MIETINTÖ JÄSENEHDOTUKSESTA mietintö 1. jäsenehdotuksesta polaarimatalien pohjoismaisesta tutkimuksesta 2. Valiokunnan ehdotus ehdottaa, että suosittaa Pohjoismaiden ministerineuvostolle, 3. Taustaa Sosiaalidemokraattinen ryhmä teki huhtikuussa 2009 ehdotuksen A 1472 polaarimatalien pohjoismaisesta tutkimuksesta. Ehdotusta käsiteltiin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa 27. elokuuta 2009. Ehdotuksen tekijät toivovat tutkimuksen lisäämistä polaarimatalien synnystä, koska nämä ovat uhkana muun muassa laivaliikenteelle ja luonnonvarojen hyödyntämiselle pohjoisilla alueilla. 4. Kuulemisvastaus Forslaget har været sendt i høring hos følgende instanser: Danmark: Meteorologisk institut Søfartsstyrelsen Danmarks Rederiforening Dansk polarcenter/ Under forsknings og innovationsstyrelsen Københavns Universitet, Niels Bohr instituttet, Is og klima Sekretariatet for ministeren for nordisk samarbejde sivu 1 / 5
Færøerne: Fiskeriministeriet Grønland: Finland: Miljöministeriet Havsforskningsinstitutet Meteorologiska institutet Åland: Island: Veðurstofa Íslands Siglingastofnun Íslands Rannsóknamiðstöð Íslands Hafrannsóknastofnun Stofnun Vilhjálms Stefánssonar Háskólinn á Akureyri Nesskip Eimskipafélag Íslands Norge: Meteorologisk Institutt Norges Forskningsråd Norges rederiforbund Bjerknessenteret for klimaforskning Havforskningsinstituttet Nansensenteret CICERO- senter for klimaforskning Til sekretariatet for Nordisk samarbeidsminister i Utenriksdepartementet. Sverige: Sveriges Meteorologiska och Hydrologiska Institut, SMHI (Miljödepartementet) Vetenskapsrådet (Utbildningsdepartementet) Forskningsrådet Formas (Miljödepartementet) Havsmiljöinstitutet, Göteborgs universitet (Utbildningsdepartementet) Sveriges redareförening Sammenfattende var høringssvarene positive overfor forslaget. Det blev påpeget, at en bedre viden og kundskab om de polare lavtryk vil medføre øget sikkerhed for al aktivitet på havet, og med den øgede trafik i de arktiske områder er det vigtigt, at de ekstreme vejrforhold bliver varslet i god tid. Det bliver også påpeget, at man kunne foreslå at øget forskning på dette område kunne være en del af det mere brede topforskningsinitiativ. 5. Valiokunnan näkemykset koulutusvaliokunnan kanta on sama kuin monessa positiivisessa lausuntovastauksessa annettu, ja valiokunnan mielestä meri- ja myös maaliikenteen turvallisuuden kannalta on tärkeää, että polaarimatalia pystyttäisiin ennakoimaan hyvissä ajoin. Pohjoisten alueiden lisääntyvä liikenne asettaa suurempia vaatimuksia pelastuslaitteistolle, ja hyvät sääennusteet ovat tehokkaiden pelastusoperaatioiden edellytyksiä. Kuten lausuntovastauksista käy ilmi polaarimatalille on tyypillistä se, että ne ovat aluksi pieniä ja vaikeasti havaittavia perinteisillä havaintoverkostoilla polaarisilla ja arktisilla merialueilla. Sääennustemalleihin tarvitaan tietty määrä havaintotietoa mahdollisesta polaarimatalasta ennusteen pe- sivu 2 / 5
rustiedoksi, jotta ne pystyvät ennakoimaan muutoksia pari päivään eteenpäin. Säähavaintotiedon kerääminen näillä alueilla on vaikeaa, koska ne ovat harvaan asuttuja ja äärimmäiset sääilmiöt ovat siellä vallitsevia. Tästä syystä satelliitit ja kaukohavannointi ovat tärkeimpiä työkaluja tiedon keräämisessä. Voidaan todeta, että napa-alueiden säähavainnointi satelliittien avulla on yksi meteorologisen tutkimuksen suurimpia haasteita, ja ala tarjoaa mahdollisuuksia huomattavien kansainvälisten tutkimustulosten saavuttamiseen. n elinkeinovaliokunta käsittelee tällä hetkellä sosiaalidemokraattisen ryhmän tekemää jäsenehdotusta, jonka aiheena on pohjoismainen avaruuspoliittinen yhteistyö. (A 1464/näring: jäsenehdotus pohjoismaisesta avaruuspoliittisesta yhteistyöstä). Jäsenehdotuksen ettälauseet kuuluvat seuraavasti: että se tekee aloitteen tutkimus- ja kehitystoimien sekä muiden panostusten lisäämiseksi tavoitteena parantaa pohjoisten ja arktisten alueiden ympäristö- ja luonnonvaravalvontaa. Samalla tulee arvioida nykyisen toiminnan parempaa koordinointia. että se arvioi mahdollisuuksia lisätä nykyisestään valvontatietojen vaihtoa Pohjoismaiden välillä. koulutusvaliokunnan mielestä näillä kahdella ehdotuksella on monia yhteisiä perusteluja ja näkökantoja. Polaarimatalien ennusteet laaditaan alueiden satelliittivalvonnan pohjalta ja tämä edellyttää tiedonvaihtoa ja maidenvälistä yhteistyötä avaruustutkimuksen alalla. Tiiviimmän yhteistyön tavoitteena on meriturvallisuuden parantaminen elinkeinoelämälle (kalastus, luonnonvarojen hyödyntäminen) ja matkailulle sekä parempi ympäristön valvonta. Tiedonvaihdon pitää olla kiinteä osa maidenvälistä yhteistyötä, aivan kuten nykyisen toiminnan koordinoinnin. 6. Päätelmät ehdottaa, että suosittaa Pohjoismaiden ministerineuvostolle, Stockholm 27 Lokakuu 2009 Ásmundur Einar Daðason (VG) Bente Dahl (RV), næstformand Monica Green (s) Bitten Høegh-Dam (S) Katrin Dahl Jakobsen (Jvfl) Mogens Jensen (S), formand Mats Johansson (m) Fredrik Karlström (ObS) Per Olaf Lundteigen (Sp) Gunn Olsen (A) Gunilla Tjernberg (kd) sivu 3 / 5
JÄSENEHDOTUS Jäsenehdotus polaarimatalien pohjoismaisesta tutkimuksesta Jäsenehdotus polaarimatalien pohjoismaisesta tutkimuksesta. Kasvanut tietoisuus ilmastonmuutoksesta ja säävaihteluista sekä lisääntynyt öljytoiminta, kalastus ja merenkulku arktisilla merialueilla edellyttävät parempia säävaroituksia turvallisuuden parantamiseksi arktisilla alueilla. Merenkulku vilkastuu myös Itämerellä ja Pohjanmerellä, jolloin on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota kaikkiin laivaliikenteen turvallisuutta koskeviin seikkoihin. Norjalaisessa tv-ohjelmassa kerrottiin, ettei ilmatieteilijöillä ole toistaiseksi ollut riittäviä teknisiä apuvälineitä polaarimatalien havaitsemiseksi ja varoitusten antamiseksi riittävän ajoissa. Polaarimatalat voivat nostattaa äärimmäisen kovia tuulia hyvin lyhyessä ajassa. Tämä voi aiheuttaa vaikeuksia merellä oleville laivoille ja kalastajille, mikä olisi helpommin vältettävissä, jos äärimmäisistä sääilmiöistä voitaisiin antaa luotettavampia varoituksia. Edellä mainitussa tv-ohjelmassa kerrottiin myös japanilaisista meteorologeista, jotka työskentelevät polaarimatalia koskevien kysymysten parissa ja jotka olivat onnistuneet tunnistamaan laajoja polaarimatalia hyödyntämällä muun muassa tietokoneiden suurta laskentatehoa. Monen vakavan ja selittämättömän haaksirikon syynä on mahdollisesti odottamaton äärimmäinen sääilmiö, josta ei ole annettu varoitusta. Meteorologit ovat pystyneet jälkikäteen varmistamaan tämän säätiedoista. Polaarimatala syntyy yleensä silloin, kun kylmä ilmamassa ja lämmin merellinen ilmamassa kohtaavat. Yleisesti voidaan todeta, että säävaroitukset paranevat koko ajan osaamisen kehittyessä ja uuden tekniikan myötä. Ilmaston lämpeneminen lisää sivu 4 / 5
luultavasti äärimmäisten sääilmiöiden todennäköisyyttä arktisilla ja niihin rajoittuvilla alueilla. Tarve saada luotettavampaa tietoa polaarimatalista ja niitä koskevista varoituksia on erittäin suuri. Siksi tarvitaan enemmän tutkimusta ja yhteistyötä myös Pohjoismaiden välillä. Olisi hyödyllistä, jos Pohjoismaat vahvistaisivat alan tutkimusta ja tekisivät asiaa koskevia konkreettisia aloitteita. Edellä esitetyn nojalla sosiaalidemokraattinen ryhmä ehdottaa, että suosittaa Pohjoismaiden ministerineuvostolle, Kööpenhaminassa 16. huhtikuuta 2009 Bendiks H. Arnesen (A) Sinikka Bohlin (s) Berit Brørby (A) Ole Vagn Christensen (S) Sigrun Eng (A) Monica Green (s) Billy Gustafsson (s) Kerstin Haglö (s) Helgi Hjörvar(A) Britt Hildeng (A) Mogens Jensen (S) Henrik Dam Kristensen (S) Asmund Kristoffersen (A) Gunn Olsen (A) Hans Olsson (s) Tuula Peltonen (sd.) Niels Sindal (S) Maria Stenberg (s) Jacob Söderman (sd) Tommy Tabermann (sd.) sivu 5 / 5