LIITE 1: MAKSINHARJUN POHJAVESIALUEELLE SIJOITTUVAT MAHDOLLISET RISKIKOHTEET JA TOIMINNOT SEKÄ TOIMENPIDEOHJELMA

Toimiala Asutus Toimenpiteen kohde Viemäriverkosto Toimintakuvaus Riski Toimenpidesuositukset Aikataulu Suorittaja Valvoja Kestilän keskustaajaman viemäriverkosto ulottuu pohjavesialueen kaakkoisosaan Jätevettä voi päästä pohjaveteen mm. viemäriputkien vuotaessa tai rikkoutuessa seurauksena pohjaveden nitraattipitoisuuden kohoaminen tai mikrobiologinen saastuminen. -Viemäriverkoston kuntoon tulee kiinnittää erityistä huomiota Siikalatvan Vesihuolto Oy Siirtoviemäri Jätevesien käsittely Pohjavesialueen kaakkoisosassa pohjavesialueen poikki kulkee siirtoviemäri n. 100 m:n etäisyydellä vedenottamosta. Pohjaveden virtaussuunta ei ole ottamolle päin. Alueella muutamia kiinteistöjä, joilla kiinteistökohtainen jätevesien käsittely. Jätevettä voi päästä pohjaveteen viemäriputkien vuotaessa tai rikkoutuessa seurauksena pohjaveden nitraattipitoisuuden kohoaminen tai mikrobiologinen saastuminen. Jätevesien imeytyminen pohjaveteen. -Siirtoviemärin kuntoon tulee kiinnittää erityistä huomiota -Kiinteistöillä oltava asianmukainen jätevesijärjestelmä Järjestelmän päivittäminen vuoteen 2016 mennessä. Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy Kiinteistön omistaja Öljysäiliöt Pohjaveden mudostumisalueella pohjavesialueen luoteisosassa yksi farmisäiliö ulkona, kaksi farmisäiliötä rakennuksen sisällä betonin päällä. Pohjavesialueen kaakkoisosassa 6 öljytynnyriä ulkona. Alueella myös pari maanalaista öljysäiliötä Öljyä voi joutua pohjaveteen säiliöiden vuotojen, ylitäyttöjen, putkistovaurioiden tai kuljetusauton onnettomuuden seurauksena. Varsinkin maan alle sijoitetut säiliöt ovat riski pohjaveden kannalta, koska niiden vuotoja ei välttämättä havaita riittävän aikaisessa vaiheessa. -Viemäriverkoston läheisyyteen sijoittuvien viemäröimättömien kiinteistöjen liittäminen viemäriverkostoon (mikäli niitä on) -Öljysäiliöitä koskevan ajantasaisen rekisterin ylläpito, öljysäiliöiden kartoitustyön loppuun saattaminen -Uudet pohjavesialueelle sijoitettavat polttoaine- ja muut kemikaalisäiliöt tulee sijoittaa maan päälle sisätiloihin tai katettuun tilaan riittävän tilavaan (säiliön tilavuutta vastaavaan) suoja-altaaseen, ei maan alle -Käytöstä poistettu öljysäiliö tulisi nostaa ylös maasta pohjavesialueella -Farmisäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä, laponestolaitteella sekä Mahdollisimman pian LIITE 1: MAKSINHARJUN POHJAVESIALUEELLE SIJOITTUVAT MAHDOLLISET RISKIKOHTEET JA TOIMINNOT SEKÄ Vuoden 2014 aikana Jokilaaksojen pelastuslaitos Kiinteistön omistaja Jokilaaksojen pelastuslaitos

LIITE 1: MAKSINHARJUN POHJAVESIALUEELLE SIJOITTUVAT MAHDOLLISET RISKIKOHTEET JA TOIMINNOT SEKÄ Vapaa-ajan alueet; moottorikelkkaurat Pohjaveden muodostumisalueella on kelkkailua varten moottorikelkkaura. Moottorikelkkojen öljyvuotojen tai onnettomuuksien seurauksena öljyn ja polttoaineen joutuminen maaperään ja pohjaveteen. riittävän tilavalla (säiliön tilavuutta vastaavalla) suojaaltaalla, tarvittaessa katoksella -Farmisäiliöiden kunto tulisi välillä tarkistaa ja säiliöiden sijainti tulisi olla pelastusviranomaisten tiedossa -Öljytynnyreiden säilytys, siten ettei pohjaveden laatu vaarannu (sisätiloissa tai ulkona suojaaltaassa ja katoksessa) -Moottorikelkkailua ei tule sallia vedenottamon ohjeellisella lähisuojavyöhykkeellä, moottorikelkkailu ohjattava merkityille moottorikelkkaurille -Kelkkaurat tulisi mahdollisuuksien mukaan sijoittaa pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelle Reitin ylläpitäjä Liikenne ja tienpito Tiestö Seututie 800 kulkee pohjavesialueen kaakkoisosan poikki n. 0,5 km:n matkalla, josta pohjaveden muodostumisalueella n. 0,1 km. Tienhoitoluokka II, ei suolata, hiekoitushiekan seassa n. 1,8 % suolaa. KVL 774 ajon./vrk, raskaan liikenteen osuus 7,4 %. Etäisyys vedenottamolle n. 40 m, ottamo sijaitse aivan tien läheisyydessä. Ei pohjavesisuojauksia. Pohjaveden kloridipitoisuudet saattavat nousta suolan käytön myötä. Liikenneonnettomuuksien seurauksena polttoaineita ja pohjavedelle vaarallisia kemikaaleja saattaa päästä maaperään ja pohjaveteen. Seututie 822 kulkee pituussuunnassa lähes koko pohjavesialueen halki noin 4,8 km:n matkalla, josta

pohjaveden muodostumisalueella n. 4,2 km. Tienhoitoluokka II, ei suolata, hiekoitushiekan seassa n. 1,8 % suolaa. KVL 399 ajon./vrk, raskaan liikenteen osuus 8,5 %. Etäisyys vedenottamolle n. 1km, virtaussuunta ottamolle päin. Ei pohjavesisuojauksia. Pohjavesialueen kaakkoisosassa n. 0,6 km:n matkalla yhdystie nro 18540. Tiestä pohjaveden muodostumisalueella n. 0,5 km. Tienhoitoluokka II, ei suolata, hiekoitushiekan seassa n. 1,8 % suolaa. KVL 259 ajon./vrk, raskaan liikenteen osuus n. 2,3 %. Etäisyys vedenottamolle n. 0,7 km, virtaussuunta ottamolle päin. Ei pohjavesisuojauksia. Pohjavesialuekyltit Alueelle sijoittuu myös taajama-asutukseen liittyvää tiestöä sekä metsäautoteitä. Pohjavesialueen merkitseminen maastoon kylteillä. Tietämättömyyden vuoksi pohjaveden laatu voi vaarantua ihmisen toiminnan seurauksena. -Pohjavesialuekylttien lisääminen seututien 800 varteen ja asutusalueelle -Haalistuneiden kylttien vaihto uusiin (ne, joista informaatio ei enää välity) -Huolehdittava, ettei kasvillisuus peitä kylttejä Mahdollisimman pian vuoden 2014 aikana. Siikalatvan Vesihuolto Oy LIITE 1: MAKSINHARJUN POHJAVESIALUEELLE SIJOITTUVAT MAHDOLLISET RISKIKOHTEET JA TOIMINNOT SEKÄ

LIITE 1: MAKSINHARJUN POHJAVESIALUEELLE SIJOITTUVAT MAHDOLLISET RISKIKOHTEET JA TOIMINNOT SEKÄ Yritys- ja muu toiminta Piipsan Turve Oy Pohjavesialueen keskiosassa, pohjavesialueen reunavyöhykkeellä sijaitsee varikkoalue, jolla säilytetään Piipsan Turve Oy:n toiminnassa käytettäviä kuormaautoja. Yritystoiminnan johdosta ja siihen liittyvien aineiden huolimattoman varastoinnin ja käsittelyn sekä puutteellisten suojarakenteiden seurauksena pohjaveden laatu voi vaarantua. -Toiminnassa käytettävät voiteluaineet tulee säilyttää sisätiloissa, aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen estettävä -Yritystoiminnassa käytettävien, pohjaveden laadulle riskiä aiheuttavien, aineiden käsittely ja säilytys tulee hoitaa niin, ettei alueen pohjaveden laatu vaarannu -Yrityksellä oltava päivitetty varautumissuunnitelma onnettomuustilanteiden varalle -Henkilöstön koulutus onnettomuustilanteiden varalle Toiminnanharjoittaja Maa-ainesten otto Kunnan varikko Vanhat ottoalueet Pohjavesialueen keskiosassa, pohjaveden muodostumisalueella, sijaitsee kunnan varikkoalue, jolla säilytetään lyhytaikaisesti mm. sähköliesiä ja jääkaappeja. Alueella oli myös rutistettuja romuautoja ja öljytynnyreitä. Pohjavesialueella muutamia entisiä maaainesten ottoalueita. Alueella ollut kaksi maa-ainesten ottolupaa, jotka päättyneet. Yhdellä kotitarveottoalueella maa-aineksia otettu pohjaveden pinnan alapuolelle. Pohjavedelle vaarallisten kemikaalien joutuminen maaperään ja pohjaveteen, mikäli sellaisia säilytetään alueella. Romuautojen ja tynnyreiden öljyvuodot. Pohjavettä suojaavan maakerroksen poiston seurauksena pohjaveden likaantumisvaara kasvaa. Lammikossa pohjavesi suojaavan maakerroksen puuttuessa suoraan alttiina likaantumiselle. -Varikkoalueella ei tule säilyttää sellaisia kemikaaleja tai nesteitä, jotka saattavat vaarantaa pohjaveden laatua. Alueella ei tule säilyttää myöskään sellaisia tavaroita, esim. autonromuja, joista saattaa päästä maaperään ja pohjaveteen pohjaveden laatua vaarantavia kemikaaleja, kuten öljyä. -Kotitarveottoalueelle sijoittuva pohjavesilampi tulee täyttää, maa-ainesten soveltuvuus täyttöön selvitettävä ennen toimenpidettä -Kotitarveottopaikkojen järjestäminen siten, ettei toiminnasta aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa -Kotitarveotosta tulee tehdä ilmoitus Siikalatvan kunnalle -Pohjavesialueelle ei saa läjittää maa-aineksia, joiden puhtaudesta ei voida olla varmoja Vuosien 2014 2017 aikana Toiminnanharjoittaja, ELYkeskus

Muuntamot Öljyjäähdytteiset muuntamot Pohjavesialueella kuusi suojaamatonta pylväsmuuntamoa, joista neljä sijoittuu pohjaveden muodostumisalueelle. Öljymäärä yht. noin 670 740 kg. Muuntamon sisältämä öljy voi päästä maaperään salamaniskun aiheuttaman ylijännitteen seurauksena. Myös pitkäaikaiset vuodot mahdollisia. -Pylväsmuuntamoiden korvaaminen suoja-altaalla varustetuilla puistomuuntamoilla -Pohjavesialueet huomioitava verkostosuunnittelussa Verkostoinvestointien yhteydessä, vuodesta 2014 alkaen Toiminnanharjoittaja Maa- ja metsätalous Maatalous Pohjavesialueen luoteisosassa, pohjaveden muodostumisalueella karjatila, jolla ympäristölupa. Peltopinta-alaa pohjavesialueella on 36,6 ha, josta 8 ha pohjaveden muodostumisalueella. Lannoitteita, torjunta-aineita sekä karjanlannasta peräisin olevia lika-aineita voi joutua pohjaveteen. -Kuiva- ja lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, käsiteltyjä jätevesiä, käsiteltyjä puhdistamo- ja sakokaivolietteitä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ei tulisi levittää I ja II luokan pohjavesialueilla sijaitseville pelloille -Torjunta-aineiden käyttöä pohjavesialueilla rajoittavia ohjeita noudatettava -Lantapatteria ei tule sijoittaa pohjavesialueelle -Nitraattidirektiivin noudattaminen -Poltto- ja voiteluaineet sekä maataloudessa käytettävät kemikaalit tulee säilyttää niin, ettei pohjaveden laatu vaarannu -Uusia karjasuojia tai lantavarastoja ei tulisi perustaa I tai II luokan pohjavesialueille Toiminnanharjoittaja, LIITE 1: MAKSINHARJUN POHJAVESIALUEELLE SIJOITTUVAT MAHDOLLISET RISKIKOHTEET JA TOIMINNOT SEKÄ

LIITE 1: MAKSINHARJUN POHJAVESIALUEELLE SIJOITTUVAT MAHDOLLISET RISKIKOHTEET JA TOIMINNOT SEKÄ Metsätalous Pohjavesialueella metsää 281,6 ha. Pohjavesialueen reunavyöhykkeellä melko paljon ojituksia. Ojitusten seurauksena pohjaveden haitallinen purkautuminen, humuspitoisen veden virtaus pohjavesialueelle. Metsätyökoneiden öljyvuodot, metsänhakkuista johtuva lievä pohjaveden pinnan ja nitraattipitoisuuden nousu sadanta- ja haihduntaolosuhteiden muuttuessa. Lannoitteiden ja torjuntaaineiden joutuminen pohjaveteen. -Ei uudisojituksia pohjavesialueella -Mahdollisten kunnostusojitusten yhteydessä varmistettava riittävästi haitattomuus -Ojituksista on tehtävä kirjallinen ilmoitus ELY-keskukselle -Mekaanisten muokkausmenetelmien käyttöä I ja II luokan pohjavesialueilla vältetään -I ja II luokan pohjavesialueilla ei korjata kantoja, ei suoriteta metsän lannoituksia, eikä kuloteta metsänhoidollisista syistä -Pohjavesialueilla vain tiettyjen torjunta-aineiden käyttö on sallittua -Metsäkoneissa tulee olla riittävän tehokas öljyvahinkojen ensitorjuntavälineistö Toiminnanharjoittaja, Siikalatvan kunta, Metsäkeskus PIMA-alueet Ampumahiihtorata Pohjaveden muodostumisalueella sijaitsevalle entiselle maa-ainesten ottoalueelle on sijoitettu ampumahiihtorata. Toiminta on aloitettu v. 1980. Ampumaradalle on myönnetty ympäristölupa v. 1997. Alueen kunnostustarvetta ei ole selvitetty. Etäisyys alueelta vedenottamolle n. 800 m, pohjaveden virtaussuunta ottamolle päin. Ampumatoiminnan seurauksena alueen maaperään saattaa olla kertynyt lyijyä ja muita haitallisia aineita, jotka voivat joutua myös pohjaveteen. -Ampumahiihtoradalla tulee ampumatoiminnassa syntyvien jätteiden keräys suorittaa ympäristöluvan edellyttämällä tavalla; ampumatauluhin tulee kiinnittää betonikourut ja hylsyt kerätä pois maastosta -Ympäristöluvan tarkistus -Alueen maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuus sekä kunnostustarve tulee selvittää ja kunnostaa alue tarvittaessa. Mahdollisimman pian vuoden 2014 aikana Vuosien 2014 2015 aikana Vuosien 2014 2017 aikana Toiminnanharjoittaja Maanomistaja, Siikalatvan kunta, Siikalatvan kunta

Toimiala Vedenotto Toimenpiteen kohde Vedenottamoa ympäröivä aitaus ja kaivo Toimintakuvaus Riski Toimenpidesuositukset Aikataulu Suorittaja Valvoja Vedenottamoa ympäröivällä aidalla on tarkoitus estää ihmisten asiaton kulku ja eläinten pääsy vedenottamoalueelle. Ihmisten ilkivalta, eläinten jätöksistä aiheutuva epähygienia. -Pohjavesialueelle rakennettu vesiosuuskunnan kaivo tulee aidata teräsverkkoaidalla ja varustaa aitaus lukittavalla portilla -Kaivon kansi tulee varustaa lukolla ja pitää lukittuna Vuosien 2014-2015 aikana Vesiosuuskunta Pohjavesialueluokka -Pohjavesialuelle sijoittuvan vedenottamon takia tulee harkita pohjavesialueluokan muuttamista II luokasta I luokkaan Mahdollisimman pian vuoden 2014 aikana Asutus Siirtoviemäri Alueen kiinteistöt ovat liittyneet pohjavesialueen itäosan läpi kulkevaaan siirtoviemäriin. Jätevettä voi päästä pohjaveteen viemäriputkien vuotaessa tai rikkoutuessa seurauksena pohjaveden nitraattipitoisuuden kohoaminen tai mikrobiologinen saastuminen. -Siirtoviemärin kuntoon tulee kiinnittää erityistä huomiota Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy LIITE 2: SELÄNKANKAAN POHJAVESIALUEELLE SIJOITTUVAT MAHDOLLISET RISKIKOHTEET JA TOIMINNOT SEKÄ

LIITE 2: SELÄNKANKAAN POHJAVESIALUEELLE SIJOITTUVAT MAHDOLLISET RISKIKOHTEET JA TOIMINNOT SEKÄ Öljysäiliöt Jätteiden luvaton sijoitus Pohjaveden muodostumisalueella yksi maanalainen öljysäiliö ja pari farmisäiliötä. Pohjavesialueelle on muutamalle maaainesten ottoalueelle tai niiden läheisyyteen tuotu rojua ja tyhjiä öljykanistereita. Öljyä voi joutua pohjaveteen säiliöiden vuotojen, ylitäyttöjen, putkistovaurioiden tai kuljetusauton onnettomuuden seurauksena. Varsinkin maan alle sijoitetut säiliöt ovat riski pohjaveden kannalta, koska niiden vuotoja ei välttämättä havaita riittävän aikaisessa vaiheessa. Alueen yleinen epäsiisteys. Toisten esimerkki voi houkutella muitakin tuomaan alueelle jätteitä ja myös pohjaveden laatua vaarantavia aineita. -Öljysäiliöitä koskevan ajantasaisen rekisterin ylläpito, öljysäiliöiden kartoitustyön loppuun saattaminen -Uudet pohjavesialueelle sijoitettavat polttoaine- ja muut kemikaalisäiliöt tulee sijoittaa maan päälle sisätiloihin tai katettuun tilaan riittävän tilavaan (säiliön tilavuutta vastaavaan) suoja-altaaseen, ei maan alle -Käytöstä poistettu öljysäiliö tulisi nostaa ylös maasta pohjavesialueella -Farmisäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä, laponestolaitteella sekä riittävän tilavalla (säiliön tilavuutta vastaavalla) suojaaltaalla, tarvittaessa katoksella -Farmisäiliöiden kunto tulisi välillä tarkistaa ja säiliöiden sijainti tulisi olla pelastusviranomaisten tiedossa Vuoden 2014 aikana -Rojujen poisto alueelta Vuosien 2014-2015 aikana Jokilaaksojen pelastuslaitos Kiinteistön omistaja Maanomistaja Jokilaaksojen pelastuslaitos Liikenne ja tienpito Tiestö Seututie 800 kulkee Selänkankaan pohjavesialueen kaakkoisosan läpi n. 1,1 km:n matkalla, josta pohjaveden muodostumisalueella n. 0,4 km. Tienhoitoluokka II, ei suolata, hiekoitushiekan seassa n. 1,8 % suolaa. KVL 774 ajon./vrk, raskaan lii- Pohjaveden kloridipitoisuudet saattavat nousta suolan käytön myötä. Liikenneonnettomuuksien seurauksena polttoaineita ja pohjavedelle vaarallisia kemikaaleja saattaa päästä maaperään ja pohjaveteen. -Vesiosuuskunnan vedenottamon vieritse kulkeva liikenne metsäautoteillä tulisi estää (esim. aitaamalla ottamoalue) ja ohjata liikenne kulkemaan kauempaa tarkoitukseen jo rakennettuja metsäautoteitä pitkin Vuosien 2014 2015 aikana Vesiosuuskunta

kenteen osuus 7,4 %. Etäisyys vedenottamolle n. 2,9 km, pohjaveden virtaussuunta ei ottamolle päin. Ei pohjavesisuojauksia. Pohjavesialueella myös metsäautoteitä. Maa-ainesten otto Pohjavesialuekyltit Vanhat ottoalueet Pohjavesialueen merkitseminen maastoon kylteillä. Pohjavesialueella on otettu maa-aineksia monin paikoin pohjaveden pinnan alapuolelle. Tietämättömyyden vuoksi pohjaveden laatu voi vaarantua ihmisten toiminnan seurauksena. Pohjavettä suojaavan maakerroksen poiston seurauksena pohjaveden likaantumisvaara kasvaa. Lammikossa pohjavesi suojaavan maakerroksen puuttuessa suoraan alttiina likaantumiselle. -Pohjavesialuekylttien lisääminen pohjavesialueelle, kylttejä oltava riittävästi koko alueella -Pohjavesilampi tulee täyttää maa-ainesten ottoalueella, jolle tutkittu vedenottopaikka sijoittuu -Myös ko. alueen läheisyydessä sijaitsevalla maa-ainesten ottoalueella tulisi lammikko täyttää -Maa-ainesten soveltuvuus täyttöön selvitettävä ennen toimenpidettä -Pohjavesialueen keskiosaan sijoittuvan laajan lammikkoalueen kunnostamista tulisi harkita, mikäli tutkittu vedenottopaikka otetaan vedenhankintakäyttöön. -Kotitarveottopaikkojen järjestäminen siten, ettei toiminnasta aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa -Kotitarveotosta tulee tehdä ilmoitus Siikalatvan kunnalle -Pohjavesialueelle ei saa läjittää maa-aineksia, joiden puhtaudesta ei voida olla varmoja Mahdollisimman pian vuoden 2014 aikana Vuosien 2014 2017 aikana Tarvittaessa Toiminnanharjoittaja, ELYkeskus LIITE 2: SELÄNKANKAAN POHJAVESIALUEELLE SIJOITTUVAT MAHDOLLISET RISKIKOHTEET JA TOIMINNOT SEKÄ

LIITE 2: SELÄNKANKAAN POHJAVESIALUEELLE SIJOITTUVAT MAHDOLLISET RISKIKOHTEET JA TOIMINNOT SEKÄ Muuntamot Öljyjäähdytteiset muuntamot Pohjavesialueen reunavyöhykkeellä sijaitsee yksi suojaamaton pylväsmuuntamo, jossa on öljyä 100 110 kg. Muuntamon sisältämä öljy voi päästä maaperään salamaniskun aiheuttaman ylijännitteen seurauksena. Myös pitkäaikaiset vuodot mahdollisia. -Pylväsmuuntamoiden korvaaminen suoja-altaalla varustetuilla puistomuuntamoilla -Pohjavesialueet huomioitava verkostosuunnittelussa Verkostoinvestointien yhteydessä, vuodesta 2014 alkaen Toiminnanharjoittaja Maa- ja metsätalous Maatalous Pohjavesialueella peltopinta-alaa 32,9 ha, josta pohjaveden muodostumisalueella 5,9 ha. Lannoitteita, torjunta-aineita sekä karjanlannasta peräisin olevia lika-aineita voi joutua pohjaveteen. -Kuiva- ja lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, käsiteltyjä jätevesiä, käsiteltyjä puhdistamo- ja sakokaivolietteitä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ei tulisi levittää I ja II luokan pohjavesialueilla sijaitseville pelloille -Torjunta-aineiden käyttöä pohjavesialueilla rajoittavia ohjeita noudatettava -Lantapatteria ei tule sijoittaa pohjavesialueelle -Nitraattidirektiivin noudattaminen -Poltto- ja voiteluaineet sekä maataloudessa käytettävät kemikaalit tulee säilyttää niin, ettei pohjaveden laatu vaarannu -Uusia karjasuojia tai lantavarastoja ei tulisi perustaa I tai II luokan pohjavesialueille Toiminnanharjoittaja,

Metsätalous Pohjavesialueella metsää 213,1 ha. Suurin osa pohjavesialueen reunavyöhykkeestä ojitettu. Muutama oja myös muodostumisalueella. Ojitusten seurauksena pohjaveden haitallinen purkautuminen, humuspitoisen veden virtaus pohjavesialueelle. Metsätyökoneiden öljyvuodot, metsänhakkuista johtuva lievä pohjaveden pinnan ja nitraattipitoisuuden nousu sadanta- ja haihduntaolosuhteiden muuttuessa. Lannoitteiden ja torjuntaaineiden joutuminen pohjaveteen. -Ei uudisojituksia pohjavesialueella -Mahdollisten kunnostusojitusten yhteydessä varmistettava riittävästi haitattomuus -Ojituksista on tehtävä kirjallinen ilmoitus ELY-keskukselle -Mekaanisten muokkausmenetelmien käyttöä I ja II luokan pohjavesialueilla vältetään -I ja II luokan pohjavesialueilla ei korjata kantoja, ei suoriteta metsän lannoituksia, eikä kuloteta metsänhoidollisista syistä -Pohjavesialueilla vain tiettyjen torjunta-aineiden käyttö on sallittua -Metsäkoneissa tulee olla riittävän tehokas öljyvahinkojen ensitorjuntavälineistö Toiminnanharjoittaja, Siikalatvan kunta, Metsäkeskus LIITE 2: SELÄNKANKAAN POHJAVESIALUEELLE SIJOITTUVAT MAHDOLLISET RISKIKOHTEET JA TOIMINNOT SEKÄ

Toimiala Toimenpiteen Toimintakuvaus Riski Toimenpidesuositukset Aikataulu Suorittaja Valvoja kohde Asutus Siirtoviemäri Pohjavesialueen länsireunalla, Jätevettä voi päästä pohjaveteen -Siirtoviemärin kuntoon tulee Siikalatvan Keskuspuhdistamo suurimmaksi osaksi pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella kulkee siirtoviemäri, johon pääosa pohjavesialueen kiinteistöistä on liittynyt (lähinnä yritykset). Siirtoviemäri kulkee n. 150 m päässä Isokangas III ottamosta, pohjaveden virtaussuunta ei ottamolle päin. Pohjavesialueen eteläosassa pohjaveden muodostumisalueella siirtoviemärin linjapumppaamo. viemäriputkien vuotaessa tai rikkoutuessa seurauksena pohjaveden nitraattipitoisuuden kohoaminen tai mikrobiologinen saastuminen. kiinnittää erityistä huomiota -Linjapumppaamoilla tulee ylivuototapaukset huomioida niin, ettei niistä aiheudu päästöjä pohjaveteen Oy Jätevesien käsittely Jätevesien imeytyminen pohjaveteen. -Kiinteistöillä oltava asianmukainen jätevesijärjestelmä Kiinteistön omistaja Öljysäiliöt Alueella muutamia kiinteistöjä, joilla kiinteistökohtainen jätevesien käsittely. Pohjaveden muodostumisalueella pari farmisäiliötä. Öljyä voi joutua pohjaveteen säiliöiden vuotojen, ylitäyttöjen, putkistovaurioiden tai kuljetusauton onnettomuuden seurauksena. Varsinkin maan alle sijoitetut säiliöt ovat riski pohjaveden kannalta, koska niiden vuotoja ei välttämättä havaita riittävän aikaisessa vaiheessa. -Öljysäiliöitä koskevan ajantasaisen rekisterin ylläpito, öljysäiliöiden kartoitustyön loppuun saattaminen -Uudet pohjavesialueelle sijoitettavat polttoaine- ja muut kemikaalisäiliöt tulee sijoittaa maan päälle sisätiloihin tai katettuun tilaan riittävän tilavaan (säiliön tilavuutta vastaavaan) suoja-altaaseen, ei maan alle -Käytöstä poistettu öljysäiliö tulisi nostaa ylös maasta pohjavesialueella -Farmisäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä, laponestolaitteella sekä riittävän tilavalla (säiliön tilavuutta vastaavalla) suoja- Järjestelmän päivittäminen vuoteen 2016 mennessä. LIITE 3: ISOKANKAAN POHJAVESIALUEELLE SIJOITTUVAT MAHDOLLISET RISKIKOHTEET JA TOIMINNOT SEKÄ Vuoden 2014 aikana Jokilaaksojen pelastuslaitos Kiinteistön omistaja Jokilaaksojen pelastuslaitos

LIITE 3: ISOKANKAAN POHJAVESIALUEELLE SIJOITTUVAT MAHDOLLISET RISKIKOHTEET JA TOIMINNOT SEKÄ altaalla, tarvittaessa katoksella -Farmisäiliöiden kunto tulisi välillä tarkistaa ja säiliöiden sijainti tulisi olla pelastusviranomaisten tiedossa Jätteiden luvaton sijoitus Pohjavesialueelle on maastoon tuotu rakennus- ja puutavarajätettä sekä metalliromua, vanha linja-auto sekä tyhjiä öljytynnyreitä. Alueen yleinen epäsiisteys. Toisten esimerkki voi houkutella muitakin tuomaan alueelle jätteitä ja myös pohjaveden laatua vaarantavia aineita. -Rojujen poisto alueelta Vuosien 2014-2015 aikana Maanomistaja Vapaa-ajan alueet; moottorikelkkaurat Pohjaveden muodostumisalueella on kelkkailua varten moottorikelkkauria. Moottorikelkkaura kulkee Isokangas I vedenottamon ohjeellisella lähisuojavyöhykkeellä. Moottorikelkkojen öljyvuotojen tai onnettomuuksien seurauksena öljyn ja polttoaineen joutuminen maaperään ja pohjaveteen. -Moottorikelkkailua ei tule sallia vedenottamon ohjeellisella lähisuojavyöhykkeellä, moottorikelkkailu ohjattava merkityille moottorikelkkaurille -Kelkkaurat tulisi mahdollisuuksien mukaan sijoittaa pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelle Reitin ylläpitäjä Liikenne ja tienpito Tiestö Seututie 822 kulkee Isokankaan pohjavesialueella n. 3,8 km:n matkalla, josta pohjaveden muodostumisalueella n. 3,5 km. Tienhoitoluokka II, ei suolata, hiekoitushiekan seassa n. 1,8 % suolaa. KVL 586 ajon./vrk, raskaan liikenteen osuus 8,5 %. Pohjaveden kloridipitoisuudet saattavat nousta suolan käytön myötä. Liikenneonnettomuuksien seurauksena polttoaineita ja pohjavedelle vaarallisia kemikaaleja saattaa päästä maaperään ja pohjaveteen.

Etäisyys lähimmälle vedenottamolle n. 60 m. Ei pohjavesisuojauksia. Pohjavesialueella myös metsäautoteitä. Pohjavesialuekyltit Pohjavesialueen merkitseminen maastoon kylteillä. Tietämättömyyden vuoksi pohjaveden laatu voi vaarantua ihmisen toiminnan seurauksena. -Pohjavesialuekylttien lisääminen pohjavesialueelle, kylttejä oltava riittävästi koko alueella (myös metsäautoteiden ja seututien 822 varrella) -Haalistuneiden kylttien vaihto uusiin Mahdollisimman pian vuoden 2014 aikana. Siikalatvan Vesihuolto Oy Teollisuus ja yritystoiminta Teollisuusalue Pohjaveden muodostumisalueella sijaitsevalla teollisuusalueella on kaksi toiminnassa olevaa yritystä; Biopolttoaineterminaali Turveruukki Oy sekä räjäytyssuojamattotehdas HeMaVe Oy. Pohjaveden virtaussuunta on molemmilta Isokangas I ottamon suuntaan. Etäisyys Biopolttoaineterminaali Turveruukki Oy:n kiinteistöltä ottamolle n. 300 m ja HeMaVe Oy:n kiinteistöltä n. 600m. Molemmilla yrityksillä on toiminnalle ympäristölupa. Yritystoiminnan johdosta ja siihen liittyvien aineiden huolimattoman varastoinnin ja käsittelyn, puutteellisten suojarakenteiden sekä tavarankuljetuksen ja kemikaalitai öljysäiliöiden vuotojen seurauksena pohjaveden laatu voi vaarantua. -HeMaVe Oy:n piha-alueelle sijoitetut auton renkaat ja valmiit tuotteet tulee varastoida ympäristöluvan edellyttämällä tavalla vedenpitävästi päällystetyllä alustalla -HeMaVe Oy:llä tulee suorittaa pohja- ja pintaveden tarkkailua ympäristölupapäätöksen mukaisesti -Yritystoiminnassa käytettävien, pohjaveden laadulle riskiä aiheuttavien, aineiden käsittely ja säilytys tulee hoitaa niin, ettei alueen pohjaveden laatu vaarannu -Teollisuusalueen toimijoilla tulee olla päivitetty varautumissuunnitelma onnettomuustilanteiden varalle -Henkilöstön koulutus onnettomuustilanteiden varalle Toiminnanharjoittaja LIITE 3: ISOKANKAAN POHJAVESIALUEELLE SIJOITTUVAT MAHDOLLISET RISKIKOHTEET JA TOIMINNOT SEKÄ

LIITE 3: ISOKANKAAN POHJAVESIALUEELLE SIJOITTUVAT MAHDOLLISET RISKIKOHTEET JA TOIMINNOT SEKÄ Maa-ainesten otto Muuntamot Vanhat ottoalueet, ELYkeskus Öljyjäähdytteiset muuntamot ja sähköasema Isokankaalla on maaaineksia otettu melko vähän. Alueelle on haettu kaksi maaainesten ottolupaa, joista toinen voimassa. Isokangas II ottamon ohjeellisella lähisuojavyöhykkeellä kotitarveottoalue. Pohjavesialueella 7 muuntamoa; 6 suojaamatonta pylväsmuuntamoa, yksi puistomuuntamo. Muuntamoista 6 sijoittuu pohjaveden muodostumisalueelle. Öljymäärä yht. noin 1 030 1 110 kg, pylväsmuuntamoissa n. 620-700 kg. Pohjavesialueen eteläosassa, pohjaveden muodostumisalueella sijaitsee Kestilän sähköasema, jonka päämuuntaja sisältää öljyä Pohjavettä suojaavan maakerroksen poiston seurauksena pohjaveden likaantumisvaara kasvaa. Lammikossa pohjavesi suojaavan maakerroksen puuttuessa suoraan alttiina likaantumiselle. Muuntamon sisältämä öljy voi päästä maaperään salamaniskun aiheuttaman ylijännitteen seurauksena. Myös pitkäaikaiset vuodot mahdollisia. -Isokangas II vedenottamon ohjeellisella lähisuojavyöhykkeellä ei tule jatkaa maaainesten kotitarveottoa, lähisuojavyöhykkeelle sijoittuva kotitarveottoalue tulee siistiä ja sen reunat luiskata -Kotitarveottopaikkojen järjestäminen siten, ettei toiminnasta aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa -Kotitarveotosta tulee tehdä ilmoitus Siikalatvan kunnalle -Pohjavesialueelle ei saa läjittää maa-aineksia, joiden puhtaudesta ei voida olla varmoja -Pylväsmuuntamoiden korvaaminen suoja-altaalla varustetuilla puistomuuntamoilla -Pohjavesialueet huomioitava verkostosuunnittelussa -Tulee selvittää, onko puistomuuntamolla suoja-allas. Mikäli sitä ei ole, tulee muuntamo varustaa suoja-altaalla. Vuosien 2014-2015 aikana Verkostoinvestointien yhteydessä, vuodesta 2014 alkaen Vuosien 2014 2015 aikana Toiminnanharjoittaja Toiminnanharjoittaja

12 500 kg. Muuntajalla on öljynkeruusäiliö. Maa- ja metsätalous Maatalous Pohjavesialueella peltopinta-alaa 40 ha, josta muodostumisalueella 2,5 ha. Lannoitteita, torjunta-aineita sekä karjan lannasta peräisin olevia lika-aineita voi joutua pohjaveteen. -Kuiva- ja lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, käsiteltyjä jätevesiä, käsiteltyjä puhdistamo- ja sakokaivolietteitä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ei tulisi levittää I ja II luokan pohjavesialueilla sijaitseville pelloille -Torjunta-aineiden käyttöä pohjavesialueilla rajoittavia ohjeita noudatettava -Lantapatteria ei tule sijoittaa pohjavesialueelle -Nitraattidirektiivin noudattaminen -Poltto- ja voiteluaineet sekä maataloudessa käytettävät kemikaalit tulee säilyttää niin, ettei pohjaveden laatu vaarannu -Uusia karjasuojia tai lantavarastoja ei tulisi perustaa I tai II luokan pohjavesialueille Toiminnanharjoittaja, Metsätalous Pohjavesialueella metsää 441,6 ha. Suurin osa pohjavesialueen reunavyöhykkeestä ojitettu, Ojitusten seurauksena pohjaveden haitallinen purkautuminen, humuspitoisen veden virtaus pohjavesialueelle. -Ei uudisojituksia pohjavesialueella -Mahdollisten kunnostusojitusten yhteydessä varmistettava Toiminnanharjoittaja, Siikalatvan kunta, Metsäkeskus LIITE 3: ISOKANKAAN POHJAVESIALUEELLE SIJOITTUVAT MAHDOLLISET RISKIKOHTEET JA TOIMINNOT SEKÄ

LIITE 3: ISOKANKAAN POHJAVESIALUEELLE SIJOITTUVAT MAHDOLLISET RISKIKOHTEET JA TOIMINNOT SEKÄ muutama oja muodostumisalueella. Metsätyökoneiden öljyvuodot, metsänhakkuista johtuva lievä pohjaveden pinnan ja nitraattipitoisuuden nousu sadanta- ja haihduntaolosuhteiden muuttuessa. Lannoitteiden ja torjuntaaineiden joutuminen pohjaveteen. riittävästi haitattomuus -Ojituksista on tehtävä kirjallinen ilmoitus ELY-keskukselle -Mekaanisten muokkausmenetelmien käyttöä I ja II luokan pohjavesialueilla vältetään -I ja II luokan pohjavesialueilla ei korjata kantoja, ei suoriteta metsän lannoituksia, eikä kuloteta metsänhoidollisista syistä -Pohjavesialueilla vain tiettyjen torjunta-aineiden käyttö on sallittua -Metsäkoneissa tulee olla riittävän tehokas öljyvahinkojen ensitorjuntavälineistö PIMA-alueet Isokankaan entinen kaatopaikka Pohjaveden muodostumisalueella toiminut aiemmin yhdyskuntakaatopaikka, jonka toiminta lopetettu v. 1975. Alue on osittain peitetty, mutta ei maisemoitu. Etäisyys vedenottamolle vajaa kilometri, pohjaveden virtaussuunta ei ole ottamolle päin. Kaatopaikalta mahdollisesti liukenevien lika-aineiden joutuminen pohjaveteen. -Alueen maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuus sekä alueen kunnostustarve tulee selvittää ja kunnostaa alue tarvittaessa Vuosien 2014 2017 aikana, Siikalatvan kunta

Ampumarata Pohjaveden muodostumisalueella kiväärirata. Toiminta aloitettu v. 1970. Ammutaan n. 1000 laukausta vuodessa. Hirviradalla toiminta on lopetettu. Pilaantuneisuustutkimuksia suoritettu, pilaantuneita maita n. 50 m 3 -ktr. Etäisyys vedenottamolle n. 500 m, pohjaveden virtaussuunta suurin piirtein ottamolle päin. Ampumatoiminnan seurauksena alueen maaperään saattaa olla kertynyt lyijyä ja muita haitallisia aineita, jotka voivat joutua myös pohjaveteen. -Ampumarata-alue tulisi kunnostaa -Ampumaradan ympäristöluvan tarve tulee selvittää Vuosien 2014 2017 aikana Vuoden 2014 aikana Maanomistaja, Siikalatvan kunta Haatajan sahan ja Kestilän sahan alue Biopolttoaineterminaali Turveruukki Oy:n kiinteistön pohjoisosassa on toiminut v. 1973 1980 Haatajan saha ja v. 1980 1990 Kestilän saha. Entinen saha-alue sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella, etäisyys Isokangas I vedenottamolle n. 140 m. Pohjaveden virtaussuunta ottamolle päin. Sahan toiminnassa käytetty Ky5:ä. Maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuustutkimuksia suoritettu v. 2010, kloorifenolipitoisuuksia ei havaittu. Alueella pilaantuneita maaaineksia 50 100 m 3. Pilaantuneelta maa-alueelta mahdollisesti liukenevien aineden joutuminen pohjaveteen. -Isokangas I vedenottamolta ja sen läheisyyteen sijoittuvasta siiviläputkikaivosta tulisi tutkia pohjaveden kloorifenolipitoisuus Vuoden 2014 aikana Siikalatvan Vesihuolto Oy LIITE 3: ISOKANKAAN POHJAVESIALUEELLE SIJOITTUVAT MAHDOLLISET RISKIKOHTEET JA TOIMINNOT SEKÄ

Toimiala Asutus Toimenpiteen kohde Jätevesien käsittely Toimintakuvaus Riski Toimenpidesuositukset Aikataulu Suorittaja Valvoja Alueella muutamia kiinteistöjä, joilla kiinteistökohtainen jätevesien käsittely. Jätevesien imeytyminen pohjaveteen. -Kiinteistöillä oltava asianmukainen jätevesijärjestelmä Järjestelmän päivittäminen vuoteen 2016 mennessä. Kiinteistön omistaja Öljysäiliöt Pohjaveden muodostumisalueella farmisäiliö. Öljyä voi joutua pohjaveteen säiliöiden vuotojen, ylitäyttöjen, putkistovaurioiden tai kuljetusauton onnettomuuden seurauksena. Varsinkin maan alle sijoitetut säiliöt ovat riski pohjaveden kannalta, koska niiden vuotoja ei välttämättä havaita riittävän aikaisessa vaiheessa. -Öljysäiliöitä koskevan ajantasaisen rekisterin ylläpito, öljysäiliöiden kartoitustyön loppuun saattaminen -Uudet pohjavesialueelle sijoitettavat polttoaine- ja muut kemikaalisäiliöt tulee sijoittaa maan päälle sisätiloihin tai katettuun tilaan riittävän tilavaan (säiliön tilavuutta vastaavaan) suoja-altaaseen, ei maan alle -Käytöstä poistettu öljysäiliö tulisi nostaa ylös maasta pohjavesialueella -Farmisäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä, laponestolaitteella sekä riittävän tilavalla (säiliön tilavuutta vastaavalla) suojaaltaalla, tarvittaessa katoksella -Farmisäiliöiden kunto tulisi välillä tarkistaa ja säiliöiden sijainti tulisi olla pelastusviranomaisten tiedossa Vuoden 2014 aikana Jokilaaksojen pelastuslaitos Kiinteistön omistaja Jokilaaksojen pelastuslaitos LIITE 4: SORVONKANKAAN POHJAVESIALUEELLE SIJOITTUVAT MAHDOLLISET RISKIKOHTEET JA TOIMINNOT SEKÄ

LIITE 4: SORVONKANKAAN POHJAVESIALUEELLE SIJOITTUVAT MAHDOLLISET RISKIKOHTEET JA TOIMINNOT SEKÄ Jätteiden luvaton sijoitus Pohjavesialueella kyllästettyjä puhelinpylväitä ja niiden nuppeja, sorakuopan reunalla autonromuja. Alueen yleinen epäsiisteys. Toisten esimerkki voi houkutella muitakin tuomaan alueelle jätteitä ja myös pohjaveden laatua vaarantavia aineita. Kyllästysaineiden joutuminen pohjaveteen. -Kyllästetyt puhelinpylväiden kappaleet ja nupit tulee siirtää pois pohjavesialueelta, samoin sorakuopan reunalle jätetyt autonromut Vuoden 2014 aikana Maanomistaja Liikenne ja tienpito Tiestö Yhdystie 18534 kulkee pohjavesialueen läpi n. 1,5 km:n matkalla, josta pohjaveden muodostumisalueella n. 1,1 km. Tienhoitoluokka III, ei suolata. Hiekoitushiekan seassa n. 1,8 % suolaa. Pölynsidontasuolaus kesäisin; käytetty suolamäärä n. 0,29 tn/km/v. KVL 130 ajon./vrk, raskaan liikenteen osuus 8,5 %. Pohjaveden kloridipitoisuudet saattavat nousta suolan käytön myötä. Liikenneonnettomuuksien seurauksena polttoaineita ja pohjavedelle vaarallisia kemikaaleja saattaa päästä maaperään ja pohjaveteen. Pohjavesialuekyltit Pohjavesialueen merkitseminen maastoon kylteillä. Tietämättömyyden vuoksi pohjaveden laatu voi vaarantua ihmisten toiminnan seurauksena. -Pohjavesialuekylttien lisääminen pohjavesialueelle, kylttejä oltava rittävästi koko alueella Mahdollisimman pian vuoden 2014 aikana

Maa-ainesten otto Muuntamot Vanhat ottoalueet, ELYkeskus Öljyjäähdytteiset muuntamot Pohjavesialueella muutamia kotitarveottoalueita. Yhdelle kotitarveottoalueelle sijoittuu tutkittu vedenottopaikka. Pohjavesialueelle myönnetty maaaineslupa päättynyt. Pohjavesialueella kaksi suojaamatonta pylväsmuuntamoa, joista toinen pohjaveden muodostumisalueella. Muuntamot sisältävät öljyä yht. 177 kg. Pohjavettä suojaavan maakerroksen poiston seurauksena pohjaveden likaantumisvaara kasvaa. Lammikossa pohjavesi suojaavan maakerroksen puuttuessa suoraan alttiina likaantumiselle. Muuntamon sisältämä öljy voi päästä maaperään salamaniskun aiheuttaman ylijännitteen seurauksena. Myös pitkäaikaiset vuodot mahdollisia. -Maa-ainesten kotitarveottoa ei tule jatkaa tutkitun vedenottopaikan ohjeellisella lähisuojavyöhykkeellä ja ko. maaainesten ottoalue tulee siistiä ja alueen reunat luiskata -Kotitarveottopaikkojen järjestäminen siten, ettei toiminnasta aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa -Kotitarveotosta tulee tehdä ilmoitus Siikalatvan kunnalle -Pohjavesialueelle ei saa läjittää maa-aineksia, joiden puhtaudesta ei voida olla varmoja -Pylväsmuuntamoiden korvaaminen suoja-altaalla varustetuilla puistomuuntamoilla -Pohjavesialueet huomioitava verkostosuunnittelussa, vuosien 2014 2015 aikana Verkostoinvestointien yhteydessä, vuodesta 2014 alkaen Toiminnanharjoittaja Toiminnanharjoittaja Maa- ja metsätalous Maatalous Pohjavesialueen keskiosassa, pohjaveden muodostumisalueella yksi kartatila, jolla ei ole ympäristölupaa. Pohjavesialueen reunavyöhykkeelle ulottuu myös toisen karjatilan peltoja. Pohjavesialueella peltoja 27,1 ha, joista muodostumisalueella 3,9 ha. Lannoitteita, torjunta-aineita sekä karjanlannasta peräisin olevia lika-aineita voi joutua pohjaveteen. -Kuiva- ja lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, käsiteltyjä jätevesiä, käsiteltyjä puhdistamo- ja sakokaivolietteitä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ei tulisi levittää I ja II luokan pohjavesialueilla sijaitseville pelloille -Torjunta-aineiden käyttöä pohjavesialueilla rajoittavia ohjeita noudatettava -Lantapatteria ei tule sijoittaa pohjavesialueelle -Nitraattidirektiivin noudattaminen -Poltto- ja voiteluaineet sekä Toiminnanharjoittaja, LIITE 4: SORVONKANKAAN POHJAVESIALUEELLE SIJOITTUVAT MAHDOLLISET RISKIKOHTEET JA TOIMINNOT SEKÄ

LIITE 4: SORVONKANKAAN POHJAVESIALUEELLE SIJOITTUVAT MAHDOLLISET RISKIKOHTEET JA TOIMINNOT SEKÄ maataloudessa käytettävät kemikaalit tulee säilyttää niin, ettei pohjaveden laatu vaarannu -Uusia karjasuojia tai lantavarastoja ei tulisi perustaa I tai II luokan pohjavesialueille Metsätalous Alueella metsää 271,1 ha. Pohjavesialueen reunavyöhykkeellä melko paljon ojituksia. Ojitusten seurauksena pohjaveden haitallinen purkautuminen, humuspitoisen veden virtaus pohjavesialueelle. Metsätyökoneiden öljyvuodot, metsänhakkuista johtuva lievä pohjaveden pinnan ja nitraattipitoisuuden nousu sadanta- ja haihduntaolosuhteiden muuttuessa. Lannoitteiden ja torjuntaaineiden joutuminen pohjaveteen. -Ei uudisojituksia pohjavesialueella -Mahdollisten kunnostusojitusten yhteydessä varmistettava riittävästi haitattomuus -Ojituksista on tehtävä kirjallinen ilmoitus ELY-keskukselle -Mekaanisten muokkausmenetelmien käyttöä I ja II luokan pohjavesialueilla vältetään -I ja II luokan pohjavesialueilla ei korjata kantoja, ei suoriteta metsän lannoituksia, eikä kuloteta metsänhoidollisista syistä -Pohjavesialueilla vain tiettyjen torjunta-aineiden käyttö on sallittua -Metsäkoneissa tulee olla riittävän tehokas öljyvahinkojen ensitorjuntavälineistö Toiminnanharjoittaja, Siikalatvan kunta, Metsäkeskus

Toimiala Asutus Toimenpiteen kohde Jätevesien käsittely Toimintakuvaus Riski Toimenpidesuositukset Aikataulu Suorittaja Valvoja Alueella muutamia kiinteistöjä, joilla kiinteistökohtainen jätevesien käsittely. Jätevesien imeytyminen pohjaveteen. -Kiinteistöillä oltava asianmukainen jätevesijärjestelmä Järjestelmän päivittäminen vuoteen 2016 mennessä. Kiinteistön omistaja Liikenne ja tienpito Tiestö Seututie 822 kulkee Luukulan pohjavesialueen halki n. 3,9 km:n matkalla, josta pohjaveden muodostumisalueella n.. 3 km. Tienhoitoluokka II, ei suolata, hiekoitushiekan seassa n. 1,8 % suolaa. KVL 399 ajon./vrk, raskaan liikenteen osuus 8,5 %. Ei pohjavesisuojauksia. Pohjaveden kloridipitoisuudet saattavat nousta suolan käytön myötä. Liikenneonnettomuuksien seurauksena polttoaineita ja pohjavedelle vaarallisia kemikaaleja saattaa päästä maaperään ja pohjaveteen. Pohjavesialuekyltit Pohjavesialueella myös metsäautoteitä. Pohjavesialueen merkitseminen maastoon kylteillä. Tietämättömyyden vuoksi pohjaveden laatu voi vaarantua ihmisten toiminnan seurauksena. -Pohjavesialuekylttien lisääminen pohjavesialueelle, kylttejä oltava riittävästi koko alueella Mahdollisimman pian vuoden 2014 aikana LIITE 5: LUUKULAN POHJAVESIALUEELLE SIJOITTUVAT MAHDOLLISET RISKIKOHTEET JA TOIMINNOT SEKÄ TOI- MENPIDEOHJELMA

LIITE 5: LUUKULAN POHJAVESIALUEELLE SIJOITTUVAT MAHDOLLISET RISKIKOHTEET JA TOIMINNOT SEKÄ Maa-ainesten otto Vanhat ottoalueet Pohjaveden muodostumisalueella muutama entinen maa-ainesten ottoalue. Eräällä ottoalueella maa-aineksia on otettu lähelle pohjavedenpintaa. Pohjavettä suojaavan maakerroksen poiston seurauksena pohjaveden likaantumisvaara kasvaa. Lammikossa pohjavesi suojaavan maakerroksen puuttuessa suoraan alttiina likaantumiselle. -Kotitarveottopaikkojen järjestäminen siten, ettei toiminnasta aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa -Kotitarveotosta tulee tehdä ilmoitussiikalatvan kunnalle -Pohjavesialueelle ei saa läjittää maa-aineksia, joiden puhtaudesta ei voida olla varmoja Toiminnanharjoittaja, ELYkeskus Muuntamot Öljyjäähdytteiset muuntamot Pohjaveden muodostumisalueella kaksi suojaamatonta pylväsmuuntamoa, joiden sisältämä öljymäärä yht. n. 140 180 kg. Muuntamon sisältämä öljy voi päästä maaperään salamaniskun aiheuttaman ylijännitteen seurauksena. Myös pitkäaikaiset vuodot mahdollisia. -Pylväsmuuntamoiden korvaaminen suoja-altaalla varustetuilla puistomuuntamoilla -Pohjavesialueet huomioitava verkostosuunnittelussa Verkostoinvestointien yhteydessä, vuodesta 2014 alkaen Toiminnanharjoittaja Maa- ja metsätalous Maatalous Pohjavesialueella peltopinta-alaa 10,9 ha, josta muodostumisalueella 2,2 ha. Lannoitteita, torjunta-aineita sekä karjanlannasta peräisin olevia lika-aineita voi joutua pohjaveteen. -Kuiva- ja lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, käsiteltyjä jätevesiä, käsiteltyjä puhdistamo- ja sakokaivolietteitä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ei tulisi levittää I ja II luokan pohjavesialueilla sijaitseville pelloille -Torjunta-aineiden käyttöä pohjavesialueilla rajoittavia ohjeita noudatettava -Lantapatteria ei tule sijoittaa pohjavesialueelle -Nitraattidirektiivin noudattaminen Toiminnanharjoittaja,

-Poltto- ja voiteluaineet sekä maataloudessa käytettävät kemikaalit tulee säilyttää niin, ettei pohjaveden laatu vaarannu -Uusia karjasuojia tai lantavarastoja ei tulisi perustaa I tai II luokan pohjavesialueille Metsätalous Pohjavesialueella metsää 176,3 ha. Suurin osa pohjavesialueen reunavyöhykkeestä ojitettu. Pohjavesialueen keskiosassa yksi oja kulkee muodostumisalueen poikki. Ojitusten seurauksena pohjaveden haitallinen purkautuminen, humuspitoisen veden virtaus pohjavesialueelle. Metsätyökoneiden öljyvuodot, metsänhakkuista johtuva lievä pohjaveden pinnan ja nitraattipitoisuuden nousu sadanta- ja haihduntaolosuhteiden muuttuessa. Lannoitteiden ja torjuntaaineiden joutuminen pohjaveteen. -Ei uudisojituksia pohjavesialueella -Mahdollisten kunnostusojitusten yhteydessä varmistettava riittävästi haitattomuus -Ojituksista on tehtävä kirjallinen ilmoitus ELY-keskukselle -Mekaanisten muokkausmenetelmien käyttöä I ja II luokan pohjavesialueilla vältetään -I ja II luokan pohjavesialueilla ei korjata kantoja, ei suoriteta metsän lannoituksia, eikä kuloteta metsänhoidollisista syistä -Pohjavesialueilla vain tiettyjen torjunta-aineiden käyttö on sallittua -Metsäkoneissa tulee olla riittävän tehokas öljyvahinkojen ensitorjuntavälineistö Toiminnanharjoittaja, Siikalatvan kunta, Metsäkeskus LIITE 5: LUUKULAN POHJAVESIALUEELLE SIJOITTUVAT MAHDOLLISET RISKIKOHTEET JA TOIMINNOT SEKÄ TOI- MENPIDEOHJELMA

Toimiala Asutus Toimenpiteen kohde Jätevesien käsittely Toimintakuvaus Riski Toimenpidesuositukset Aikataulu Suorittaja Valvoja Alueella muutamia kiinteistöjä, joilla kiinteistökohtainen jätevesien käsittely. Jätevesien imeytyminen pohjaveteen. -Kiinteistöillä oltava asianmukainen jätevesijärjestelmä Järjestelmän päivittäminen vuoteen 2016 mennessä. Kiinteistön omistaja Jätteiden luvaton sijoitus Pohjaveden muodostumisalueelle on tuotu rautaromua yms. Alueen yleinen epäsiisteys. Toisten esimerkki voi houkutella muitakin tuomaan alueelle jätteitä ja myös pohjaveden laatua vaarantavia aineita. -Romujen poisto alueelta Vuosien 2014 2015 aikana Maanomistaja Liikenne ja tienpito Tiestö Seututie 800 kulkee Taninselän pohjavesialueen kaakkoisosan poikki n. 0,7 km:n matkalla, josta pohjaveden muodostumisalueella n. 0,4 km. Tienhoitoluokka II, ei suolata, hiekoitushiekan seassa n. 1,8 % suolaa. KVL 648 ajon./vrk, raskaan liikenteen osuus 10 %. Ei pohjavesisuojauksia. Pohjaveden kloridipitoisuudet saattavat nousta suolan käytön myötä. Liikenneonnettomuuksien seurauksena polttoaineita ja pohjavedelle vaarallisia kemikaaleja saattaa päästä maaperään ja pohjaveteen. Alueella myös metsäau- LIITE 6: TANINSELÄN POHJAVESIALUEELLE SIJOITTUVAT MAHDOLLISET RISKIKOHTEET JA TOIMINNOT SEKÄ TOI- MENPIDEOHJELMA

LIITE 6: TANINSELÄN POHJAVESIALUEELLE SIJOITTUVAT MAHDOLLISET RISKIKOHTEET JA TOIMINNOT SEKÄ TOI- MENPIDEOHJELMA toteitä. Maa-ainesten otto Muuntamot Pohjavesialuekyltit Vanhat ottoalueet, ELYkeskus Öljyjäähdytteiset muuntamot Pohjavesialueen merkitseminen maastoon kylteillä. Pohjavesialueella vain kotitarveottoalueita. Maa-aineksia on pääsääntöisesti otettu pohjaveden pinnan alapuolelle. Pohjaveden muodostumisalueella suojaamaton pylväsmuuntamo, jossa öljyä 100 110 kg. Tietämättömyyden vuoksi pohjaveden laatu voi vaarantua ihmisten toiminnan seurauksena. Pohjavettä suojaavan maakerroksen poiston seurauksena pohjaveden likaantumisvaara kasvaa. Lammikossa pohjavesi suojaavan maakerroksen puuttuessa suoraan alttiina likaantumiselle. Muuntamon sisältämä öljy voi päästä maaperään salamaniskun aiheuttaman ylijännitteen seurauksena. Myös pitkäaikaiset vuodot mahdollisia. -Pohjavesialuekylttien lisääminen pohjavesialueelle, kylttejä oltava rittävästi koko alueella -Pohjaveden pinnan alapuolelle otetuilla kotitarveottoalueilla tulee pohjavesilammet täyttää, maa-ainesten soveltuvuus täyttöön selvitettävä ennen toimenpidettä -Kotitarveottopaikkojen järjestäminen siten, ettei toiminnasta aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa -Kotitarveotosta tulee tehdä ilmoitus Siikalatvan kunnalle -Pohjavesialueelle ei saa läjittää maa-aineksia, joiden puhtaudesta ei voida olla varmoja -Pylväsmuuntamoiden korvaaminen suoja-altaalla varustetuilla puistomuuntamoilla -Pohjavesialueet huomioitava verkostosuunnittelussa Mahdollisimman pian vuoden 2014 aikana Vuosien 2014 2017 aikana Verkostoinvestointien yhteydessä, vuodesta 2014 alkaen Toiminnanharjoittaja Toiminnanharjoittaja

Maa- ja metsätalous Maatalous Pohjavesialuella peltopinta-alaa 12,4 ha, josta muodostumisalueella 3,6 ha. Lannoitteita, torjunta-aineita sekä karjanlannasta peräisin olevia lika-aineita voi joutua pohjaveteen. -Kuiva- ja lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, käsiteltyjä jätevesiä, käsiteltyjä puhdistamo- ja sakokaivolietteitä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ei tulisi levittää I ja II luokan pohjavesialueilla sijaitseville pelloille -Torjunta-aineiden käyttöä pohjavesialueilla rajoittavia ohjeita noudatettava -Lantapatteria ei tule sijoittaa pohjavesialueelle -Nitraattidirektiivin noudattaminen -Poltto- ja voiteluaineet sekä maataloudessa käytettävät kemikaalit tulee säilyttää niin, ettei pohjaveden laatu vaarannu -Uusia karjasuojia tai lantavarastoja ei tulisi perustaa I tai II luokan pohjavesialueille Toiminnanharjoittaja, Metsätalous Pohjavesialueella metsää 96 ha. Pohjavesialueen reunavyöhykkeellä jonkin verran ojituksia, muutama oja muodostumisalueella. Ojitusten seurauksena pohjaveden haitallinen purkautuminen, humuspitoisen veden virtaus pohjavesialueelle. Metsätyökoneiden öljyvuodot, metsänhakkuista johtuva lievä pohjaveden pinnan ja nitraattipitoisuuden nousu sadanta- ja haihduntaolosuhteiden muuttuessa. Lannoitteiden ja torjuntaaineiden joutuminen pohjaveteen. -Ei uudisojituksia pohjavesialueella -Mahdollisten kunnostusojitusten yhteydessä varmistettava riittävästi haitattomuus -Ojituksista on tehtävä kirjallinen ilmoitus ELY-keskukselle -Mekaanisten muokkausmenetelmien käyttöä I ja II luokan pohjavesialueilla vältetään -I ja II luokan pohjavesialueilla ei korjata kantoja, ei suoriteta metsän lannoituksia, eikä kuloteta metsänhoidollisista syistä -Pohjavesialueilla vain tiettyjen torjunta-aineiden käyttö on sallittua -Metsäkoneissa tulee olla riittä- Toiminnanharjoittaja, Siikalatvan kunta, Metsäkeskus LIITE 6: TANINSELÄN POHJAVESIALUEELLE SIJOITTUVAT MAHDOLLISET RISKIKOHTEET JA TOIMINNOT SEKÄ TOI- MENPIDEOHJELMA

LIITE 6: TANINSELÄN POHJAVESIALUEELLE SIJOITTUVAT MAHDOLLISET RISKIKOHTEET JA TOIMINNOT SEKÄ TOI- MENPIDEOHJELMA vän tehokas öljyvahinkojen ensitorjuntavälineistö

Toimiala Asutus Toimenpiteen kohde Jätevesien käsittely Toimintakuvaus Riski Toimenpidesuositukset Aikataulu Suorittaja Valvoja Alueella pari kiinteistöä, joilla kiinteistökohtainen jätevesien käsittely. Jätevesien imeytyminen pohjaveteen. -Kiinteistöillä oltava asianmukainen jätevesijärjestelmä Järjestelmän päivittäminen vuoteen 2016 mennessä. Kiinteistön omistaja Pyhännän kunta Liikenne ja tienpito Tiestö Pohjavesialueella vain metsäautoteitä. Liikenneonnettomuuksien seurauksena polttoaineita saattaa päästä maaperään ja pohjaveteen. Maa-ainesten otto Pohjavesialuekyltit Vanhat ottoalueet Pohjavesialueen merkitseminen maastoon kylteillä Pohjaveden muodostumisalueella muutama kotitarveottoalue. Tietämättömyyden vuoksi pohjaveden laatu voi vaarantua ihmisten toiminnan seurauksena. Pohjavettä suojaavan maakerroksen poiston seurauksena pohjaveden likaantumisvaara kasvaa. Lammikossa pohjavesi suojaavan maakerroksen puuttuessa suoraan alttiina likaantumiselle. -Pohjavesialuekylttien lisääminen pohjavesialueelle, kylttejä oltava riittävästi koko alueella -Kotitarveottopaikkojen järjestäminen siten, ettei toiminnasta aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa -Kotitarveotosta tulee tehdä ilmoitussiikalatvan kunnalle -Pohjavesialueelle ei saa läjittää maa-aineksia, joiden puhtaudesta ei voida olla varmoja Mahdollisimman pian vuoden 2014 aikana Pyhännän Vesi Oy Toiminnanharjoittaja, ELYkeskus Muuntamot Öljyjäähdytteiset muuntamot Pohjavesialueen reunavyöhykkeellä suojaamaton pylväsmuuntamo, jossa öljyä 90 95 kg. Muuntamon sisältämä öljy voi päästä maaperään salamaniskun aiheuttaman ylijännitteen seurauksena. Myös pitkäaikaiset vuodot mahdollisia. -Pylväsmuuntamoiden korvaaminen suoja-altaalla varustetuilla puistomuuntamoilla -Pohjavesialueet huomioitava verkostosuunnittelussa Verkostoinvestointien yhteydessä, vuodesta 2014 alkaen Toiminnanharjoittaja LIITE 7: PALOKANKAAN POHJAVESIALUEELLE SIJOITTUVAT MAHDOLLISET RISKIKOHTEET JA TOIMINNOT SEKÄ

LIITE 7: PALOKANKAAN POHJAVESIALUEELLE SIJOITTUVAT MAHDOLLISET RISKIKOHTEET JA TOIMINNOT SEKÄ Maa- ja metsätalous Maatalous Pohjavesialueella peltopinta-alaa 6,9 ha, josta muodostumisalueella 0,3 ha. Lannoitteita, torjunta-aineita sekä karjanlannasta peräisin olevia lika-aineita voi joutua pohjaveteen. -Kuiva- ja lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, käsiteltyjä jätevesiä, käsiteltyjä puhdistamo- ja sakokaivolietteitä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ei tulisi levittää I ja II luokan pohjavesialueilla sijaitseville pelloille -Torjunta-aineiden käyttöä pohjavesialueilla rajoittavia ohjeita noudatettava -Lantapatteria ei tule sijoittaa pohjavesialueelle -Nitraattidirektiivin noudattaminen -Poltto- ja voiteluaineet sekä maataloudessa käytettävät kemikaalit tulee säilyttää niin, ettei pohjaveden laatu vaarannu -Uusia karjasuojia tai lantavarastoja ei tulisi perustaa I tai II luokan pohjavesialueille Toiminnanharjoittaja,