KIRJALLINEN KYSYMYS 380/2004 vp Ammattikorkeakoulujen osaamisen hyödyntäminen kansallisissa sosiaali- ja terveysalan kehittämishankkeissa Eduskunnan puhemiehelle Valtioneuvosto asetti 13.9.2001 projektin terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi. Projektille nimettiin johtoryhmä, ja johtoryhmä nimesi hankkeen taustatyöhön viisi selvityshenkilöä ja heille tukiryhmät. Hankkeen raportissa (3:2002) tehdään esityksiä niiksi toimenpiteiksi, joihin tulisi ryhtyä terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi. Raportissa kuvatun kehittämistyön tavoitteena on turvata terveyspalvelut kaikille kansalaisille heidän tarpeitaan vastaavasti. Raportin mukaan palvelujärjestelmää kehitetään kuntien ja valtion yhteistyönä huomioimalla yksityisen ja kolmannen sektorin toiminta. Potilaalle taataan riittävä tiedonsaanti ja osallistuminen häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Uudistusten avulla varmistetaan palveluiden jatkuvuus, oikea-aikaisuus sekä turvallisuus ja laatu, edistetään eri toimintojen yhteistyötä ja kannustetaan kustannustehokkuuteen. Vastaavasti sosiaalialan tulevaisuuden turvaamiseksi sosiaali- ja terveysministeriö asetti 3.10.2002 kansallisen sosiaalialan kehittämisprojektin selvittämään, miten ennalta ehkäisevää toimintaa ja sosiaalipalveluja tulee uudistaa ja parantaa niin, että ne tukevat ihmisen kehittymistä ja vähentävät syrjäytymistä ja sosiaalisten ongelmien syntymistä ja kasaantumista. Kansallisen sosiaalialan kehittämisprojektin 25.3.2003 julkistettujen esitysten pohjalta ja hallitusohjelmaan nojautuen valtioneuvosto päätti erilaisista toimista sosiaalialan kehityksen turvaamiseksi, kuten palvelujen saamisesta ja laadun turvaamisesta, palvelurakenteen ja toimintojen kehittämisestä sekä henkilöstön saannista, osaamisesta ja työolojen kehittämisestä. Lisäksi päätettiin käynnistää mm. Hyvinvointi 2015 -ohjelman valmistelu. Edellä kuvatut kansalliset kehittämishankkeet toteutetaan valtakunnallisina, alueellisina ja paikallisina osahankkeina. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää runsaasti arviointi-, tutkimus- ja kehittämistyötä. Ammattikorkeakoululain (351/2003) mukaan ammattikorkeakoulujen tehtävänä on kasvatusja koulutustehtävänsä lisäksi "harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä". Edellä kuvatuista tehtävistään johtuen ammattikorkeakoulut ovat erittäin hyviä yhteistyökumppaneita pyrittäessä saavuttamaan kansallisten sosiaali- ja terveysalan hankkeiden tavoitteita. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten aiotaan hyödyntää ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämisosaaminen kansallisissa sosiaali- ja terveysalan kehittämishankkeissa? Versio 2.0
Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 2004 Paula Risikko /kok 2
Ministerin vastaus KK 380/2004 vp Paula Risikko /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula Risikon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 380/2004 vp: Miten aiotaan hyödyntää ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämisosaaminen kansallisissa sosiaali- ja terveysalan kehittämishankkeissa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Valtioneuvoston antamat periaatepäätökset terveydenhuollon (11.4.2002) ja sosiaalialan (2.10.2003) tulevaisuuden turvaamisesta toteutetaan sosiaalialan kehittämishankkeena ja kansallisena terveyshankkeena. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa ja koordinoi näitä hankkeita ja antaa valtakunnallista tukea kunnille ja seutukunnille. Alueellisesti ja paikallisesti varsinaisessa kehittämistyössä keskeisinä toimijoina ovat kunnat, joiden hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen alueen korkeakoulut voivat osallistua. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2003 2008 todetaan, että ammattikorkeakoulut ovat muodostuneet keskeiseksi osaksi alueellista innovaatiojärjestelmää ja niiden tutkimus- ja kehittämistyö on nopeasti laajenemassa. Ammattikorkeakoulujen erityisenä vastuualueena kehittämistyössä painotetaan pienen ja keskisuuren yritystoiminnan tukemista sekä yhteiskunnan hyvinvointipalvelujen kehittämistä. Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen mukaan ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistyö on tarpeellista alueiden toiminnan kehittämisessä ja sen tulisi sosiaali- ja terveysalalla keskittyä konkreettiseen alueen palvelujen kehittämiseen. Sosiaalialan osaamiskeskuksilla on hyviä kokemuksia ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyöstä, minkä perusteella korkeakoulujen yhteistyötä hyödynnetään myös sosiaalialan kehittämishankkeessa. Sosiaalialan tulevaisuuden turvaamisesta annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan sosiaalialan osaamiskeskukset neuvottelevat alueen kuntien kanssa palvelurakenteen ja toimintojen kehittämisestä sekä laativat vuosittain seuraavalle vuodelle kattavan toimintaohjelman tarvittavista hankkeista ja rahoituksesta sosiaalialan kehittämishankkeen aikana. Ammattikorkeakouluilla on hyvä mahdollisuus osallistua alueensa toimintaohjelman suunnitteluun ja toteuttamiseen, sillä ammattikorkeakoulut ovat mukana yhtenä toimijatahona kaikissa sosiaalialan osaamiskeskuksissa. Kansallisen terveyshankkeen monissa osahankkeissa, kuten terveydenhuollon täydennyskoulutusta ja terveydenhuollon eri henkilöstöryhmien välisen työnjaon kehittämistä koskevissa hankkeissa, on mukana terveydenhuollon toimintayksiköiden edustajien ohella lääketieteellisen ja terveystieteellisen yliopistokoulutuksen sekä terveysalan ammattikorkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen edustajia. Terveydenhuollon täydennyskoulutussuosituksen laatineessa työryhmässä oli myös mukana terveysalan ammattikorkeakoulutuksen edustaja. Suositukseen sisältyvissä esimerkeissä kuvataan terveydenhuollon toimintayksiköiden ja terveysalan ammattikorkeakoulujen kehittämisyhteistyötä. "Terveyttä ja hyvinvointia näyttöön perustuvalla hoitotyöllä" hoitotyön tavoite- ja toimintaohjelma linjaa hoitotyön kehittämistä vuoteen 2007. Hoitotyön ohjelmassa määritellään tavoit- 3
Ministerin vastaus teet muiden ohella siitä, kuinka koulutuksen tulee olla hoitotyön käytännön ja näyttöön perustuvan hoitotyön kehittämisen tukena sekä kuinka koulutusta tulisi kehittää yhteistyössä työelämän ja palveluiden käyttäjien kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö tukee yhteistyössä lääninhallituksen, Stakesin ja Suomen Kuntaliiton kanssa hoitotyön tavoite- ja toimintaohjelman toimeenpanoa järjestämällä vuosittain työseminaareja hoitotyön alueellisten verkostojen kanssa terveydenhuollon toimintayksiköiden, terveysalan koulutuksen ja terveystieteellisen tutkimuksen edustajille. Terveysalan koulutuksen ja terveydenhuollon työelämän keskeinen lähivuosien yhteistyöhaaste on hoitotyössä toimivien potilasturvallisuuden ja terveyspalveluiden laadun edellyttämien valmiuksien saaminen ammatilliseen perustutkintoon ja ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa sekä laajentuvien tehtäväkuvien edellyttämän osaamisen saaminen lisäkoulutuksella. Nämä tavoitteet edellyttävät työelämätarpeiden monipuolista selvittämistä sekä uusien yhteistyörakenteiden luomista koulutuksen ja työelämän välille. Sosiaalialan kehittämishanke ja kansallinen terveyshanke voivat edesauttaa ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan laajenemista ja edistää yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä alueellisella ja paikallisella tasolla, mikäli ammattikorkeakoulut ottavat kehittämishaasteen vastaan ja toimivat aloitteellisesti ja innovatiivisesti oman alueensa sosiaalija terveydenhuollon kehittämiseksi. Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 2004 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä 4
Ministerns svar KK 380/2004 vp Paula Risikko /kok Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 380/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Paula Risikko /saml: På vilket sätt avses yrkeshögskolornas kompetens i fråga om forskning och utveckling utvecklas i de nationella utvecklingsprojekten inom social- och hälsovården? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Statsrådets principbeslut om tryggande av hälsooch sjukvården i framtiden (11.4.2002) och av framtiden inom det sociala området (2.10.2003) verkställs som ett utvecklingsprojekt för det sociala området och som ett nationellt hälsovårdsprojekt. Social- och hälsoministeriet styr och koordinerar dessa projekt och ger riksomfattande stöd till kommuner och ekonomiska regioner. Kommunerna är centrala aktörer i det egentliga utvecklingsarbetet på regional och lokal nivå, och högskolorna i regionen kan delta i planeringen och genomförandet av kommunala projekt. I utvecklingsplanen för utbildning och forskning för åren 2003 2008 konstateras att yrkeshögskolorna numera utgör en central del av det regionala innovationssystemet och att forskning och utveckling är ett snabbt expanderande område inom högskolorna. Som ett särskilt ansvarsområde för yrkeshögskolorna inom utvecklingsarbetet tar man upp främjandet av små och medelstora företags verksamhet samt utvecklandet av välfärdstjänster för samhället. Enligt socialoch hälsovårdsministeriet är forsknings- och utvecklingsarbetet i yrkeshögskolorna nödvändigt för utvecklandet av den regionala verksamheten, och arbetet borde inom social- och hälsovården fokusera på konkreta åtgärder för utvecklandet av regional service. I kompetenscentrumen inom det sociala området har man haft goda erfarenheter av samarbetet mellan yrkeshögskolorna och universiteten och därför används samarbetet högskolorna emellan även i utvecklingsprojekt för det sociala området. Enligt statsrådets principbeslut om tryggande av framtiden inom det sociala området förhandlar kompetenscentrumen inom det sociala området med kommunerna i regionen om hur servicestrukturen och verksamheterna skall utvecklas samt gör årligen upp ett övergripande verksamhetsprogram för de projekt och den finansiering som behövs under det inkommande året under tiden för det nationella utvecklingsprojektet för det sociala området. Yrkeshögskolorna har goda möjligheter att delta i planeringen och genomförandet av den egna regionens verksamhetsprogram eftersom yrkeshögskolorna är aktörer i alla kompetenscentra inom det sociala området. I de många delprojekten inom det nationella hälsovårdsprojektet, såsom exempelvis projekt som avser fortbildning för hälso- och sjukvårdspersonal eller utvecklande av arbetsfördelningen mellan olika personalgrupper inom hälso- och sjukvården, deltar förutom representanter för verksamhetsenheter inom hälso- och sjukvården även företrädare för universitetsutbildningen i medicin och hälsovetenskaper samt för yrkeshögskoleutbildningen och yrkesutbildningen inom hälsovården. I den arbetsgrupp som utarbetade rekommendationen för fortbildning inom hälso- och sjukvården ingick även representanter för yrkeshögskoleutbildningen inom hälsovården. De exempel som tas upp i rekommendationen beskriver utvecklingssamarbetet mellan 5
Ministerns svar verksamhetsenheterna inom hälso- och sjukvården och yrkeshögskolorna inom hälsovårdssektorn. I mål- och verksamhetsprogrammet för vårdarbete, "Hälsa och välbefinnande genom kunskapsbaserat vårdarbete", dras upp riktlinjer för utvecklandet av vårdarbetet fram till år 2007. I programmet fastställs målen bl.a. för hur utbildningen skall stöda det praktiska vårdarbetet och utvecklandet av det kunskapsbaserade vårdarbetet samt hur utbildningen borde utvecklas i samarbete med arbetslivet och serviceanvändarna. Social- och hälsovårdsministeriet stöder i samarbete med länsstyrelsen, Stakes och Finlands Kommunförbund genomförandet av mål- och verksamhetsprogrammet genom att årligen tillsammans med de regionala nätverken inom vårdarbetet ordna arbetsseminarier för representanter för verksamhetsenheterna inom hälso- och sjukvården, utbildningen inom hälsovården och den hälsovetenskapliga forskningen. Den viktigaste utmaningen i samarbetet mellan hälsovårdsutbildningen och företrädarna för arbetslivet inom hälso- och sjukvården kommer under de närmaste åren att vara att se till att den grundläggande yrkesutbildningen och den utbildning som leder till yrkeshögskoleexamen ger de färdigheter som krävs för säkerställandet av patientsäkerheten och hälso- och sjukvårdstjänsternas kvalitet i vårdarbetet, samt att sörja för att de som arbetar med vårdarbete genom tilläggsutbildning får de kunskaper som de allt mer omfattande arbetsuppgifterna förutsätter. För att dessa mål skall uppnås förutsätts att arbetslivets behov utreds på ett genomgripande sätt samt att man skapar nya strukturer för samarbetet mellan utbildningen och arbetslivet. Utvecklingsprojektet för det sociala området och det nationella hälsovårdsprojektet kan bidra till ökad forsknings- och utvecklingsverksamhet vid yrkeshögskolorna och främja samarbetet mellan universiteten och yrkeshögskolorna på regional och lokal nivå, ifall yrkeshögskolorna antar utmaningen när det gäller utvecklingsverksamheten och på eget initiativ och med innovativ verksamhet verkar för att utveckla social- och hälsovården i den egna regionen. Helsingfors den 25 maj 2004 Omsorgsminister Liisa Hyssälä 6