Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2013

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2013 JPP-Kalibrointi Ky 2014

ISSN-L 1798-2820 ISSN 1798-2820 (painettu) ISSN 1798-2839 (verkkojulkaisu)

TIIVISTELMÄ Vuonna 2013 typen oksidien päästöt Pohjois-Kymenlaakson kunnissa Kouvolassa ja Iitissä olivat yhteensä noin 3 100 t, hiukkaspäästöt noin 1 200 t ja pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt noin 20 t. Tärkeimmät päästölähteet olivat Kymin Voima Oy:n Kuusanniemen voimalaitos, UPM Kymmene Oyj:n Kymin sellutehdas, Stora Enso Oyj:n Anjalan höyryvoimalaitos, Saint- Gobain Weber Oy Ab:n Leca-soratehdas, tieliikenne sekä erilaiset hajapäästölähteet, kuten kiinteistökohtainen lämmitys ja työkoneet. Kokonaisuutena vuosi 2013 oli pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna lämmin. Sademäärä oli varsin keskimääräinen. Talven lämpöolosuhteet vaihtelivat melko tavanomaisessa tammikuusta lauhaan helmikuuhun. Vuoden kylmin kuukausi oli maaliskuu. Lämpimät kesäsäät alkoivat jo toukokuussa ja jatkuivat kesäkuussa. Myös elokuu oli hyvin lämmin. Koko syksyä leimasivat lauhat ja ajoittain sateiset säät. Pysyvää lumipeitettä ei saatu maahan vielä joulukuussakaan. Ilmanlaadun mittausverkostoon tehtiin vuonna 2013 muutos, niin että Kuusankosken Mäkikylän hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten mittaus siirrettiin marraskuun alussa Kouvolan keskustaan liikenneympäristöön Kankaan koululle. Kankaan koululta mittaustuloksia on vuodelta 2013 käytettävissä vain siis kahdelta kuukaudelta, mistä syystä niiden pohjata ei voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Kouvolan Käsityöläiskadulla olivat 25-62 μg/m 3 ja vuorokausiarvot 10-31 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 12 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo oli 19 μg/m 3. Vuonna 2013 typpidioksidin pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin vuonna 2012. Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiarvot olivat Kouvolan Käsityöläiskadulla 14-47 μg/m 3 ja Kuusankosken Mäkikylässä 14-31 μg/m 3. Hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso 50 μg/m 3 ylittyi yhden kerran Käsityöläiskadulla vuonna 2013. Vuonna 2013 hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat keskimäärin samaa tasoa kuin aiempina vuosina. Vuonna 2013 pienhiukkasten (PM2,5) vuosikeskiarvo Kuusankosken Mäkikylässä oli 6,6 μg/m 3. Vuosikeskiarvo alittaa ilmanlaatuasetuksen mukaisen raja-arvon ja altistumiskaton. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuorokausiarvot Kuusankoskella olivat 0,2-0,5 μg/m 3. Pitoisuudet olivat vuonna 2013 samaa tasoa kuin vuonna 2012.

Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Kouvolan keskustan ilmanlaatu oli pääosan vuotta hyvä, samoin kuin muillakin mittausasemilla.

SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE..... 1 1. ILMANLAADUN ARVIOINTI... 2 2. MITTAUSPISTEET... 3 3. PÄÄSTÖLÄHTEET... 4 4. SÄÄOLOSUHTEET... 5 5. TYPEN OKSIDIT (NOx)... 7 5.1 Päästöt.........7 5.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot sekä arviointikynnykset... 8 5.3 Typen oksidien mitatut pitoisuudet Pohjois- Kymenlaaksossa... 10 5.3.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin... 10 5.3.2 Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin... 11 5.3.3 Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin... 12 6. HIUKKASET... 13 6.1 Päästöt... 13 6.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot sekä arviointikynnykset... 15 6.3 Hengitettävien hiukkasten (PM10) mitatut pitoisuudet Pohjois- Kymenlaaksossa... 17 6.3.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin... 17 6.3.2 Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin... 18 6.3.3 Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin... 20 6.4 Pienhiukkasten (PM2,5) mitatut pitoisuudet Pohjois-Kymenlaaksossa... 21 6.4.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin..21 6.4.2 Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin... 21 6.4.3 Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin... 22 6.5 Pölyepisodit vuonna 2013 Pohjois-Kymenlaaksossa.22 7. PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET (TRS)... 25 7.1 Päästöt... 25 7.2 Vaikutukset ja ohjearvot... 26 7.3 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden mitatut pitoisuudet Pohjois- Kymenlaaksossa... 26 7.3.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin 26 8. ILMANLAATUINDEKSI... 28 8.1 Yleistä... 28 8.2 Indeksiarvot Pohjois-Kymenlaaksossa... 29 9. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET.... 32 LIITTEET LIITE 1 Mittausasemien kuvaukset 33

LIITE 2 Mittaus- ja analyysimenetelmät sekä tulosten laadunvarmistus.... 38 LIITE 3 Typen oksidien päästöt Pohjois-Kymenlaaksossa vuosina 2006-2013...40 LIITE 4 Hiukkaspäästöt Pohjois-Kymenlaaksossa vuosina 2006-2013..42 LIITE 5 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt Pohjois-Kymenlaaksossa vuosina 2006-2013.... 44 LIITE 6 Rikkidioksidin päästöt Pohjois-Kymenlaaksossa vuosina 2006-2013.45 LIITE 7 Tunnusluvut vuosien 2006-2013 mittauksista...47

1 ESIPUHE Tähän julkaisuun on koottu tulokset Pohjois-Kymenlaaksossa vuonna 2013 tehdyistä ilmanlaadun mittauksista. Mittausten tilaajana on ollut Kouvolan kaupunki. Mittauksista on vastannut JPP Kalibrointi Ky. Ilmanlaadun seuranta Pohjois-Kymenlaaksossa on järjestetty yhteistarkkailuna, johon Kouvolan kaupungin ja Iitin kunnan lisäksi osallistuvat alueen tärkeimmät energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset erillisen tarkkailusopimuksen mukaisesti. Mittaustulosten raportoinnista, tulkinnasta ja esitetyistä johtopäätöksistä vastaa JPP Kalibrointi Ky. Raportoinnin on tehnyt FM Erkki Pärjälä ja tulosten laskentaan on osallistunut Ins. (AMK) Juha Pulkkinen.

2 1. ILMANLAADUN ARVIOINTI Ilmanlaadulle on annettu erilaisia ohje-, raja-, tavoite- ja kynnysarvoja, joihin ilmanlaadun arviointi perustuu. Ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996). Uusimmat raja-arvot on puolestaan annettu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011). Tähän asetukseen sisältyvät myös tavoitearvot alailmakehän otsonille sekä pienhiukkasia koskevat kansalliset altistumisen vähentämistavoitteet. Lisäksi arseenille, kadmiumille, elohopealle, nikkelille ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille on annettu omat tavoitearvot valtioneuvoston asetuksella (164/2007). Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) on annettu kansalliset ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä sellaisilla alueilla, joilla ilmanlaatu voi olla ohjearvoa huonompi. Ohjearvoilla on tilastollinen määritelmä ja jotkut niistä sallivat tietyn määrän ylityksiä ilman, että ohjearvon tulkitaan ylittyvän. Raja-arvot ovat valtioneuvoston asetuksessa (38/2011) annettuja ilman epäpuhtauden pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Raja-arvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Kun raja-arvo on alitettu, sitä ei enää saa ylittää. Jos raja-arvo ylittyy, on kunnan välittömästi toimeenpantava suunnitelmia ja ohjelmia, joilla pitoisuuksia pienennetään ja raja-arvojen ylittyminen estetään. Suunnitelmista ja ohjelmista on myös tiedotettava alueen asukkaille. Rajaarvot on annettu terveyshaittojen ehkäisemistä varten. Osalla raja-arvoista on tilastollinen määritelmä, joka sallii tietyn määrän ylityksiä vuosittain. Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) on annettu erikseen kriittiset tasot rikkidioksidille ja typen oksideille. Tavoitearvo on annettu otsonille, arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille (PAH-yhdiste). Tavoitearvot ovat tasoja, jotka tiettyyn aikamäärään mennessä on pyrittävä alittamaan. Tavoitearvot on pääosin annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi, tosin otsonille myös kasvillisuuden suojelemiseksi. Tavoitearvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Varoituskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä väestöä on varoitettava. Varoituskynnykset on annettu otsoni-, rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuksille. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys, jonka ylittyessä väestöä on tiedotettava korkeasta otsonipitoisuudesta. Pienhiukkasille on lisäksi asetettu ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Näiden tavoitteena on vähentää väestön keskimääräinen altistuminen pienhiukkasille hyväksyttävään tasoon vaiheittain.

3 Ilmanlaadun mittaustarpeen arviointia varten asetuksissa 164/2007 ja 38/2011 epäpuhtauksille on annettu alemmat ja ylemmät arviointikynnykset. Ylemmällä arviointikynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota korkeammissa pitoisuuksissa ilmanlaadun jatkuvat mittaukset ovat ensisijainen ilmanlaadun seurantamenetelmä ja jota alemmissa pitoisuuksissa jatkuvien mittausten tarve on vähäisempi ja ilmanlaadun arvioinnissa voidaan käyttää jatkuvien mittausten ja mallintamistekniikoiden tai suuntaaantavien mittausten yhdistelmää. Alemmalla arviointikynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota alemmissa pitoisuuksissa ilmanlaadun arvioimiseksi riittää, että seuranta-alueella käytetään yksinomaan mallintamista tai muita menetelmiä, kuten päästökartoituksia. Ylemmän ja alemman arviointikynnyksen ylittyminen määritellään viiden edellisen vuoden pitoisuuksien perusteella. Arviointikynnyksen katsotaan ylittyneen, kun se on ylittynyt vähintään kolmena vuotena viidestä. Jos pitoisuustietoja ei ole saatavilla viiden vuoden jaksolta, voidaan käyttää lyhyemmiltä mittausjaksoilta saatuja tietoja yhdistettynä päästökartoituksista ja mallilaskelmista saatuihin tietoihin. Mittaustietojen tulee edustaa alueita ja vuodenaikoja, jolloin pitoisuudet ovat tyypillisesti korkeimmillaan. 2. MITTAUSPISTEET Vuonna 2013 ilmanlaadun mittauksia tehtiin Pohjois-Kymenlaaksossa Kouvolan keskustassa, Kankaan koululla sekä Kuusankoskella Urheilukentäntiellä ja Kuusankosken Mäkikylässä. Kuusankosken Mäkikyläntiellä mittaukset lopetettiin marraskuun alussa ja samalla mittaukset aloitettiin Kouvolan Kankaan koululla. Ilman lämpötilatiedot on saatu käyttöön Kouvolan Käsityölaiskadulta PMmittalaitteelta. ILMANLAADUN MITTAUSASEMAT JA MITATTAVAT EPÄPUHTAUDET POHJOIS-KYMENLAAKSOSSA VUONNA 2013 Mittausasema Edustavuus TRS NOx PM 10 PM 2,5 Kouvolan Käsityöläiskatu kaupunkitausta (keskusta) x x Kouvolan Kankaan koulu liikenne (keskusta) x x Kuusankosken Urheilukentäntie teollisuus/esikaupunki x Kuusankosken Mäkikylä teollisuus/kaupunkitausta x x

4 Kuusankosken Urheilukentäntie TRS Kuusankosken Mäkikylä PM 10, PM 2,5 Kouvolan Kankaan koulu PM 10, PM 2,5 Kouvolan Käsityöläiskatu NO, NO 2, PM 10 Mittausasemien kuvaukset ovat liitteessä 1 ja mittausmenetelmien kuvaukset liitteessä 2. Mittausasemien ja menetelmien tarkempi kuvaus löytyy valtakunnallisesta ilmanlaatuportaalista www.ilmanlaatu.fi 3. PÄÄSTÖLÄHTEET Suuressa osassa Pohjois-Kymenlaaksoa tärkein ilmanlaatuun vaikuttava tekijä on tieliikenne. Teollisuus- ja energiantuotantolaitosten vaikutukset ilmanlaatuun on varsin paikallisia ja ne vaikuttavat enemmänkin alueen yleiseen taustailmanlaatuun. Ilmanlaadun kannalta tärkeimmät energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset ovat Kymin Voima Oy:n Kuusanniemen voimalaitos UPM Kymmene Oyj:n Kymin sellutehdas Stora Enso Oyj:n Anjalan höyryvoimalaitos Saint-Gobain Weber Oy Ab:n Leca-soratehdas.

5 Päästötiedot on esitelty tarkemmin kappaleissa 5-7 ja liitteissä 3-6. Päästötiedot perustuvat - teollisuus- ja energiantuotantolaitosten osalta ympäristöhallinnon VAHTI-tietokantaan - tieliikenteen osalta VTT:n LIISA-tietokantaan - raide- ja vesiliikenteen, työ- ja maatalouskoneiden sekä hajapäästöjen osalta ympäristöhallinnon HERTTA-tietokantaan. HERTTA-tietokannan viimeisin päivitys koskee vuotta 2012, joten tässä raportissa on tämän tietokannan sisältämien päästöjen osalta käytetty vuoden 2012 lukuja. Päästöissä ovat mukana taajamien päästöjen lisäksi myös hajaasutusalueiden päästöt, joiden osuus on huomattava erityisesti liikenteen päästöissä ja hajapäästöissä. HERTTA-tietokannassa raportoiduissa hajapäästöissä on eri vuosien välillä eroja, jotka voivat olla merkittäviäkin. 4. SÄÄOLOSUHTEET Vuosi 2013 alkoi Kymenlaaksossa melko tavanomaisessa talvisäässä. Tammikuussa mitattiin ajoittain kireitä lähes -30 o C:een pakkasia. Helmikuu oli jo selvästi tavanomaista lauhempi, vaikka ajoittain esiintyi myös pakkasia. Helmikuun lopussa sää kylmeni nopeasti. Maaliskuu oli harvinaisen kylmä ja aurinkoinen. Kevät eteni huhtikuussa melko tavanomaisesti. Alkukuusta oli vielä kylmiä öitä. Toukokuussa kevään eteneminen nopeutui, kun ilman lämpötila kohosi nopeasti poikkeuksellisen lämpimäksi. Alkukesä oli helteisen lämmin, mutta keskikesällä sää palautui tyypilliseksi kesäsääksi. Kesä päättyi elokuussa taas tavanomaisesta lämpimämpänä. Elokuussa Kouvolan Anjalassa mitattiin vielä 26. päivä +24,5 o C:een lämpötila. Kouvolassa koko kesänä oli 25 hellepäivää. Syyskuussa loppukesän lämpimät säät jatkuivat ja lämpötila kohosi vielä 20 asteen tuntumaan. Lokakuun alussa lämpötilan vuorokausivaihtelu oli suurta ja yöt olivat kylmiä, mutta päivät taas lämpimiä. Lokakuun puolella välissä suursäätila muuttui vähäksi aikaa sateiseksi ja kylmemmäksi. Loppukuusta säätila kuitenkin muuttui lauhaksi ja sateiseksi. Ajankohtaan nähden lauha sää jatkui marraskuussa. Vesisateita tuli lähes päivittäin, joskin tilapäisesti mitattiin myös muutama aste pakkasta. Vuosi päättyi joulukuussa taas tavanomaista lauhempana, joskin joulukuun alkupuolella oli myös pakkasia ja lumisateita. Vuoden lopussa maa oli lumeton.

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 6 Kokonaisuutena vuosi 2013 oli pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna lämmin. Sademäärä oli varsin keskimääräinen. Kouvolan keskustassa vuoden keskilämpötila oli + 5,5 o C. 30 Ilman lämpötila Kouvolan keskustassa vuonna 2013 20 10 oc 0-10 Lämpötila Keskiarvo -20-30 Kuukauden sademäärä Kouvolan Anjalassa vuonna 2013 120 100 80 mm 60 40 20 Kuukauden sademäärä 0

7 Vallitsevat tuulensuunnat Kouvolan alueella olivat vuonna 2013 etelästä ja lounaasta. Vallitsevat tuulen suunnat Kouvolan Utissa vuonna 2013 5. TYPEN OKSIDIT (NOX) 5.1 Päästöt Typen oksidien päästöt vuonna 2013 olivat Pohjois-Kymenlaaksossa noin 3 100 tonnia. Päästöt olivat noin 360 t pienemmät kuin vuonna 2012 ja lähes 1 000 tonnia pienemmät kuin vuonna 2012. Erityisesti Kymin Voima Oy:n ja Stora Enso Oyj:n päästöt vuonna 2013 olivat selvästi pienemmät kuin edellisenä vuonna. Typpipäästöt ovat valtaosin peräisin tieliikenteestä ja energiantuotannosta. Typpi esiintyy päästöissä pääosin typpimonoksidina (NO). Ilmakehässä typpimonoksidi kuitenkin hapettuu edelleen typpidioksidiksi (NO2).

8 t/a 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Typen oksidien päästöt Kouvolassa v. 2006-2013 KYMIN VOIMA OY 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 SAINT-GOBAIN WEBER OY AB STORA ENSO OYJ UPM-KYMMENE OYJ/KYMI VAMY OY MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT 250 Typen oksidien päästöt Iitissä v. 2006-2013 t/a 200 150 100 TEOLLISUUS TIELIIKENNE RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE 50 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS Tärkeimmät typenoksidien päästölähteet Pohjois-Kymenlaaksossa vuonna 2013 olivat UPM Kymmene Oyj:n Kymin sellutehdas, Kymin Voima Oy:n Kuusanniemen voimalaitos ja tieliikenne. 5.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot sekä arviointikynnykset Typen oksidit aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: happamoittavat ja rehevöittävät maaperää ja vesistöjä

9 maaperään kertynyt nitraattilaskeuma voi huuhtoutua myös pohjavesiin aiheuttavat kasvillisuusvaurioita suurina pitoisuuksina typpidioksidi ärsyttää hengitysteitä typpidioksidi lisää hengitystieinfektioita typpidioksidi lisää ja voimistaa astmaatikkojen kohtauksia ja oireita typpidioksidi lisää iskemisten sydänsairauksien ja aivoverenkiertohäiriöiden oireita osallistuu alailmakehän otsonin muodostumiseen. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman typpidioksidipitoisuudelle ovat: tuntiarvo 150 μg/m 3 vuorokausiarvo 70 μg/m 3 Tuntiarvo saa ylittyä 1 % ajasta kuukaudessa ja vuorokausiarvo yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi typpidioksidille on annettu raja-arvot, jotka ovat tuntiarvolle 200 μg/m 3 vuosikeskiarvolle 40 μg/m 3. Tuntiarvon raja-arvo sallii 18 ylitystä vuodessa ilman, että raja-arvo tulkitaan ylitetyksi. Välittömien kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla kriittiseksi tasoksi typen oksidien kokonaispitoisuudelle (NO +NO2) on annettu 30 μg/m 3 vuosikeskiarvona. Väestön varoittamista edellytetään jos typpidioksidin tuntiarvo ylittää 400 μg/m 3 kolmen perättäisen tunnin aikana.

10 Typpidioksidin ylemmät ja alemmat arviointikynnykset ovat seuraavat Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Terveyshaittojen ehkäiseminen (NO2) 140 μg/m 3 (70 % tuntiraja-arvosta), saa ylittyä 18 kertaa kalenterivuodessa ja 32 ug/m 3 (80 % vuosiraja-arvosta) 100 μg/m 3 (50 % tuntiraja-arvosta), saa ylittyä 18 kertaa kalenterivuodessa ja 26 μg/m 3 (65 % vuosiraja-arvosta) Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelu (NOx) 24 μg/m 3 (80 % kriittisestä tasosta) 19,5 μg/m 3 (65 % kriittisestä tasosta). 5.3 Typen oksidien mitatut pitoisuudet Pohjois-Kymenlaaksossa 5.3.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Kouvolan Käsityöläiskadulla mitatut typpidioksidin pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin olivat NO2 Mitattu pitoisuus Käsityöläiskadulla (μg/m 3 ) Ohjearvo (μg/m 3 ) Tuntiarvot 25-62 150 Vuorokausiarvot 10-31 70 Typpidioksidin pitoisuudet olivat selvästi korkeimmillaan alkukeväästä maalis-huhtikuussa sekä joulukuussa. Alhaisimmillaan pitoisuudet olivat touko-heinäkuussa. Kaikki pitoisuudet jäivät selvästi alle ohjearvojen.

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 11 160 140 120 Typpidioksidin tunti- ja vuorokausiarvot Kouvolan Käsityöläiskadulla v. 2013 Pitoisuus (ug/m3) 100 80 60 40 20 Tuntiarvo (mg/m3) Vuorokausiarvo (ug/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiohjearvo 0 5.3.2 Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Typpidioksidin pitoisuudet Käsityöläiskadulla suhteessa raja-arvoihin olivat NO2 Mitattu pitoisuus Käsityöläiskadulla (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä tuntikeskiarvo max 82 200 0 18 vuosikeskiarvo 12 40 - - Typen oksidien (NO + NO2) pitoisuus suhteessa kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuun kriittiseen tasoon oli NOx Mitattu pitoisuus Käsityöläiskadulla (μg/m 3 ) Kriittinen taso (μg/m 3 ) Vuosikeskiarvo (NO+NO2) 19 30

Pitoisuus (ug/m3) 12 Typen oksideja on mitattu Kouvolan Käsityöläiskadulla vuodesta 2006 lähtien. Sitä ennen mittaus sijaitsi Hallituskadulla lähempänä vilkkaasti liikennöityjä katuja. Vuonna 2013 typpidioksidin vuosikeskiarvo oli täsmälleen sama 12 ug/m 3 kuin vuonna 2012. Typpidioksidin vuosikeskiarvot Kouvolan keskustassa v. 1991-2013 Pitoisuus (ug/m3) 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Hallituskatu Käsityöläiskatu Raja-arvo 5.3.3. Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Typen oksidien pitoisuudet alittivat vuonna 2013 kaikki arviointikynnykset. Typpidioksidin tuntiarvot ovat virallisesti alittaneet kaikkina vuosina 2009-2013 sekä ylemmän että alemman arviointikynnyksen, kun otetaan huomioon, että tuntiarvo saa ylittää arviointikynnyksen 18 kertaa vuodessa. Typpidioksidin tuntiarvot suhteessa arviointikynnyksiin v. 2009-2013 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2009 2010 2011 2012 2013 Typpidioksidin suurin tuntiarvo Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys

Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 13 Typpidioksidin vuosikeskiarvot suhteessa arviointikynnyksiin v. 2009-2013 40 30 20 10 0 2009 2010 2011 2012 2013 vuosikeskiarvo Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Typen oksidien (NO+NOx) vuosikeskiarvot ovat olleet alemman arviointikynnyksen tuntumassa vuosina 2009-2013. Typen oksidien vuosikeskiarvoa ei kuitenkaan sovelleta kaupunkiympäristöön. 30 Typen oksidien (NO+NOx) vuosikeskiarvo suhteessa arviointikynnyksiin v. 2009-2013 20 10 0 2009 2010 2011 2012 2013 NO+NOx vuosikeskiarvo Alempi arviointikynnys Ylempi arviointikynnys 6. HIUKKASET 6.1 Päästöt Hiukkaspäästöt Pohjois-Kymenlaaksossa vuonna 2013 olivat noin 1 200 tonnia. Päästöissä ei ole pariin viime vuoteen tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tieliikenteen hiukkaspäästöt ovat laskeneet hieman koko 2000- luvun ajan. Kokonaishiukkaspäästöön vaikuttavat ratkaisevasti erilaiset hajapäästöt, kuten päästöt autojen pyöristä ja jarruista, teiden kulumisesta ja esimerkiksi turvetuotannosta.

14 t/a 1400 1200 1000 800 600 400 Hiukkaspäästöt Kouvolassa v. 2006-2013 KYMIN VOIMA OY SAINT-GOBAIN WEBER OY AB UPM-KYMMENE OYJ/KYMI VAMY OY VAPO OY MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE 200 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT t/a 180 160 140 120 100 80 60 Hiukkaspäästöt Iitissä v. 2006-2013 TEOLLISUUS TIELIIKENNE RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 40 20 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT Valtaosa Pohjois-Kymenlaakson hiukkaspäästöistä on pääosin peräisin erilaisista hajapäästölähteistä, kuten kiinteistökohtaisesta lämmityksestä. Seuraavaksi suurimmat päästölähteet ovat tieliikenne ja Saint-Gobain Weber Oy:n lecasoratehdas. Kokonaishiukkaspäästöistä 65-70 % on hengitettäviä hiukkasia (PM10) ja 50-55 % pienhiukkasia (PM2,5).

15 6.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot sekä arviointikynnykset Terveyden kannalta haitallisimpia hiukkasia ovat ne, jotka pääsevät kulkeutumaan syvälle hengitysteihin. Hengitettävät hiukkaset (PM10), joiden halkaisija on alle 10 μm, pääsevät ylähengitysteihin. Hengitettävissä hiukkasissa on mukana paljon liukenemattomia mineraaleja. Hengitettävät hiukkaset ovat peräisin mm. jarru-, rengas-, nasta- ja asfalttipölystä, hiekoitushiekasta ja maa-aineksista. Pienhiukkaset (PM2,5) pääsevät aina keuhkorakkuloihin saakka. Pienhiukkasissa suuri osa on hyvin vesiliukoisia epäorgaanisia suoloja. Mukana on myös orgaanisia yhdisteitä ja nokea. Pienhiukkaset ovat peräisin mm. pienpolton ja autojen pakokaasujen nokipäästöistä sekä energiantuotannon ja teollisuuden päästöistä. Nykytiedon mukaan ulkoilman hiukkaset ovat tärkein terveyshaittoja aiheuttava ilman epäpuhtaus. Hengitettävät hiukkaset ja pienhiukkaset mm. pahentavat astmaa ja keuhkoahtaumatautia ja lisäävät hengitystieinfektioita. Pienhiukkaset lisäksi pahentavat sepelvaltimotautia ja aivoverenkiertosairauksia. Kohonneiden hiukkaspitoisuuksien on todettu tilastollisesti lisäävän myös sairaalakäyntejä ja ennenaikaista kuolleisuutta. Pieniin pölyhiukkasiin on usein sitoutuneena myös terveydelle haitallisia raskasmetalleja ja orgaanisia yhdisteitä. Suurina määrinä pöly likaa ympäristöä. Likaantumista aiheuttaa erityisesti karkeajakoinen katupöly. Suuret pölymäärät vähentävät myös kasvien yhteyttämistä ja tukkivat kasvien ilmaraot. Pöly voi myös altistaa kasveja tuholaisten ja kaasumaisten ilman epäpuhtauksien vaikutuksille. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiarvolle on 70 μg/m 3. Arvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi hengitettäville hiukkasille on annettu raja-arvot. Raja-arvo on vuorokausiarvolle 50 μg/m 3 vuosikeskiarvolle 40 μg/m 3. Vuorokausiarvon ylityksiä sallitaan 35 vuodessa, ennen kuin raja-arvo katsotaan ylitetyksi. Maailman terveysjärjestön (WHO) suositus hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvolle on 20 μg/m 3.

16 Hengitettävien hiukkasten ylemmät ja alemmat arviointikynnykset ovat seuraavat Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Terveyshaittojen ehkäiseminen (PM10) 35 μg/m 3 (70 % 24 tunnin raja-arvosta), saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuodessa ja 28 ug/m 3 (70 % vuosiraja-arvosta) 25 μg/m 3 (50 % 24 tunnin raja-arvosta), saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuodessa ja 20 μg/m 3 (50 % vuosiraja-arvosta) Pienhiukkasten (PM2,5) vuosikeskiarvolle on annettu raja-arvo 25 μg/m 3. Maailman terveysjärjestön (WHO) suositus pienhiukkasten vuosikeskiarvolle on 10 μg/m 3 ja vuorokausiarvolle 25 μg/m 3. Lisäksi pienhiukkasille on annettu altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Altistuskatolla ja altistumisen vähennystavoitteella pyritään vähentämään ihmisten altistumista korkeille pienhiukkaspitoisuuksille. Pienhiukkasten altistumisen vähennystavoite on vuosille 2010-2020 laskennallisesti määriteltävä prosentuaalinen (%) tavoite vähentää pienhiukkasten vuosikeskiarvoa. Altistumisen vähentämistavoite lasketaan keskimääräisen altistumisindikaattorin (x ug/m 3 ) avulla kaupunkitausta-alueella vuosina 2009-2011 mitatuista pitoisuuksista. Jos pienhiukkasten vuosikeskiarvo on enintään 8,5 ug/m 3, vähennystavoite on 0 %. Pienhiukkasten ylemmät ja alemmat arviointikynnykset ovat seuraavat Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Terveyshaittojen ehkäiseminen (PM2,5) 17 μg/m 3 (70 % vuosiraja-arvosta) 12 μg/m 3 (50 % vuosiraja-arvosta)

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 17 6.3 Hengitettävien hiukkasten (PM10) mitatut pitoisuudet Pohjois-Kymenlaaksossa 6.3.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa ohjearvoon olivat PM10 Vuorokausiarvo Ohjearvo (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Kouvolan Käsityöläiskadulla (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Kouvolan Kankaan koululla (ug/m 3 ) Mitattu pitoisuus Kuusankosken Mäkikylässä (μg/m 3 ) 14-47 70 21-37 70 14-31 70 Kouvolan Käsityöläiskadulla hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat korkeimmillaan maalis-huhtikuussa. Maaliskuussa oli vielä kovia pakkasia, jolloin pölypitoisuudet ajoittain kohosivat. Huhtikuussa pölypitoisuuksiin vaikutti katupöly. Myös kesäkuussa ja marraskuussa pölypitoisuudet kävivät koholla. Mäkikylässä hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat korkeimmillaan kesällä. Tosin huhti- ja toukokuulta Mäkikylästä ei ole saatavilla mittaustuloksia. Kouvolan Kankaan koululla liikenneympäristössä mittaukset aloitettiin vasta marraskuussa. Kankaan koululla loppuvuonna pitoisuudet olivat korkeampia kuin keskustan tausta-asemalla Käsityöläiskadulla. 80 70 60 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot v. 2013 (kuukauden toiseksi korkein vuorokausikeskiarvo) Pitoisuus (ug/m3) 50 40 30 20 10 0 Kouvola Käsityöläiskatu Kouvola Kankaan koulu Kuusankoski Mäkikylä Ohjearvo

18 6.3.2 Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin olivat PM10 Käsityöläiskatu Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo max 60 50 1 35 Vuosikeskiarvo 13 40 - - PM10 Kankaan koulu Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo max 49 50 0 35 Vuosikeskiarvo 15 40 - - PM10 Mäkikylä Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo max 35 50 0 35 Vuosikeskiarvo 13 40 - - Vuonna 2013 Käsityöläiskadun mittausasemalla mitattiin yksi hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylitys huhtikuun alussa.

Ylitysten lukumäärä (kpl/a) 19 Hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylitykset v. 2006-2013 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Käsityöläiskatu Mäkikylä Kankaan koulu Sallitut ylitykset (35 kpl/a) Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia on mitattu Kouvolan Käsityöläiskadulla vuodesta 2006. Tätä ennen mittauksia tehtiin Hallituskadulla, mikä sijaitsee lähempänä vilkkaasti liikennöityjä katuja. Kuusankosken Mäkikylässä mittaukset on aloitettu vuonna 2007. Vuonna 2013 hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat keskimäärin samaa tasoa kuin edellisinä vuosina. Kouvolan Kankaan koululla mittaukset aloitettiin vasta marraskuun alussa, joten mittaustuloksista ei voi laskea edustavaa vuosikeskiarvoa. Pitoisuus (ug/m3) Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot v. 1992-2013 45 40 35 30 Kouvola Hallituskatu 25 20 Kouvola Käsityöläiskatu 15 Kuusankoski Mäkikylä 10 Raja-arvo 5 0

Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 20 6.3.3 Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvoa koskevat arviointikynnykset ovat alittuneet kaikkina vuosina viiden viime vuoden aikana 30 25 20 15 10 5 Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo suhteessa arviointikynnyksiin v. 2009-2013 0 2009 2010 2011 2012 2013 Käsityöläiskatu Ylempi arviointikynnys Mäkikylä Alempi arviointikynnys Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvoa koskevat arviointikynnykset ovat niin ikään alittuneet kaikkina vuosina viiden viime vuoden aikana, kun arvioinnissa otetaan huomioon sallittu ylitys (35 kertaa kalenterivuoden aikana). Tosin vuonna 2011 Käsityöläiskadulla hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvo sivusi alempaa arviointikynnystä. 40 30 20 10 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot suhteessa arviointikynnyksiin vuosina 2009-2013 0 2009 2010 2011 2012 2013 Käsityöläiskatu Kankaan koulu Mäkikylä Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 21 6.4 Pienhiukkasten (PM2,5) mitatut pitoisuudet Pohjois-Kymenlaaksossa 6.4.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Kuusankosken Mäkikylässä pienhiukkasten korkeimmat pitoisuudet mitattiin loppukeväästä ja alkukesästä sekä toisaalta tammikuussa. Kouvolan Kankaan koululta tuloksia on käytettävissä vain joulukuulta. Loka-marraskuussa mittausasemalla oli laiterikko. 30 Pienhiukkasten vuorokausiarvot v. 2013 25 20 Pitoisuus (ug/m3) 15 10 5 Kuusankoski Mäkikylä Kouvolan Kankaan koulu WHO:n esitys ohjearvoksi 0 6.4.2 Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Pienhiukkasten vuosikeskiarvo Mäkikylässä vuonna 2013 oli 6,6 μg/m 3. Vuosikeskiarvo alittaa ilmanlaatuasetuksen mukaisen altistumisen pitoisuuskaton 8,5 μg/m 3 ja raja-arvon 25 μg/m 3. Vuosikeskiarvo vuonna 2013 oli lähes sama kuin vuonna 2012. Mäkikylässä pienhiukkasten vuosikeskiarvo 6,6 μg/m 3 oli 51 % Mäkikylässä mitatusta hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvosta 13 μg/m 3.

Pitoisuus (ug/m3) 22 Pienhiukkasten vuosikeskiarvot Kuusankosken Mäkikylässä v. 2012-2013 30,0 25,0 Pitoisuus (ug/m3) 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Kuusankoski Mäkikylä Raja-arvo 6.4.3 Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Pienhiukkasten vuosikeskiarvot Kuusankosken Mäkikylässä ovat selvästi alittaneet sekä alemman että ylemmän arviointikynnyksen vuosina 2012-2013, jolloin mittauksia on tehty. 20,0 Pienhiukkasten vuosikeskiarvo suhteessa arviointikynnyksiin vuosina 2012-2013 15,0 10,0 5,0 0,0 2012 2013 Kuusankoski Mäkikylä Alempi arviointikynnys Ylempi arviointikynnys 6.5 Pölyepisodit vuonna 2013 Pohjois-Kymenlaaksossa Kouvolan keskustassa kevään katupölyepisodi ajoittui vuonna 2013 tavanomaiseen tapaan maalis-huhtikuun vaihteeseen. Kohonneet hengitettävien hiukkasten pitoisuudet jäivät kuitenkin hyvin lyhytaikaisiksi: vuorokausikeskiarvot ylittivät raja-arvotasoa 50 μg/m 3 vain yhden kerran. Lievemmin hengitettävien hiukkasten tasot olivat koholla marraskuussa.

01.01.13 13.01.13 26.01.13 07.02.13 20.02.13 05.03.13 17.03.13 30.03.13 12.04.13 24.04.13 07.05.13 19.05.13 01.06.13 14.06.13 26.06.13 09.07.13 22.07.13 03.08.13 16.08.13 28.08.13 10.09.13 23.09.13 05.10.13 18.10.13 31.10.13 12.11.13 25.11.13 07.12.13 20.12.13 Pitoisuus (ug/m3) 01.01.13 15.01.13 29.01.13 12.02.13 26.02.13 12.03.13 26.03.13 09.04.13 23.04.13 07.05.13 21.05.13 04.06.13 19.06.13 03.07.13 17.07.13 31.07.13 14.08.13 28.08.13 11.09.13 25.09.13 09.10.13 23.10.13 06.11.13 20.11.13 05.12.13 19.12.13 Pitoisuus (ug/m3) 23 Toisesta Kouvolan keskustan mittauspisteestä Kankaan koululta mittaustuloksia on vain marras-joulukuulta. Kankaan koulun mittaustuloksissa näkyy selvemmin marraskuun pölyjakso, joka johtunee katupölystä. Kuusankosken Mäkikylässä hengitettävien hiukkasten lyhytaikaiset pitoisuushuiput ajoittuivat kesäkuukausille, mikä viittaa paikallisiin päästölähteisiin, kuten esimerkiksi maatalouteen mittausaseman ympäristössä. Tosin Mäkikylästä pitoisuustietoja ei ole keväältä huhtitoukokuulta. Seuraavissa kuvissa hengitettävien hiukkasten tuntipitoisuuksia on verrattu tuntipitoisuuteen 100 μg/m 3, mikä on ilmanlaatuindeksissä käytetty huonon ilmanlaadun raja (ks. kappale 8.1). Kuvat osoittavat PM10-episodien esiintymistä vuoden 2013 aikana. 300 250 200 150 100 50 0 Kouvolan Käsityöläiskadun PM10-tuntipitoisuudet v. 2013 PM10 Huonon ilmanlaadun raja 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Kouvolan Kankaan koulun PM10-tuntipitoisuudet v. 2013 Kankaan koulu PM10 Huonon ilmanlaadun raja

01.01.13 16.01.13 31.01.13 15.02.13 03.03.13 18.03.13 02.04.13 17.04.13 03.05.13 18.05.13 02.06.13 17.06.13 03.07.13 18.07.13 02.08.13 17.08.13 02.09.13 17.09.13 02.10.13 17.10.13 02.11.13 17.11.13 02.12.13 17.12.13 Pitoisuus (ug/m3) 01.01.13 16.01.13 31.01.13 15.02.13 03.03.13 18.03.13 02.04.13 17.04.13 03.05.13 18.05.13 02.06.13 17.06.13 03.07.13 18.07.13 02.08.13 17.08.13 02.09.13 17.09.13 02.10.13 17.10.13 02.11.13 17.11.13 02.12.13 17.12.13 Pitoisuus (ug/m3) 24 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Kuusankosken Mäkikylän PM10-tuntipitoisuudet v. 2013 PM10 Huonon ilmanlaadun raja Kuusankosken Mäkikylässä pienhiukkaspitoisuudet olivat vuonna 2013 varsin tasaisia ilman suuria pitoisuusvaihteluja. Ajoittain mitatuille pitoisuushuipuille ei ole selvää yksiselitteistä syytä. Kouvolan Kankaan koululla pienhiukkasten mittaukset aloitettiin marraskuussa. Vuoden lopun tuloksissa näkyy jakso, jolloin pienhiukkasten pitoisuudet kävivät selvästi koholla, mutta samaan aikaan hengitettävien hiukkasten taso ei kohonnut. Seuraavissa kuvissa pienhiukkasten tuntipitoisuuksia on verrattu tuntipitoisuuteen 50 μg/m 3, mikä on ilmanlaatuindeksissä käytetty huonon ilmanlaadun raja (ks. kappale 8.1). Kuvat osoittavat PM2,5- episodien esiintymistä vuoden 2013 aikana. Kuusankosken Mäkikylän PM2,5-tuntipitoisuudet v. 2013 PM2,5 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Huonon ilmanlaadun raja

01.01.13 14.01.13 28.01.13 10.02.13 24.02.13 09.03.13 23.03.13 06.04.13 19.04.13 03.05.13 16.05.13 30.05.13 13.06.13 26.06.13 10.07.13 23.07.13 06.08.13 19.08.13 02.09.13 16.09.13 29.09.13 13.10.13 26.10.13 09.11.13 23.11.13 06.12.13 20.12.13 Pitoisuus (ug/m3) 25 60 50 40 30 20 10 0 Kouvolan Kankaan koulun PM2,5- tuntipitoisuudet v. 2013 Kankaan koulu Huonon ilmanlaadun raja 7. PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET (TRS) 7.1 Päästöt Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöjä Pohjois-Kymenlaaksossa aiheuttavat UPM-Kymmene Oyj:n Kymin tehtaat. Tehtaiden rikkivetypäästöt rikkinä ilmoitettuna vuonna 2013 olivat 19 tonnia (vastaa 38 t rikkidioksidia). 60 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt Kouvolassa v. 2006-2013 t/a 50 40 30 20 10 UPM-KYMMENE OYJ/KYMI SCHAEFFER KALK FINLAND OY 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

26 7.2 Vaikutukset ja ohjearvot Pelkistyneet rikkiyhdisteet aiheuttavat mm. seuraavia ympäristöja terveysvaikutuksia: aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia sekä silmien, nenän ja kurkun ärsytystä aiheuttaa jo pienissä pitoisuuksissa viihtyisyyshaittaa pahan hajunsa takia Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo ilman TRS-pitoisuuden vuorokausiarvolle on 10 μg/m 3. Vuorokausiarvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuksien tulkitaan ylittävän ohjearvon. 7.3 Mitatut pitoisuudet Pohjois-Kymenlaaksossa 7.3.1 Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Kuusankoskella mitatut pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet suhteessa ohjearvoon olivat: TRS Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Ohjearvo (μg/m 3 ) Vuorokausiarvot 0,2 0,5 10 Pitoisuudet olivat alle 1/10 ohjearvotasosta 10 μg/m 3. Pitoisuuksissa ei ollut merkittävää vaihtelua vuoden aikana. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet ovat olleet hyvin lievässä laskussa viime vuosina. Pitoisuustasojen vaihtelu eri vuosina ei kuitenkaan ole ollut kovin merkittävää, koska pitoisuudet kaiken kaikkiaan ovat olleet alhaisia.

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 27 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuorokausiarvot Kuusankoskella v. 2013 Pitoisuus (ug/m3) 12 10 8 6 4 2 0 Vuorokausiarvo (ug/m3) Ohjearvo Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuosikeskiarvot Kuusankoskella v. 1994-2013 2,0 1,8 1,6 1,4 Pitoisuus (ug/m3) 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 1994199619982000200220042006200820102012 vuosikeskiarvo Vuonna 2013 Kuusankosken Urheilukentäntiellä 99,896 % mittausajasta pelkistyneiden rikkiyhdisteiden tuntipitoisuudet olivat alle 3 ug/m 3, mitä voidaan pitää ns. hajutunnin rajana. Vuonna 2013 suurin mitattu tuntikeskiarvo TRS-yhdisteille oli 14,3 ug/m 3. Hajutuntien määrä on selvästi vähentynyt Urheilukentäntien mittausasemalla vuosien 2006-2008 tasosta. Vuonna 2013 ns. hajutunneiksi luokittui vain 9 tuntia mittausaineistosta.

28 Hajutuntien lukumäärä 300 250 200 150 100 50 Hajutuntien lukumäärä Kuusankosken Urheilukentäntiellä v. 2006-2013 Hajutunnit 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 8. ILMANLAATUINDEKSI 8.1 Yleistä Ilmanlaatuindeksin avulla kuvataan ilmanlaatua yksinkertaistetussa ja helposti omaksuttavassa muodossa. Indeksi on tarkoitettu erityisesti ilmanlaadusta tiedottamiseen. Suomessa käytössä olevan indeksin avulla ilmanlaatu jaetaan viiteen laatuluokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Indeksi lasketaan rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, otsonin ja hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten tuntikeskiarvosta. Kaikille mainituille epäpuhtauksille lasketaan oma ali-indeksi, joista korkeimman arvo määrää lopullisen ilmanlaatuindeksin arvon ja ilmanlaatuluokan. Indeksin määritys perustuu pääosin ennakoitaviin terveysvaikutuksiin, mutta sen luonnehdinnassa on otettu huomioon myös materiaali- ja luontovaikutuksia. Kansallisen ilmanlaatuindeksin laadinnasta on alun perin vastannut Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) (ent. YTV) yhdessä mm. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Indeksin yksityiskohtaisempi kuvaus löytyy ilmanlaatuportaalista (www.ilmanlaatu.fi) (Tietoa ilmansaateista ilmanlaatuindeksi).

29 Seuraavassa taulukossa on kuvattu mahdollisia terveys- ja muita vaikutuksia sen mukaan, mikä on vallitseva ilmanlaatuluokka. Väri Ilmanlaatu Terveysvaikutukset Muut vaikutukset hyvä ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä välttävä epätodennäköisiä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä huono mahdollisia herkillä ihmisillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä erittäin huono mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Alapuolisessa taulukossa on puolestaan esitetty se, mikä on kunkin ilmansaasteyhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo. Indeksiluokitus Kunkin yhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo (ns. ali-indeksi) Pitoisuus, mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa, µg/m3 SO2 NO2 PM10 PM2.5 O3 CO TRS hyvä alle 20 alle 40 alle 20 alle 10 alle 60 alle 4000 alle 5 tyydyttävä 20-80 40-70 20-50 10-25 60-100 4000-8000 5-10 välttävä 80-250 70-150 50-100 25-50 100-140 8000-20000 10-20 huono 250-350 150-200 100-200 50-75 140-180 20000-30000 20-50 erittäin huono yli 350 yli 200 yli 200 yli 75 yli 180 yli 30000 8.2 Indeksiarvot Pohjois-Kymenlaaksossa Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Kouvolan keskustan taustailmanlaatu Käsityöläiskadulla oli pääosin vuotta hyvä. Eniten ilmanlaatua heikensi maalis-huhtikuun vaihteen katupölyjakso sekä marraskuun pölyjakso. Kouvolan keskustassa liikenneympäristössä Kankaan koululla ilmanlaatu marras-joulukuussa, jolloin paikalta on mittaustuloksia, ilmanlaatu luokittui jonkin verran huonommaksi kuin Käsityöläiskadulla.

30 Kuusankosken keskustassa hajurikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat varsin tasaiset koko vuoden, joten ilmanlaatu ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna ei vaihdellut merkittävästi. Kuusankosken Mäkikylässä ilmanlaatu oli pääosan vuotta hyvä. Indeksiarvot eri mittausasemilta eivät ole vertailukelpoisia toisiinsa, koska mitattavat epäpuhtaudet vaihtelevat eri mittausasemilla. Muun muassa Kuusankosken mittausaseman alhaiset indeksiarvot johtuvat siitä, että asemalla mitataan vain haisevia rikkiyhdisteitä, eikä esimerkiksi tieliikenteen epäpuhtauksia. Kouvolan Käsityöläiskadun ilmanlaatuindeksi v. 2013 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ Kouvolan Kankaan koulun ilmanlaatuindeksi v. 2013 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ

31 Kuusankosken Urheilukentäntien ilmanlaatuindeksi v. 2013 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ Kuusankosken Mäkikylän Ilmanlaatuindeksi v. 2013 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ

32 13. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Pohjois-Kymenlaaksossa typen oksidien päästöt ilmaan ovat pienentyneet noin 1 000 viimeisen kolmen vuoden aikana. Myös rikkidioksidipäästöt ovat olleet laskussa. Sen hiukkaspäästöt eivät ole muuttuneet merkittävästi viime vuosina. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt teollisuudesta ovat jonkin verran pienentyneet. UPM Kymmene Oyj:n Kuusankosken tehtaalla otettiin uusi hajukaasujen talteenottolinja käyttöön vuonna 2008. Tieliikenteet päästöt ovat olleet laskussa koko 2000-luvun. Tiedot hajapäästöistä ovat puolestaan tarkentuneet, mikä on vaikuttanut merkittävästi raportoituihin kokonaispäästöihin. Vuonna 2013 talvi oli varsin leuto ja vuoden kylmin kuukausi oli maaliskuu. Alku- ja loppukesä olivat lämpimiä ja aurinkoisia. Koko syksy vuoden loppuun saakka oli leuto. Pysyvää lumipeitettä ei saatu vuoden loppuun mennessä. Vuonna 2013 ilmanlaatu Kouvolan keskustassa oli keskimäärin hyvä. Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna ilmanlaatu oli heikointa katupölyaikaan maalis-huhtikuun vaihteessa sekä marraskuussa. Ilmanlaatu Kuusankosken Mäkikylässä ja Urheilukentäntiellä oli pääosin hyvä. Mäkikylässä ja Urheilukentäntiellä ilmanlaatuun vaikuttavat lähinnä teollisuuden päästöt ja hajapäästöt. Tieliikenteen vaikutus on suurin Kouvolan keskustan Käsityöläiskadun mittausasemalla. Keskeisimmin Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaatuun vaikuttaa tieliikenne. Energiantuotanto- ja teollisuuslaitosten vaikutukset ovat pääosin paikallisia. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet Kuusankoskella ovat viime vuosina olleet alhaisia. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadussa ei viime vuosina ole tapahtunut huomattavia muutoksia. Katupölyn vaikutukset Kouvolan keskustassa ovat viime vuosina jääneet vähäisiksi. Tosin mittausasema Käsityöläiskadulla ei kuvaa keskustan huonointa ilmanlaatua katupölyn tai myöskään liikenteen pakokaasujen suhteen. Uusi Kankaan koulun mittausasema kuvaa paremmin Kouvolan keskustan ilmanlaatua kuormitetussa liikenneympäristössä. Typen oksidien, hiukkasten ja pelkistyneiden rikkiyhdisteiden suhteen Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun mittausverkostoa voidaan tällä hetkellä pitää riittävänä ja edustavana, kun Kankaan koulun mittausasema on otettu käyttöön.

33 Liite 1 MITTAUSASEMIEN KUVAUKSET

34 KOUVOLAN KANKAAN KOULU Osoite: Salpausselänkatu 24, KOUVOLA Koordinaatit: 67.87045 : 26.701 Mittausparametrit: PM10 ja PM2,5 Näytteenottokorkeus: 3,5 m maanpinnasta, 75 m merenpinnasta Ympäristö: Kaupungin keskustassa vilkkaasti liikennöidyn kadun varrella sijaitseva mittausasema. Lähiympäristössä on liike- ja toimistokiinteistöjä. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: PM10: TEOM 1400A / värähtelevä mikrovaaka PM2,5: TEOM 1400A / värähtelevä mikrovaaka Aseman toiminta aloitettiin 6.11.2013.

35 KOUVOLAN KÄSITYÖLÄISKATU Osoite: Käsityöläiskatu, KOUVOLA Koordinaatit: 60.86926 : 26.7056 Mittausparametrit: NO, NO2, PM10 Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 75 m merenpinnasta Ympäristö: Kaupungin keskustassa puistossa, lähellä parkkipaikkaa ja kapeita katuja. Kävelykatu on noin 100 m päässä asemasta. Matkaa vilkkaammin liikennöidyille Salpausselänkadulle ja Kouvolankadulle on 150-200 m. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: NO/NO2: Monitor Labs, malli 9841B / kemiluminesenssi PM10: TEOM 1400A / värähtelevä mikrovaaka Aseman toiminta aloitettiin 1.1.2006. Tällöin asema siirrettiin Hallituskadulta ja sen luonne muuttui liikenneasemasta enemmän kaupunkitausta-asemaksi.

36 KUUSANKOSKEN MÄKIKYLÄ Osoite: Vanhainkodintie 12, KUUSANKOSKI Koordinaatit: 60.89444 : 26.59167 Mittausparametrit: PM10 ja PM2,5 Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 60 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Kuusankosken keskustan lounaispuolella alueella, jolla on pientaloasutusta. Alue on osin myös maatalousvaltaista. Mittausaseman läheisyydessä sijaitsee Saint-Gobain Weber Oy Ab:n Lecasoratehdas. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: PM 10 : TEOM 1400 / värähtelevä mikrovaaka. PM 2,5: TEOM 1400 A / värähtelevä mikrovaaka Aseman toiminta on aloitettu 1.1.2007. PM 2,5-mittaus on aloitettu vuonna 2012. Aseman toiminta on lopetettu 5.11.2013.

37 KUUSANKOSKEN URHEILUKENTÄNTIE Osoite: Urheilukentäntie, KUUSANKOSKI Koordinaatit: 60.9072 : 26.63439 Mittausparametrit: TRS Näytteenottokorkeus: 3 m maanpinnasta, 55 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Kuusankosken keskustan itäpuolella noin 800 1500 m:n etäisyydellä UPM Kymmene Oyj:n Kymin tehtaista esikaupunkialueen puistossa. Lähimpiin liikenneväyliin on matkaa noin 250 m. Mittausasemalla seurataan UPM Kymmene Oyj:n tehtaan hajupäästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: TRS: Monitor Labs, malli 9850 + TRS-konvertteri PPM- Systems, malli 891 Asema on ollut toiminnassa 1.4.1991 alkaen. TRS-mittaus on aloitettu 1.3.1994.

38 Liite 2 MITTAUS- JA ANALYYSIMENETELMÄT SEKÄ TULOSTEN LAADUNVARMISTUS Haisevien rikkiyhdisteiden mittaukset on tehty UV-fluoresenssimenetelmällä toimivalla rikkidioksidianalysaattorilla (Monitor Labs, malli 9850), johon oli liitetty PPM Systems Oy:n valmistama TRS-konvertteri (malli 891). Typen oksidien mittaukset on tehty kemiluminesenssiperiaatteella toimivilla analysaattoreilla (Monitor Labs, malli 9841B). Hengitettävien hiukkasten mittaukset on tehty mittalaitteella, joka mittaa hiukkasmassan aiheuttamaa mikrovaa an (suodattimen) ominaisvärähtelytaajuuden muutosta (Käsityöläiskatu TEOM, malli 1400A, Mäkikylä TEOM, malli 1400). Mittalaitteissa on esierotin, jonka leikkausraja on 10 μm. Pienhiukkasten mittaukset on tehty mittalaitteella, joka mittaa hiukkasmassan aiheuttamaa mikrovaa an (suodattimen) ominaisvärähtelytaajuuden muutosta (TEOM, malli 1400A). Mittalaitteissa on esierotin, jonka leikkausraja on 2,5 μm. Jatkuvatoimisia mittauksia on ohjattu tietokonepohjaisella Enview/Envidas - ohjelmistolla. Mittaustulosten lopullinen käsittely on tehty Exceltaulukkolaskentaohjelman avulla. Ilmanlaatuindeksi on laskettu ja tulostettu Enview/Envidas -ohjelmalla. Mittaustulosten laatu on varmistettu kalibroimalla analysaattorit standardien ja laitteidenvalmistajien antamien ohjeiden mukaisesti. Automaattisten typenoksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden mittalaitteiden nolla- ja aluetaso on tarkistettu automaattisesti kerran vuorokaudessa. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten mittalaitteiden virtaamat ja ns. vaakavakiot on tarkistettu kahdesti vuodessa. Mittalaitteille on tehty perushuolto kerran vuodessa Kalibrointien ja nollausten pysyvyyttä on seurattu säännöllisesti päivittäin. Automaattisille analysaattoreille on tehty monipistekalibrointi ja toimintakunnon tarkempi tarkistus neljästi vuodessa. Kalibrointitulosten pohjalta on mittaustulokset tarvittaessa korjattu tai hylätty. Mittauksista tuloksia on koko vuodelta käytettävissä seuraavasti (validiteetti): Käsityöläiskatu NO 90 % Käsityöläiskatu NO2 90 % Käsityöläiskatu PM10 97 % Kankaan koulu PM10 13 % Kankaan koulu PM2,5 6 %

39 Mäkikylä PM10 69 % Mäkikylä PM2,5 68 % Kuusankoski TRS 100 % Kankaan koulun ja Mäkikylän mittausten alhainen validiteetti johtuu siitä, että Mäkikylän mittaukset siirrettiin marraskuun alussa Kankaan koululle..

TYPEN OKSIDIEN PÄÄSTÖT KOUVOLASSA VUOSINA 2006-2013 (yksikkö tonnia) 40 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BIM FINLAND, KOUVOLAN TEHDAS <1 <1 1 1 1 1 1 1 GASUM OY, KOUVOLAN KOMPRESSORIASEMA 15 19 23 19 15 10 13 13 KSS ENERGIA OY Eskolanmäen lämpölaitos 4 3 Hinkismäen voimalaitos 19 13 8 17 19 15 20 16 KYMIN VOIMA OY 492 480 459 315 434 448 441 372 MYLLYKOSKI OYJ, MYLLYKOSKEN VOIMALAITOS 3 3 4 3 3 3 39 5 NOVITA OY, KORIAN TEHDAS 1 1 1 1 1 1 1 1 RAISIOAGRO OY, KOUVOLAN REHUTEHDAS RECTICEL OY, KOUVOLAN TEHDAS <1 1 1 1 1 1 RUUSUTARHAT SUUTARI OY 7 7 SAINT-GOBAIN WEBER OY AB, LECOSORATEHDAS 145 199 119 86 119 93 95 54 SCHAEFFER KALK FINLAND OY, KUUSANKOSKEN PCC-TEHDAS 4 4 95 76 50 45 71 62 SOLVAY CHEMICALS FINLAND OY 7 6 5 5 5 4 4 4 SPECIALTY MINERALS NORDIC OY AB 58 62 27 75 84 74 STORA ENSO OYJ 291 299 310 292 320 378 353 264 UPM-KYMMENE OYJ Kymi 882 828 976 918 858 866 990 959 Voikkaa 139 UPM-KYMMENE WOOD OYJ Kalson höyryvoimalaitos 37 34 18 13 15 16 13 14 VAMY OY 396 377 374 326 365 320 VAPO OY Utin varuskunnan lämpökeskus 8 9 8 10 11 8 8 6 Vekaranjärven varuskunnan lämpökeskus 19 18 13 21 22 15 19 14 VARI OY 2 4 WIENERBERGER OY AB, KORIAN TIILITEHDAS 2 3 3 1 2 2 2 1 TIELIIKENNE 935 886 776 725 689 684 640 621 RAIDELIIKENNE 135 117 125 100 103 107 105 105 VESILIIKENNE 23 23 23 24 19 22 22 22 TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 363 370 354 295 355 278 276 276 KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS 165 191 189 209 236 201 231 231 MUUT HAJAPÄÄSTÖT 77 85 145 94 148 129 88 88

41 TYPEN OKSIDIEN PÄÄSTÖT IITISSÄ VUOSINA 2006-2013 (yksikkö tonnia) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 TEOLLISUUS 8 2 6 5 5 7 5 5 TIELIIKENNE 126 120 112 105 100 96 92 89 RAIDELIIKENNE 17 14 16 13 13 13 13 13 VESILIIKENNE 7 7 7 7 6 6 7 7 TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 38 36 18 28 30 29 30 30 KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS 26 35 25 28 29 24 26 26

HIUKKASPÄÄSTÖT KOUVOLASSA VUOSINA 2006-2013 (yksikkö tonnia) 42 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BIM FINLAND <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 GASUM OY KSS ENERGIA OY Eskolanmäen lämpölaitos Hinkismäen voimalaitos KYMIN VOIMA OY 11 10 5 4 5 3 3 3 MYLLYKOSKI PAPER OY 3 NOVITA OY RAISIOAGRO OY 4 3 3 3 <1 <1 <1 <1 RECTICEL OY RUUSUTARHA SUUTARI OY SAINT-GOBAIN WEBER OY AB, LECOSORA 7 9 13 11 19 19 29 32 SCHAEFFER KALK FINLAND OY, KUUSAN 3 3 1 <1 1 1 1 <1 SOLVAY CHEMICALS FINLAND OY SPECIALTY MINERALS NORDIC OY AB <1 <1 <1 3 4 3 STORA ENSO OYJ <1 <1 <1 5 4 1 <1 <1 UPM-KYMMENE OYJ Kymi 183 103 57 22 11 11 13 12 Voikkaa 4 UPM-KYMMENE WOOD OYJ Kalson höyryvoimalaitos 20 18 42 27 13 13 11 12 VAMY OY 13 1 8 7 15 16 VAPO OY Utin varuskunnan lämpökeskus 7 7 8 9 9 8 9 5 Vekaranjärven varuskunnan lämpökeskus 17 17 16 19 17 15 18 15 VARI OY WIENERBERGER OY AB, KORIAN TIILITEH 1 1 1 <1 1 1 1 <1 TIELIIKENNE 46 45 40 39 36 35 33 31 RAIDELIIKENNE 3 2 3 2 2 2 2 2 VESILIIKENNE 2 2 1 1 1 1 1 1 TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 29 28 25 21 22 18 19 19 KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS 303 336 479 520 604 547 614 614 MUUT HAJAPÄÄSTÖT 357 358 453 470 331 541 466 466