ARKTINEN ALUE JÄÄ SULAA MITÄ SITTEN?

Samankaltaiset tiedostot
ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA LPAMIR V-J PENNALA

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET KANSAINVÄLISEEN POLITIIKKAAN ARKTISELLA ALUEELLA. Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus TAPRI

sulavan arktiksen avainkysymykset Luonnonvarat ja hallinnointi

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Suomen laaja arktinen osaaminen näkyviin!

Evakuointivalmiuksien kehittäminen ja arktisen valmiuden nykytilaselvitys

Arktiset laivareitit: mahdollisuuksia ja uhkia Euroopalle

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

Arktista, kestävää kehitystä luontoa, elantoa, yhteistyötä

YMPÄRISTÖ- TURVALLISUUS ARKTISELLA ALUEELLA: VALTAPELI VS. KESTÄVÄ TURVALLISUUS

ARKTISEN ALUEEN MUUTOKSEN VAIKUTUS KANADAN TURVALLISUUSPO- LIITIIKKAAN

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi

Aavan meren suojelun edistäminen (nk. BBNJprosessi) Ympäristövaliokunta Sara Viljanen, YM Margareta Klabbers, UM

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Nokipäästöt ja niiden kulkeutuminen Arktiselle alueelle

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Luonnonvarojen yhteishallinta Kanadan mallin taustoja: Yhteishallinnan organisaatiorakenne. Poliittisen kansalaisuuden ilmeneminen

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki

Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys. HYOL ry:n syyspäivät Helsinki, Kristi Raik

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Sisältö. 1.Tausta ja tavoitteet. 2. Arktinen SAR ja sen haasteet. 3. Arktinen meripelastuskoulutus 4. Innovaatiotarpeet

Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa. Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti

Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston 20. kesäkuuta 2016 hyväksymät neuvoston päätelmät arktisesta alueesta.

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Arktiset tiedonlähteet

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

VENÄJÄN SOTILASPOLIITTINEN KEHITYS JA SUOMI

Katsaus Ruotsin merialuesuunnitteluun (Lähde: Joacim Johannesson & Thomas Johansson, Swedish Agency for Marine and Water Management)

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Luku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2

Venäjän biotalouden kehitys ja ilmastonmuutos

FLORIAN SCHULZ / VISIONSOFTHEWILD.COM PÄIVÄTYÖKERÄYS että jää sulaa. together possible TM

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

MERIPELASTUSTOIMEN KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ. Meripelastuskeskus Turku Varapäällikkö Ilkka Sahla

Suorituskykyselvitys arktisten maiden lento- ja meripelastustoiminnasta, koulutus- ja harjoitusyhteistyön sekä tiedonvaihdon kehittäminen.

Sotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta

Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi

Digitalisaatio, kyberturvallisuus ja Euroopan pohjoisten alueiden erityiskysymykset

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta

Ajankohtaista kansainvälisissä meriasioissa. Maria Laamanen Ympäristöministeriö Vaikuta vesiin päivät , Vaasa

MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN KUUTILLA?

SPEK Strategiapäivitys kysely valtuutetuille. Valtuuston seminaari Karim Peltonen

Arktisen alueen hallinto ja ympäristöyhteistyö

ARKTISEN YHTEISTYÖN VÄLTTÄMÄTTÖMYYS

Millainen on tämänhetkinen suhteenne Suomeen yleisellä tasolla? Hyvä Huono En osaa sanoa

Arktinen neuvosto päästöasioiden käsittely ja päästövähennyskeinot meillä ja muualla

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät

Kotkan meripäivät Itämeren aallot

Ajankohtaista merenhoidossa ja merten suojelussa

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

Meriliikenteen pakokaasupäästöt Tilannepäivitys. Jukka-Pekka Jalkanen Lasse Johansson

Aluesuunnittelupilotti kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvat alueet kartalle

JÄÄMEREN RAUTATIE ROVANIEMI-KIRKKONIEMI

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?

GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

JÄITÄ POLTELLESSA SUOMI JA ARKTISEN ALUEEN TULEVAISUUS

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere

Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto

Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan

Edessä väistämätön muutos

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle?

Arktinen kestävä matkailudestinaatio liisa kokkarinen

Musta hiili arktisella alueella

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos

Itämeren nimeäminen typenoksidipäästöjen erityisalueeksi (NECA); tiekartan hyväksyminen. Eeva-Liisa Poutanen Ympäristöneuvos YmV ja LiV 8.3.

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Pohjoisen merenkulun riskit ja niiden hallinta. Dos., TkT Eva Pongrácz Oulun yliopisto, Thule-instituutti

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

ELINKAARIPALVELUIDEN TULEVAISUUS. Espoo, Vesa Marttinen

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit

Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä

Esa Järvelä KOILLIS- JA LUOTEISVÄYLÄN KÄYTTÖ VUONNA 2030

Euroopan alueiden välisen yhteistyön (Interreg) näkymiä Aluekehitysasiantuntija Pia Pitkänen,

ULKOASIAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 12/2009 vp SUOMI JA ARKTISET ALUEET. Pohjoismaiden neuvoston Suomen. toimintakertomus 2008

BETWEEN CHANGE AND CONTINUITY: Making Sense of America s Evolving Global Engagement

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Frank Engel (PE602.

UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

SAKK:N MATKASSA ARKTISELLA ALUEELLA

Sataman turva-asiat. Henrik von Bonsdorff, ylitarkastaja Trafi Meri seminaari Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Tanska. Legoland, Billund

Valiokuntaehdotus meriturvallisuudesta arktisilla merialueilla

Suomen Keskusta r.p Aktiivinen arktinen politiikka tukee Suomen selviytymistä

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Transkriptio:

ARKTINEN ALUE JÄÄ SULAA MITÄ SITTEN? Jaakko Savisaari 3.11.2016

Maaliskuun loppu 2016 Viime maanantai 31.10. Ennätyssulaminen 2012

ARKTINEN ALUE TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ Paksu, monivuotinen jää on häviämässä Uusi, yksivuotinen jää on ohutta ja sulaa kesäisin. Ohut jää myös liikkuu enemmän ja vaikeuttaa jääennusteiden tekemistä. Monivuotinen jää ajautuu Kanadan ja Grönlannin puolelle.

ARKTINEN ALUE TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ Ikiroudan sulaminen Hiilidioksidi, metaani ja muut päästöt Ikiroutaa on sekä maalla että Pohjoisen Jäämeren pohjassa. Ikiroudan sulaminen on alkanut ja se jatkunee kiihtyvällä vauhdilla. Roudan sulaminen vapauttaa hiilidioksidia ja metaania sekä muita kasvihuonekaasuja. Nämä puolestaan kiihdyttävät ilmaston lämpenemistä ja kierre jatkuu. Metaani pystyy sitomaan 20-kertaa enemmän lämpöä kuin hiilidioksidi ja sen vapautuminen on siten huolestuttavampi ilmiö.

ARKTINEN ALUE TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ Musta Hiili ja päästöt Laivaliikenteestä ja muusta toiminnasta sekä kaukokulkeutumana musta hiili kiihdyttää jään sulamista jäätiköillä ja merijäällä. Aluspäästöistä on kansallisia, tiukkojakin rajoituksia, mutta kaukokulkeutumaan on vaikea vaikuttaa

ARKTINEN ALUE TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ Arktinen oskillaatio ja äkillinen lämpeneminen SSW AO>0 AO<0 Vaikuttavat merkittävästi koko maapallon ilmastoon

ARKTISEN ALUEEN MUUTOS Ensimmäiset vaikutukset luonnossa ja yhteisöissä Pohjoisten yhteisöjen perinteiset elintavat ovat uhattuina ympäristön muuttuessa. Arktiksen totutut peto-eläimet (kuten jääkarhu) ja muut eläimet (kuten mursut ja hylkeet) menettävät jäähän perustuvat elinmahdollisuutensa. Uusia petoja leviää pohjoiseen (kuten tappajavalas, joka syö muita valaita ja hylkeitä). Kalakantojen siirtymisestä pohjoiseen ei ole vielä varmaa näyttöä. Pieneliöstö on kokemassa rajua muutosta.

ARKTISEN ALUEEN TOIMINNALLINEN MUUTOS Muutoksen ajurit Merikuljetukset, öljy ja kaasu, kaivostoiminta,kalastus ja matkailu.

ARKTISEN ALUEEN MERIKULJETUSREITIT ARKTISEN ALUEEN TOIMINNALLINEN MUUTOS Muutoksen ajurit Siberia Arctic Ocean Northern Sea Route Northwest Passage Trans Polar Route? Greenland Pacific Ocean North Atlantic Ocean North America

ARKTISEN ALUEEN TOIMINNALLINEN MUUTOS Öljy ja kaasu Yhdysvaltojen Geologisen Tutkimuslaitoksen (USGS) laatiman arvion mukaan Arktiksessa on öljyä ja maakaasua määrä, joka vastaa noin 13 prosenttia hyödyntämättömistä öljy- ja 30 prosenttia kaasuesiintymistä maapallolla. Jos öljyn hinta nousee, tulee öljyn poraaminen kannattavaksi, vaikka toiminta edellyttää erikoisteknologiaa. Toisaalta jos ei nouse ja ympäristökysymykset nousevat entistä enemmän esiin, jäävät öljy ja kaasu merenpohjaan. Pääosa varannoista on rantavaltioiden talousvyöhykkeillä, joten kiistoja ei pitäisi olla.

ARKTISEN ALUEEN TOIMINNALLINEN MUUTOS Mineraalit Arktinen alue on mineraalirikas alue. - kultaa - rautaa - nikkeliä - alumiinia - timantteja - harvinaisia maametalleja - muita mineraaleja Kaikissa jäsenmaissa mineraalivarannot kiinnostavat myös kansainvälisiä yhtiöitä. Kiina on erittäin aktiivinen mineraaliasioissa. Kaivostoiminta tulee lisääntymään, vaikka kustannukset ovat korkeat.

ARKTISEN ALUEEN TOIMINNALLINEN MUUTOS Risteilyt, matkailu Risteilyt ja purjehdukset arktisella alueella ovat lisääntyneet merkittävästi. Kaikkia aluksia ei ole rakennettu arktisiin olosuhteisiin eikä niiden päällystöllä ole välttämättä riittävää kokemusta. Sekä Kanadan että Yhdysvaltojen rannikkovartiostojen pahin painajainen on arktinen Titanic. Kanadalla on jonkinlainen meripelastuskyky, mutta ongelmana on, etteivät risteilyalukset tai seikkailupurjehtijat ilmoita suunnitelmistaan.

ARKTISEN ALUEEN TOIMINNALLINEN MUUTOS Kalastus Kalastus on ollut perinteinen elinkeino alkuperäiskansoille. Tehokalastusta on harjoitettu Pohjois-Atlantilla, Barentsinmerellä ja Beringinmerellä. Atlantin kalakannat lienevät siirtyneet pohjoiseen, mutta Alaskan kantojen siirtymisestä Jäämerelle ei ole varmaa näyttöä. Kalastusoikeudet voivat olla konfliktin aihe tulevaisuudessa.

ARKTINEN ALUE UNCLOS YK:n merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS, 1982) perusteella rantavaltiot Venäjä, Norja, Tanska, Kanada ja Yhdysvallat voivat vaatia talousvyöhykkeensä (Exclusive Economic Zone, EEZ) ulottamista sovittua 200 meripeninkulman (370 kilometriä) perusvyöhykettä kauemmas. Venäjä ja Norja ovat vuonna 2010 (27.4.2010) sopineet neljä vuosikymmentä kestäneen rajakiistansa Barentsin merellä ja Norja on jättänyt EEZ-laajennusvaatimuksensa YK:lle vuonna 2006 ja saanut ratkaisusuosituksen vuonna 2009. Tanska ja Kanada ovat jättäneet vaateensa. Venäjä on jo esittänyt omat vaateensa 2001, mutta sen perusteet eivät kokonaisuudessaan ole kelvanneet YK:lle. Venäjä on nyt jättänyt omat tarkistetut vaateeensa. Yhdysvallat ei ole vielä ratifioinut UNCLOS:ia eikä sillä täten ole oikeutta vaatia EEZ-laajennusta.

ARKTINEN ALUE RANTAVALTIOIDEN TALOUSVYÖHYKKEEN LAAJENTAMISVAATEET

Yhdysvallat-Kanada 21 000 km 2, runsaasti öljyä ja kaasua, sopimatta. Kanada-Tanska Periaatteellinen kiista Hansin saaresta ja rajalinjan yksityiskohdista ARKTINEN ALUE Alue- ja rajakiistat Yhdysvallat-Venäjä Sovittu 1991, mutta Duuma ei vielä ratifioinut Huippuvuoret Mahdollinen kiista mannerjalustasta Venäjä-Norja 40-vuotinen kiista sovittu ja rajalinja hyväksytty 2010. Talousvyöhykkeiden laajennukset Norja valmis, muiden maiden vaatimuksia kootaan, YK:n käsittelyyn 2015 alkaen. Yhdysvallat?

ARKTINEN ALUE Arktinen Neuvosto Vuonna 1996 perustettu Arktinen Neuvosto muodostuu pohjoisen napapiirin pohjoispuolella sijaitsevista valtioista, jotka ovat Venäjä, Suomi, Ruotsi, Norja, Islanti, Tanska, Kanada ja Yhdysvallat. Vuonna 2008 Pohjoisen Jäämeren viisi rantavaltiota pitivät yhteisen kokouksen ja laativat Ilulissatin julistuksen. Julistuksessa rantavaltiot sitoutuivat toimimaan ja ratkaisemaan mahdolliset kiistansa UNCLOS:n mukaisesti sekä pitämään huolta Pohjoisen Jäämeren ekosysteemistä. Rantavaltiot sitoutuivat myös tiiviiseen yhteistyöhön muun muassa etsintäpelastus- ja tutkimustoiminnassa. Tämän kokouksen ja julistuksen jälkeen ovat sekä Yhdysvallat että Kanada muuttaneet politiikkaansa ja pitävät Arktista Neuvostoa tärkeimpänä yhteistoimintafoorumina alueellisia asioita käsiteltäessä.

ARKTINEN ALUE Etsintä- ja pelastussopimus (Arktinen Neuvosto) Vuonna 2011 solmittiin sopimus etsintä- ja pelastusvastuista Arktisen Neuvoston jäsenmaiden kesken. Vuonna 2013 solmittiin lisäksi öljyvahinkojen torjuntaa koskeva sopimus Kykyjen rakentaminen on vielä pahasti kesken.

ARKTINEN ALUE IMO YK:n alainen merenkulkujärjestö IMO on vuonna 2009 antanut suositukset polaarialueiden merenkulussa noudatettaviksi periaatteiksi ympäristön suojelemiseksi ja merenkulun turvallisuuden takaamiseksi. Arktisen Neuvoston merenkulkua arvioinut työryhmä esitti raportissaan (Arctic Maritime Shipping Assessment Report, 2009) lisävaatimuksia. Norjan johtamana arktiset valtiot esittivät, että ne sisällytettynä IMO:n suosituksiin määrättäisiin pakollisiksi Arktiksessa. Yhdysvallat tukee Norjan aloitetta. Määräykset on nyt saatu sovittua ja näyttää siltä, että IMO Polar Code astuu voimaan vuonna 2017. Vaikka turvallisuusmääräykset olisivat pakollisia, puuttuu arktiselta alueelta merenkulun turvaamiseen tarvittava infrastruktuuri ja koulutus kestää aikansa.

ARKTINEN ALUE Laajakaistan puute: tilannetietoisuus, some Current satellite systems don t cover -GEO (Inmarsat) ei toimi 75N leveyspiirin pohjoispuolella -LEO (Iridium) yhteyskatkoksia Tulossa (milloin?): NORJA 2 satelliittia piti laukaista 2014 VENÄJÄ useita järjestelmiä, alku 2014-2015 - ARKTIKA-M, sää ja hätäliikeknne - ARKTIKA-MS, tietoliikenne - ARKTIKA-MS2, valtion käyttö - ARKTIKA-R, kaukokartoitus, kaupallinen käyttö? KANADA 2 satelliittia

YHDYSVALLAT ARKTISET INTRESSIT Yhdysvalloissa ei yleisesti mielletä maata arktiseksi valtioksi. Kova turvallisuus tärkeää - kansallinen turvallisuus ja kotimaan puolustus - ydinsukellusveneet ja ilmavoimat - ennakovaroitusjärjestelmä (ohjuspuolustus) Pehmeä turvallisuus security, safety - jätetty rannikkovartioston vastuulle, ei resursseja eikä infrastruktuuria itsellä kymmeneen vuoteen (vastuu ulkoistettu kaupallisille toimijoille) Merenkulun vapaus korostettu arktisella alueella Beringinsalmen merenkulun turvajärjestelmä olematon, vaikka liikenne kasvanee tässä liikenteen pullonkaulassa merkittävästi lähitulevaisuudessa Luonnonvarojen hyödyntäminen - Alaskan öljyntuotanto on ollut laskussa pitkään - paineita merenalaisen öljyn ja kaasun hyödyntämiseksi, koeporaukset Pohjoisella Jäämerellä alkoivat kesällä 2012, nyt kuitenkin keskeytetty - kaivostoiminta Alaskassa kasvanee nykyisestä

YHDYSVALLAT ASEVOIMIEN ARKTINEN TOIMINTAOHJELMA Yhdysvaltojen merivoimat on ainoana hallinnonalana laatinut selkeän arktisen toimintaohjelman (Arctic Road Map). Asiakirja ulottuu vuodesta 2014 vuoden 2030 jälkeiseen aikaan. Taustalla ovat Pentagonin (DoD) Arktinen Strategia marraskuulta 2013 ja presidentti Obaman Kansallinen Artktinen Stragtegia toukokuulta 2014. Yhdysvaltojen merivoimien komentaja päätöksellä toukokuussa 2009 perustettiin ilmastonmuutosta seuraava yksikkö (Task Force Climate Change, TFCC). Suvereniteetin turvaaminen läsnäololla on sälytetty rannikkovartiostolle. Asevoimat operoi Arktiksessa ydinsukellusveneillä ja lentokoneilla ja miehittää ennakkovaroitusjärjestelmän tutka-asemat. Vuotuisia harjoituksia ICEX, Northern Edge, Northern Care.

YHDYSVALLAT RANNIKKOVARTIOSTON JÄÄNMURTAJAT Rannikkovartioston kaksi raskasta polaarijäänmurtajaa, Polar Sea ja Polar Star, ovat jo ylittäneet niille suunnitellun 30 vuoden eliniän. Polar Star on nyt kunnostettu 7-10 vuoden käyttöä varten. Ainoa hyvin toimintakuntoinen jäänmurtaja on ensisijaisesti tutkimuskäyttöön vuonna 1999 rakennettu USCGC Healy. Selvitysten mukaan uusia jäänmurtajia tarvitaan vähintään 4 raskasta ja 2 keskiraskasta. Päätös uusien murtajien rakentamisesta puuttuu.

KANADA ARKTISET INTRESSIT Kanadan arktinen alue on valtavan laaja. Kanadan hallituksella on kaksi strategista toimintaohjelmaa, joista tärkeämpi on arktinen strategia Our North, Our Heritage, Our Future. Arktiset asiat ovat pääministeri Harperin tärkeysjärjestyksessä korkealla. Kanadan hallituksen visiossa -arktinen alue on vakaa alue, jossa on vahvistetut rajat -taloudellinen kasvu ja kauppa ovat vakaita -pohjoiset yhteisöt ovat elinvoimaisia -ekosysteemi on elinvoimainen ja uusiutuva. Kanada investoi arktisen alueensa tutkimukseen, terveydenhoitoon ja turvallisuuteen.

KANADA ARKTISET INTRESSIT Suvereniteetti, suvereniteetti, suvereniteetti - 1800-luvulta asti - Kanadassa mielletään maa arktiseksi maaksi - paljon pohdintaa siitä mikä on se pysyvän läsnäolon taso, joka takaa oikeuden maahan ja ympäröiviin vesialueisiin - Yhdysvaltojen läsnäolo hiertää (ennakkovaroitusjärjestelmä), vaikka Yhdysvallat on tärkein liittolainen ja talouskumppani - luoteisväylän hallinta tärkeä (vs. merenkulun vapaus) Pehmeä turvallisuus tärkeää security, safety - monet viranomaiset pohjoisessa (puolustusvoimat, kuninkaallinen ratsupoliisi, rannikkovartiosto, muut hallinnonalat) - resursseja ja infrastruktuuria kehitetään - arktisen alueen militarisointi herkkä asia Luonnonvarojen hyödyntäminen - hyvin runsaasti mineraalivaroja ja hiilivetyjä. Kaivostoiminta kasvaa voimakkaasti, koeporauksia öljyn ja kaasun hyödyntämiseksi on tehty, mutta laajamittainen hyödyntäminen ei ole alkanut - alkuperäiskansojen oikeudet luonnonvaroihin on määritetty

KANADA ARKTINEN LÄSNÄOLO Hallitus on ottanut velvoitteekseen läsnäolon Arktiksessa merellä, maalla ja ilmassa. Kanadan rannikkovartiostolla on 18 jäänmurtajaa, joista kaksi on raskasta ja neljä keskiraskasta. Tehokkaan, uuden polaarijäänmurtajan hankinta on aloitettu. Merivoimille hankitaan 4-6 arktista vartioalusta (AOPS). Maavoimille on rakennettu koulutustukikohta Resoluteen. Kanada ja Yhdysvallat rakensivat kylmän sodan aikana tutkavalvontajärjestelmän (DEW, Distant Early Warning). Kanadassa on 47 tutka-asemaa. Ne on modernisoitu 1980-luvulla (North Warning System). Arktisen alueen läsnäolossa ja kattavassa valvonnassa tärkeä on Kanadan Rangers-järjestö, paikallisten osaaikareserviläisten muodostama joukko.

KANADA ARKTISET INTRESSIT - LUOTEISVÄYLÄ Luoteisväylän hallinta on Kanadalle hyvin tärkeä asia. Kanada haluaa kontrolloida kaikkea liikennettä väylällä (ja koko merialueellaan). Nyt alusten ilmoittautuminen viranomaisille on vapaaehtoista, mutta Kanada suunnittelee sen pakollistamista. Yhdysvalloilla on päinvastoinen kanta, se korostaa merenkulun vapautta. Yhdysvaltalaisen tankkerin purjehdus luoteisväylän kautta 1960-luvun lopulla hermostutti kanadalaisia ja Kanada loikin 100 mpk:n kontrollivyöhykkeen vuonna 1970. Syyskesällä 2013 purjehti ensimmäinen rahtialus sitten Manhattanin luoteisväylää Tyyneltämereltä Atlantille (Suomeen).

VENÄJÄ Venäjälle/NL:lle arktinen alue on ollut strategisesti hyvin tärkeä Stalinin ajoista 1930-luvulta (resurssit). Kylmän sodan aikana alue oli strategisesti tärkeä sotilaallisesti. Neuvostoliiton aikana myös liikennettä ja resurssien hyödyntämistä kehitettiin. Nyky-Venäjälle alue on hyvin tärkeä luonnonresurssien ja uusien liikenneväylien vuoksi. Näistä syistä ovat suvereniteetin turvaaminen ja taloudelliset edut tärkeitä. Tätä myös korostetaan Venäjän kansalaisille. Venäjä lisää voimakkaasti sotilaallista ja muuta viranomaisläsnäoloaan arktisella alueella - Pelastuskeskukset Pohjoisen Merireitin (NSR) varrella - Arktiset prikaatit - Laivasto- ja lentotukikohtien uudelleenavaaminen ja uusien rakentaminen - Uusi Arktinen Sotilaspiiri (voimaryhmä) on perustettu - 16.3.2015 Putin aloitti merkittävän laajat sotilaalliset valmiusharjoitukset, joiden painopiste oli pohjoisessa. Tarkoituksena oli näyttää voimaa Natoa vastaan.

Venäjän valmiusharjoitukset (Snap Execises) ovat tänään sääntö enemmän kuin poikkeus 2015: "The main task of the (combat readiness drill) is to assess the armed forces from the Northern Fleet's capabilities in fulfilling tasks in providing military security of the Russian Federation in the Arctic region," Russian Defense Minister Gen. Sergey Shoigu told the media outlet. "New challenges and threats of military security demand the further heightening of military capabilities of the armed forces and special attention will be paid to the state of the newly formed strategic merging (of forces) in the North." 75 percent of Russians believe the US and other Western powers are Russia s adversaries, bent on harming its interests. The figure may be startling, but it s not exactly surprising.

TURVALLISUUS Lisääkö sotilaallinen läsnäolo turvallisuutta vai konfliktin uhkaa? Jotkut tutkijat yhdistävät sotilaallisen läsnäolon ja konfliktin uhkan toisiinsa. Muistettakoon, että alue on jo pitkään ollut strategisten ydinasejärjestelmien valmiusalue. Asevoimat Arktisessa ovat turvaamassa valtioiden suvereniteettia, mutta vahvasti myös tukemassa muita viranomaisia. Asevoimilla on ainoina viranomaisina ainutlaatuisia kykyjä -alueen valvontaan, etsintään ja pelastustoimintaan -raskaaseen kuljetustoimintaan -tilapäisten tukikohtien rakentamiseen -ylipäätään arktiseen toimintaan. Näitä voidaan käyttää ja käytetään muiden viranomaisten tukemiseen. Kahdenvälinen ja monikansallinen yhteistoiminta oli kasvamassa (Ukrainan kriisi tosin katkaisi Venäjän sotilasyhteistyön). Taloudelliset edut ajavat yhteistoimintaan, eivät vastakkainasetteluun. Mahdollinen konflikti tulee heijastuksena Arktiksen ulkopuolelta.

Suomelle tärkeää? Alueen vakaus, joka edellyttää - Yhteistoimintaa (vastapuolen tuntemista) - Läpinäkyvyyttä kaikissa toimissa - Ennakoitavuutta

KYSYMYKSIÄ, KOMMENTTEJA? Vielä 1800-luvulla oletettiin pohjoisnavan olevan magneettinen rautavuori, jonka ympärillä on sulaa vettä.