuojelu; kodin ulkopuolelle sijoitetut Kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna yli 15 lasta tai nuorta vuonna 25 Yksi prosentti alle 18-v. lapsista oli sijoitettuna Sekä sijoitettujen lukumäärä että osuus samanikäisestä väestöstä ovat olleet kasvussa Poikien osuus on ollut hieman tyttöjä suurempi Lapsista 36% oli sijoitettuna perhehoitoon, 16% ammatilliseen perhehoitoon/perheryhmäkoteihin, 32% laitoshuoltoon ja 16% muuhun huoltoon Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointia 6 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret 1991-25 16 14 12 1 8 6 4 2 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset siitä huostaanotettuna Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
17 Tiedosta hyvinvointia 7 Huostaanotetut Noin 1 lasta ja nuorta koki huostaanoton vuonna 25 Huostaan otettujen kokonaismäärät ovat viime vuosina kasvaneet 1-6 %:in vuosivauhtia Kiireellisen huostaanoton koki 1 659 lasta/nuorta 19 % lapsista/nuorista oli huostassa tahdonvastaisesti Vajaan 5 lapsen huostaanotto lakkautettiin Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointia 8 Uudet huostaanotot suhteutettuna vastaavaan väestöön 1994-25, %,4,35,3,25-6 -v. 7-11 -v. 12-14 -v. 15-17 -v.,2,15,1,5, 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
18 199-luvulla monet tilastot ja tutkimukset osoittivat lasten terveydentilan kehityksessä huolestuttavia piirteitä. 2-luku on kuitenkin tuonut mukanaan monia hyviä asioita; koululaisten terveydentila ei enää heidän oman kokemuksensa mukaan huonone, tupakointi ja alkoholin humalahakuinen käyttö on vähentynyt, lapset käyvät lääkärissä aikaisempaa harvemmin ja ennaltaehkäisevien neuvola- ja kouluterveydenhuollon palvelujen käytön väheneminen näyttää 2-luvulla pysähtyneen. Mutta edelleenkin on havaittavissa myös huolestuttavia merkkejä; lapset ja nuoret joutuvat aikaisempaa useammin sairaalahoitoon mielenterveyshäiriöiden takia. Myös tapaturmien, erityisesti koti- ja vapaaajan tapaturmien, takia lapsia hoidetaan edelleen runsaasti sairaaloissa. Lasten lihavuus on yleistä, sen voimakkaasta lisääntymisestä ei kuitenkaan ole merkkejä. Paljon hyviä merkkejä lasten terveydentilan ja terveyspalvelujen käytön kehityksessä! Koululaisten itse kokema terveys ei enää huonone! Peruskoululainen tupakoi ja juo itsensä humalaan aikaisempaa harvemmin! Lapset käyvät lääkärissä aikaisempaa harvemmin! Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon palvelujen käytön väheneminen näyttää pysähtyneen Mutta ei hyvää, ellei myös jotain muuta! Sairaalapalvelujen käyttö lisääntymässä mielenterveyden ongelmien takia!lapsia hoidetaan sairaaloissa edelleen usein tapaturmien takia!lasten ylipainoisuus merkittävää lisääntyen iän myötä
19 Peruskoulun 8.-9.-luokkalaisten tupakointi sekä alkoholin humalakäyttö vuosina 21/22, 23/24 ja 25/26, % vastanneista 3 25 % vastanneista 2 15 1 5 Tupakoi päivittäin Tosi humalassa vähinttän kerran k uukaudes sa 21/22 23/24 25/26 21/22 23/24 25/26 21/22 23/24 25/26 Mol. sukupuolet Pojat Tytöt Lähde: Kouluterveyskysely, Stakes 1 6- ja 7 14-vuotiaiden lasten terveyskeskus- ja yksityislääkärilläkäynnit asukasta kohden vuosina 1997 25 Käynnit ikäryhmän lasta kohden 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 Vuosi Tk.lääk. 1-6 -vuotiaat Yksityislääk. 1-6-vuot. Tk.lääk. 7-14 -vuotiaat Yksityislääk. '7-14-vuot. Lähde: Terveyskeskusten avohoito, Stakes sekä Sairausvakuutuskorvausrekisteri, KELA Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuollonkäynnit lääkärin ja muun ammattihenkilökunnan luokse tuhatta ikäryhmän asukasta kohden 1987 25 3 5 Käynnit 1 lasta kohden 3 2 5 2 1 5 1 5 1986 1 987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1 994 1995 1996 Vuosi 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 Käynnit koululääkärillä tuhatta 7-18-vuot. kohden Käynnit kouluterveydessä hoitohenkilökunnan luona tuhatta 7-18-vuot. kohden Käynnit lastenneuvolalääkärillä tuhatta -7-vuotiasta kohden Käynnit lastenneuvolan hoitohenkilökunnan luona tuhatta -7-vuotiasta kohden Lähde: Terveyskeskusten avohoito, Stakes
2 Lasten sairaaloissa hoidetut tapaturmat tapaturmatyypin* mukaan ikäryhmän 1 lastakohden 24 Lähde: Terveydenhuollon laitoshoito, Stakes ja Kansanterveyslaitoksen tapaturmarekisteri Lihavat ja ylipainoiset lapset vuosina 1996 24, pituuspainon raja-arvon ylittäneiden osuudet 3 6-vuotiailla ja 7 1-vuotiailla, % Lähde: Avohoidon pilottiaineisto, Stakes Psykiatristen erikoisalojen hoitopäivät sairaaloissa ikäryhmittäin vuosina 1997 25 tuhatta ikäryhmän asukasta kohden, TYTÖT 6 5 Hoitopäivät / 1 as. 4 3 2 1-2 -vuotiaat 3-6 -vuotiaat 7-12 -vuotiaat 13-17 -vuotiaat 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 Vuosi Lähde: Terveydenhuollon laitoshoito, Stakes