POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 10/ (34) Lehtiniemi Timo. Timisjärvi Katarina Jäsen

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 10/ (34) MYR:in sihteeristö Aika klo 09:00-10:30 Paikka Siikasali, Sepänkatu 20, Oulu Läsnä Rajala Tiina Varapuheenjohtaja Laukkanen Heikki sihteeri Ilola Riitta Jäsen Jaakola Päivi Jäsen Lehtiniemi Timo Jäsen Lehto Arto Jäsen Pulkkinen Anne Jäsen Timisjärvi Katarina Jäsen Pietilä Jarkko Varajäsen Muut läsnäolleet Myllylä Raili MYR pj. Rämet Jussi PPL Poistui kohdan 180 jälkeen Mehtälä Ville ELY-keskus Ranta Janne ELY-keskus Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Tiina Rajala Puheenjohtaja Heikki Laukkanen Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan kä sittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Allekirjoitukset Pöytäkirjan tarkastajat:

2 Kokouksen 10/2015 asiat Otsikko Sivu 177 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus Esityslistan hyväksyminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia Maantien 847 ja Zatelliitin yritysalueen liittymän liikennejärjestelyt Innovatiiviset vähähiiliset palvelut / EAKR Innovointia tukevat työympäristöt startup yrityksissä (InnoStaVa) / 12 EAKR 184 Pelilaboratorion investoinnit / EAKR Turvemaiden ilmasto- ja vesistöpäästöjä mittaavan 17 tutkimusympäristön rakentaminen / EAKR 186 Oulun kudoskuvantamiskeskus / EAKR Moderni Hirsikaupunki / EAKR Työetsivä / ESR KELPO - kehitysvammaisen polku työelämään / ESR Kaveria ei jätetä / ESR ITU - inklusiivisella toimintatavalla uutta Kaivos energiavarastona Muut asiat Seuraava kokous Kokouksen päättäminen 34 Pöytäkirjan tarkastajat: 2

3 MYR:in sihteeristö Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus MYRS Esitys: Avataan kokous ja todetaan kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaisek si. Puheenjohtaja avasi kokouksen ja totesi sen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastajat: 3

4 MYR:in sihteeristö Esityslistan hyväksyminen MYRS Esitys: Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Hyväksyttiin esityksen mukaisesti. Pöytäkirjan tarkastajat: 4

5 MYR:in sihteeristö Pöytäkirjan tarkastajien valinta MYRS Esitys: Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Ville Mehtälä ja Janne Ranta. Pöytäkirjan tarkastajat: 5

6 MYR:in sihteeristö Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia MYRS Esitys: Suunnittelujohtaja Jussi Rämet esittelee Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategian. Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Pöytäkirjan tarkastajat: 6

7 MYR:in sihteeristö Maantien 847 ja Zatelliitin yritysalueen liittymän liikennejärjestelyt MYRS Esitys: Hakija: Liikennevirasto Rahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan ELY Toimintalinja 1, erityistavoite 2.1 Toteuttamisalue: Pohjois-Pohjanmaa Haettu tuki: , kokonaiskustannukset Toteutusaika: Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. MYR:lle esitetään, että se antaa hankkeesta myönteisen lausunnon. Hyväksyttiin. Liitteet 1 Maantien 847 ja Zatelliitin yritysalueen liittymän liikennejärjestelyt Pöytäkirjan tarkastajat: 7

8 MYR:in sihteeristö Innovatiiviset vähähiiliset palvelut / EAKR MYRS Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Toimintalinja ja hallinnonala: TL 2 ja TEM Erityistavoite: 4.1 Hakemusnumero: Hakija: Iin Micropolis Oy Osahakija(t): PROTO - Pohjois-Suomen muotoilijat ry Toteutusaika: Toteuttamisalue: Iin kunta Hankekuvaus (tarve, tavoitteet, toimenpiteet): Hankkeen päätavoitteena on edistää vähähiilisten, sosiaalisten ja kuluttajalähtöisten sekä paikallista työllisyyttä edistävien palveluinnovaatioiden syntyä sekä tarjota kehittämisalustoja uusille älykkäille ja puhtaille sovelluksille seuraaviin teemoihin liittyen: Pullonkaula 1: Logistiset ratkaisut Pullonkaula 2: Tilojen ja kiinteistöjen käyttö sekä asuinympäristöt Pullonkaula 3: Palveluiden digitalisointi Hankkeessa kehitettävät palvelukonseptit perustuvat kunnan palvelutuotannossa tunnistettuihin ressurssitehottomiin pullonkauloihin, joita ovat kunnan logistiset ratkaisut, tilojen käyttö, kiinteistöt ja palveluiden digitalisointi. Nämä teemat ovat valikoituneet kehitettäviksi teemoiksi, sillä valtaosa kuntien ilmastopäästöistä syntyvät juuri liikenteestä, rakennusten lämmityksestä sekä asukkaiden ja yritysten sähkönkulutuksesta. Siksi näihin toimintoihin liittyvillä toimintatapojen muutoksilla on merkittävät vaikutukset ilmastonpäästöihin. Digitaaliset palvelut on nostettu hankkeessa omaksi teemakseen. Samalla se toimii myös hankkeessa läpileikkaavana teemana, sillä digitalisaatio on merkittävä mahdollistaja käyttäjälähtöisten palvelujen kehittämisessä. Hankkeen erityismielenkiinnon kohteena ovat useita tai kaikkia edellä mainittuja vähähiilisyyden pullonkauloja hyödyntävät rajapinnat, eli sellaiset ratkaisut, joissa ratkaistaan logistinen ongelma sekä olemassa olevien tilojen käytön haasteet digitaalisia työkaluja hyödyntäen. Tällä rajapinnalla ollaan ihmisten arjen ja palvelutarpeiden keskiössä. Hankkeessa on tavoitteena määritellä, muotoilla ja testata vähintään kuusi (6) uutta palvelukonseptia edellä kuvattuihin pullonkauloihin. Kehitettävät ja uudelleen muotoiltavat palvelukonseptit voivat liittyä kunnan omiin toimintoihin, kunnan kuntalaisille ja yrityksille tarjoamiin palveluihin tai sellaisiin kuntalaisten ja yritysten vähähiilisiin toimintoihin, joita kunta voi omilla toimillaan tukea ja edistää. Palvelumuotoilullisilla menetelmillä varmistetaan, että palveluita kehitetään alusta lähtien huomioiden käyttäjälähtöisyys, vähähiilinen elinkaariajattelu ja digitaalisuuden hyödyntäminen. Pöytäkirjan tarkastajat: 8

9 MYR:in sihteeristö Palvelumuotoilu on prosessi, jonka toteuttaminen aloitetaan hankkeessa heti. Kunnissa on tunnistettu työntekijöiden toimesta akuutti tarve kunnan kiinteistöjen sähkö- ja lämpöenergian sekä veden kulutuksen reaaliaikaiseen mittaukseen ja seurantaan kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi ja turhien työvaiheiden poistamiseksi. Tämä tarve on tunnistettu niin Iin kunnassa kuin useassa muussakin Pohjois-Pohjanmaan kunnassa Vähähiilisyydestä kilpailuetua kunnille -hankkeen kautta. Hankkeen tavoitteena on muotoilla, kehittää ja pilotoida tähän tunnistettuun tarpeeseen käyttäjälähtöinen palvelukonsepti, joka voidaan räätälöidä ja siirtää helposti muiden kuntien ja jatkossa myös yritysten hyödynnettäväksi. Tavoitteena on myös selvittää kehitettävän järjestelmän liiketoimintapotentiaalia sekä palvelun synnyttämän datan avaamista kolmansille osapuolille. Avoin data on resurssi, jonka päälle arvioidaan voitavan rakentaa uusia vähähiilisiä ja käyttäjälähtöisiä palveluita ja liiketoimintaa. Muut hankkeessa pilotoitavat konseptit voivat liittyä kehitettyyn järjestelmään tai ne voivat olla omia edellä kuvattuihin pullonkauloihin liittyviä kokonaisuuksia. Hankkeen tavoitteena on herättää laajaa mielenkiintoa hankkeessa syntyviä ratkaisuja, toimintamalleja niiden hyödyntämistä kohtaan osallistamalla sekä kunnan eri puolia että ulkopuolisia tahoja kehittämiseen. Tavoitteena on, että hankkeen toimenpiteet toimivat samalla myös syntyvien ratkaisujen ja toimintamallien markkinoinnin työkaluina. Tietoa hankkeen toimenpiteistä viedään koko ajan myös muihin alueen kuntiin sekä kannustetaan ja opastetaan kiinnostuneita kuntia testaamaan toimintamalleja omissa toiminoissaan. Tässä hyödynnetään Micropoliksen ja sen kumppaneiden olemassa olevia kuten EnergiaPlus, Vähähiilisyydestä kilpailuetua kunnille -hankkeiden verkostoja. Näillä toimenpiteiden seurauksena tavoitteena on nostaa Pohjois-Pohjanmaan profiilia vähähiilisten toimenpiteiden edelläkävijänä. Palvelukonsepteja luodaan kolmen eri toimenpiteen kautta, joita ovat ilmaiset kokeilut, yhteisöaloitteet ja innovaatiokilpailu. Ilmaisissa kokeiluissa määritellään ensin kehittämistarve, toteutetaan kokeilu ja arvioidaan kokeilua palvelumuotoilullisien menetelmien avulla. Yhteisöaloitteet sen sijaan syntyvät lähtökohtaisesti kartoittamalla kuntalaisten tarpeita palvelumuotoilullisilla menetelmillä ja esittämällä niiden ratkaisuja haasteiden muodossa. Haasteiden ratkaisuun ja rahoittamiseen hyödynnetään julkisen sektorin, yritysten ja yksityisten ihmisten yhteistyötä. Toimenpiteenä innovaatiokilpailu soveltuu vaikeimpien ongelmien ratkaisuun ulkoistamalla ongelman ratkaisu ulkopuolisille kaupallisille tahoille. Innovaatiokilpailuissa palvelumuodolliset menetelmät takaavat, että ihmiset, jotka palvelua lopulta käyttävät, otetaan mukaan palvelun kehittämiseen. Hankkeessa hyödynnetään vähähiilisten palveluiden kehittämisessä perinteisiä, sovellettuja ja innovatiivisia palvelumuotoilun menetelmiä sekä työkaluja räätälöiden ne tilanteen ja tarpeen mukaisiksi. Näin taataan palvelumuotoilullisen osaamisen syvällinen hyödyntäminen, koska juuri näiden arvioiden tekeminen, tilanteeseen soveltaminen ja eri menetelmien yhdistely on palvelumuotoilun ydintä. Palvelumuotoilun keskeisin lopputulos on parhaimmillaan sosiaalinen innovaatio, jossa ratkaisu ei synny poistamalla pullonkaulana esitettyä ongelmaa, vaan muuttamalla olosuhteita sen ympärillä. Tulevaisuudessa kuntien vahvuus perustuu yhä enemmän kansalaisten, yhteisöjen ja yritysten välisiin kumppanuuksiin. Tätä visiota vahvistaa hiljattain voimaan tullut kuntalaki (410/2015), jonka tarkoituksena on luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa. Tästä johtuen kaikki kaupungit etsivät tapoja uudistua ja kehittää kaupunkia Pöytäkirjan tarkastajat: 9

10 MYR:in sihteeristö yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Luovien alojen osaamista ja palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäen voidaan luoda kaupungin kehittäjien ja käyttäjien välille ymmärrystä ja yhteistä suuntaa vähähiilisyydestä. Palvelumuotoilu tarjoaa näin ollen uudenlaisen systeemisen työkalun uusien palvelujärjestelmien luomiseksi virallisten ja epävirallisten organisaatioiden sekä kansalaisten välillä. Palvelumuotoilun hyödyntäminen vähähiilisten palveluiden näkökulmasta on Suomessa harvinaista. Näin ollen hankkeessa toteutettavat toimenpiteet, ja niiden sisältämä palvelumuotoilullinen asiantuntijatuki, muodostavat uudenlaisen toimintamallin. Hankkeella on mahdollisuus olla omalta osaltaan synnyttämässä uudenlaista markkinaa luovien alojen asiantuntemuksen hyödyntämiselle perinteisemmillä toimialoilla EAKR:n rahoitushaun painopisteen mukaisesti. Hankkeessa halutaan saada aikaan uudenlainen toimintakulttuurin muutos, jossa kunta on aktiivinen toimija ja mahdollistaa sen, että kunnan eri osapuolia osallistetaan uusien vähähiilisten palvelujen ja liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseen. Kunnan tulee varmistaa, että sen yrityksille ja asukkailleen tarjoama toimintaympäristö on paras mahdollinen. Uudet teknologiat ovat muuttaneet ihmisten käsitystä ympäristöstään mukaan lukien sen koko ja laajuus. Kunnan on pysyttävä mukana kehityksen kärjessä, jos se haluaa pitää huolta toimijoistaan. Tämä tarkoittaa kehityssuuntien kuten digitaalisuuden ja älykkyyden, sekä toisaalta yhteisöllisyyden sirpaloitumisen ja verkkoon siirtymisen huomioimista tarjottavissa palveluissa. Hanke edistää näiden kehityssuuntien toteutumista. Hankkeessa tuotettavat vähähiiliset palvelut syntyvät yhteistyössä palvelumuotoilun monialaisen osaajajoukon sekä vähähiilisyyteen ja ympäristöosaamiseen erikoistuneen Micropoliksen kanssa. Vain yhdistämällä eri alojen osaaminen luodaan todellisia innovaatiopalveluja. Kokonaiskustannusarvio ( ): Henkilöstökustannukset: Ostopalvelut: Matkakustannukset: Kone- ja laitehankinnat: Muut kustannukset: Välilliset kustannukset: Kustannukset yhteensä: Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: Kuntien rahoitus: Muu julkinen rahoitus: Yksityinen rahoitus: Rahoitus yhteensä: Hankearviointi, pisteet: 40/60 p. Maakuntaohjelman toimintalinja: TL 3 B. Valmistelija: Heikki Laukkanen, puh Rahoittajan esitys: Pohjois-Pohjanmaan liitto esittää: Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Päätösesityksen perustelut: Pöytäkirjan tarkastajat: 10

11 MYR:in sihteeristö Hanke tukee Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmaa tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta -tavoitteen osalta (erityistavoite 4.1). Hankkeen tavoitteena on mm. kunnan, kehittäjäyhteisön ja yritysten yhteistoiminnan ja vähähiilisten ratkaisujen kehittäminen hyödyntäen luovia sisältöjä ja osaamista sekä kokemuksia käyttäjä- ja käytäntölähtöisestä innovaatiotoiminnasta. Ohjelma-asiakirjan mukaisesti uusien sovelluksien ja palveluiden kehittämiseksi panostuksia kohdistetaan kokeelliseen toimintaan, demonstraatio- ja pilotointiympäristöihin sekä niissä syntyvien tuotteiden ja palveluiden käyttöönottoon ja kaupallistamiseen. Hanke on vähähiilinen. Hanke on Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman mukainen erityisesti toimintalinjan 3 ja painopisteen B. (Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu voimavarana) osalta. Hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajat: 11

12 MYR:in sihteeristö Innovointia tukevat työympäristöt startup yrityksissä (InnoStaVa) / EAKR MYRS Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Toimintalinja ja hallinnonala: TL 2 ja TEM Erityistavoite: 4.1. Hakemusnumero: Hakija: Oulun yliopisto Toteutusaika: Toteuttamisalue: Oulun seutukunta Hankekuvaus (tarve, tavoitteet, toimenpiteet): Hankkeen tavoitteena on selvittää ja analysoida käyttäjälähtöisesti miten arkkitehtoniset, tilanmuodostukselliset ja teknologiset tekijät, kuten valaistus, tilan akustointi ja sisäympäristö kokonaisuutena tukevat innovointia ja yhteisöllistä tiedon tuottamista startup yritysten työympäristöissä. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti älykkäiden valaistustekniikan mahdollistamia mukautuvia ja käyttäjien läsnäoloa aistivia valaistusratkaisuja osana työskentelytilojen tarkoituksenmukaista monimuotoisuutta. Tutkimalla käyttäjälähtöisestä näkökulmasta tiedon yhteisöllistä tuottamista ja tiedon jakamista tukevien tilojen arkkitehtuuria ja toimintaa kokonaisuutena on mahdollista vaikuttaa startup yritysten innovatiivisuuteen. Täysin uutta tässä hankkeessa on työympäristön arkkitehtonisten sisältöjen ja ratkaisujen integrointi uusimpaan oppimistutkimukseen. Tutkimuksessa selvitetään tilojen asettamia haasteita ja mahdollisuuksia käyttäjälähtöisestä näkökulmasta ja tutkitaan tilojen kehittämistä ja yhteisöllistä tiedon tuottamista konseptisuunnittelun ja startup yrityksissä tehtävän pilotoinnin avulla. Projekti on pääasiassa luonteeltaan soveltavaa ja uutta luovaa suunnittelututkimusta (research-by-design). Hankkeen toimenpiteinä tehdään seuraavaa: 1) Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan olemassa olevien tilojen käyttöä ja käyttäjäkokemuksia työympäristöistä ennen muutoksia. 2) Hankeen konseptisuunnitteluvaiheessa tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa ja konsepteja innovatiivisuutta tukevien työympäristöjen suunnittelun tarpeisiin. 3) Hankeen pilotointivaiheen tarkoituksena on testata 1. ja 2. vaiheen pohjalta suunniteltuja konsepteja käytännössä toteuttamalla niitä valittujen startup yritysten työskentelytiloihin ja/tai startup yrityksille tarkoitettuihin avoimiin tiloihin Business Kitchenin tai Oulun Yritystakomon toimitiloissa. Kunta-, yritys- ja muut yhteistyökumppanit sekä kiinnostuksensa ilmaisseet yritykset kutsutaan tutustumaan pilottikohteisiin pilottien ollessa käynnissä. Pilotointivaiheen tuloksista informoidaan avoimesti. Pöytäkirjan tarkastajat: 12

13 MYR:in sihteeristö ) Hankkeen neljännessä vaiheessa julkaistaan tutkimuksen tulokset kansainvälisissä korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa, mutta ennen kaikkea järjestetään seminaareja sekä tiedotetaan (esim. linkki Business Kitchenin / Yritystakomo Oulun sivuilta hankkeen sivuille) jo hankkeen kuluessa tapahtumista ja jo julkaisuista osatuloksista tutkimukseen osallistuneita startup -yrityksiä sekä yrityksiä yleensä. Hankkeen lyhyen aikavälin vaikutukset: Hankkeessa tuotetaan uusia malleja tukemaan startup yritysten yhteisöllistä työskentelyä. Hankkeen tuloksista tuotetaan innovointia käsitteleviä konseptitason suunnitelmia (kirjallinen ja kuvallinen tuotos), jotka on suunnattu eri alojen työympäristönsuunnitteluun kontribuoivien suunnittelijoiden (arkkitehdit, sisustussuunnittelijat, valaistussuunnittelijat), työympäristöjen ratkaisuja toimittavien yritysten sekä innovointia edistävistä työympäristöistä kiinnostuneiden startup yritysten ja muiden yritysten yrittäjille ja työntekijöille. Hankkeen kuluessa yrityksillä on mahdollisuus testata ja kehittää tuotannossa olevia tuotteitaan piloteista saatujen tulosten pohjalta paremmin työympäristön innovointia tukevaan suuntaan. Tässä hankkeessa ei hankkeen toimesta tehdä tuotekehitystyötä, vaan se jää kohde- ja yhteistyökumppaniyritysten omalle vastuulle. Hankkeen kuluessa yritysten tuotannossa olevia tuotteita aletaan käyttää totutusta poikkeavalla tavalla tai vakiintuneita toimintatapoja muutetaan piloteista saatujen tulosten perusteella. Hankkeeseen kootun monialaisen tutkimusryhmän, yhteistyökumppaneiden ja yhteistyöyritysten sekä hanketta kohtaan sen kuluessa kiinnostuksensa ilmaisseiden yritysten muodostaman verkoston tavoitteena on jatkaa hanke-/tutkimusyhteistyötä innovointia edistävän työympäristön teemoihin perustuvan Horizon 2020 hankkeen valmistelua. Kokonaiskustannusarvio ( ): Henkilöstökustannukset: Ostopalvelut: Matkakustannukset: Kone- ja laitehankinnat: Muut kustannukset: Välilliset kustannukset: Kustannukset yhteensä: Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: Kuntien rahoitus: Muu julkinen rahoitus: Yksityinen rahoitus: Rahoitus yhteensä: Hankearviointi, pisteet: 36/60 p. Maakuntaohjelman toimintalinja: TL 1 B. Valmistelija: Heikki Laukkanen, puh Rahoittajan esitys: Pohjois-Pohjanmaan liitto esittää: Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Pöytäkirjan tarkastajat: 13

14 MYR:in sihteeristö MYR:lle esitetään, että se antaa hankkeesta myönteisen lausunnon. Päätösesityksen perustelut: Hanke tukee Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmaa lisäämällä yliopistojen ja yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyötä (erityistavoite 4.1). Ohjelma-asiakirjan mukaisesti em. yhteistyöhön panostetaan erityisesti hyödyntäen luovia sisältöjä ja osaamista sekä kokemuksia käyttäjä- ja käytäntölähtöisestä innovaatiotoiminnasta. Hanke on Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman mukainen erityisesti toimintalinjan 1 ja painopisteen B. (Innovaatiotoiminnan kansainvälistyminen) osalta. Hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajat: 14

15 MYR:in sihteeristö Pelilaboratorion investoinnit / EAKR MYRS Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Toimintalinja ja hallinnonala: TL 1 / OKM Erityistavoite: 1.1 Hakemusnumero: Hakija: Oulun ammattikorkeakoulu Oy Osahakija: Centria ammattikorkeakoulu Oy Toteutusaika: Toteuttamisalue: Oulu ja Ylivieska Hankekuvaus (tarve, tavoitteet, toimenpiteet): Peliala on ollut liikevaihtoaan nopeasti lisäävä toimiala viime vuosina Suomessa. Vuonna 2014 se kasvoi 900 miljoonasta eurosta 2,3 miljardiin euroon. Liikevaihdosta noin 99,9 % tulee viennistä. Pohjois-Pohjanmaalla Oulusta on muodostunut Suomen kolmanneksi merkittävin pelialan keskittymä, jonka kehitys näyttää tarjoavan kasvumahdollisuuksia myös jatkossa. Positiivisen kehityksen takana on osaltaan myös alueen korkeakoulujen ja yrityskehittäjien systemaattinen yhteistyö, joka konkretisoituu OAMK:n Oulu Game Lab:n osaamisen kehittämisenä ja uusien yritysaihioiden tuottamisena sekä BusinessOulun Game Brewer kiihdyttämötoimintana. Päästäkseen globaalissa kehityksessä uudelle tasolle Oulu Game Lab tarvitsee nopean teknisen kehityksen mukaiset pelien kehittämiseen soveltuvat tietokoneet, oheislaitteet ja ohjelmistot. Sama pätee syksyllä 2015 aloittaneeseen Centria ammattikorkeakoulun Pelipaja-laboratorioon. Hanke on Oamk:n ja Centrian yhteistyössä suunnittelema pelilaboratoriotoimintaa ja siihen oleellisena kuuluvaa esihautomotoimintaa teknisillä valmiuksilla kehittävä hanke. Hankintojen suunnittelussa on myös huomioitu Oulun seudun johtavan peliyrityksen Fingersoft Oy:n näkemykset tarvittavasta teknisestä varustuksesta ja osaamisesta sekä Spawn Point ja Mediaholvi osuuskuntien näkemykset. Hankkeen tavoitteena on varustaa Oulun ammattikorkeakoulun ja Centria ammattikorkeakoulun pelilaboratoriot ajanmukaisilla välineillä ja ohjelmistoilla, jotka ovat välttämättömiä laadukkaiden ja innovatiivisten pelien suunnittelussa, testauksessa ja tuotannossa sekä kriittisiä tuloksekkaan esihautomotoiminnan kannalta. Investointihanke tukee Centria ammattikorkeakoulun ja OAMK:n yhteistä ESR-rahoitteista Pelialan osaamisen ja hautomotoiminnan kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla (POHKE) hankkeen tavoitteita. Hankkeessa hankitaan ammattikorkeakoulujen pelilaboratorioon pelikehittämisessä tarvittavia tietokoneita, mobiililaitteita sekä ääni- ja 3D -suunnittelussa tarvittavia laitteita. Lisäksi hankitaan pelikehityksessä tarvittavia ohjelmistoja. Näillä hankinnoilla turvataan pelilaboratorioiden ja niissä toimivien esihautomovaiheessa olevien pelitiimien kyky pysyä teknisesti Pöytäkirjan tarkastajat: 15

16 MYR:in sihteeristö nopeasti muuttuvan pelialan kehityksessä mukana. Hankintoja koordinoidaan ammattikorkeakoulujen kesken ja pyritään yhteistyöllä saavuttamaan mahdollisimman hyvät valmiudet laitteiden yhteiskäyttöä ajatellen. Ammattikorkeakoulut liittyvät myös mukaan Sony Entertainment Ltd:n yliopistoyhteistyöverkostoon Playstation kehittämisvalmiuksien osalta hankkimalla tarvittavat kehitystyökalut. Näin pelitiimien tuotteille mahdollistetaan pääsy Playstation ekosysteemiin. Kokonaiskustannusarvio ( ): Henkilöstökustannukset: Ostopalvelut: Matkakustannukset: Kone- ja laitehankinnat: Muut kustannukset: Välilliset kustannukset: Kustannukset yhteensä: Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: Kuntien rahoitus: Muu julkinen rahoitus: Yksityinen rahoitus: Rahoitus yhteensä: Hankearviointi, pisteet: 37/ 60 Maakuntaohjelman toimintalinja: TL 1 E1 Valmistelija: Aki Lappalainen, puh Rahoittajan esitys Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Päätösesityksen perustelut: Oulun ammattikorkeakoulun ja Centria ammattikorkeakoulun pelilaboratoriot voivat ajanmukaisilla laitteilla ja ohjelmistoilla kehittää uusia osaajia pelialalle sekä tukea alkavia pelitiimejä pelien tuotannossa. Hanke tukee pelialan uusien osaamisintensiivisten yritysten syntymistä ja osaavan työvoiman kehittymistä ko. toimialalle. Hanke edistää BusinessOulun Startup 2.0 Kiihdyttämö -ESR rahoitteista hanketta ja siihen kuuluvaa pelialan kiihdyttämöohjelmaa Game Breweria tuottamalla uusia start up tiimejä kiihdyttämössä edelleen jalostettavaksi. Ensimmäiselle aloitetulle kiihdyttämökierrokselle valituista viidestä yrityksestä kolmella on Oulu Gamelab tausta. Game Lab on osa Oulun Start up -ekosysteemiä. Hanke tukee Pelialan osaamisen ja hautomotoiminnan kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla (POHKE) -hankkeen täysipainoista toteuttamista. POHKE-hankkeen tavoitteena on Oulun ammattikorkeakoulussa luodun Game lab koulutus- ja esihautomotoiminnan kehittäminen ja sen laajentaminen Oulun Eteläisen alueelle Centria ammattikorkeakouluun. Hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajat: 16

17 MYR:in sihteeristö Turvemaiden ilmasto- ja vesistöpäästöjä mittaavan tutkimusympäristön rakentaminen / EAKR MYRS Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Toimintalinja ja hallinnonala: TL 2 / OKM Erityistavoite: 3.2 Hakemusnumero: Hakija: Luonnonvarakeskus Osahakija: Toteutusaika: Toteuttamisalue: Ruukki Hankekuvaus (tarve, tavoitteet, toimenpiteet): Luonnontilaisen suon tai turvepintaisen maaperän ottaminen viljelyyn lisää kuivatuksen ja maanmuokkauksen takia hiilidioksidipäästöjä. Turvemaiden hiilidioksiditaseeseen vaikuttaa annettuna tekijänä ilmasto ja turvemaan ominaisuudet. Hiilidioksidipäästöjen määrään voidaan vaikuttaa viljelytekniikalla, viljelykierrolla ja vesitalouden säätelyllä. Hiilidioksidipäästöjen pienentämiseen käytettävissä olevat keinot auttavat samalla vähentämään turvemaiden viljelystä kuivatusvesiin kulkeutuvien ravinnepäästöjä määrää. Tämä hanke-esitys on laadittu tuottamaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, kansainvälisen ja kansallisen ilmastopolitiikan ja kansainvälisten ja kansallisten vesistöjen tilan parantamiseen tähtäävien toimien tarpeisiin sopivia toimintamalleja turvemaiden viljelystä syntyvän ilmasto- ja vesistökuormituksen vähentämiseksi. Pohjois-Pohjanmaalla suurin osa peltomaista on ohutturpeista peltomaata. Maatalouselinkeinon kannalta ei ole suotavaa, että turvemaiden viljelyä rajoitettaisiin perusteettomasti vedoten hiilidioksidipäästöjen runsauteen. Ratkaisumallien tuottaminen tulee perustua validiin tutkimustietoon. Koska Pohjamaan rannikkoalueen ohutturpeisten turvemaiden viljelystä syntyvien ilmasto- ja vesistöpäästöjen aiempi tutkimustieto on niukkaa, työ on käynnistettävä rakentamalla tiedon tuottamiseen tarvittava tutkimusympäristö. Hankkeessa rakennetaan turvemaiden viljelystä aiheutuvien ilmasto- ja vesistökuormituksen tutkimukseen soveltuva tutkimusympäristö Luonnonvarakeskuksen Ruukin toimipisteen koetilalle. Se kattaa noin 20 hehtaarin peltoalueen, jolta kertyvien valumavesien määrän ja kemiallisen koostumuksen mittaamiseksi peltoalue jaetaan kuuteen lohkoon. Valumavesien mittaamisen mahdollistama rakentaminen (kahden lohkon salaojitus, kokoojaputkisto pumppaamolle, pumppaamo ja virtaamamittarit) ovat hankkeen suurin kustannus, mutta investointina välttämätön, koska pellon vesitalous vaikuttaa keskeisesti kasihuonekaasupäästöihin. Pumppaamo toimii koealueen valumavesien keräämispaikkana. Pumppaamoon tulevasta kuudesta salaojavesien kokoojaputkesta ja yhdestä pintavedet keräävästä putkesta mitataan tulevan veden virtaama ja samassa yhteydessä tapahtuu virtaaman intensiteettiä myötäilevä vesinäytteidenotto. Pumppaamon tulevat valumavedet joudutaan, maaston tasaisuuden takia Pöytäkirjan tarkastajat: 17

18 MYR:in sihteeristö siirtämään pumppaamalla laskuojaan, joka johtaa vedet koealueen ulkopuolelle. Kasvihuonekaasujen virtauksia maan ja ilmakehän välillä mitataan yleisesti kammiomenetelmällä käyttäen joko staattisia tai dynaamisia kammioita, jotka ovat käyttötarkoituksesta riippuen joko valo- (yhteytys) tai pimeäkammioita (hengitys). Hankkeessa käytettävässä staattisessa kammiomittausmenetelmässä turvemaan viljelyn kaasuvuota mitataan ottamalla kasvihuonekaasunäytteitä säännöllisin väliajoin vuoden ympäri. Kammiota varten maahan asennetaan koko mittausjakson ajaksi sopiva kaulus turpeeseen. Varsinaisessa mittaustilanteessa kammio asetetaan maassa olevan kauluksen päälle. Kauluksen tehtävä on tiivistää kammio maanpintaan aiheuttaen mahdollisimman vähän häiriötä systeemiin. Kammioista otetaan kaasunäytteitä kammion sisäilmasta muoviruiskuihin tasaisin väliajoin, jolloin pinta-alalta kertyvien kasvihuonekaasujen pitoisuuden lisääntymistä voidaan seurata ajan funktiona. Näytteet lähetetään laboratorioon analysoitavaksi (kaasukromatografi). Kokonaiskustannusarvio ( ): Henkilöstökustannukset: Ostopalvelut: Matkakustannukset: Kone- ja laitehankinnat: Muut kustannukset: Välilliset kustannukset: Kustannukset yhteensä: Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: Kuntien rahoitus: Muu julkinen rahoitus: Yksityinen rahoitus: Rahoitus yhteensä: Hankearviointi, pisteet: 34/ 55 Maakuntaohjelman toimintalinja: TL 1 E8 Valmistelija: Aki Lappalainen, puh Rahoittajan esitys Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Päätösesityksen perustelut: Hanke tukee ohjelman vähähiilisyystavoitteen toteumista ja samalla maatalouden toimintaedellytysten vahvistumista. Hankkeessa tuotetaan uutta tieto ohuttupeisten viljelymaiden hiilidioksipäästöistä ja päästöjen pienentämistavoista. Hanke edistää vähähiilisempien ja ekologisesti kestavämpien toimintamallien käyttöönottoa ja tuottaa tutkimukseen perustavaa tietoa ohutturpeisten peltojen vaikutuksesta kaasupäästöihin. Hanke edistää myös Itämeristrategian toteutumista ja ravinnepäästöjen hallintaa. Maatalous on nykyisin merkittävä vesistöihin kulkeutuvien ravinnepäästöjen aiheuttaja. Hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajat: 18

19 MYR:in sihteeristö Oulun kudoskuvantamiskeskus / EAKR MYRS Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Toimintalinja ja hallinnonala: TL 2/ OKM Erityistavoite: 4.1 Hakemusnumero: Hakija: Oulun yliopisto Osahakija: Toteutusaika: Toteuttamisalue: Oulu Hankekuvaus (tarve, tavoitteet, toimenpiteet): Terveysteknologian vienti on kasvanut useamman vuoden ajan, se on yksi merkittävimmistä Suomen huipputeknologian vientisektoreista. Terveysteknologian alalla 2015 tehtiin uusi vientiennätys, eikä taloudellinen taantuma näytä vaikuttavan terveysteknologiaan yhtä voimakkaasti kuin moniin muihin aloihin. Tuotannosta 95% menee vientiin ja suurinta kasvu on in vitro -diagnostiikassa (koeputkessa tai lasimaljalla tehdyt solutason tutkimukset) sekä kuvantamislaitteissa. Kansainvälisissä arvioissa lääketieteellisen kuvantamislaitteiston maailmanlaajuisen myynnin arvioidaan kaksinkertaistuvan lähivuosien aikana (Frost&Sullivan, IMS Research, Businesswire, PRWeb market research). Suuren erotuskyvyn kudoskuvantamisen tarve on huomattavasti kasvanut teollisuudessa ja lääketieteen sovelluksissa, ja se on tällä hetkellä nopeasti kehittyvä ja uusia innovaatioita tuottava korkean teknologian ala. Erityistä tarvetta on korkean erotuskyvyn kuvantamislaitteille, joilla nähdään elimistön sisälle solutasolle ilman varjoaineita tai kudosten rikkomista, sekä kuvantamislaitteilla tuotetun kuvadatan analyysimenetelmille ja ohjelmistoille. Hankkeen tavoitteena on luoda kansallisesti ja kansainvälisesti huipputason kudoskuvantamisinfrastruktuuri, joka vahvistaa Oulun alueen älykästä erikoitumista biolääketieteellisen kuvantamisen alueella, tukee yritys-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa sekä kehittää biolääketieteellisen kuvantamismenetelmien huippuosaamista. Tavoitteet saavutetaan yhdistämällä edistynyt kuvantamislaitteisto ja kuvia automaattisesti tulkitseva ja oppiva tietokonenäkö. Yhtenä tämän hankkeen tavoitteena on kehittää tietokonenäköön perustuvia menetelmiä biolääketieteellisten kuvien automaattiseen analysointiin. Kuva-analyysimenetelmät perustuvat Oulun yliopiston konenäön tutkimuskeskuksessa kehitettyihin tekniikoihin, joissa korostuvat laskennallinen keveys, reaaliaikaisuus, muokattavuus, tarkkuus, ja kvantitatiiviset tulosteet. Biocenter Oulu kuuluu kansalliseen biokeskusverkostoon (Finnish BioImaging, FiBI) ja Euroopan laajuiseen kuvantamisinfrastruktuuriverkostoon (Euro-BioImaging, EuBI). Hanke vahvistaa merkittävästi Oulun yliopiston eristysosaamista biokuvantamisen ja kuva-analytiikan alalla kansallisissa (FiBI) ja eurooppalaisissa tutkimusinfrastruktuuriverkostoissa Pöytäkirjan tarkastajat: 19

20 MYR:in sihteeristö (ESFRI EuBI), joihin Biocenter Oulun kudoskuvantamiskeskus ja yliopiston konenäön tutkimuskeskus on valittu teknologiapalvelujen tarjoajiksi. Modernit kuvantamismenetelmät ja räätälöity kuva-analytiikka edesauttaisivat myös Pohjois-Suomen biopankki Borealiksen toimintaa muuttaa biopankin kudosnäytteet digitaaliseksi kuva-aineistoksi, ja sen hyödyntämistä digitaaliseksi palveluksi eri toimijoiden käyttöön biolääketieteellisessä tutkimuksessa ja terveysteknologian yrityksissä Oulun alueella toimivat kuvantamisalan yritykset ovat tyypillisesti kooltaan suhteellisen pieniä, mutta kasvukykyisiä (esim. Rikola Oy, Sensapex Oy, Optomed, Specim, Neagen). Hankkeessa toteutettava infrastruktuuri mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyisen ympäristön rakentamisen tuotekehitystyölle ja ideoiden kaupallistamiselle. Uuden teknologian käyttöönotto antaa paikallisille yrityksille etumatkaa kilpailijoihin nähden. Vastaavaa kudoskuvantamisympäristöä ei Suomessa ole, joten toteutuessaan hankkeella saavutettaisiin etulyöntiasema kilpailijoihin nähden. Hankkeen keskeinen sisältö: 1. Kaksifotonimikroskoopin hankinta Kaksifotonimikroskopia perustuu merkkiaineen virittymiseen paikallisesti kahden vähäenergisen fotonin (sähkömagneettisen vuorovaikutuksen välittäjähiukkanen) avulla, mikä synnyttää kohdekudoksessa mitattavaa valoa tietyllä aallonpituudella. Menetelmän etu muihin mikroskooppisiin tekniikoihin nähden on lisääntynyt kuvaussyvyys ja erotuskyky, mikä mahdollistaa kudoskuvauksen yhden solun tarkkuudella. Menetelmässä käytetään hyvin lyhytkestoista pitkän aallonpituuden vähäenergistä laservaloa, joka saa aikaan vähäistä merkkiaineen haalistumista, valotoksisuutta ja valon sirontaa soluväliaineesta, mikä merkittävästi parantaa kuvaustarkkuutta. Toimenpiteet; laitteiston kilpailutus, testaus ja käyttöönotto. 2. Fotoakustisen mikroskooppilaitteiston rakentaminen Fotoakustinen kuvantaminen on kuvausmenetelmä, joka mahdollistaa sekä rakenteellisen että toiminnallisen kudoskuvaamisen ilman erityisiä varjo- tai merkkiaineita. Menetelmä perustuu fotoakustiseen ilmiöön, jossa kudokseen suunnattu lyhytkestoinen laservalo absorboituu paikallisesti kudoksessa muuttuen lämmöksi ja mitattavaksi ja kuvattavaksi akustiseksi signaaliksi. Tällä hetkellä markkinoilla ei ole saatavissa kaupallista tähän hankkeeseen sopivaa laitetta, minkä vuoksi on tarpeen palkata optoelektroniikan asiantuntija laitteen rakentamista varten. Itse rakennetun laitteiston etuina ovat muunneltavuus monenlaisia kuvantamisolosuhteita varten, markkinahintaa huomattavasti edullisimmat kustannukset ja uuden tekniikan osalta tuotekehitysmahdollisuudet mikroskooppityypin kaupallistamista silmälläpitäen. Hankkeessa hyödynnetään Oulun yliopiston optoelektroniikan ja mittaustekniikan laboratorion erityisosaamista fotoakustisessa kuvantamisteknologiassa. Laite varustetaan myös hyperspektrikameralla (hyperspektrikamera mittaa näytteen pinnasta heijastuvan valon spektriä eri aallonpituusalueilla), joka mahdollistaa merkittävän lisätiedon saamisen kudosten toiminnasta ja rakenteista. 3. Konenäköpohjaisen kuva-analytiikan kehittäminen Nopeiden kuvantamistekniikoiden kehittymisen myötä tallennetun Pöytäkirjan tarkastajat: 20

21 MYR:in sihteeristö kuvatiedon määrä on kasvanut valtavasti. Tehokkaiden kuva-analytiikan työkalujen puute on muodostunut merkittäväksi pullonkaulaksi kudoskuvantamisen tulosten tulkinnassa. Tämän puutteen korjaamiseksi hankkeessa kehitetään tietokonepohjaisia, automatisoituja menetelmiä kuvien tulkitsemiseen. Tämä mahdollistaa esim. solujen käyttäytymisen analysoimisen ja solujen ominaisuuksien tunnistamisen automaattisesti kuvadatasta, kuten normaalien solujen erottamisen syöpäsoluista, solujen jakautumisaktiivisuuden määrittämisen, solujen liikkumis- tai elinkyvyn analysoimisen. Kokonaiskustannusarvio ( ): Henkilöstökustannukset: Ostopalvelut: Matkakustannukset: Kone- ja laitehankinnat: Muut kustannukset: Välilliset kustannukset: Kustannukset yhteensä: Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: Kuntien rahoitus: Muu julkinen rahoitus: Yksityinen rahoitus: Rahoitus yhteensä: Hankearviointi, pisteet: 41/ 60 Maakuntaohjelman toimintalinja: 1 E2 Valmistelija: Aki Lappalainen, puh Rahoittajan esitys Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. MYR:lle esitetään, että se antaa hankkeesta myönteisen lausunnon. Päätösesityksen perustelut: Hanke tukee kansallisesti ja kansainvälisesti huipputason Oulun alueen kudoskuvantamisinfrastruktuurin ja huippuosaamisen vahvistumista, mikä vahvistaa Oulun alueen erikoistumista biolääketieteelliseen kuvantamiseen, tukee tutkimusorganisaatioiden ja yritysten tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Hankittava kuvantamisinfrastruktuuri edistää osaltaan myös paikallisten yritysten kuvantamistekniikoiden kehittämistä ja kaupallistamista sekä avaa uusia mahdollisuuksia asiantuntijapalveluihin perustuville liiketoimintaideoille. Lisäksi ympäristön kehittäminen tukee kansainvälisen tutkimusrahoituksen hankkimista. Hanke vahvistaisi merkittävästi Oulun yliopiston eristysosaamista biokuvaamisen ja kuva-analytiikan alalla kansallisissa (FiBI) ja eurooppalaisissa tutkimusinfrastruktuuriverkostoissa (ESFRI EuBI), joihin Biocenter Oulun kudoskuvantamiskeskus ja yliopiston konenäön tutkimuskeskus on valittu teknologiapalvelujen tarjoajiksi. Hanke liittyy Oulun yliopiston kahteen strategiseen painoalueeseen; biotieteet/terveys ja informaatioteknologia sekä Oulun Innovaatio Allianssin Centre for Health and Technology -innovaatioympäristön kehittämiseen. Hanke tukee kahta Pohjois-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategista painoalaa; ICT- ja ohjelmisto sekä terveys- ja hyvinvointi. Pöytäkirjan tarkastajat: 21

22 MYR:in sihteeristö Hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajat: 22

23 MYR:in sihteeristö Moderni Hirsikaupunki / EAKR MYRS Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Toimintalinja ja hallinnonala: TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen Hakemusnumero: Hakija: Oulun Yliopisto Osahakija(t): Pudasjärven kaupunki Toteutusaika: Toteuttamisalue: Pohjois-Pohjanmaa Hankekuvaus (tarve, tavoitteet, toimenpiteet): Pohjois-Pohjanmaa on puutalo- ja hirsiteollisuuden johtava maakunta. Hirsirakentamista on perinteisesti käytetty pienissä rakennuksissa, kuten omakotitaloissa ja loma-asunnoissa, mutta viime vuosina sitä on alettu soveltaa myös suuremmissa kohteissa, kuten julkisissa rakennuksissa. Sekä pienten että suurten hirsirakennuskohteiden markkinaosuuden kasvattaminen tukee paitsi maakunnan elinkeinoelämän tavoitteita myös yleisempiä kestävän kehityksen tavoitteita. Hirsi on rakennusmateriaalina ekologinen, hyvin energiatehokas, paikallinen ja uusiutuva materiaali. Hirren käytön myötä saavutettavat hyvät sisäilmaolosuhteet ja rakenteellinen yksinkertaisuus ovat viime aikoina luoneet hirsirakentamiselle nousevaa kysyntää niin yksityisten kuluttajien kuin julkisten toimijoiden keskuudessa. Hirren käytön lisäämiseen liittyy kuitenkin haasteita: Pienet hirsirakennukset on perinteisesti mielletty haja-asutusalueelle sopiviksi ja tiiviimmin rakennetuilla alueilla ne on useissa tapauksissa katsottu rakentamista valvovien viranomaisten taholta kaupunkikuvallisesti ympäristöönsä sopimattomiksi. Hirsirakentamisen hyödyntäminen suuremmissa kohteissa on muutamaa pilottihanketta lukuun ottamatta vielä alkuvaiheessa. Useissa viimeaikaisissa hankkeissa kuntien ja kaupunkien alkuperäisenä tavoitteena ollut hirsirakentaminen on osin vielä tuntemattomistakin syistä todettu hankkeen edetessä haasteelliseksi. Hirsirakentamisen suosioon vaikuttaa olennaisesti se, millainen imago niin pienille kuin suurille hirsirakennuksille kyetään luomaan. Ekologisuuden lisäksi yksi keskeisimmistä imagoon vaikuttavista tekijöistä on rakennusten arkkitehtuuri. Edellinen hirsiarkkitehtuurin kehittämishanke (Tekes/Oulun yliopisto) päättyi vuosituhannen vaihteessa, minkä jälkeen rakentamisen energiatehokkuusmääräykset ovat muuttuneet huomattavasti samalla kun hirsitaloteollisuuden tuotekehitystoiminta on vakiinnuttanut uusia ratkaisuja, kuten massiivia ja jopa painumattomia lamellihirsirakenteita. Näiden kehitysaskelien myötä haettavalle hankkeelle onkin syntynyt selkeä tilaus sekä hirsirakennusteollisuuden että yleisemmin rakennetun ympäristön laadun kehittämisen näkökulmista. Pöytäkirjan tarkastajat: 23

24 MYR:in sihteeristö Tämän hankkeen tavoitteena on selvittää tarkemmin hirsirakentamisen markkinaosuuden kasvattamiseen liittyviä haasteita, etsiä niiden ratkaisemista tukevia toimintamalleja ja tuotantotapoja sekä tutkia kaupunkimaisempaan ympäristöön sopivan hirsirakentamisen uutta arkkitehtuuria niin suurten kuin pienten hirsikohteiden osalta. Merkittävä osa Pohjois-Pohjanmaan hirsitaloteollisuuden tuotannosta menee tälläkin hetkellä vientiin, joten yritysten liiketoiminnan kasvupotentiaali on myös kansainvälisesti merkittävä. Hankkeen tavoitteet tukevat suoraan maakuntaohjelmassa esitettyjä toimenpide-ehdotuksia, joita ovat: a) Rakennustuoteteollisuuden tuotteiden ja tuotantoprosessien kehittäminen b) Kysyntälähtöisen puurakentamisen ja palveluliiketoiminnan edistäminen c) Rakennusteollisuuden suurien vientimahdollisuuksien edistäminen d) Puurakentamisen osaamisen ja suunnittelun tason nosto e) Rakennusalan korkeakoulutetun työvoiman saannin turvaaminen Hanke on lisäksi usean maakuntaohjelmassa mainitun kärkiteeman mukainen: - Oulun yliopiston tieteellisen osaamisen hyödyntäminen maakunnan kehittämisessä - pk-yritysten kasvun tukeminen - luonnonvarojen monipuolinen ja vastuullinen hyödyntäminen. Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnassa on vahva puurakentamisen alaan liittyvä tutkimusperinne. Moderni Hirsikaupunki -hanke hyödyntää tätä ja tuo samalla mukaan uusia, entistä vahvemmin tutkimusta ja elinkeinoelämää yhdistäviä toimenpiteitä. Hankkeessa tutkitaan kaupunkimaiseen ympäristöön sopivan hirsirakentamisen uutta arkkitehtuuria niin suurten kuin pienten hirsirakennusten osalta. Hankkeessa integroidaan arkkitehtisuunnitteluprosessin osaksi tutkimuksellisia osioita, jotka paitsi selkiyttävät arkkitehtisuunnittelun tavoitteita myös mahdollistavat laadittujen suunnitelmien arviointia. Arvioinnissa tutkitaan myös laadittujen suunnitelmien elinkaaritaloutta, joka pelkkiin rakentamiskustannuksiin verrattuna liittää hankkeiden taloudellisen tehokkuuden tarkasteluun ajallisen ulottuvuuden. Hankkeessa selvitetään lisäksi millaisia keinoja massakustomointi tarjoaa haasteiden ratkaisemiseksi, sekä miten tärkeimmät rakentamisen sidosryhmät, kuten rakentamista valvovat viranomaiset ja kaavoittajat, näkevät hirsirakentamisen haasteet ja mahdollisuudet. Lisäksi selvitetään millaisia odotuksia tilaajilla ja kuluttajilla on hirsirakentamisen suhteen. Hirsirakentamisen markkinaosuuden kasvattaminen edellyttää ennen kaikkea sitä, että sen tarjonnan kirjo niin hirsitalotoimittajien kuin suunnittelijoiden taholta vastaa jatkossa entistä paremmin kuluttajien ja tilaajien taholta määrittyvää kysyntää. Lisäksi ratkaisuiden tulee olla sen kaltaisia, että ne voidaan yleisemminkin mieltää tiiviimmin rakennetuille, kaupunkimaisille alueille soveltuviksi myös rakentamista valvovien ja ohjaavien viranomaisten toimesta. Edelleen tulee huolehtia siitä, että hirsitaloteollisuuden lisäksi muut rakentamisen toteuttamiseen osallistuvat tahot, kuten rakennusliikkeet, näkevät jatkossa hirsirakentamisen myös suurissa kohteissa sekä toteutuskelpoisena että liiketaloudellisesti kiinnostavana vaihtoehtona. Moderni Hirsikaupunki -hanke pyrkii luomaan luovan talouden innovaatioympäristön palvelemaan hirsitaloteollisuuden toimintaedellytyksiä. Hankkeen tuloksena syntyy konkreettisia, uudentyyppisten hirsirakennusten arkkitehtisuunnitelmia sekä tietoa hirsirakentamisen markkinaosuuden Pöytäkirjan tarkastajat: 24

25 MYR:in sihteeristö kasvattamisen haasteista ja mahdollisuuksista. Hankkeessa mukana olevat Pohjois-Pohjanmaan alueen hirsitalotehtaat (Kontiotuote Oy, Kuusamo Hirsitalot Oy, Oy Honkamajat Finland Ltd, Mammuttikoti Oy) pystyvät konkreettisesti hyödyntämään hankkeen tuloksia omassa tuotekehityksessään. Hankkeen tulokset tulevat olemaan julkisia ja yleisesti hyödynnettävissä. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Pohjois-Pohjanmaan alueella toimivat hirsitaloteollisuuden pk-yritykset sekä Oulun yliopiston Arkkitehtuurin tiedekunnassa toimivat tutkijat ja opiskelijat. Hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena onkin hyödyntää Oulun yliopiston vahvuuksia maakunnan alueella toimivien pk-yritysten toiminnan kehittämiseksi sekä luoda tukevampi silta tulevalle yhteistyölle. Pudasjärven kaupunki tuo hankkeeseen elinkeinojen kehittämisen näkökulman, joka vahvistaa koko hankkeen tavoitteita. Hankkeen puitteissa tehdään yhteistyötä myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti toimivan Puuinfo Oy:n kanssa. Puuinfon toiminnan tarkoituksena on luoda kysyntää puutuotteille rakentamisessa ja sisustamisessa. Kokonaiskustannusarvio ( ): Henkilöstökustannukset: Ostopalvelut: Matkakustannukset: Kone- ja laitehankinnat: Muut kustannukset: Välilliset kustannukset: Kustannukset yhteensä: Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: Kuntien rahoitus: Muu julkinen rahoitus: Yksityinen rahoitus: Rahoitus yhteensä: Hankearviointi, pisteet: 42/50 Maakuntaohjelman toimintalinja: TL 1 E7 (Kilpailukyky ja työllisyys, toimialojen jatkokehittäminen, puurakentaminen) Valmistelija: Ohjelmakoordinaattori Katarina Timisjärvi, puh Rahoittajan esitys: Pohjois-Pohjanmaan liitto esittää: Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. MYR:lle esitetään, että se antaa hankkeesta myönteisen lausunnon. Päätösesityksen perustelut: Hankkeella tuetaan Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman mukaisesti uusimman tiedon ja osaamisen tuottamista ja hyödyntämistä maakunnassa. Hankkeessa vahvistetaan erityistavoite 3.2 mukaisesti energiatehokkaiden ratkaisujen kehittämistä. Hankkeessa tuotettava uusi tieto ja hirsiarkkitehtuuri hyödynnetään hirsitaloteollisuuden kotimaisen ja kansainvälisen liiketoiminnan kasvattamisessa. Pöytäkirjan tarkastajat: 25

26 MYR:in sihteeristö Hanke on Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman , erityisesti toimintalinjan 1 E Pohjois-Pohjanmaan toimialojen jatkokehittäminen, puurakentaminen, mukainen, sillä hankkeessa luodaan uudenlaista yrittäjyyttä edistävää toimintaympäristöä hirsitaloteollisuuteen. Lisäksi hanke tukee Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelmaa 2018 valjastamalla luovan talouden innovaatioympäristön palvelemaan hirsitaloteollisuuden toimintaedellytyksiä. Hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajat: 26

27 MYR:in sihteeristö Työetsivä / ESR MYRS Esitys: Hakija: Nuorten Ystävät ry Rahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Toimintalinja: 5 Toteuttamisalue: Oulu Haettu tuki / kokonaiskustannukset: ( työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin) / ( ) Toteutusaika: Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. MYR:lle esitetään, että se antaa hankkeesta myönteisen lausunnon. Hyväksyttiin. Liitteet 2 Työetsivä Pöytäkirjan tarkastajat: 27

28 MYR:in sihteeristö KELPO - kehitysvammaisen polku työelämään / ESR MYRS Esitys: Hakija: Raudaskylän Kristillinen Opisto Rahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Toimintalinja: 3 Toteuttamisalue: Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven ja Ylivieskan seutukunnat Haettu tuki / kokonaiskustannukset: ( työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin) / ( ) Toteutusaika: Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. MYR:lle esitetään, että se antaa hankkeesta myönteisen lausunnon. Hyväksyttiin. Liitteet 3 KELPO - kehitysvammaisen polku työelämään Pöytäkirjan tarkastajat: 28

29 MYR:in sihteeristö Kaveria ei jätetä / ESR MYRS Esitys: Hakija: Talouskonsultointi Aureus Oy Rahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Toimintalinja: 2 ( ESR ohjelma ) Toteuttamisalue: Pohjois-Pohjanmaa Haettu tuki / kokonaiskustannukset: / Toteutusaika: Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö ei puolla hanketta rahoitettavaksi Manner-Suomen ESR ohjelmasta Hyväksyttiin. Liitteet 4 Kaveria ei jätetä Pöytäkirjan tarkastajat: 29

30 MYR:in sihteeristö ITU - inklusiivisella toimintatavalla uutta MYRS Esitys: Hakija: Oulun Diakonissalaitoksen säätiö Osatoteuttaja: Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy Rahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (erityistavoite 10.1 Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen) Toteuttamisalue: Oulu Haettu tuki / kokonaiskustannukset: / Toteutusaika: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus esittää: Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Hyväksyttiin. Liitteet 5 ITU - inklusiivisella toimintatavalla uutta Pöytäkirjan tarkastajat: 30