Euroopan parlamentti 2014-2019 Kalatalousvaliokunta 14.9.2016 TYÖASIAKIRJA syrjäisimpien alueiden kalastuslaivastojen hallinnoinnista Kalatalousvaliokunta Esittelijä: Ulrike Rodust DT\1104199.docx PE589.246v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
Valiokunta-aloitteisen mietinnön tausta ja konteksti Valiokunta-aloitteinen mietintö syrjäisimpien alueiden kalastuslaivastojen hallinnoinnista sai alkunsa marraskuussa 2015 järjestetystä ja Ulrike Rodustin johtamasta Euroopan parlamentin kalatalousvaliokunnan tiedonhankintamatkasta Réunionille. Ranskan syrjäisimpien alueiden edustajat pyysivät tuolloin kalatalousvaliokuntaa laatimaan valiokunta-aloitteisen mietinnön, jossa pohdittaisiin sitä, miten syrjäisimmät alueet voisivat hyödyntää paremmin kalavarojaan. Työasiakirjan tarkoitus Tämä työasiakirja on esivaihe, joka edeltää joulukuussa 2016 julkaistavaksi suunniteltua varsinaista mietintöä. Tarkoituksena on tiedottaa syrjäisimpien alueiden kalastuslaivastojen kannalta keskeisimmistä kysymyksistä, joita on käsitelty aiemmissa EU:n mietinnöissä ja joita asianosaiset ovat esittäneet. Lisäksi työasiakirja auttaa hahmottelemaan mietintöluonnoksen rakenteen. Millainen on syrjäisimpien alueiden tilanne? Syrjäisimpiin alueisiin kuuluu yhdeksän EU:n aluetta, jotka kuuluvat Ranskalle (Guadeloupe, Ranskan Guayana, Réunion, Martinique, Mayotte ja Saint-Martin), Portugalille (Madeira ja Azorit) ja Espanjalle (Kanariansaaret). Ranskan Guayanaa lukuun ottamatta kaikki alueet ovat saaria ja saaristoja. Useat eri seikat erottavat nämä alueet EU:n muista alueista. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 349 artiklassa mainitaan syrjäisimpien alueiden erityispiirteet. Niitä ovat syrjäinen sijainti, saaristoluonne, pieni koko, vaikea pinnanmuodostus, ilmasto sekä taloudellinen riippuvuus muutamista harvoista tuotteista. Syrjäisimmät alueet ovat riippuvaisempia mereen ja merenkäyntiin liittyvistä aktiviteeteista kuin mitkään muut Manner-Euroopan alueet, ja kalastus on erittäin tärkeää elintarviketurvalle. Asianosaiset ovat todenneet, että Manner-Euroopan tilanne ei vastaa kalastuksen osalta syrjäisimpien alueiden tilannetta. Syrjäisimmät alueet nostavat esille tarpeen nykyaikaistaa kalastuslaivastojaan (jäljempänä esitellyn kaksinkertaisen rangaistuksen vuoksi) ja lisätä rahoitussäännöksiä koskevaa joustavuutta kalastuslaivastojen uudistamista varten tarkoitettujen investointien houkuttelemiseksi. Valiokunta-aloitteisen mietinnön alakohtainen soveltamisala Helmikuussa 2014 hyväksytyssä Younous Omarjeen esittelemässä Euroopan parlamentin valiokunta-aloitteisessa mietinnössä aiheesta syrjäisimpien alueiden potentiaalin optimoimisesta luomalla synergioita EU:n rakennerahastojen ja EU:n muiden ohjelmien välille (A7-0121/2014/P7_TA-PROV(2014)0133) kehotetaan integroimaan syrjäisimmät alueet paremmin osaksi Euroopan unionin eri politiikkoja. PE589.246v01-00 2/6 DT\1104199.docx
Kalastuksen osalta mietinnössä korostetaan POSEI-ohjelman käyttöönoton merkitystä tällä alalla ja arvostellaan sitä, että yhteisessä kalastuspolitiikassa (YKP) ei nykyisin tarjota yleisesti ottaen tukea laivastojen uudistamista varten. Tulevan valiokunta-aloitteisen mietinnön tavoitteena on esitellä pääpiirteissään kalastuslaivastojen hallinnoinnin kehityssuuntaukset (sekä edistysaskeleet että pattitilanteet), jotka ovat tapahtuneet edellä mainitun valiokunta-aloitteisen mietinnön hyväksymisen jälkeen ja uuden YKP:n alaisuudessa. Lisäksi mietinnössä on tarkoitus arvioida, oikeuttavatko syrjäisimpien alueiden erityispiirteet erilaisen kalastuslaivastojen hallinnointia koskevan lähestymistavan ja jos oikeuttavat, niin miten. Kuten otsikosta käy ilmi, tässä mietinnössä on tarkoitus keskittyä kalastuslaivastojen hallinnointiin syrjäisimmillä alueilla, minkä vuoksi siinä ei voida käsitellä asioita, jotka saattavat vaikuttaa kalastukseen syrjäisimmillä alueilla mutta jotka eivät liity suoraan kalastuslaivastojen hallinnointia koskeviin kysymyksiin. Sama koskee myös aihealueita, jotka eivät kuulu kalatalousvaliokunnan toimivaltaan, kuten EU:n koheesiopolitiikka ja sen yleiset säännöt (yhteisiä säännöksiä koskeva asetus). Nämä säännöt sisältävät yhdenmukaistetut ohjelmointia, painopistealueiden määrittämistä ja yhteisrahoitusta koskevat säännöt ja vaikuttavat voimakkaasti Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) täytäntöönpanoon. Syrjäisimpien alueiden kalastuslaivastojen hallinnointiin liittyvät yhteiset kysymykset Asianosaiset mainitsevat nykyisten laivastojen erityisten ongelmien syyksi sen, että syrjäisimmät alueet sisällytettiin vasta myöhään osaksi YKP:tä. Näitä ongelmia ovat alusten pieni koko, alhainen kapasiteetti ja merellä olevien alusten vähäisempi autonomia. Toisin kuin Manner-Euroopan alueet syrjäisimmät alueet eivät hyötyneet 1970- ja 1980-luvuilla EU:n varoista laivastojensa nykyaikaistamiseksi ja kalastuskapasiteettinsa lisäämiseksi. Syrjäisimpiä alueita alettiin sisällyttää osaksi YKP:tä, kun siinä otettiin käyttöön pyyntiponnistusta koskeva rajoitus 1990-luvulla. Tämä on tärkein syy sille, miksi syrjäisimmät alueet katsovat, että niitä on kohdeltu epäreilusti EU:n sääntelyn osalta. Syrjäisimmät alueet kutsuvat tätä kaksinkertaiseksi rangaistukseksi. Syrjäisimpien alueiden syrjäisyys on tunnustettu ja otettu huomioon yhtenä EU:n oikeuden yleisenä periaatteena. Sen perusteella on otettu käyttöön korvausjärjestelmä syrjäisimpien alueiden kalastus- ja vesiviljelytuotteiden lisäkustannuksia varten. Vuoteen 2013 asti lisäkustannusten korvaukset pohjautuivat itsenäiseen ohjelmaan, jolla oli oma sääntelynsä, hallinnointinsa ja budjettikohtansa. Syrjäisimpien alueiden asianosaiset eivät pidä korvauksia yleisesti ottaen riittävinä. Tyytymättömyys on lisääntynyt erityisesti sen jälkeen, kun tämä mekanismi sisällytettiin osaksi EMKR:ää. Vuodesta 2014 alkaen korvaussuunnitelmat ovat sisältyneet jäsenvaltioiden EMKR:n toimintaohjelmiin. Asianosaiset kyseenalaistavat sen, että korvaussuunnitelmat kuuluvat Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) ja EMKR:n sääntöjen alaisuuteen ja että suunnitelmia varten ei ole määritelty erityisiä täytäntöönpanosääntöjä joustavuuden kustannuksella. DT\1104199.docx 3/6 PE589.246v01-00
Tämä selittää syrjäisimpien alueiden päävaatimuksen erityisen POSEI-järjestelyn käyttöönotosta kalastusta varten, mitä käsiteltiin jo vuonna 2014 edellä mainitussa Omarjeen esittelemässä mietinnössä. Samaan aikaan syrjäisimmät alueet saavat enemmän tukea ja nauttivat suuremmasta yhteisrahoitusasteesta kuin muut alueet. Edeltävään järjestelyyn verrattuna EMKR:n alaisissa korvaussuunnitelmissa on nyt tarkoitus kattaa enemmän lisäkustannuksia. Muutamia Kanariansaarten suuria aluksia lukuun ottamatta syrjäisimpien alueiden kalastuslaivastot koostuvat suurimmaksi osaksi pienimuotoista kalastusta harjoittavista alle 12 metriä pitkistä aluksista. Aikaisemmin 1970- ja 1980-luvuilla tekemättä jääneiden uudistusten ja pahentuneiden ilmastovaikutusten vuoksi nykyiset laivastot vanhenevat nopeammin kuin muilla EU:n alueilla. Hyvin usein kalastuslaivastot ovat niin huonossa kunnossa, että se vaarantaa kalastajien turvallisuuden. Jotkut paikalliset toimijat pelkäävätkin, että alukset katoavat viimeistään 10 vuoden kuluessa. Tämän tilanteen sosioekonomiset seuraukset vaikuttavat vahvasti syrjäisimpiin alueisiin, jotka kärsivät jo korkeasta työttömyysasteesta (24,6 prosenttia Réunionilla, jossa nuorisotyöttömyys on 52,4 prosenttia). Kalastuslaivastoihin tehtävien investointien alhainen taso estää ponnistukset (mahdollisten) kalastajien työllisyyden, ammatin houkuttelevuuden, taitojen ja koulutuksen lisäämiseksi. Syrjäisimpien alueiden erityispiirteet Syrjäisimmät alueet ovat ainutlaatuisia ja siten monimuotoisia. Ne sijaitsevat eri mantereilla ja eri merialueilla, ja niiden historialliset taustat poikkeavat toisistaan. Esimerkiksi Mayotte ja Saint-Martin saivat vasta äskettäin syrjäisimmän alueen aseman. Kehitystaso ja hallinnollinen kapasiteetti vaihtelevat suuresti alueiden välillä. Tämä on otettava huomioon YKP:n täytäntöönpanon yhteydessä. Lisäksi syrjäisimmät alueet kärsivät poikkeavista maantieteellisistä olosuhteista ja erityisesti ilmaston vaikutuksista. Pinnanmuodostus ja merenpohjan sijainti vaikuttavat kalavarojen saatavuuteen ja käytettävyyteen. Asianosaiset vaativat siksi soveltamaan merialueita koskevaa lähestymistapaa. Lisäksi sijainti kolmansien maiden naapurissa aiheuttaa erityisiä ongelmia, jollainen on esimerkiksi laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS-kalastus) suuri määrä alueiden talousvyöhykkeillä. Päiväntasaajan ilmaston (Ranskan Guayana) ja trooppisen ilmaston (Guadeloupe, Réunion, Martinique, Mayotte ja Saint-Martin) seurauksena ilmankosteus on erittäin korkea, mikä vahingoittaa laivastoa nopeammin kuin Manner-Euroopan ilmasto. Alusten rappeutuminen ja laivaston korkea keski-ikä on aiheuttanut turvallisuusongelmia. PE589.246v01-00 4/6 DT\1104199.docx
Joillakin syrjäisimpien alueiden rannikkoalueilla kärsitään saasteiden ja tulokaslajien haitallisista vaikutuksista. Sen seurauksena kalastajien on täytynyt mukauttaa käytäntöjään ja/tai suunnata kauemmaksi merelle, mikä edellyttää erilaisten/uusien laitteiden käyttöä. Kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen vaikutukset Intian valtameren alueen asianosaiset näkevät ristiriidan YKP:n sisäisen ja ulkoisen ulottuvuuden välillä. Jotkut syrjäisimpien alueiden asianosaiset valittavat naapurissa sijaitsevien kolmansien maiden kanssa tehtyjen EU:n kestävää kalastusta koskevien kumppanuussopimusten kielteisistä seurauksista paikalliselle kalastukselle. Läntisellä Intian valtamerellä vain Réunionin pieni pitkäsiima-alusten osuus on aktiivinen näiden kalastuskumppanuussopimusten puitteissa. Niiden saaliit myös puretaan maihin ja jalostetaan Réunionilla. EU:n aavanmeren laivastot (27 EU:n kurenuotta-alusta, joista 13 on Ranskasta ja 14 Espanjasta, ja 30 pitkäsiima-alusta, joista 22 on Espanjasta, kuusi Portugalista ja kaksi Yhdistyneestä kuningaskunnasta) eivät kuitenkaan juuri pura saaliitaan Mayottella ja/tai Réunionilla vuoden 2014 kalastuskumppanuussopimusten puitteissa. Näitä aihealueita käsitellään tarkemmin valiokunta-aloitteisessa mietinnössä. Mitkä ovat ratkaistavat ongelmat? Useat asianosaisten esittämät seikat, ongelmat ja ajatukset kuuluvat jäsenvaltioiden vastuulle. Tällaisia seikkoja ovat esimerkiksi aktiviteettien yhteisrahoitukseen liittyvät seikat. Näitä kysymyksiä ei käsitellä yksityiskohtaisesti valiokunta-aloitteisessa mietinnössä. Yleisesti ottaen vaikuttaa siltä, että kalastustoimintojen hallinnointia ja valvontaa on vahvistettava. Markkinoiden elvyttämisen osalta on tehtävä rakenneuudistuksia ja monimuotoistettava tarjontaa. Siksi alan ammatillistumista (ylä- ja alapäässä) on tehostettava. Syrjäisimpien alueiden asianosaiset vaativat pääasiassa mahdollisuuksia laivastojensa uusimiseksi ja nykyaikaistamiseksi. Heidän mukaansa syrjäisimpien alueiden erityispiirteet ovat peruste laivastojen uudistamiselle ja nykyaikaistamiselle. Muun muassa seuraavia syitä on esitetty: Nykyaikaisemmat laivastot mahdollistaisivat kalastusalueiden monimuotoistamisen (rannikkoalueiden ulkopuolella) parantaisivat moottoreiden energiatehokkuutta auttaisivat täyttämään tiettyjen EU:n standardien, kuten turvallisuutta koskevien standardien, vaatimukset parantaisivat kalojen laatua mahdollistamalla kalojen pakastamisen aluksilla. Lisäksi todetaan, että virallisten alusten suurempi kattavuusalue jättäisi vähemmän pelivaraa LIS-kalastukselle. DT\1104199.docx 5/6 PE589.246v01-00
Valiokunta-aloitteisessa mietinnössä pyritään löytämään toteuttamiskelpoisia ratkaisuja, joita voidaan oikeasti toteuttaa nykyisen YKP:n puitteissa. Mietinnössä käsitellään siksi mahdollisuuksia käyttää paremmin ja/tai ottaa käyttöön nykyisen YKP:n säännöksiä. Kuten edellä esitetyistä vaatimuksista ja lähestymistavoista voidaan nähdä, vaikuttaa järkevältä jakaa lähestymistavat kahtia sen mukaan, mikä vaikuttaa toisaalta toteuttamiskelpoiselta nykyisen YKP:n puitteissa ja mikä voisi toisaalta oikeuttaa muutokset mahdollisessa tulevassa YKP:ssä vuoden 2020 jälkeen. Nykyisen YKP:n alainen olemassa oleva kehys Esimerkiksi seuraavia seikkoja tutkitaan tarkemmin: neuvoa-antavan toimikunnan perustaminen syrjäisimpiä alueita varten (kuten on säädetty nykyisessä YKP:ssä) nykyisen YKP:n parhaat käytännöt, joita voidaan soveltaa (muihin) syrjäisimpiin alueisiin EMKR:n varojen maksimointi paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet (CLLD) (esim. aluksista purkamisen mahdollistavien infrastruktuurien kehittäminen) vesiviljelyn mahdollisuudet (paikallisten lajien tuotanto paikallisten yritysten toimesta) 349 artiklan parempi käyttö. YMP:n mahdollinen tulevaisuus vuoden 2020 jälkeen Muun muassa seuraavia kysymyksiä on esitetty: Alusten uudistaminen kalakantojen tilasta riippuen? Laivastojen nykyaikaistaminen? Kapasiteetin uusi määritelmä? Rakennustuen palauttaminen yhdistettynä ammatillisia rakenteita koskevaan tukeen varojen hallinnointia varten? Tiettyjen kelpoisuusperusteiden tarkistaminen aluksia koskevien investointitukien saamiseksi erityisesti moottoreiden osalta? Haitallisten ilmastoilmiöiden ja ympäristöonnettomuuksien tapauksissa myönnettävien keskinäisten rahastojen saannin edellytysten tarkistaminen, kuten viitekausien muuttaminen? Lisäkustannuksia koskevien korvaussuunnitelmien jatkaminen ja sovittaminen yhteen tuottajaorganisaatioiden ja ammattien välisten rakenteiden perustamista koskevan tuen kanssa ilman tuen vähentämistä ja rajattomaksi ajaksi? Asianosaisilta odotetaan lisäpanoksia ja lisää arviointeja suoritetaan ennen kuin mietintöluonnos lähetetään käännettäväksi joulukuun puolivälissä. PE589.246v01-00 6/6 DT\1104199.docx