MYR:in sihteeristö 186 24.11.2015 Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) 152 16.12.2015 Maakuntahallitus 11 18.01.2016 Oulun kudoskuvantamiskeskus / EAKR MYRS 24.11.2015 186 Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Toimintalinja ja hallinnonala: TL 2/ OKM Erityistavoite: 4.1 Hakemusnumero: 301899 Hakija: Oulun yliopisto Osahakija: Toteutusaika: 1.1.2016 31.12.2017 Toteuttamisalue: Oulu Hankekuvaus (tarve, tavoitteet, toimenpiteet): Terveysteknologian vienti on kasvanut useamman vuoden ajan, se on yksi merkittävimmistä Suomen huipputeknologian vientisektoreista. Terveysteknologian alalla 2015 tehtiin uusi vientiennätys, eikä taloudellinen taantuma näytä vaikuttavan terveysteknologiaan yhtä voimakkaasti kuin moniin muihin aloihin. Tuotannosta 95% menee vientiin ja suurinta kasvu on in vitro -diagnostiikassa (koeputkessa tai lasimaljalla tehdyt solutason tutkimukset) sekä kuvantamislaitteissa. Kansainvälisissä arvioissa lääketieteellisen kuvantamislaitteiston maailmanlaajuisen myynnin arvioidaan kaksinkertaistuvan lähivuosien aikana (Frost&Sullivan, IMS Research, Businesswire, PRWeb market research). Suuren erotuskyvyn kudoskuvantamisen tarve on huomattavasti kasvanut teollisuudessa ja lääketieteen sovelluksissa, ja se on tällä hetkellä nopeasti kehittyvä ja uusia innovaatioita tuottava korkean teknologian ala. Erityistä tarvetta on korkean erotuskyvyn kuvantamislaitteille, joilla nähdään elimistön sisälle solutasolle ilman varjoaineita tai kudosten rikkomista, sekä kuvantamislaitteilla tuotetun kuvadatan analyysimenetelmille ja ohjelmistoille. Hankkeen tavoitteena on luoda kansallisesti ja kansainvälisesti huipputason kudoskuvantamisinfrastruktuuri, joka vahvistaa Oulun alueen älykästä erikoitumista biolääketieteellisen kuvantamisen alueella, tukee yritys-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa sekä kehittää biolääketieteellisen kuvantamismenetelmien huippuosaamista. Tavoitteet saavutetaan yhdistämällä edistynyt kuvantamislaitteisto ja kuvia automaattisesti tulkitseva ja oppiva tietokonenäkö. Yhtenä tämän hankkeen tavoitteena on kehittää tietokonenäköön perustuvia menetelmiä biolääketieteellisten kuvien automaattiseen analysointiin. Kuva-analyysimenetelmät perustuvat Oulun yliopiston konenäön tutkimuskeskuksessa kehitettyihin tekniikoihin, joissa korostuvat laskennallinen keveys, reaaliaikaisuus, muokattavuus, tarkkuus, ja kvantitatiiviset tulosteet. Biocenter Oulu kuuluu kansalliseen biokeskusverkostoon (Finnish BioImaging, FiBI) ja Euroopan laajuiseen kuvantamisinfrastruktuuri- verkostoon
(Euro-BioImaging, EuBI). Hanke vahvistaa merkittävästi Oulun yliopiston eristysosaamista biokuvantamisen ja kuva-analytiikan alalla kansallisissa (FiBI) ja eurooppalaisissa tutkimusinfrastruktuuriverkostoissa (ESFRI EuBI), joihin Biocenter Oulun kudoskuvantamiskeskus ja yliopiston konenäön tutkimuskeskus on valittu teknologiapalvelujen tarjoajiksi. Modernit kuvantamismenetelmät ja räätälöity kuva-analytiikka edesauttaisivat myös Pohjois-Suomen biopankki Borealiksen toimintaa muuttaa biopankin kudosnäytteet digitaaliseksi kuva-aineistoksi, ja sen hyödyntämistä digitaaliseksi palveluksi eri toimijoiden käyttöön biolääketieteellisessä tutkimuksessa ja terveysteknologian yrityksissä Oulun alueella toimivat kuvantamisalan yritykset ovat tyypillisesti kooltaan suhteellisen pieniä, mutta kasvukykyisiä (esim. Rikola Oy, Sensapex Oy, Optomed, Specim, Neagen). Hankkeessa toteutettava infrastruktuuri mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyisen ympäristön rakentamisen tuotekehitystyölle ja ideoiden kaupallistamiselle. Uuden teknologian käyttöönotto antaa paikallisille yrityksille etumatkaa kilpailijoihin nähden. Vastaavaa kudoskuvantamisympäristöä ei Suomessa ole, joten toteutuessaan hankkeella saavutettaisiin etulyöntiasema kilpailijoihin nähden. Hankkeen keskeinen sisältö: 1. Kaksifotonimikroskoopin hankinta Kaksifotonimikroskopia perustuu merkkiaineen virittymiseen paikallisesti kahden vähäenergisen fotonin (sähkömagneettisen vuorovaikutuksen välittäjähiukkanen) avulla, mikä synnyttää kohdekudoksessa mitattavaa valoa tietyllä aallonpituudella. Menetelmän etu muihin mikroskooppisiin tekniikoihin nähden on lisääntynyt kuvaussyvyys ja erotuskyky, mikä mahdollistaa kudoskuvauksen yhden solun tarkkuudella. Menetelmässä käytetään hyvin lyhytkestoista pitkän aallonpituuden vähäenergistä laservaloa, joka saa aikaan vähäistä merkkiaineen haalistumista, valotoksisuutta ja valon sirontaa soluväliaineesta, mikä merkittävästi parantaa kuvaustarkkuutta. Toimenpiteet; laitteiston kilpailutus, testaus ja käyttöönotto. 2. Fotoakustisen mikroskooppilaitteiston rakentaminen Fotoakustinen kuvantaminen on kuvausmenetelmä, joka mahdollistaa sekä rakenteellisen että toiminnallisen kudoskuvaamisen ilman erityisiä varjo- tai merkkiaineita. Menetelmä perustuu fotoakustiseen ilmiöön, jossa kudokseen suunnattu lyhytkestoinen laservalo absorboituu paikallisesti kudoksessa muuttuen lämmöksi ja mitattavaksi ja kuvattavaksi akustiseksi signaaliksi. Tällä hetkellä markkinoilla ei ole saatavissa kaupallista tähän hankkeeseen sopivaa laitetta, minkä vuoksi on tarpeen palkata optoelektroniikan asiantuntija laitteen rakentamista varten. Itse rakennetun laitteiston etuina ovat muunneltavuus monenlaisia kuvantamisolosuhteita varten, markkinahintaa huomattavasti edullisimmat kustannukset ja uuden tekniikan osalta tuotekehitysmahdollisuudet mikroskooppityypin kaupallistamista silmälläpitäen. Hankkeessa hyödynnetään Oulun yliopiston optoelektroniikan ja mittaustekniikan laboratorion erityisosaamista fotoakustisessa kuvantamisteknologiassa. Laite varustetaan myös hyperspektrikameralla (hyperspektrikamera mittaa näytteen pinnasta heijastuvan valon spektriä eri aallonpituusalueilla), joka mahdollistaa merkittävän lisätiedon saamisen kudosten toiminnasta ja rakenteista. 3. Konenäköpohjaisen kuva-analytiikan kehittäminen Nopeiden kuvantamistekniikoiden kehittymisen myötä tallennetun kuvatiedon
määrä on kasvanut valtavasti. Tehokkaiden kuva-analytiikan työkalujen puute on muodostunut merkittäväksi pullonkaulaksi kudoskuvantamisen tulosten tulkinnassa. Tämän puutteen korjaamiseksi hankkeessa kehitetään tietokonepohjaisia, automatisoituja menetelmiä kuvien tulkitsemiseen. Tämä mahdollistaa esim. solujen käyttäytymisen analysoimisen ja solujen ominaisuuksien tunnistamisen automaattisesti kuvadatasta, kuten normaalien solujen erottamisen syöpäsoluista, solujen jakautumisaktiivisuuden määrittämisen, solujen liikkumis- tai elinkyvyn analysoimisen. Henkilöstökustannukset: 125 214 Ostopalvelut: Matkakustannukset: Kone- ja laitehankinnat: 554 734 Muut kustannukset: Välilliset kustannukset: 30 052 Kustannukset yhteensä: 710 000 Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: 497 000 Muu julkinen rahoitus: 208 000 Yksityinen rahoitus: 5 000 Rahoitus yhteensä: 710 000 Hankearviointi, pisteet: 41/ 60 Maakuntaohjelman toimintalinja: 1 E2 Valmistelija: Aki Lappalainen, puh. 040 502 1851 Rahoittajan esitys Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. MYR:lle esitetään, että se antaa hankkeesta myönteisen lausunnon. Päätösesityksen perustelut: Hanke tukee kansallisesti ja kansainvälisesti huipputason Oulun alueen kudoskuvantamisinfrastruktuurin ja huippuosaamisen vahvistumista, mikä vahvistaa Oulun alueen erikoistumista biolääketieteelliseen kuvantamiseen, tukee tutkimusorganisaatioiden ja yritysten tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Hankittava kuvantamisinfrastruktuuri edistää osaltaan myös paikallisten yritysten kuvantamistekniikoiden kehittämistä ja kaupallistamista sekä avaa uusia mahdollisuuksia asiantuntijapalveluihin perustuville liiketoimintaideoille. Lisäksi ympäristön kehittäminen tukee kansainvälisen tutkimusrahoituksen hankkimista. Hanke vahvistaisi merkittävästi Oulun yliopiston eristysosaamista biokuvaamisen ja kuva-analytiikan alalla kansallisissa (FiBI) ja eurooppalaisissa tutkimusinfrastruktuuriverkostoissa (ESFRI EuBI), joihin Biocenter Oulun kudoskuvantamiskeskus ja yliopiston konenäön tutkimuskeskus on valittu teknologiapalvelujen tarjoajiksi. Hanke liittyy Oulun yliopiston kahteen strategiseen painoalueeseen; biotieteet/terveys ja informaatioteknologia sekä Oulun Innovaatio Allianssin Centre for Health and Technology -innovaatioympäristön kehittämiseen. Hanke tukee kahta Pohjois-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategista painoalaa; ICT- ja ohjelmisto sekä terveys- ja hyvinvointi. Hyväksyttiin.
MYR 16.12.2015 152 Esitys: Maakunnan yhteistyöryhmä puoltaa hanketta rahoitettavaksi. Päätösesitys hyväksyttiin. Hanna Honkamäkilä ja Vaili Jämsä-Uusitalo jääväsivät itsensä. MKH 18.01.2016 11 Maakuntajohtajan esitys: Valtioneuvoston asetuksessa (357/2014 9 ) alueiden kehittämisestä ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta sekä asetuksen valmistelumuistiossa todetaan, että opetusministeriön toimialan hankkeet voivat olla joko kehittämishankkeita tai selkeitä investointihankkeita. Edellä mainitun asetuspykälän vuoksi opetusministeriön toimialan kehittämishankkeet eivät voi sisältää merkittävässä määrin kone- ja laitehankintoja, minkä vuoksi on tarpeen erottaa teknisesti erillisiksi hankkeiksi kehittäminen ja investointi sekä tehdä rahoituspäätökset kehittämisosiosta ja investointiosiosta. Hankkeiden yhdistäminen seurannassa tapahtuu koontitunnuksella. Oulun kudoskuvantamiskeskus (301899) Henkilöstökustannukset: 125 214 Ostopalvelut: Matkakustannukset: Muut kustannukset: Välilliset kustannukset: 30 052 Kustannukset yhteensä: 155 266 Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: 108 686 Muu julkinen rahoitus: 45 486 Yksityinen rahoitus: 1 094 Rahoitus yhteensä: 155 266 Oulun kudoskuvantamiskeskus, investointiosio (302221) Kone- ja laitehankinnat: 554 734 Kustannukset yhteensä: 554 734 Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: 388 313 Muu julkinen rahoitus: 162 515 Yksityinen rahoitus: 3 906 Rahoitus yhteensä: 554 734 Maakuntahallitus hyväksyy otsikossa mainitun hankkeen jakamisen kahdeksi erilliseksi hankkeeksi ja hyväksyy molemmat hankkeet rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Hyväksyttiin maakuntajohtajan esityksen mukaisesti.
Eija-Riitta Niinikoski ilmoitti olevansa esteellinen tämän asian käsittelyssä (Hallintolaki 28 4 mom.). Hän poistui kokouksesta tämän asiankohdan ajaksi.