Suomen normilanta. Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT, dos. Sika- ja siipikarjatalouden ympäristölupaseminaari, Huittinen.

Samankaltaiset tiedostot
Lantatieto lannoituksen pohjana Airi Kulmala, MTK Miten hyödynnän lannan ravinteet tehokkaasti -teemapäivä Maaseutuopisto Tuorla

Miksi lantatietoa kootaan? - kuka sitä käyttää mitä väliä sillä on tuottajalle

Tutkittua tietoa oletusten tilalle

SUOMEN NORMILANTA laskentajärjestelmän kuvaus ja ensimmäiset tulokset

1) poikkeamisesta karjanlannan varastoinnille edellytetystä varastointitilavuudesta (Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n 2 mom. mukainen ilmoitus)

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. lannan varastoinnista lantapatterissa. lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle

Kansallisten kotieläintukien vuoden 2016 hakuohjeiden taulukot

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Siipikarjanlannasta biokaasua

Lannan matka jätteestä myyntituotteeksi

Lannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla

VALVONTAILMOITUS Nitraattiasetuksen 3 :n ja liitteen 1 mukainen lannan varastointi patterissa

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

1) poikkeamisesta karjanlannan varastoinnille edellytetystä varastointitilavuudesta (Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n 2 mom. mukainen ilmoitus)

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin

Siipikarjatilan lannankäsittely hyvät käytännöt

Turkiseläinten lannan määrä ja ominaisuudet

Lannan ja pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointi

KOTIELÄINTALOUDEN TUET Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus - Sika ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki - Hevoset

RavinneRenki Kaltevat pellot viljelyssä Nitraattiasetus uudistui. Vuokko Mähönen POSELY

KOTIELÄINTUET Esityksen tiedot perustuvat valmistelutilanteeseen tammikuussa Varmistathan lopulliset ehdot ennen tukihakua 2015.

Biomassa-atlas. Biotalouden tietovarannot tehokäyttöön. Eeva Lehtonen Elintarvikepäivä 2016 Miten tutkimus tukee kiertotalouden toteutumista?

Paikkatietotekniikan soveltaminen vesistöjen kuormitusriskien arvioinnissa. Hydro-Pohjanmaa -hankkeen tuloksia Toni Sankari

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö

Nitraattiasetus (1250/2014)

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

Eläinten hyvinvointikorvaus

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

EU:N ELÄINPALKKIOT KANSALLISET KOTIELÄINTUET ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS ALKUPERÄISROTUSOPIMUKSET

NITRAATTIASETUS. Maatalouden ympäristönsuojelupäivä Jyväskylä Anne Polso EPOELY

SUOMEN NORMILANTA (Normilanta)

UUSI NITRAATTIASETUS. Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta / 2015 (

Niels Borup, Pukaron kartano / Jordbrukssammanslutning Pockar Gård Vanhatie 155 A Pukaro. Y-tunnus: IED-luokka: 6.6.

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. V.2018 muutoksia ja TUKIEHTOJA. Hiltunen Päivi

Siipikarjanlannan käsittely - elinkaariset ympäristövaikutukset. Suvi Lehtoranta Suomen ympäristökeskus Teholannan loppuseminaari

Eläinten Hyvinvointi

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet

Päästölaskennan tuoteseloste 2010

Nitraattiasetus 1261 / Lannan varastointi Lannoitteiden käyttö Kirjanpitovaatimus

Eläinten hyvinvointikorvaus EHK

Viljelijä tulotukikoulutus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS. Lampaat Vuohet

VELVOITETTAVA. Tuittulan Pekoni Oy Juha Karkkula (yhteyshenkilö) Tuittulantie Hauho.

ELÄINMÄÄRÄILMOITUS 2016 sika- ja siipikarjatalouden tuki, luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus ja luonnonmukaisen tuotannon korvaus

Kuivikkeiden käyttö ja kustannusvertailua Juva

TEHOLANTA-hankkeen kuulumiset Löytyykö toimivia biokaasuratkaisuja siipikarjatiloille?

LUONNONHAITTA- KORVAUS

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot. MTK Pohjois-Savo Tilanne

Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

ARK. Emolehmäpihatto, Anne-Marie Rosenlew. Kansi. Kartanonkuja 100, SIURO Nokia. Päiväys Muutos Tunnus

JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA

Eläinsuojan ympäristöluvitus. Maarit Walta Ympäristönsuojelutarkastaja p

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta /2015 Valtioneuvoston asetus. eläinyksiköistä eräissä maatalouden tuissa

Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Amerikantie 130 / co Guy Bosas Pukaro. Y-tunnus: IED-luokka: 6.6.b ASIAN VIREILLETULO

Kierrätyslannoitevalmisteiden kiemurat uusi opas kierrätysravinteiden tuottajille

Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki

Karjanlannan käyttö nurmelle

Alueellinen biokiertomalli ravinnekierrätyksen tehostamiseksi - BioKierto. Biokaasutapaaminen Saarioinen, Sahalahti

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014

Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksettu 2015 ja 2016 yhteensä

JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA ENERGIANTUOTANNOSSA JA PELTOVILJELYSSÄ

Raportti 1 (11) Biomassapotentiaali. Saija Rasi, Elina Virkkunen ja Sari Luostarinen

Tukihakukoulutus 2014 Maaseudun kehittämisohjelma Eläinten hyvinvointikorvaus. MMM/Juha Palonen Helmikuu Sivu

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen hillintätoimet käytännössä

ROTUKARJA investointiohjelma emolehmätiloille

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta

LANNAN LEVITYS. Lannan levityksestä muodostetaan aineistoa seuraavien kriteerien perusteella: Kuivalanta

Kierrätyslannoitteiden valmistus, haasteet ja mahdollisuudet

Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa?

Palkkiot ja Eläinten hyvinvointikorvaus lampaille ja vuohille Kotieläintuki-info

KANSALLISET KOTIELÄINTUET

Amerikantie 130 c/o Guy Bosas Pukaro. Y-tunnus: IED-luokat: 6.6.b ja 6.6.c ASIAN VIREILLETULO

Peter Andersson ja Kjell Andersson (Vikas mfl äg. K & P Andersson) Herrgårdsvägen 14 A Liljendal

Palkkiot ja Eläinten hyvinvointikorvaus lampaille ja vuohille Kotieläinkoulutus

Markkinakehityksestä yleensä

Täydentävät ehdot Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Seleeninpuutos ja sen ennaltaehkäisy tuotantoeläintilalla. Yara Suomi Oy yhteistyössä Emovet Oy / Eläinlääkäri Sanni Värränkivi

Tukipuhvetti Kuopio Iisalmi Talviaikainen asiakirjavalvonta Rehukirjanpito

Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg

- Sika- ja siipikarjataloudentuki - Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus - Hevoset - Alkuperäisrotujen kasvattaminen

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi

1) poikkeamisesta karjanlannan varastoinnille edellytetystä varastointitilavuudesta (Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n 2 mom. mukainen ilmoitus)

Transkriptio:

Suomen normilanta Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT, dos. 1

Tutkimusryhmä Sari Luostarinen tietojen keruu, kansainväliset vertailut, koordinaattori Jouni Nousiainen erityslaskenta Maarit Hellstedt tietojen keruu erit. eläinsuojista lannankäsittelystä ja päästöistä Juha Grönroos lannankäsittelyn ja päästöjen mallinnus, laskentajärjestelmän rakentaminen 2

Tietoa lantamääristä ja laadusta tarvitaan Perusta lannan hyödyntämisen suunnittelulle, kehittämiselle ja käytännön toimille / päätöksille Lannoitus (t/ha), lantalatilavuus Teknologiakehitys ja -valinta: sopivat lantatyypit eri käsittely- ja prosessointivaihtoehdoille, lannan saatavuus prosessointiin Tutkimus: ajantasainen ja vertailukelpoinen data Päätöksenteko ja hallinto: ajantasainen ja vertailukelpoinen data Kannustinten ja lainsäädännön valmistelu ja toteutus Maatalouden ympäristövaikutusten indikaattorit Päästöinventaariot 3

Nykyinen lannan määrän ja laadun tieto Suomessa Laatu: Nitraattiasetuksen mukaiset kaksi vaihtoehtoa (1250/2014) Määrä: Tilakohtainen lanta-analyysi vähintään joka viides vuosi Taulukkoarvot lanta-analyysitulokseen perustuen Tiedot kahdesta kaupallisesta laboratoriosta; Lab 1-13 500 näytettä; Lab 2 4 600 näytettä Laskennalliset arviot eläinten eritysdatan ja yksinkertaistettujen eläinsuojien käytäntöjen perusteella Ruokintasuositukset Karkeat arviot keskimääräisistä kuivikkeen ja vesien lisäämisestä Nitraattiasetuksessa vähimmäislantalatilavuuksien perustana 4

Nykyisten menetelmien haasteet 1 Taulukkoarvot (NiA) Vain muutamille eläinryhmille ja lantatyypeille Ei huomioitu rotua, ikää, ruokintaa, eläinsuojan tyyppiä, lannankäsittelyn vaihtelua, Ei erittelyä, millaista lanta on suoraan eläimestä, tuoreeltaan eläinsuojasta, varastoinnin jälkeen Suuri vaihtelu lantanäytteenoton ja -analyysin virhemahdollisuuksien vuoksi Eläinryhmä Lantatyyppi Kok.P (kg/m 3 ) Nliuk (kg/m 3 ) Kok.N (kg/m 3 ) Naudat Kuiva 1,0 1,1 4,0 Liete 0,5 1,7 2,9 Virtsa 1,0 1,5 2,5 Siat Kuiva 2,8 1,2 4,6 Liete 0,8 2,2 3,4 Virtsa 0,2 1,3 2,0 Lampaat/ vuohet Kuiva 1,3 1,0 4,9 Hevoset Kuiva 0,5 0,4 2,6 Munituskanat Kuiva 5,6 4,2 9,4 Broilerit Kuiva 3,6 2,7 8,7 Kalkkunat Kuiva 4,4 3,2 8,0 Ketut Kuiva 12,7 1,4 6,5 Minkit Kuiva 12,1 0,9 5,2 5

Nykyisten menetelmien haasteet 2 Lanta-analyysi tehdään hyvin harvoin Viidessä vuodessa voi asiat muuttua Eläinten määrä ja eri ikäluokkien suhteet, ruokinta, eläinsuojan toimet (vesi, kuivike), olosuhteet Erit. lietelanta erilaista eri levitysaikoina Keväällä säiliö täynnä ja lanta pitkään varastoitua Kesällä ja syksyllä lietettä kertynyt vähän (erit. laiduntavilla) ja varastoitu vähän aikaa lämpimissä olosuhteissa Lanta-analyysissä virhemahdollisuuksia Näytteenotto Näytteen säilytys Näytteen esikäsittely ja analyysi Erot laboratorioiden ja/tai analyysimenetelmien välillä 6

Nykyisten menetelmien haasteet 3 Lantalatilavuudet (NiA) Karkea laskenta Erityslaskenta pohjalla päivittämättä tuoreimmalle tiedolle Kuivike- ja vesiaineisto vähäinen ja sisältää paljon epävarmuuksia Päästöjä/hukkia käsittelyketjussa ei huomioitu Varastoinnin aikaisia lannan tilavuusmuutoksia vaikea arvioida Laidunlannan huomiointi karkea 7

Nykyisten menetelmien haasteet 4 Miten käytettävissä apuna ympäristöluvassa tai BAT-asioissa? Heikosti hyödynnettävää, palvelee parhaimmillaankin vain levityksen ja varastojen mitoittamista 8

Vastaus? Laskentajärjestelmä lannan laadulle ja määrälle Normilanta laskee lannan määrän ja laadun massataseena Eläimestä suoraan (ex animal) Eläinsuojan jälkeen (ex housing) Varastoinnin jälkeen (ex storage) Huomioi päästöt/hukat Eläinryhmittäin Esim. ei vain naudat, vaan lypsylehmät, hiehot, vasikat, sonnit, emolehmät eri rotuina, tuotostasoilla, ikäryhmissä Mahdollista laskea valtakunnalliset, alueelliset ja tilakohtaiset tulokset Huomioiden eri ruokinnat, eläinsuojien ratkaisut, kuivikkeet, vesien käytön, varastoinnin ratkaisut Tuloksena tasa-arvoinen ja dokumentoitu tietopankki Laskennan ensimmäisen version dokumentoiva raportti valmistumassa 9

PÄÄSTÖ- INVENTAARIOT Ammoniakki (NH3) Dityppioksidi (N2O, dir ja indir) Typen oksidit (NO) Typpikaasu (N2) Metaani (CH4) Hiilidioksidi (CO2) 10

11 Sika- ja siipikarjatalouden ympäristölupaseminaari, Natural Resources Luonnonvarakeskus Institute Finland

Lähtödata valtakunnallisiin ja alueellisiin laskentoihin Eritys: Eläinten vuosittaiset rehunkäytöt Eri rehujen ominaisuudet Tilastotieto maidon, lihan ja munien tuotannosta sekä teuraspainoista Lannankäsittely: Lantatyyppien osuudet (% eläimistä) Eläinsuojatyyppien osuudet (% eläimistä) Eläinsuojassa, laitumella ja jaloittelutarhoissa eritetyn lannan osuudet (% eläimen vuosittain erittämästä lannasta) Kuivikkeen ja vesien käyttö eri eläinsuojatyypeissä ja lannankäsittelymenetelmissä Yksityiskohtainen tieto lannankäsittelyn käytännöistä eläinsuojissa, lannan varastoinnissa ja lannan hyödyntämisessä (ml. päästöjä vähentävät menetelmät) 12

Tulokset Lantamäärät (kg/eläin/vuosi) ja -laadut (kg/tonni lantaa) eläinryhmittäin ja lantatyypeittäin: Kokonaistyppi NH 4 -typpi Kokonaisfosfori Kokonaiskalium Kuiva-aine Orgaaninen aine Hiili Yhdistämällä eläinmääriin voidaan laskea eri tiloille, alueille ja koko valtakunnan tasolle 13

Tieto käytettävissä ympäristölupien ja BATin toimissa? Moni laskennan palanen muokattavissa erillisiksi laskureiksi/työkaluiksi, mikäli sellaisia tarvitaan, esim. Erityslaskennan laskuri Ammoniakkipäästöjen laskuri Lupakynnyksen määrittämiseen tarvittavat tiedot ja kertoimet Taustatietoa sijainninohjaamisen päivittämiseen Laskenta tarkoitus päivittää vuosittain Myös mahdolliset laskurit/työkalut päivitettävä sovituin väliajoin 14

Keskimääräinen sianlietelanta vs. lietelannat eri sioilla Laskennallinen lantatieto varastoinnin jälkeen NiA:n taulukkoarvo LANTA- TYYPPI LÄHDE Kok. N (kg/ton) NH4-N (kg/ton) Kok. P (kg/ton) ka-% Liete Normilanta 3,08 1,92 0,74 5,5% Taulukko 3,4 2,2 0,8 3,5% LANTATYYPPI Kok. N (kg/ton) NH4-N (kg/ton) Kok. P (kg/ton) ka-% Emakot ja porsaat 2,69 1,92 0,74 3,58 Lihasiat 3,40 2,12 0,71 5,28 Vierotetut porsaat 20-50 kg 2,61 1,28 0,82 8,63 15

Keskimääräinen broilerinlanta Laskennallinen lantatieto varastoinnin jälkeen NiA:n taulukkoarvo LANTA- TYYPPI LÄHDE Kok. N NH4-N Kok. P ka-% Kuivikepohja Normilanta (kg/t) Normilanta (kg/m 3 ) * Taulukko (kg/m 3 ) 24,07 10,06 10,07 58,7 8,42 3,52 3,52-8,7 2,7 3,6 - * kun tilavuuspainona 350 kg/m 3 16

Keskimääräinen kananlanta Laskennallinen lantatieto varastoinnin jälkeen NiA:n taulukkoarvo LANTA- TYYPPI LÄHDE Kok. N NH4-N Kok. P ka-% Kuivikelanta Kuivikepohja Ei täsmennetty Normilanta (kg/t) Normilanta (kg/m 3 ) * Normilanta (kg/t) Normilanta (kg/m 3 ) * Taulukko (kg/m 3 ) 10,52 4,42 3,61 21,1 7,36 3,09 2,52-19,57 8,26 5,88 33,2 13,7 5,78 4,12-9,4 4,2 5,6 - * kun tilavuuspainona 700 kg/m 3 17

Keskimääräinen kalkkunanlanta Laskennallinen lantatieto varastoinnin jälkeen NiA:n taulukkoarvo LANTA- TYYPPI LÄHDE Kok. N NH4-N Kok. P ka-% Kuivikepohja Normilanta (kg/t) Normilanta (kg/m 3 ) * Taulukko (kg/m 3 ) 30,00 12,51 10,18 49,8 15,00 6,26 5,09-8,0 3,2 4,4 - * kun tilavuuspainona 500 kg/m 3 18

Kehitystyö jatkuu Normilantalaskenta on vasta ensimmäisessä etapissaan, järjestelmä on nyt luotu ja sitä voidaan alkaa kehittämään paremmaksi. Kehittämistoimissa toivomme tiivistä yhteistyötä tuottajien ja heidän edustajiensa kanssa. Olennaista myös, että mahdolliset tulevat lannankäsittelyn kyselyt saavat korkean vastaamistason, vaikka kyselyt kyllästyttävät ja se lienee pitkähkö. Mitä paremmat lähtötiedot tilojen todellisuudesta on käytössämme, sitä paremmin työkalut toimivat ja tuottajien etuja ajavat. 19

Kiitos! sari.luostarinen@luke.fi Kuvat: Sari Luostarinen / Luke tai Anu Hämäläinen / Metsämäen tila, Mikkeli 20