n Voiman asiakaslehti 2/2013
Tässä numerossa: Uusi aika - uusi muoto Lasten kirjoituskilpailun satoa 16-17 Viestintämaailman nopea kehittyminen asettaa uusia vaatimuksia ja haasteita yritysten tiedotuskanaville ja visuaalisille muodoille. On siten aika kiittää Plus -lehden aikaisempaa ilmettä, joka on palvellut yli kymmenen vuotta yhtymän asiakkaita ja muita sidosryhmiä. n vahva nimi saa asiakaslehden uudistuksen myötä rinnalleen nykyaikaisen ilmeen. Uusi ilme tulee näkymään asiakaslehdessä ja Internetsivuilla. Uuden ilmeen avainsanoja ovat erottuvuus, selkeys ja nykyaikaisuus. Kalatien rakentaminen etenee 4-5 n toimintatavat, nimi ja uudistunut muoto viestittävät palveluiden korkeasta laadusta ja edullisista energian hinnoista. Tuula Loikkanen, toimitusjohtaja Lukijakilpailun nro 1/13 voittajat: Maija Tuomi, Sievi Aila Saari, Kokkola Antero Järvelä, Kaustinen Anneli Isomäki, Taivassalo Orvokki Mäkelä, Vääksy Kyllikki Willman, Halsua Raimo Hilli, Kälviä Jukka Keski-, Kannus Lilja Korpi, Himanka Eevi Haapoja, Toholampi Liikunnan ilo liikuttaa 12-13 YRITYS- ESITTELYISSÄ: GymSport Center 9 E-LASKU ARVONNAN VOITTAJAT: 50 euron hyvitys sähkölaskusta: Erkki Palola, Lohtaja Tuula Luomala, Kannus Jorma Huuki, Kannus Sisällysluettelo: Kalatien rakentaminen etenee 4-5 Kahvinkeitin MoccaMaster: Annukka ja Markku Lagerstedt, Kälviä Sähkömittareiden vaihtourakka lähestyy maalia 6-7 Aurinkotuoli: Jarmo Luomanmäki, Himanka Energiansäästövinkkejä 8 Onnea voittajille! n Voiman asiakaslehti 2/2013 15. vuosikerta, ISSN 1456-0712 Sievi eskareiden olympialaiset 14-15 Yritysesittely GymSport Center 9 Ohjeita sähkökatkon varalle 10 Sähkön hinnan alennus 11 Meillä kaikilla oli mukavaa kehitysvammaisten olympialaiset Halsualla 12-13 Julkaisija: n Voima Painos: 21 000 kpl Toimittaja: Tuulikki Nikkilä Ulkoasu/taitto: Statiivi Kansi: Elina Paavola Paino: Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere Osoitelähde: n Voiman asiakasrekisteri 441 209 Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY HIILINEUTRAALI PAINOTUOTE ClimateCalc CC-000025/FI HÄMEEN KIRJAPAINO OY Sähkön hinnan alennus Katso sivulta 11 Sievin eskareiden olympialaiset 14-15 Lasten kirjoituskilpailun satoa 16-17 Lasten piirustuskilpailu Joulun valot! 18 Mitali-info 19 Hei, kaikki toimii! info 19 Ota osaa lasten piirustuskilpailuun! Ohjeet sivulla 18! Lukijakilpailu 20 2 3
Saha- ja myllylaitostoiminnasta vesivoimatuotantoon Lestijoen vesistö sijaitsee Lestijärven, Toholammin, Kannuksen, Lohtajan ja Himangan alueilla. Natura-joki saa alkunsa Lestijärvestä, joka on 140,7 metriä merenpinnan yläpuolella. Joen yläosa virtaa erämaisten metsä- ja suoalueiden läpi ja joen keski- ja alaosa virtaa viljelysalueiden halki. Joen koko juoksulla on tasaisesti useita pieniä sivujokia ja järviä. Lestijoen veden laatua leimaa maannousun aiheuttama kaloille haitallinen happamuus ja korkea alunapitoisuus. Vesistössä ei nkoskessa eikä sen lähistöllä harjoiteta venhekulkua eikä kalastusta, eikä kalojakaan siinä sanottavasti kulje nkoski sijaitsee noin 30 kilometrin päässä Himangan jokisuulta. Joessa esiintyy osittain luonnonvaraista taimenkantaa, mikä tarkoittaa sitä, että taimenen luontaista lisääntymistä on todettu, mutta kantaa ylläpidetään istutuksilla. Lestijoessa on yhteensä noin 30 hehtaaria taimenen lisääntymiselle sopivaa koskipinta-alaa, mistä noin 20 hehtaaria sijaitsee jokisuun ja voimalaitospadon välisellä alueella, missä kalat ovat voineet aina liikkua esteettömästi. Ennen Sähkö Osakeyhtiö n Voiman perustamista koskessa toimi Vaasan läänin v.t. kuvernöörin vuonna 1893 myöntämällä luvalla saha- ja myllylaitos. Joessa uitettiin puutavaroita sekä Kannuksessa oleville sahoille että mereen saakka. Uittoperkauksien ja uittotoiminnan johdosta Lestijoen kosket olivat kalataloudellisesti huonossa kunnossa. Sähkö Osakeyhtiö n Voima osti saha- ja myllylaitoksen sekä jakokunnan osuudet n, Luolasaaren ja Tainion koskista ja ranta-alueista voimalaitostoiminnan harjoittamiseen tarvittavan määrän sekä pyysi Vaasan läänin maaherralta elokuussa 1919 katselmusta nkoskeen. Vuonna 1920 pidetyssä katselmuksessa todettiin muun muassa: Vesistössä ei nkoskessa eikä sen lähistöllä harjoiteta venhekulkua eikä kalastusta, eikä kalojakaan siinä sanottavasti kulje. Sitä vastoin harjoitetaan kalastusta jossakin määrässä sekä jokisuulla Himangalla että Lestijärvessä, mutta ei siika eikä lohi vesistöön nouse. Vaasan läänin maaherra myönsi vuonna 1925 voimalaitosluvan, jossa todetaan, että vesilaitoksen omistaja on velvollinen rakentamaan kalastushallituksen lähempien ohjeiden mukaisen kalatien, jos sellainen vastaisuudessa katsotaan tarpeelliseksi. Vesioikeus odotti kalatalousviranomaisilta joen kokonaisvaltaista ennallistamissuunnitelmaa Vesioikeus totesi vuonna 1989, että n Voiman ei tarvitse rakentaa kalatietä, koska kala ei nouse merestä Lestijokea pitkin nkoskessa olevalle voimalaitospadolle asti. Asian käsittely jatkui vuonna 1992 Vesiylioikeudessa, joka päätti, että n Voiman ei tarvitse rakentaa kalatietä. Vesiylioikeus katsoi kalatien liittyvän laajempaan Lestijoen kalataloudelliseen elvytysohjelmaan. Kalataloudelliset kunnostustyöt muuttivat joen olosuhteita Hallinto-oikeus katsoi vuonna 2008, että Lestijoen olosuhteet ovat muuttuneet niin olennaisesti 1990 luvun jälkeen, että n Voiman on rakennettava kalatie. Padon yläpuoliset kalataloudelliset kunnostustyöt oli tehty ja joen alaosalle oli suunniteltu kalataloudellisia kunnostustöitä. Kunnostusten myötä kalojen lisääntymis- ja elinolosuhteet olivat parantuneet joessa. Muuttuneissa olosuhteissa hallinto-oikeus katsoi kalatien rakentamisen tarpeelliseksi, jotta muiden kalakannan ylläpitämiseksi tehtyjen ja suunniteltujen toimenpiteiden hyödyt olisivat saavutettavissa. Kalatie valmistuu syksyllä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston vuonna 2011 antaman ohjeistuksen mukaisen yli 300 metriä pitkän kalatien on suunnitellut Maveplan Oy ja sen rakentaa Oy Tallqvist Ab. Kalatie valmistuu vuonna 2013 ja sen ympäristö maisemoidaan vuonna 2014. 4 5
Sähkömittareiden vaihtourakka lähestyy maalia Valtioneuvoston asetuksen mukainen sähkömittareiden vaihto etäluettaviin mittareihin toteutuu Verkko Oy:n toimialueella syksyn aikana. Mittareiden vaihdoksen päätarkoitus on sähkön kulutuksen ja tuntikeskitehojen mittaaminen. Uuden tekniikan käyttöönoton myötä sähkönkäyttäjille pystytään kertomaan sähkönkäyttöpaikan kulutus tuntitasolla. Tämä antaa asiakkaille aikaisempaa paremman mahdollisuuden ohjata sähkönkäyttöään edullisempiin ajankohtiin. Lisäksi tuntikohtaiset sähkönkäyttötiedot auttavat asiakkaita löytämään omaan toimintaansa ja elämäntilanteeseensa sopivia energiansäästökohteita. Sähköntoimituksen laatu paranee ja vikojen korjaus nopeutuu Etäluettavat mittarit tuottavat jatkuvasti sähkönlaatuun liittyvää tietoa. Tiedot nopeuttavat sähköverkossa esiintyvien vikojen havaitsemista ja korjausta huomattavasti aikaisempaan verrattuna. Lisäksi tarpeettomien vikakäyntien määrä vähenee, kun asiakkaita voidaan neuvoa puhelimitse sellaisten vikojen korjaamisessa, jotka eivät johdu sähköverkosta. Verkko saa esimerkiksi automaattisesti ilmoituksen mittarilta käytöntukijärjestelmään, jos asiakkaalta on palanut pääsulake. Samanlainen hälytys tulee myös, jos jakeluverkon muuntajalta tai jakokaapilta on palanut sulakkeita. Etäluettavissa mittareissa on myös sähköverkon nollajohdon katkeamisen, eli nollavikojen, tunnistava ja hälyttävä ominaisuus. Nollavikahälytysten avulla saadaan ikävät nollaviat selvitettyä ja korjattua nopeasti, mikä pienentää asiakkaiden laitevaurioiden riskejä. Mittarit tuottavat tarkkaa tietoa sähköverkon suunnittelutyöhön Vaikka etäluettavien mittareiden tärkein omaisuus onkin käyttöpaikan tuntitehojen kerääminen asiakkaita varten, on niistä hyötyä myös sähköverkon kehitystyöhön. Sähköverkkoon tehtävien investointien mitoitustarkkuus paranee, kun suunnittelutyössä voidaan käyttää aikaisemmin käytettyjen laskennallisten tietojen sijasta mitattuja tuntitehoja. Muuntopiirien tarkka sähkönkäyttömalli saadaan jatkossa laskemalla yhteen muuntopiirien käyttöpaikkojen tuntikeskitehot. Saatua tietoa käytetään sähköverkon ja muuntamoiden kestävyyden suunnittelussa sekä kasvutarpeiden aiheuttamien saneeraustarpeiden määrittämisessä. Etäluettavat mittarit mahdollistavat myös sähkönkäyttöpaikan alijännitteen seuraamisen. Mittari lähettää tiedon Verkko n käytöntukijärjestelmään, jos jännite laskee asiakkaan käyttöpaikalla asetettujen rajojen alapuolelle. Saadun tiedon pohjalta sähköverkon suunnittelijat määrittelevät tarvittavat verkoston vahvistustoimenpiteet. Vinojen kuormien oikaisu säästää euroja Sähkönjakelun vinoa kuormaa voi verrata kärrykuormaan, missä taakka on lastattu yksipuolisesti. Vino kuorma rasittaa ja kuluttaa akselia, renkaita ja muita kärryn rakenteita siinä määrin, että ne rikkoontuvat ja pahimmassa tapauksessa koko vehje kaatuu ja matka katkeaa. Näin voi käydä myös sähköverkossa, jos liian paljon sähkökuormaa laitetaan vain osaan kolmivaihejärjestelmää. Sähköverkoston tasainen kuormitus on asiakkaiden ja Verkko n yhteinen etu, koska vinot kuormat laukaisevat sulakkeita ja aiheuttavat sulakepaloja. Sulakkeet kestävät ylikuormaa vain rajoitetun ajan. Esimerkiksi 25A tulppasulake kestää 30A:n virtaa useita kymmeniä minuutteja, 40A:n virtaa pari minuuttia ja 50A:n virtaa alle kymmenen sekuntia. Tavanomaisimmin asiakkaan sähköverkko rakentuu siten, että kiinteistöön tuodaan liittymisjohdon kautta sähköt pääsulakkeille, joita on kolme kappaletta. Pääsulakkeilta verkko jatkuu pääkytkimen kautta energiamittarille, minkä jälkeen Tuntikohtaiset sähkönkäyttötiedot auttavat asiakkaita löytämään omaan toimintaansa ja elämäntilanteeseensa sopivia energiansäästökohteita se jakaantuu eri ryhmäsulakkeille, tai verkkoa on jaettu ryhmäkeskuksille, joita voi olla myös eri rakennuksissa. Ryhmäkeskusten tai mittauskeskuksen ryhmäsulakkeiden taakse kytkettyjen laitteiden virrankulutukset summautuvat mittauskeskukselle, joiden virtaarvoja asiakkaat voivat selata mittarista. Tasainen kuorma muodostuu yleensä sähkökiukaasta (6kW:n kiuas 3 * 9A), lämminvesivaraajasta (3kW 3 * 4.5A) ja sähkölämmityksestä (5-9kW 7.5-14A). Talvikuukausina normaalin sähkölämmitystalon peruskuorma on jo 6-12kW 9-18A. Kun tähän lisätään kotitalouden suurimmat 1-vaiheiset laitteet, astianpesukone 0.8-1.5kW 4-7A, pyykinpesukone 1-2.3kW 5-12A ja kuivausrumpu 2-3.5kW 10-16A saadaan huippuvirraksi 28-53A. Jos nämä kaikki laitteet on asennettu jostain syystä samalle vaihteelle, lähestytään vääjäämättömästi tilannetta, mitä pääsulake ei enää kestä. Tilannetta pahentavat yllättävän isotehoiset pienlaitteenlaitteet, mm. autonlämmitys, lisälämpöpuhaltimet ja hiustenkuivaajat. On varsin yleistä, että sähkönkäyttäjien kuormat eivät ole tasaiset. Vaihekohtaisten virtojen erot eivät ole ongelma niin kauan kun sulakkeet kestävät vinoa kuormaa. Mutta jos sama pääsulake palaa jatkuvasti, kannattaa mittarin näytöstä tarkastaa, onko kahden muun pääsulakkeen takana tilaa ennen pääsulakkeen suurentamista. Jos tilaa löytyy, kannattaa pyytää sähköalan ammattilainen siirtämään kuormaa niille, sillä kuorman oikaisu voi ratkaista ongelman. Kuorman oikaisu on asiakkaalle edullisempi vaihtoehto kuin pääsulakekoon suurentaminen. 6 7
Syksyn energiansäästövinkkejä Syksyn tullessa illat pimenevät ja pakkaset saapuvat. Energiatehokkuus on helpoin, edullisin ja ympäristöystävällisin tapa vähentää päästöjä sekä säästää talven mittaan sievoisen summan euroja. Energiaa säästävien käyttötottumusten ja ratkaisujen lisääminen kodin päivittäiseen elämään tekee käytännössä hyvää sekä kukkarolle että ilmastolle. Kodin energiatehokkuuden parantaminen ei tokikaan tarkoita siirtymistä askeettiseen asumiseen. Sähkökulutusta on mahdollista leikata huomattavasti ihan arkipäiväisillä valinnoilla. Tässä muutama vinkki energiatehokkaampaan arkeen: Lämpötilan laskeminen käyttämättömissä tiloissa Sellaisissa tiloissa, joissa ei normaalisti oleskella, voidaan pitää matalampaa lämpötilaa. Käyttämättömissä varastoissa ja esimerkiksi autotalleissa sisälämpötilaksi riittää 7-12 astetta. Televisiot ja tietokoneet ym. vastaavat laitteet kannattaa sammuttaa virtakytkimestä Olipas tehokasta Huh huijaa ja voi kauhia Nämä ovat toteamuksia asiakkaiden poistuessa Himangalla sijaitsevasta GymSport Centerin tiloista. Se mitä tuli tehtyä saattoi olla kunnonkohotusta, kahvakuulailua, zumbaa tai spinningiä, unohtamatta senioreille tarkoitettua toimintaa. Tuulikki Nikkilä Valmiustila kuluttaa sähköä. Laitteiden valmiustila vie helposti noin 10 % sähkön kokonaiskulutuksesta. Lämmitettyä saunaa ei kannata pitää päällä ja tyhjillään turhaan Saunaa ei kannata lämmittää sataan asteeseen, vaan lämpö kannattaa pitää 70 80 asteessa. Jos saunan lämmittää 100 asteeseen, energiankulutus lisääntyy noin 20 30 prosenttia. Useamman päivän poissaolon aikana talon sisälämpötilaa voi alentaa muutamalla asteella Kun huonelämpötilaa pudotetaan pysyvästi yksi aste, se tietää noin viiden prosentin vuosittaista säästöä lämmityskustannuksissa. Himankalainen Karoliina Joensuu hankki tilat, 440 neliömetriä, keskustaajamassa olevasta punatiilirakennuksesta, entiset säästöpankin edustustilat uima-altaineen ja saunoineen. Sitten mietittiin, mitä Himangalta puuttuu ja sieltähän puuttuivat tilat kunnonkohentamiseen, kuntosali, jumppatilat ja liikuntasali. Loput tiloista ovat tarjolla kokoustiloiksi ja palaverien pitoon saunoineen. - Himangalla oli aikaisemmin parikin pienempää kuntosalia, mutta Jos asiakas haluaa henkilökohtaisen kunnonkohotusohjelman, se järjestyy niiden lopetettua ei ollut mitään. Tarvittiin siis uudet tilat ja uusi yritys. Minulla on yrityksessä osaavat ammattilaiset vetämässä toimintaa. Jos asiakas haluaa henkilökohtaisen kunnonkohotusohjelman, se järjestyy tai voi halutessaan osallistua yhteisiin tapahtumiin. Tervetuloa vain mukaan, toivottaa yrittäjä Karoliina Joensuu. Tilat avattiin vuoden 2012 toukokuussa, eikä turhaan, liikkeelle on päästy mukavasti ja palaute on ollut positiivista. Viisi alansa osaajaa pitää huolen asiakkaista, joita on parisen sataa. - Järjestämme virkistyspäiviä yrityksille ja markkinoimme toimintaamme heille. Kaikille riittää ohjelmaa koko päiväksi ja päivän voi päättää saunomiseen. Jos työpaikka tarjoaa työntekijöilleen Tyky- tai Smartum -seteleitä kunnon ylläpitoon, ne voi käyttää meillä. Kuntosaliin pääsee omalla ladatulla avaimella, joita saa yläkerran liikkeestä. On muodostunut omia porukoita, jotka tulevat yhdessä kuntosalille, mukana ovat naiset ja miehet, tytöt ja pojat. Haluan innostaa tulemaan mukaan edes kokeilemaan, siinä saa jo ensimmäisen kipinän oman kunnon kohentamiseen, toteaa Karoliina. Himanka on hyvä pitäjä elää ja yrittää ja kuntopalvelutkin löytyvät nyt läheltä. Karoliinalla on kokemusta useammalta alalta. Koulutus on taskussa koulunkäyntiavustajan tehtävään; perheen minkkitarhalla hän hoitaa paperitöitä ja nahkomisaikana on myös tarhan puolella töissä. Hyvinvointivalmentajan tutkintokin on tehtynä ja tilojen remontoinnin aikana hän opiskeli sisustusneuvojaksi. - Sehän sopi hyvin, sain tehdä opinnäytetyön oman yrityksen suunnittelusta ja sisustamisesta. Nyt ei tarvitse lähteä pieneltä paikkakunnalta muualle hakemaan kunnon kohotuspalveluja, juttelee Karoliina Joensuu. Hyvään vetäjäporukkaan kuuluvat Jaana Liias, Anna-Kaisa Heikkilä, Ellen Roukala, Mirva Hirvi ja Niina Niemonen. 8 9
Toimintaohjeita sähkökatkon varalle Pitkä katko on harvinainen, mutta ei mahdoton Sähkön hinnan alennus 1.8.2013 alkaen n Voiman tavoitteena on säilyttää vakaat ja asiakasystävälliset sähkönmyyntihinnat. Sähkön hankintahinta muodostuu oman tuotannon tuotantokustannuksista ja sähkömarkkinoilta ostettavan kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan muodostuvasta sähkön hinnasta. Hintaan vaikuttavat useat eri tekijät, mm. tuotantolaitosten käyttötunnit, polttoaineiden maailmanmarkkinahinnat, yhteispohjoismaiset vesivarannot ja etukäteen ostettavan markkinasähkön sopimushetken hinta. Sähkön puute vaikuttaa eri tilanteissa ja vuodenaikoina eri lailla. Minuuttikin tuntuu pitkältä pimeässä, jumiin jääneessä hississä. Vankan kivitalon kylmeneminen sen sijaan voi kestää useamman päivän. Sähkökatkon haasteellisuus on siinä, että se tulee yllättäen. Suurin osa sähkökatkoista menee nopeasti ohi, eikä niiden vuoksi tarvitse tehdä mitään. Sähköjen katketessa Jos valot sammuvat tai televisio vaikenee yhtäkkiä, kyseessä voi olla laitevika, sähkökatkos tai vika kodin omassa sähköverkossa. Kokeile ensimmäiseksi, syttyvätkö valot muissa huoneissa ja toimivatko muut kodinkoneet. Varmista sulaketaulusta, että sulakkeet ovat ehjät. Tulppasulakkeiden pohjan keskellä oleva kanta ei useinkaan irtoa sulakkeen palaessa, joten varminta on kokeilla tilalle varmasti ehjää sulaketta. Vaihda tarvittaessa palanut sulake uuteen tai nosta johdonsuojan katkaisin, jos keskuksessa on automaattisulakkeet. Jos koko asunto on pimeä eivätkä mitkään sähkölaitteet toimi, voi pääsulake olla palanut. Katso, näkyykö naapuristossa valoja. Yleensä huoneistot ja lähitalot kuuluvat samaan sähkönjakeluverkkoon, samoin lyhyt tienpätkäkin. Katso siksi, palavatko katuvalot tai sisävalot taloissa hieman kauempana. Jos valot ovat pois sieltäkin, kyseessä on kodin sähköverkkoa laajempi katko. Ilmoita sähköyhtiölle linjojen vaurioista Sähköyhtiöt valvovat jakeluverkkoaan ympäri vuorokauden. Siksi sähköyhtiölle ei ole tarpeen soittaa heti katkoksen alussa ja kertoa, että sähköt ovat poikki. Yleensä vika on korjattu ja sähköt palaavat suhteellisen nopeasti. Jos kuitenkin näet, että sähkölinjat ovat vaurioituneet tai niiden päälle on kaatunut puu, siitä on hyvä ilmoittaa. Silloin kun katko tuntuu pitkittyvän, saat sähköyhtiöltä tietoa katkon syystä ja ehkä arvion sen kestosta. Seuraa radion uutisia. Jos vika on asunnon tai talon omassa verkossa eikä se korjaannu sulaketta vaihtamalla, soita ammattiapua. Korjaustöitä ei saa mennä tekemään omin päin. Varmista, että kodinkoneet ovat pois päältä. Kodin valot ja sähkölaitteet on hyvä laittaa pois päältä katkon alettua koska ne eivät kuitenkaan toimi sen aikana. Jätä esimerkiksi yksi valaisin päälle niin näet, milloin sähköt palaavat. Tärkeintä on katkaista virta liedestä, silitysraudasta, kahvinkeittimestä, kiukaasta ja pesukoneesta. Nämä voivat aiheuttaa tulipalon, jos ne jäävät päälle sähköjen palauduttua. 10 Älä koske sähkölinjoihin Myrskyt voivat kaataa puita ja heittää oksia ja muuta roskaa sähkölinjoille. Älä yritä raivata niitä pois. Vaarana on tappava sähköisku. Hyvä nyrkkisääntö on, että mihinkään, mikä koskee sähkölinjoihin, ei saa tarttua. Pihoille ja teille kaatuneita irtopuita ja oksia voi raivata pois, jos ne eivät kosketa sähkölinjoja. Sähkökatko vaikuttaa heti Valot sammuvat, kun sähköt menevät poikki. Toimiva taskulamppu on korvaamaton apuväline muun valaistuksen hävitessä. Sen valossa liikkuminen on turvallisempaa ja esimerkiksi sulaketaulun tutkiminen helpompaa. Uuden tekniikan LEDlamput kuluttavat sähköä vähemmän kuin tavalliset taskulamput, joten paristot kestävät niissä pitempään. Kynttilät antavat huoneeseen valoa ja lämpöä ja niitä on turvallisinta polttaa palamattomalla alustalla tai laakeassa vadissa, jossa on vettä pohjalla. Ulkotulia ei saa polttaa sisällä eikä parvekkeella, kuistilla tai katoksen alla. Hanki sähkökatkoksen varalle: toimiva, paristo -tai akkukäyttöinen taskulamppu sekä ladattava lyhty kynttilöitä, tuikkuja ja tulitikkuja paristokäyttöinen radio varaparistoja radiota ja taskulamppua varten varasulakkeita laturi, jolla voi ladata matkapuhelimen akun esimerkiksi auton tupakansytyttimestä polttopuita, jos kotona on takka tai puu-uuni kohtuullinen summa käteistä rahaa ruokavarastossa säilykkeitä ja kuivamuonaa kuume- ja särkylääkkeitä, laastareita ja sidetarpeita kosteuspyyhkeitä ja desinfiointigeeliä Lähteet: Energiateollisuus (energia.fi) sekä Pahasti poikki; Opas pitkiin sähkökatkoihin varautumisesta. Laskemme 1.8.2013 alkaen toistaiseksi voimassaolevien toimitusvelvollisten Yleis-, Lämpö-, Kausi- ja Yrittäjäsähkötuotteiden energiahintoja niihin kohdennettujen sähkönhankintaerien hinnanlaskun johdosta. Perusmaksun hinta ei muutu. Tuote Yleissähkö - 3 % Lämpösähkö - 1 % Kausisähkö - 2 % Yrittäjäsähkö - 2 % Sähköenergian hinnan alennus Hinta 31.7.2013 Hinta 1.8.2013 saakka (alv 24 %) alkaen (alv 24 %) Yleissähkö Sähköenergia 6,87 6,66 snt/kwh Lämpösähkö Sähköenergia 6,55 6,48 snt/kwh Kausisähkö Sähköenergia talvipäivä 7,86 7,63 snt/kwh Sähköenergia muu aika 5,74 5,57 snt/kwh Yrittäjäsähkö Sähköenergia kesäpäivä 6,51 6,31 snt/kwh Sähköenergia kesäyö 5,57 5,40 snt/kwh Sähköenergia talvipäivä 6,80 6,59 snt/kwh Sähköenergia talviyö 5,73 5,56 snt/kwh 11
Kehitysvammaisten kisapäivä Meillä kaikilla oli mukavaa Tuulikki Nikkilä Kehitysvammaisten olympiakisat pidettiin toukokuun lopulla Halsuan urheilukentällä. Järjestäjänä oli halsualainen asumispalveluyksikkö Pihlajatupa, vastaava asumisohjaaja Anu Lahti ja hoitoapulainen Maili Ruuska. - Meillä on tapana järjestää omille asiakkaillemme erilaisia tapahtumia; viime syksynä vietimme halloweenia Masalassa ja nyt halusimme kutsua alueen muutkin hoitokodit asukkaineen mukaan yhteiseen liikuntapäivään olympialaisten merkeissä, kertoo vastaava asumisohjaaja Anu Lahti. Pihlajatuvalla on hyvä työporukka ja apua kisojen järjestämiseen saatiin urheiluseuran väeltä ajanottoon ja kirjanpitoon sekä pituuksien mittaamiseen. - Jytan alueen yhteistyö on meille kaikille tärkeää, ohjaajat tutustuvat toisiinsa ja hoidettavat nauttivat täysin siemauksin yhteisestä toiminnasta. Onneksi sää suosi kisapäivää ja jokainen sai kannustusta kisavuorollaan. Parasta oli, että jokainen sai kaulaansa n Voiman lahjoittaman osallistujamitalin sinivalkoisessa nauhassa. Oli hienoa, että saimme kisaan hienot palkinnot, kiittelee hoitoapulainen Maili Ruuska. Halsuan urheilukenttä on monelle osallistujalle tuttu paikka ja kaikilta tuli hyvää palautetta. Ilon aiheita oli siis paljon ja asukkaiden hyvä olo ja onnistumisen tunne olivat palkkana työntekijöille. Kisassa oli mukana oikea kehitysvammaisten olympiakävijä Samuli-Petteri Kivinen Kaustiselta. Monessa kisassa mukana ollut Samuli on tehnyt pisimmän kisamatkan Kiinaan saakka, missä hän osallistui sadalle metrille ja pituushyppyyn. - Tämän kesän kilpailuohjelmaa ei ole vielä lyöty lukkoon, totesi Samuli. Samuli itse on tarkka kaveri, harjoitella pitää, muuten ei menesty eikä pysy kunnossa. Samulia valmentaa Jukka Lahti Jyväskylästä ja Joonas Harjamäki on hyvä kaveri. Halsualla Samuli osallistui juoksuun, jonka voitti, sekä kuulaan ja pituushyppyyn. Ja sitten kisataan Juoksuradalle oli mitattu kisamatkaksi 60 metriä ja jos oma kunto ei riittänyt juoksuun, saivat hoitoapulaiset kiidättää pyörätuolilliset maaliin. Juoksija eteni oman kuntonsa ja voimiensa mukaan ja maalissa osattiin tuulettaa matkan päätteeksi. Halsuan Pihlajakodilta tuli mukaan Tanja, jonka koulukaverit tulivat ihan omasta aloitteestaan joukolla kannustamaan Tanjaa juoksukisassa. Kun juoksumatkat olivat takana tuli vuoroon pituushyppy, pallonheitto ja kuulantyöntö. Pituudessa Toholammin Heimo Suvanto voitti sentillä Samuli-Petteri Kivisen. Suvanto pukkasi kuulaakin pisimmälle. Pallonheiton voittaja oli Sanna Virkkala Toholammilta. Kun kaikki 71 osanottajaa olivat kilpailusuorituksensa Onneksi sää suosi kisapäivää ja jokainen sai kannustusta kisavuorollaan tehneet, oli edessä maraton eli kertaalleen kentän ympäri ja maalissa odottivat mitalien jakajat. Jokainen urheilupäivään osallistunut sai kaulaansa ikioman kiiltävän mitalinsa. Osallistujia oli kuudesta pitäjästä Moni olympialaisiin osallistunut kävi näyttämässä toimittajalle mitaliaan silmät loistaen ja todeten minä sain tämän! Iloinen, tapahtumarikas päivä päättyi Käpyhovin suojissa nautittuihin mehuihin, jäätelöihin, kahviin ja pullaan. Yhteistyö eri hoitokotien ja muiden sidosryhmien välillä jatkuu; ennakkoluuloja on vain aikuisilla, ei osallistujilla. Kannuksen Auringonkukkakoti haluaa järjestää tapahtuman ensi vuonna, kertoivat Lahti ja Ruuska. 12 13
Sievin eskarilaisten omat olympialaiset Tuulikki Nikkilä Elokuun viimeisenä torstaina kokoontui Jussimäen urheilukeskuksen urheilukentän liepeille innokas joukko, liki sata, esikoululaista eli eskarilaista opettajineen. Kyseessä oli perinteinen liikuntapäivä eskareiden olympialaiset. Päivän sisältö tuli selväksi yhden eskarilaisen toteamuksesta: Me urheillaan, ei kisata. Tuloksia ei kirjata, kaikki osallistuvat ja se on pääasia näissä olympialaisissa. Nyt järjestetystä urheilupäivästä on muodostunut jo perinne. Opettajat muistelivat, että urheilupäivää on vietetty ainakin neljä kertaa aiemmin. Päivän ohjelma on hioutunut vuosien mittaa joskin aina pientä viilaamista löytyy. Urheilusuorituspaikkoja oli kymmenkunta; hernepussia ja palloa liikuteltiin porukalla kankaan päällä, pituushyppypaikalla hypyn pituutta mittasivat tutut eläinhahmot: sammakko, jänis ja kenguru. Juoksuradalla pisteltiin 60 metriä vauhdilla. Koska osallistujia oli paljon, ei lähtötelineitä käytetty. Yksi pojista kuitenkin laittautui lähtöasentoon ja totesi Mä oon näin kun ei oo telineitä. Urheilu tuntui mukavalta ja tutulta, kesän aikana oli osallistuttu lasten kisoihin ja voittojakin oli tullut. Välillä heitettiin superlonista tehtyä keihästä, pujoteltiin keiloista tehtyä rataa, potkittiin palloa verkkoon ja hypittiin korkeushyppypatjalla rytmin mukaan. Pussipallolla heitettiin pituutta ja leikittiin kenttä tyhjäksi -leikkiä. Hauskaa oli myös kiertää melkein oikeaa formularataa potkulaudalla; jokainen osallistuja sai kiertää vähintään kaksi kierrosta. Samalla opittiin että kypärä täytyy olla päässä näin vauhdikkaassa menossa. Välipalaksi ahkerille urheilijoille olivat trippimehut, jotka nautittiin sulassa sovussa ja hyvässä järjestyksessä. Kova kaksituntinen Kun kaikki tehtäväpaikat oli kierretty, alkoi jo väsymyskin näkyä ja kyseltiin, milloin on päiväunien aika. Ennen päivän päättymistä oli vuorossa mitalien jako jokaiselle urheilupäivään osallistuneelle. n Voima lahjoitti mitalit näin mukavaan tapahtumaan, eskareiden olympialaisiin, ilolla. Ennen mitalien jakoa kysyttiin: käsi ylös kenellä oli täällä Me urheillaan, ei kisata kivaa? - ja kaikki kädet nousivat. Myös opettajat nostivat oman kätensä merkiksi, että heilläkin oli ollut hauska aamupäivä. Eskarilaiset kertoivat näyttävänsä kotona mitalia ensin tietysti äidille ja isälle sekä sisaruksille, sitten se ripustetaan seinälle sängyn yläpuolelle tai laitetaan omaan kaappiin. Kun kaikki olivat mitalinsa saaneet, kokoonnuttiin penkereelle juhlalliseen yhteiskuvaan ja tietysti MM-kisojen mallin mukaan koetettiin hampailla, oliko mitali aito ja aitohan se oli, komeasti kiiltelevä. Järjestys säilyi hienosti koko ajan, lapset seurasivat omaa opettajaansa ja kuuntelivat ohjeita. Paikalta toiselle siirryttiin jonossa opettajan jäljessä, aivan kuin suuremmissakin kisoissa. Hienoa oli myös sään haltijan osallistuminen päivään upealla auringonpaisteella. Kaiken kaikkiaan nämä olivat onnistuneet kisat! 14 15
Lasten kirjo ituskilpailun satoa Miten säästän sähköä? Tulin koulusta kotiin. Laitoin huoneeseeni valot jotta näen tehdä läksyt. Kun olin saanut tehtyä läksyt sammutin valot, koska en enää ollut siellä. Menin keittiöön syömään, mutta en tarvinnut valoja, koska ikkunasta tuli tarpeeksi valoa. Menin soittamaan kaverilleni ja laitoin valot päälle. Soitin ja huomasin että en tarvitsisi valoja. Laitoin ne pois päältä. Aloin vähän miettimään miksi laitoin valot päälle vaikka näkisin ilman valoja. Menin katsomaan netistä, että miksi sähköä pitää säästää? Sähkön hinta nousee jos sitä käytetään liikaa. Eli siis jos käytän sähköä turhaan, sen hinta nousee. Jos kaikki säästäisivät sähköä maapallokin voisi paremmin. Menin ottamaan kaikki sähköt pois mukaan lukien jääkaapeista, pakastimista. Sammutin myös kaikki valot. Kun äiti tuli kotiin, hän huomasi että kaikki ruuat olivat sulaneet ja pilaantuneet. Äiti myös huomasi että joku oli katkaissut sähkön. Äiti katsoi minua vihaisena ja kysyi: Onko sinulla tähän selitys Milla? sanoin että säästän sähköä, koska koulussa käskettiin tehdä niin. Äiti sanoi, että sähkön säästäminen tarkoittaa sitä että sammutetaan esimerkiksi valot paikoista jossa kukaan ei ole. Ei sitä että katkaistaan kaikki sähköt. Pyysin anteeksi ja menin omaan huoneeseeni. Seuraavana päivänä kerroin kaikille koulussa miksi sähköä säästetään ja miksi ei kannata katkaista sähköjä pois niin kuin itse tein. Miten säästän sähköä? Jonna Niemonen 11 v. Sähkö on tärkeä asia, saamme erilaiset koneet ja laitteet toimimaan, sähkö helpottaa työtä ja valoihin ja lamppuihin saamme valoa nykyään oikeastaan vain sähköllä. Miten sitten säästämme sitä oikein? Kun poistun huoneesta, sammutan valot jos siellä ei kukaan ole. Jääkaapin ovi suljetaan, turhat laitteet sammutetaan ja töpselit vedetään pois seinästä. Se on todella yksinkertaista ja ei siinä mene edes aikaakaan, kuin muutama sekunti! Meillä on kotona pienentynyt sähkölasku jo huimasti, koska säästämme sähköä. Tämähän on vain hyödyksi. Miksi sähköä pitäisi sitten säästää oikein? Sähkön säästö on ympäristölle hyväksi. Myös tuulivoima on kehittynyt viime vuosina huomattavasti. Ympäristö kyllä kiittää sinua, jos et kuluta sähköä liikaa tai turhaan. Laura Viirre, 12 v. Päivä sähkön säästäjänä Oli aamu. Saariston perheen vanhempi lapsi Anna oli herännyt jo seitsemältä ja saanut mahtavan idean, jota hän kertoi juuri parhaillaan muille. - Aamulla kun menin keittiöön sain mahtavan idean, Anna aloitti - No mikä se on? äiti Minna kysyi. - Vietämme tänään vähä sähköisen päivän, jonka tarkoituksena on saada meidät vähentämään sähkön kulutusta, Anna kertoi innostuneena. - Sehän on loistava idea! Saaristot huudahtivat yhteen ääneen. Aamu palaverin jälkeen Saaristot rupesivat viettämään vähä sähköistä päivää. He aloittivat vähä sähköisen päivän tekemällä taulukon johon he kirjasivat ylös kuinka paljon mitäkin sähkölaitetta saa käyttää. Taulukon yläkulmaan he laittoivat jokaisen nimen. Tarkoitus oli siis se että kun perheenjäsenten sähkönkulutukset lasketaan yhteen ne eivät saa ylittää määrättyä rajaa. Iltapäivällä äidin ja Annan rupesi tekemään mieli leipoa keksejä ja piirakkaa. Kun keksit oli uunissa Anna tajusi, että jos he valmistaisivat ruuan nyt samalla ja laittaisivat sen uuniin sammuttamatta uunia välillä säästettäisiin sähköä. Kun pikku-veli meni omaan huoneeseensa ja avasi oven hän huomasi, että huone oli kuuma. Pikku-veli päätti kysyä isältä miten huonetta voisi viilentää. - Isä, minun huoneessani on kamalan kuuma! pikku-veli huusi alakertaan. Isä tuli yläkertaan ja pohti hetken. - Jos laittaisimme joka paikassa patterit yhtä isolle, joten lämpökään ei vaihtelisi niin paljon ja sillä säästäisimme sähköä, isä totesi ja asetti patterit joka paikassa yhtä isolle. Kun Anna ja äiti olivat saaneet ruuan valmiiksi Anna meni kutsumaan isän ja pikku-veljen syömään. Matkalla yläkertaan Anna keksi taas yhden säästö vinkin, nimittäin hän sammutti joka huoneesta valot. Ilta lähestyi ja saaristot alkoivat painua unten maille, ennen nukkumaan menoa Saaristot laskivat kuitenkin etteivät he olleet ylittäneet sähkötaulukon rajoja. Päivä oli hauska Saaristot tuumailivat toisilleen ja sähköäkin säästyi mukavasti isä laskeskeli illalla. Mitä sähköllä voi tehdä? Anni Mäkinen 11 v. Sähköllä voi lämmittää talon. Sitä tarvitaan valoon, radioon, puhelimeen, kahvinkeittimeen, paahtimeen ja uuniin. Tuulettimet toimivat sähköllä ja sitä tarvitaan myös saunaan. Mila Rautakoski 9v. Mitä sähköllä voi tehdä? Meillä sähköllä sytytetään valot. Sähköä tarvitaan myös uuniin ja kaikkiin sähköllä toimiviin tavaroihin. Sähköllä sytytetään katulamput ja laitetaan tuuletin huoneessa päälle. Sähköllä laitetaan myös tietokone päälle. Pesukoneeseen tarvitaan sähköä. Miten säästän sähköä? Miten säästän sähköä?! Charlotta Niskakangas 9v. Kesällä voi säästää sähköä niin, että ei pidä lämmitystä niin isolla, jos on sähkölämmitteinen talo. Jos on sähkölämmitteinen talo, niin talvella voi lämmittää polttamalla puita, niin voi pienentää lämmitystä. Kun kesällä aurinko paistaa, ei tarvitse pitää valoja päällä. Sähköä voi säästää niin, että laittaa tietokoneen pois päältä, jos ei käytä sitä. Esimerkiksi sähkötyökaluissa säästää sähköä, kun ottaa johdon pois pistorasiasta, kun sitä ei käytetä. Sähkösaunassa säästää sähköä, jos laittaa virran pois päältä, kun lähtee. Topi Hintsala 12 v. Laitan katkaisimet aina yöksi kiinni. Sähköä voi säästää laitamalla laitteet pois valmiustilasta. Virransäästölamput säästävät jo sähköä! Valot pitäisi sammuttaa kun niitä ei tarvitse. Huoneen lämpöä voi laskea sopivaksi että se säästää sähköä. Kannattaa myös sammuttaa kodinkoneet, joita ei tarvitse. Talvella voi myös laittaa takkaan valkean joka lämmittää. Myös himmentimen käyttäminen vähentää hieman sähkön käyttöä. Kesällä kun on valoista ei tarvitse laittaa turhaan valoja päälle. Arttu Peltola 12 v. Miten voi säästää sähköä? Kun kaikki lähtevät pois, sammutetaan valot ja vedetään kaikki turhat töpselit pois pistokkeesta. Yöllä ei pidetä valoja päällä turhaan. Ei anneta pienten räpsytellä valoja ja sammutetaan radio, kun ei enää kuunnella. Sammutetaan kahvinkeitin, kun kahvi on juotu ja vedetään töpseli pistokkeesta. Laitetaan vessasta valot pois, kun lähdetään ja laitetaan saunan lämmitys pois, kun lähtee. Etsitään tietoa kirjoista ennemmin kuin lähtisi Internetiin. Jesse Lämsä 11 v. Mitä sähköllä voi tehdä? Ilman sähköä ruuat eivät säilyisi jääkaapissa. Vesi ja talo lämmitetään sähköllä. Ruuat lämmitetään sähkön avulla. Valot toimivat sähköllä ja tietokone toimii sähköllä. Radio toimii sähköllä ja hiomakone toimii sähköllä. Miten säästän sähköä? Miten säästän sähköä? Joskus, kun lopetan pelaamisen, niin otan johdon pois. Kannattaa ottaa aina pois joku johto, jos ei tarvitse mihinkään virtaa. Aina kun lähtee huoneesta, sammuttaa valot. Avaa ikkunat, niin ei tarvitse lämmitystä. Jos TV:tä ei katsota, niin sen voi sammuttaa. Jääkaapin ja pakastimen ovea ei saa pitää kauan auki. Talvella lämmitetään puuhellaa. Ulko-ovea ei saa jättää auki, kun lämpö on päällä. Milla Perttula 10 v. Sähköä kannattaa säästää, silloin säästät myös luontoa! Kun menet töihin, kouluun tai muualle laita valot ja muut turhat laitteet pois päältä. Kodin suurimmat sähkösyöpöt ovatkin jääkaappi ja pakastin koska ne ovat koko ajan päällä, tietenkään niitä ei voi laittaa pois päältä paitsi jos niissä ei ole mitään. Jos keität jotain kattilassa laita kattila sen kokoiselle keittolevylle ja kansi päälle. Jos kansi ei ole päällä se vie 3 kertaisesti sähköä. Myös lämminvesivaraajat käyttävät paljon sähköä, jos käyt suihkussa älä jää lotraamaan! Tietokoneenkin voi sammuttaa lepotilan sijaan. Mitä sähköllä voi tehdä? Jaakko Hintsala 9v. Tommi Jokinen, 12.v Sähköä tarvitaan koko maailman lamppuihin. Sillä käynnistetään tv, sähkökitara, stereot, robotit, kännykät, sähköautot, jääkaapit, pihattonavetat, autojen ikkunat, tietokoneet, katuvalot, naulapyssyt, Play Stationit, kellot ja liikennevalot. Sitä tarvitaan lämmitykseen. Johannes Hihnala 9 v. 16 17
Piirustuskilpailu lapsille ja nuorille Osallistumisohjeet: Teksti Lähetä piirustuksesi/maalauksesi meille postitse osoitteeseen: n Voima Kuntayhtymä, Jenni Perälahti, PL 13, 69101 Kannus Kirjoita kirjekuoren päälle Piirustuskilpailu Liitä kirjoituksesi mukaan lisäksi osallistujatiedot: Kilpailijan nimi Ikä Kilpailusarja (A, B vai C) Yhteystiedot: osoite, sähköpostiosoite sekä puhelinnumero. Palkinnot Kaikki piirustuksen/maalauksen tehneet ja sen määräaikaan mennessä n Voimalle toimittaneet palkitaan yllätyspalkinnolla. Jokaisesta sarjasta julkaistaan piirustuksia/maalauksia tulevassa lehdessä ja kaikki julkaistavien piirustusten/maalausten tekijät palkitaan erikseen. n Voima järjestää lapsille ja nuorille piirustuskilpailun, jonka aihe on Joulun valot. Kilpailun säännöt: Kilpailuaika on 1.11.2013 saakka. Kilpailu on tarkoitettu lapsille ja nuorille. Kilpailussa on kaksi ikäsarjaa: Sarja A: vuonna 2007 tai sen jälkeen syntyneet Sarja B: vuonna 2006-2001 syntyneet Sarja C: vuonna 2000-1997 syntyneet Piirustuskilpailuun voi osallistua yhdellä tai useammalla piirustuksella. Kilpailuun lähetettyjä piirustuksia voidaan julkaista tulevissa asiakaslehdissä. Tokaluokkalaisten Energiakilpailu 2013 n Voima järjestää jakeluverkkoalueensa tokaluokkalaisille ensimmäistä kertaa Energiakilpailun. Kilpailuun osallistumista voi opettaja suunnitella yhdessä oppilaiden kanssa esimerkiksi viikolla 41 vietettävän Energiansäästöviikon aikana. Energiakilpailun tarkoituksena on innostaa sekä oppilaita että opettajaa pohtimaan energia-asioita ja tehdä kilpailutyön suunnittelusta ja toteutuksesta koko luokalle mieleenpainuva esim. Energiaviikon kohokohta. Omaperäisin ja parhaiten energiansäästöä edistävä ja/tai uusiutuvia energialähteitä kuvaava työ palkitaan n Voiman toimesta ja voittajatyö osallistuu Motivan valtakunnalliseen kilpailuun, josta voittajatyön suunnitellut luokka voi voittaa matkan esim. Korkeasaareen ja Heurakaan Helsinkiin. Kilpailutyön toteutustapa on vapaa idea ratkaisee! Työ voi olla oppilaiden laatima energiansäästöä tai uusiutuvia energiamuotoja kuvaava räppi runo leikki näytelmä piirustus juliste tarina video vitsi askartelutyö lehti (kuvitteellinen) laite tai jotain ihan muuta. Töiden toimittaminen Kilpailutyö on toimitettava n Voimalle 8.11.2013 mennessä Jenni Perälahdelle joko sähköpostitse jenni. peralahti@korpelanvoima.fi tai postitse: n Voima kuntayhtymä, Junkalantie 15, 69100 Kannus. Merkitse lähetyksen päälle Energiakilpailu Lisätietoja kilpailusta löytyy sivuilta www.heikaikkitoimii.fi lta mitalit lasten ja nuorten urheilukilpailuihin n Voima haluaa olla omalta osaltaan innostamassa lapsia ja nuoria urheilemaan ja liikkumaan lahjoittamalla mitalit urheilukilpailujen järjestäjille. Kulta-, hopea- ja pronssimitalien lisäksi on muille kilpailijoille varattu osallistumismitali. Mitaleita voi tilata muun muassa jokainen n Voiman jakeluverkkoalueella toimiva urheiluseura. Yhteydenotot n Voimaan: Jenni Perälahti puh. 044 774 7220 tai jenni.peralahti@korpelanvoima.fi 18 19
Löydä kuva! 5 Ohessa on mallikuva töpselistä tämän lehden sivuilta. Töpselin kuvia on piilotettu lehtemme sivuille neljä kappaletta. Etsi töpselit ja merkitse miltä sivuilta ne löytyivät. Lähetä vastauksesi 8.11.2013 mennessä, niin voit voittaa 15 euroa, joka hyvitetään sähkölaskussasi. Palkitsemme yhteensä 10 tehtävän ratkaisijaa. Palauta sivu 8.11.2013 mennessä osoitteella n Voima, PL 13, 69101 Kannus. Kuoreen merkintä LUKIJAKILPAILU. Töpselit löytyivät sivuilta: Nimi: Osoite: Puh.: Sähköpostiosoite: