FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 1/2016 Aika 21.3.2016 klo 9:00-12:00 Paikka Läsnä Poissa Fingrid Oyj, Helsinki Juhani Järvelä pj. Esa Hyvärinen Raimo Härmä Ilkka Latvala Pekka Manninen Jorma Myllymäki Stefan Sundman Jarmo Tanhua Tuomas Timonen Jussi Jyrinsalo siht. Jukka Ruusunen Riikka Hirvisalo-Oja Jarmo Kurikka Jukka Mikkonen Oulun Energia Fortum Oyj Kymenlaakson Sähköverkko Oy Metsä Group Helen Oy Elenia Oy UPM Energy Teollisuuden Voima Oy Kemijoki Oy Fingrid Oyj Fingrid Oyj Caruna Oy Nurmijärven Sähkö Oy Stora Enso Oyj 1 Avaus, läsnäolijoiden ja asialistan toteaminen Puheenjohtaja Juhani Järvelä avasi kokouksen. Todettiin läsnäolijat ja tehtiin lyhyt esittäytymiskierros. Hyväksyttiin asialista. Samalla käytiin läpi vuoden 2016 kokousten vuosikello karkeine teemoineen. Puheenjohtaja toivoi asioiden käsittelyyn mahdollisimman suurta konkretiaa ja neuvottelukunnan toiminnan jatkuvaa itsearviointia, esimerkiksi jokaisen kokouksen yhteydessä (ks. kohta 7). 2 Kilpailuoikeudellisen ohjeistuksen sitovuuden toteaminen Käytiin läpi kilpailulainsäädännön noudattamista koskevan ohjeen keskeinen sisältöjä todettiin sen sitovan kokouksen toimintaa. Keskusteltiin hyvän yleisperiaatteen olevan, että asioista puhutaan menemättä yksittäisten yhtiöiden asioihin sen enempää kuin ne ovat jo julkisia. 3 Edellisen kokouksen muistio Hyväksyttiin 14.12.2015 pidetyn kokouksen 16.12.2015 päivätty muistio.
4 Kertaus Fingridin toiminnasta ja tuloksista vuonna 2015 sekä katsaus yhtiön ajankohtaisiin asioihin Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen kertasi vuoden 2015 keskeisiä tapahtumia. Ensiksi käytiin läpi energiajärjestelmässä tapahtuvaa murrosta, jossa säätökykyiset voimalaitokset korvautuvat tuetulla ja vaihtelevalla tuotannolla. Lyhyellä aikavälillä kehitys on johtanut pohjoismaisen pörssisähkön ennätysalhaiseen hintatasoon, joka uhkaa sähkön riittävyyttä ja sähkömarkkinoiden toimivuutta. Tilanteen korjaaminen edellyttäisi eri tuotantovaihtoehtojen toimintaedellytykset varmistavaa poliittista ohjausta, mutta kansallisen tason päätökset eivät tähän enää riitä, vaan toimenpiteitä tulisi tehdä vähintään Pohjoismaisella ja Itämeren alueen tasolla. Tämä edellyttää tiivistyvää ja entistä tavoitteellisempaa yhteistyötä paitsi lähialueen kantaverkkoyhtiöiden, myös poliittisten päättäjien välillä. Tähän aiheeseen tarttunee myös Pohjoismaisen ministerineuvoston Jorma Ollilalle tehtäväksi antama selvitys pohjoismaisen energiayhteistyön kehittämiseksi. Neuvottelukunta keskusteli siitä, miten kaikki alan yritykset tuntuvat kantavan yhteistä huolta nykytilanteen ongelmista, mutta miten asiaa ei toisaalta tunnuta saatavan riittävän ylätasolla pysyen ja konkreettisesti poliittisten päättäjien tietoon. Nyt keskustellaan helposti yksityiskohdista, jolloin ratkaisutkin palvelevat usein lyhyen aikavälin osaoptimointia. Sovittiin asiaan palattavan kesäkuun kokouksessa, jolloin pyritään konkretisoimaan ongelmien ratkaisuun myös toimenpiteitä. Osan toimenpiteistä alan yritykset voivat tehdä itse, mutta keskeiset kysymykset ovat poliittista päätöksentekoa, jolloin yritysten tulee vaikuttaa päättäjiin viestinnän kautta. Pidettiin tärkeänä, että kansainvälisessä keskustelussa myös suomalaisen teollisuuden ääni saadaan kuulumaan. Suomi oli vuonna 2015 vahvasti tuontiriippuvainen (noin viidennes kokonaishankinnasta). Talven kulutushuippu oli ennätyssuuri, ja sen aikana kokonaiskulutuksesta katettiin tuonnilla lähes 30%. Sähkömarkkinat toimivat tässäkin tilanteessa hyvin ja ohjasivat sähköä sinne, missä sitä tarvittiin. Marginaalit ovat kuitenkin entistä pienempiä, eli markkinoiden toiminta voi vaikeutua oleellisesti jopa yksittäisistä vikatapauksista. Neuvottelukunta pitikin tärkeänä, että Fingrid viestisi kulutushuipun lisäksi tarkemmin voimajärjestelmän toimivuudesta ja häiriöriskin suuruudesta kyseisellä tunnilla. Myös kysynnänjouston määrästä oltiin kiinnostuneita. Fingridin toimintaan liittyen käytiin läpi keskeiset mittarit, jotka kuvaavat yhtiön onnistumista suhteessa asiakkaisiin ja yhteiskuntaan: Kantaverkon häiriöistä aiheutui vuonna 2015 keskimäärin kahden minuutin keskeytys liittymispistettä kohden. Pullonkaulatunteja Suomen ja Ruotsin välillä oli 51% ajasta. Asiakastyytyväisyys oli kouluarvosana-asteikolla 8,5. Kantaverkkohinnoittelu oli edullisimpia vastaavan verkkoinfran (400 ja 110 kv) omaavien eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden joukossa.
Näistä pullonkaulatunnit ovat suuri haaste, jota Fingrid pyrkii lyhyellä aikavälillä helpottamaan parantamalla rajasiirtoyhteyksien käytettävyyttä. Pidemmällä aikavälillä Fingrid pyrkii rakentamaan lisää rajasiirtoyhteyksiä, minkä suhteen myös regulaatio muuttui vuodenvaihteessa siten, että pullonkaulatulot käsitellään jatkossa erillään kantaverkkotuloista - tarkoituksena kohdentaa ne suoraan pullonkauloja lieventäviin verkkoinvestointeihin. Vuoden 2015 pullonkaulatuloista kertyneen ylituoton Fingrid siirsi kuitenkin vielä alennuksena vuoden 2016 kantaverkkohinnoitteluun. Verkkopalveluiden hinnoittelun suhteen taas regulaatio muuttui siten, että sallittua tuottotasoa määriteltäessä käytetään edellisen vuoden valtion 10 vuoden korkonoteerausten sijaan kyseisen koron kymmenen vuoden keskiarvoa. Yhtiön investoinnit vuonna 2015 olivat 142 miljoonaa euroa suurimpien meneillään olevien hankkeiden liittyessä uusien 400 kv yhteyksien rakentamiseen länsirannikolle (yhteensä 250 miljoonaa euroa) ja Turun seudulta kohti itää (yhteensä 135 miljoonaa euroa). Seuraavan kymmenen vuoden ajanjaksolla Fingridin verkkoinvestoinnit tulevat olemaan yhteensä noin 1,2 miljardia euroa. Ajankohtaisista asioista käytiin läpi ensinnäkin eurooppalaisten verkkosääntöjen aikataulut. Pisimmällä ovat markkinasäännöt ja verkon liityntäsäännöt, jotka ovat suurelta osin jo jäsenvaltioiden hyväksymiä ja tulossa voimaan 6-10 kk kuluessa hyväksynnästä. Verkon käyttöön liittyvistä säännöistä jäsenvaltiot ovat äänestämässä kuluvan vuoden aikana. Lainsäädäntötyö on työllistänyt Fingridiä rajusti, etenkin kun komissiolla on ollut tapana tehdä niihin viime hetken muutoksia, joiden suhteen on oltava tarkkana. Fingrid on perustanut kansallisia sidosryhmiä varten kolme kertaa vuodessa kokoontuvan verkkosääntöfoorumin sääntöjen kansallisen käyttöönoton tueksi. Datahub-projektissa on julkaistu dokumentit liiketoimintaprosessien tiedonvaihdosta, teknisestä rajapinnasta ja datastandardista. Tietokonversiotyö on käynnistynyt ja sitä tukemaan on perustettu alan yritysten välinen tietokonversiotyöryhmä. Toimialalle pidetään näistä teemoista avoin tilaisuus 30.5. Myös pohjoismainen taseselvitysyhtiö esett on valmistellut runsaasti asiakasmateriaalia ja käynnistänyt pohjoismaisen referenssiryhmän. Taseselvityksen testaus on käynnistymässä ja lopullinen käyttöönotto on tapahtumassa lokakuussa. 5 Toimintaympäristön kehitys ja sen vaikutukset asiakkaisiin Käytiin läpi jäsenten näkemyksiä toimintaympäristön kehittymisestä ja sen Fingridille asettamiin haasteisiin. Ohessa yhteenveto esitetyistä mielipiteistä: Teollisuusyrityksillä ja sähkön tuottajilla on suuri tarve tehostaa toimintojaan. Samalla kuitenkin ulkoiset tekijät korottavat jatkuvasti kustannuksia. Tällaisia ovat mm. erilaiset verot ja lakisääteiset velvoitteet, mutta myös kantaverkkomaksujen korotukset. Etenkin teollisuus kokee, että kulutuksen pitkä käyttöaika pitäisi ottaa entistä enemmän huomioon kantaverkkomaksuja alentavana tekijänä. Toisaalta kysyntäjousto antaa teollisuustoimijalle myös ansaintamahdollisuuksia. Tuotantoinvestointipäätöksiä on hyvin vaikeaa tehdä nykyisessä markkinatilanteessa, kun sähkön tukkuhinnat ovat ennätysalhaalla. Samalla myös regulaatio ja lainsäädäntö ovat turhan tempoilevia investointien pitkään pitoaikaan verrattuna. Sähkönkäytön ajoittaiset rajoitukset alkavat näyttää nykymenolla väistämättömiltä.
Sähkömarkkinoille ei kaivata enää uusia tukimekanismeja, vaan markkinaehtoisia rakenteita. Jos jotain pitää tukea, niin mieluummin suoraan investointeja. Digitalisaatio tulee vaikuttamaan kaikkeen toimintaan luoden sekä mahdollisuuksia, mutta myös uhkia. Asiakasdatan määrä kasvaa ja sen hyödyntäminen on mahdollista monin eri tavoin. Kyberuhat ovat todellisia, mutta niillä on tarvittaessa - esim. älyverkkoihin liittyen - myös turhan helppo pelotella suurta yleisöä. Hajautunut tuotanto yleistyy myös jakeluverkoissa, jolloin verkko tarjoaa tarvittavan varasyötön. Tämä synnyttää osaltaan tarvetta muuttaa jakeluverkkotariffit tehopohjaisiksi. Toisaalta jakeluverkkojen toimitusvarmuusvaatimukset kiristyvät samalla kun verkkojen rakentamiseen liittyvä pykäläviidakko ei ainakaan edesauta tarvittavan infran rakentamista. Verkkotariffeihin liittyvä regulaatio vaikutti jo olevan stabiili seuraavat kahdeksan vuotta, kunnes hinnankorotuksiin liittynyt vastareaktio nosti taas esiin uuden epävarmuuden tulevaisuudesta. Eurooppalainen regulaatio ja verkkosäännöt vaativat tarkkaa seuraamista. Pitää varoa, ettei mennä takapakkia osa-alueilla, joilla olemme Suomessa ja Pohjoismaissa jo omat ja toimivat ratkaisumme löytäneet. Sähköjärjestelmän toimivuus huolestuttaa. Rajasiirtoyhteyksiä tarvitaan lisää, etenkin Ruotsin suuntaan. Tehon ja inertian riittävyyden lisäksi myös ilmastollisilta tekijöiltä on syytä suojautua entistä paremmin. Teollisuudelle myös verkon kautta välittyvät jännitekuopat ovat uhka. 6 Digitalisaatio ja sähköiset palvelut Jukka Ruusunen johdatteli aiheeseen kertaamalla Fingridin toiminnan painopisteet, joista yksi on liiketoiminnan digitalisointi. Tämä on pitkä projekti, jossa on rakennettava sovellusten lisäksi myös uusia yhtiötason IT-struktuureja. Esimerkkeinä Fingridin ITsovelluksista käytiin läpi mm. kattavan verkkosuunnittelun ja omaisuuden hallintajärjestelmän rakentaminen sekä työturvallisuuden mobiiliraportointijärjestelmä. Omien tietojärjestelmien kehittämisen lisäksi on tärkeää avata tietoa ja rajapintoja myös ulkoisten tahojen käyttöön, jotta myös nämä voivat kehittää omana liiketoimintanaan uusia, entistä tehokkaampia ratkaisuja voimajärjestelmän tarpeisiin. Jorma Myllymäki kertoi, että Elenialla digitalisaation keskeisiä ajureita ovat asiakaspalvelun laadun parantaminen ja sisäisten prosessien tehostaminen. Nämä tukevat myös toisiaan, sillä omat prosessit tehostuvat nimenomaan, kun asiakkaat osaavat saamaansa tietoon - esim. keskeytystietoihin - perustuen vaatia yhä parempaa laatua. Myös sähkömarkkinoiden edistäminen ja toimitusvarmuuden varmistaminen toimivat digitalisaation ajureina. Tärkeää on kuitenkin ensin laittaa perusasiat, kuten järjestelmien välinen integraatio kuntoon, ennen kuin kehitetään laajamittaisesti uusia palveluita. Esimerkkeinä Elenian uusista palveluista käytiin läpi mm. sähkökatkokarttapalvelu, maakaapeloinnin reaaliaikatiedot ja sähköliittymän hintalaskun.
7 Muut asiat Esa Hyvärinen kertoi esimerkkejä Fortumin digitalisaatioprojekteista, jotka liittyvät sekä sähköntuotannon kustannustehokkuuteen ja optimointiin että kuluttajille tarjottaviin lisäpalveluihin, kuten oman energiankäytön optimointiin. Jälkimmäiseen liittyen avainsana on kaksisuuntaisuus, jossa kuluttaja voi toimia myös sähkön tai lämmön tuottajana. Myös nykyisten toimijoiden, kuten Fortumin kannattaa hakea mahdollisuuksia tehojen aggregoinnista eri tarpeisiin, esim. kulutuksen joustoon eikä jättää tätä kokonaan uusille toimijoille. Hyvärinen kertoi myös, että sähkönmyyjä löytää nykyään valtaosan asiakkaistaan netin välityksellä, mikä edelleen korostaa digitalisaation merkitystä. Neuvottelukunta kävi alustusten pohjalta keskustelua, jossa oli esillä mm. tehonsiirtojen kaksisuuntaisuuteen liittyvät verotusongelmat. Mikäli kaksisuuntaisuutta todella halutaan, tulisi näitä ongelmia nostaa paremmin esiin vaikkapa Fingridin toimesta. Fingridin toivottiin myös jakavan hyviä kokemuksiaan esimerkiksi erilaisten teematilaisuuksien kautta. Esittelemällä toimivia ratkaisuja voitaisiin mm. hälventää älyverkkoihin liittyviä kyber-ja asiakasturvallisuuspelkoja. Tosin todettiin digitalisaation vaativan myös runsaasti kokeiluja ja välillä epäonnistumisiakin, mitä perinteikkäällä energia-alalla pelätään joskus vähän liikaakin. Tehtiin lyhyt itsearvio kokouksesta. Koettiin neuvottelukunnan toiminnan muuttuneen entistä keskustelevammaksi ja tietosisällön olleen hyvä. Toivottiin ja uskottiin, että kaikki ikävätkin asiat todella nostettiin pöydälle. Joidenkin asioiden koettiin jääneen hieman ilmaan, eli kaivattiin lisää keskustelua siitä, mitä itse kukin ja etenkin Fingrid voi tehdä asioiden eteenpäinviemiseksi. Koettiin yleisesti hyvänä, että keskusteluissa nousee esiin alan yrityksille selkeitä viestintätarpeita. Puheenjohtaja totesi lopuksi, että neuvottelukunnan jäsenet pyrkisivät aina osallistumaan kokouksiin sekä olemaan mukana kokouksen loppuun saakka, jotta jokaisen tietämys saataisiin yhteisten asioiden kehittämiseen. 8 Seuraava kokous Seuraava kokous pidetään keskiviikkona 8.6.2016 koko päivän mittaisena eli kalenteriin varaus noin klo 8.30-22.00. Tarkempi aikataulu ja ohjeistus lähetetään hyvissä ajoin neuvottelukunnan jäsenille. Vakuudeksi Muistio tarkastettu sihteeri