Jyväskylän seudun 20X0 sopimus sopimusluonnos 3.11.2010
Sopimuksen tavoitteet ja sisältö Sopimus koskee Jyväskylän seudun kuntia: Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen Sopimus perustuu kaikilta osin vapaaehtoisuuteen Sopimus pyrkii lisäämään Jyväskylän seudun kuntien maankäyttöön ja muuhun kehittämiseen liittyvää yhteistyötä sekä suunnitteluyhteistyötä kuntien raja-alueilla Sopimus noudattaa Jyväskylän seudun rakennemallityössä sovittuja tavoitteita ja periaatteita Sopimus toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttöperiaatteita ja maakunnan kehittämisen tavoitteita
Jyväskylän seudun maankäyttöä koskevat tavoitteet Uusi asuntorakentaminen ohjataan tukemaan KESKUSTEN ja niiden PALVELUJEN kehittymistä Jyväskylän seudulla tarjotaan ASUMISVAIHTOEHTOJA eri elämäntapoihin ja -tilanteisiin kaikille väestöryhmille Yritystoiminnalle ja monipuolisille osaamiskeskuksille luodaan uusia, keskeisiä sijaintipaikkoja Jyväskylän vahvaa, sijaintiin perustuvaa logistisen keskuksen asemaa kehitetään Palvelujen saavutettavuutta parannetaan ja liikkumistarvetta vähennetään luomalla KEVYEN LIIKENTEEN ympäristöjä ja sekoittamalla toimintoja Asumista ja työpaikkoja ohjataan kehitettävien JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISKÄYTÄVIEN yhteyteen Seudulle rakennetaan kattava, seudun asukkaita ja matkailijoita palveleva VIRKISTYSALUEIDEN- JA YHTEYKSIEN VERKKO VESISTÖJÄ ja niiden LÄHEISYYTTÄ hyödynnetään monipuolisesti seudun yhdyskuntarakenteen kehittämisessä Korkealuokkaisia asuinympäristöjä suunnittelemalla edistetään TURVALLISUUTTA ja YHTEISÖLLISYYTTÄ Jyväskylän seudulle luodaan OMALEIMAINEN, PAIKAN HENKEÄ ja KULTTUURIA kuvaava sekä KOHTAAMISIA mahdollistava yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenne on ILMASTONMUUTOSTA torjuva, eheä ja ekologinen
FLOW *) sisältää toimitilarakentamisen Vyöhykkeen kehittämisen periaatteet ASUMINEN: Aluetehokkuus ea = 0,10 0,40 LIIKKUMINEN: 20 % kerrostaloihin *) 30 % rivitaloihin 50 % omakotitaloihin keskimäärin 75 as. / ha Seudun väkiluvun arvioidusta kasvusta vyöhykkeelle 20 500 asukasta (51 %), 30 % nykyiseen taajamarakenteeseen, 70 % uusille alueille Joukkoliikennekäytävät, 100 % bussiliikenteen saavutettavissa, arkisin minimi 10 vuoroa Kevyen liikenteen kattava reitistö Kävelykeskustoja PALVELUT: etäisyys peruspalvelusta enintään 1 km
KNOW *) sisältää toimitilarakentamisen Vyöhykkeen kehittämisen periaatteet ASUMINEN: Aluetehokkuus ea = 0,40 0,60 LIIKKUMINEN: 100 % kerrostaloihin *) 0 % rivitaloihin 0 % omakotitaloihin keskimäärin 100 as. / ha Seudun väkiluvun arvioidusta kasvusta vyöhykkeelle 6 000 asukasta (15 %), kaikki nykyiseen taajamarakenteeseen 100 % vyöhykkeestä kevyen liikenteen verkossa, pääasiallinen kulkumuoto Tiheävuoroinen, sujuva bussiliikenne Kävelykeskustoja PALVELUT: etäisyys peruspalvelusta enintään 500 m
SHOW *) sisältää toimitilarakentamisen Vyöhykkeen kehittämisen periaatteet ASUMINEN: Aluetehokkuus ea = 0,50 0,70 LIIKKUMINEN: 100 % kerrostaloihin *) 0 % rivitaloihin 0 % omakotitaloihin yli 100 as. / ha Seudun väkiluvun arvioidusta kasvusta vyöhykkeelle 4 000 asukasta (10 %), kaikki nykyiseen taajamarakenteeseen Kävely toimivin kulkumuoto, viihtyisä ja laaja kävelykeskusta (sisä- ja ulkotiloja) Kevyen liikenteen verkostojen solmukohta, yhdistää muihin vyöhykkeisiin Hyvätasoinen bussiliikenne kävelykeskustan reunoilla PALVELUT: etäisyys peruspalvelusta enintään 200 m
GROW *) sisältää toimitilarakentamisen Vyöhykkeen kehittämisen periaatteet ASUMINEN: Aluetehokkuus ea = 0,05 0,15 LIIKKUMINEN: 0 % kerrostaloihin 30 % rivitaloihin *) 70 % omakotitaloihin keskimäärin 40 as. / ha Seudun väkiluvun arvioidusta kasvusta vyöhykkeelle 6 000 asukasta (15 %), lähes kaikki nykyiseen taajamarakenteeseen Henkilöautoliikenne (vähäpäästöiset hybridiautot), kimppakyydit Työssäkäynnin, opiskelun ja asioinnin kaikkina vuodenaikoina mahdollistava bussiliikenne PALVELUT: etäisyys peruspalvelusta enintään 2 km Vähintään 3 ympärivuotista peruspalvelua, esim. päivittäistavarakauppa
GROW / kuntakeskukset *) sisältää toimitilarakentamisen Vyöhykkeen kehittämisen periaatteet ASUMINEN: Aluetehokkuus ea = 0,05 0,20 LIIKKUMINEN: 10 % kerrostaloihin 20 % rivitaloihin *) 70 % omakotitaloihin keskimäärin 50 as. / ha Seudun väkiluvun arvioidusta kasvusta vyöhykkeelle 6 000 asukasta (15 %), lähes kaikki nykyiseen taajamarakenteeseen Henkilöautoliikenne (vähäpäästöiset hybridiautot), kimppakyydit Työssäkäynnin, opiskelun ja asioinnin kaikkina vuodenaikoina mahdollistava bussiliikenne PALVELUT: etäisyys peruspalvelusta enintään 2 km Kuntakeskuksen julkiset ja kaupalliset peruspalvelut
SLOW *) sisältää toimitilarakentamisen Vyöhykkeen kehittämisen periaatteet ASUMINEN: Aluetehokkuus ea = 0,04 0,10 LIIKKUMINEN: 0 % kerrostaloihin 10 % rivitaloihin *) 90 % omakotitaloihin Henkilöautoliikenne (vähäpäästöiset hybridiautot), kimppakyydit Autottomien asiointimahdollisuudet turvataan palvelu- tai kutsuliikenteellä keskimäärin 30 as. / ha Seudun väkiluvun arvioidusta kasvusta vyöhykkeelle 3 000 ja haja-asutusalueille yhteensä 500 asukasta (yhteensä 9 %), tavoitteena ohjata merkittävä osa rakentamisesta kylien yhteyteen PALVELUT: etäisyys peruspalvelusta enintään 3 km Vähintään 1 ympärivuotinen peruspalvelu, esim. kyläkoulu, kauppa
JYVÄSKYLÄ Laukaa Vihtavuori Leppävesi Keljonkangas Hankasalmi Toivakka Korpilahti Uurainen Petäjävesi Palokka Vaajakoski Muurame Säynätsalo Valkeamäki Kanavuori Kauramäki Majanoro Kuokkala Keskusta Tikkakoski Puuppola Lievestuore Hankasalmen as. Hirvaskangas Kyynämöinen Höytiä Jokihaara Vehniä Kuikka Kuusa Äijälä Kärkkäälä Tarvaala Vuontee Ristimäki Venekoski Savio Ruuhimäki Leppälahti Huikko Tikkala Isolahti Oravasaari Kankainen Nyrölä Kintaus Kuohu Niemisjärvi Saakoski Kankainen Vesanka Jyväskylän seudun rakennemallikartta 20X0
Rakennemallin kehittämisperiaatteet Joukkoliikennepohjaista maankäyttöä edistetään aktiivisesti FLOW-vyöhyke rakennetaan pääosin kattavan bussiliikenteen varaan SHOW- ja KNOW-vyöhykkeitä kehitetään bussiliikenteen ehdoilla GROW-vyöhykkeen palvelukeskuksiin rakennetaan työssäkäynnin, opiskelun ja asioinnin mahdollistavia bussilinjoja Kevyen liikenteen verkko rakennetaan kattavaksi yhdistämällä kaikki KNOWalueet, erityistä huomiota kiinnitetään kuntarajat ylittäviin väyliin Kaikessa kuntarajat ylittävien liikenneväylien suunnittelussa keskustellaan linjauksista ja toteuttamisjärjestyksestä seudullisesti Raideliikenteen tulevaisuuden kehittymismahdollisuuksia ei muulla maankäytöllä estetä
Rakennemallin kehittämisperiaatteet Yhdyskuntarakennetta eheytetään Jyväskylän seudun maankäytössä kaikilla tavoilla, taloudellisemmaksi, toimivammaksi ja ekologisemmaksi Toteutus rakennemallin vyöhykkeiden kehittämisperiaatteiden mukaisesti Merkittävä liikepaikkarakentaminen ja seudullisesti merkittävät työpaikkakeskittymät käsitellään seudun maankäytössä yhteisesti, esim. Kauppakeskusalueet Energiatuotantoyksiköt Suuret työpaikkakeskittymät Seudun maankäytössä varaudutaan palvelujen seudulliseen kehittämiseen ja yhteiseen palvelurakentamiseen
Rakennemallin kehittämisperiaatteet Ulkoilu- ja virkistysreittejä suunnitellaan seudullisesti ja näin turvataan niiden jatkuvuus ja alueellinen kattavuus Hallittua hajarakentamista kehitetään, mikäli se täyttää yhdessä sovitut kriteerit Alueellinen ja yleisesti järjestetty vesihuolto ja jätevesihuolto Riittävä tonttikoko maaseutumaisen elämäntavan ja omatoimisuuden mahdollistamiseksi Kattava ja tehokas tietoliikenneverkko (liikkumisen minimointi), etätyötilat Energiatuotannon paikalliset ja yksilölliset ratkaisut Kierrätysvelvollisuus Palvelut ja sujuvat liikenneyhteydet ylläpitävä yhdyskuntarakenne
Seuranta Seuranta koskee rakennemallin toteutumista ja Jyväskylän seudun maankäyttöä koskevaa sopimusta Seurantaa toteutetaan Jyväskylän seudun kaavoittajien ns. Verkkariryhmässä, joka kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa Seurantaryhmässä käsitellään mm: Kuntien hankkeita ja niiden vaikutuksia naapurikuntiin ja maankäytön yhteen sovittamiseen Jokaisen kunnan toimenpiteet sopimuksessa mainittujen tavoitteiden osalta Kuntien kaavoituskatsauksia ja -ohjelmia, joita jaetaan eteenpäin Seurantaryhmä raportoi rakennemallin toteutumisesta seudun kunnanhallituksille