POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/ (49)

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/ (49) Maakuntahallitus Aika klo 10:09-12:23 Paikka Siikasali, Sepänkatu 20, Oulu Läsnä Pohjamo Samuli Puheenjohtaja Männistö Asko Varapuheenjohtaja Hänninen Katja Jäsen 1-23 klo Hänninen Tuomo Jäsen 1-23 klo Kippola Eero Jäsen 3-24 klo Kohonen Olli Jäsen 1-5 klo Mattila Pirkko Jäsen Niinikoski Eija-Riitta Jäsen 1-8, Pahkala Matti Jäsen Perkkiö Kaija-Maija Jäsen Ruonala Riikka Jäsen Talvitie Mari-Leena Jäsen Leivskä Matti Varajäsen Muut läsnäolleet Kalliorinne Risto Maakuntavaltuuston pj Tuppurainen Tytti Maakuntavaltuuston 1. varapj. Ollikainen Antti Maakuntavaltuuston 2. varapj. Kortesalmi Joukamo Maakuntavaltuuston 3. varapj. Myllylä Raili MYR pj. Kortesoja Jorma MYR varapj. Harju Pauli Maakuntajohtaja Pitkänen Riitta Hallintojoht, pöytäkirjanpitäjä Rämet Jussi Suunnittelujohtaja Rajala Tiina Kehitysjohtaja Hankivaara Arja Viestintäpäällikkö Kallunki Hannu Raahen alueen hyvinvointikuntayhtymän johtaja Hassinen Esko Aluejohtaja, P-P:n Liikunta ja Urheilu ry Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Samuli Pohjamo Puheenjohtaja Riitta Pitkänen Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan kä sittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Allekirjoitukset Pöytäkirjan tarkastajat:

2 Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Aika ja paikka Virka-asema Allekirjoitus Pöytäkirjan tarkastajat: 6

3 Kokouksen 1/2016 asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus 7 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 8 3 Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus 9 4 Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallituksen asiantuntijaryhmät 10 5 Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavan vireilletulo 11 6 Pohjois-Pohjanmaan PoPSTer-hankkeen (Pohjois-Pohjanmaan 12 sosiaali- ja terveydenhuolto osana IHA-kokonaisuutta) hallinnointi ja osallistuminen hankevalmisteluun 7 Lausuntopyyntö hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi 13 ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi 8 Pohjois-Pohjanmaan liiton lausunto soidensuojelutyöryhmän 15 loppuraportista 9 Korkeataajuuksinen väsytyskoestus / EAKR Innovointia tukevat työympäristöt startup yrityksissä (InnoStaVa) / 19 EAKR 11 Oulun kudoskuvantamiskeskus / EAKR Moderni Hirsikaupunki / EAKR Oulu radiotaajuustutkimuksen huipulle (RF excellence in Oulu) / 31 EAKR 14 Tapahtumien Hubi / EAKR Centrian testaustoiminnan kehittäminen / EAKR Pohjois-Pohjanmaan liiton hakemat kehittämishankkeet: 41 Pohjois-Pohjanmaan ennakoivan rakennemuutoksen analyysi 17 Pohjois-Pohjanmaan matkailun kehittämistoimikunnan sihteerin 42 nimeäminen 18 Muutos Pohjois-Pohjanmaan hyvinvoinnin yhteistyöryhmän 43 kokoonpanossa 19 Irtisanoutuminen Iin laajakaistan toteuttajan toimesta Tiedoksiantoasiat Edunvalvonta-asiat Maakuntajohtajan tekemät päätökset Viraston antamat lausunnot Kokouksen päättäminen 49 Pöytäkirjan tarkastajat: 6

4 MUUTOKSENHAKUOHJEET (maakuntahallitus) Tämä pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä MUUTOKSENHAKUKIELLOT Asiakohdat: 1-4, 7-8, Tehtyihin päätöksiin ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, kos ka päätös koskee vain val mistelua ja täytäntöönpanoa (kuntalaki 91 ) tai koska asiaa ei ole lopullisesti rat kaistu (HLL 5 1 mom.). Koska pää töksestä voi daan tehdä kuntalain 89 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, alla olevissa pykä lis sä tehtyihin päätöksiin ei saa ha kea muutosta valittamalla. OIKAISUVAATIMUSOHJEET Asiakohdat: 5-6, 9-19 Em. päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen maakun ta halli tuk selle, osoi te: Sepänkatu 20, OULU, sähköposti: kirjaamo@pohjois-pohjanmaa.fi ja telefax: (08) Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti näh täväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kulut tua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi oikaisuvaatimuksen tekijän nimi yhteystietoineen, päätös, johon muutosta haetaan sekä vaatimus perusteineen. Oikaisuvaatimus on tekijän allekirjoitettava. VALITUSOSOITUS Asiakohdat: Em. asiakohdissa tehtyihin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella: Pohjois-Suomen hallinto-oikeus, PL 189, OULU, sähköposti pohjois-suomi.hao@oikeus.fi, te le fax: Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jon ka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. allintovalituksen saa tehdä ainoastaan asianosainen eli se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun pää tös välittö mästi vaikuttaa. Valituksen saa tehdä paitsi edellä todetuilla kunnallisvalituksen valitusperusteilla, myös tarkoituksen mukaisuusperusteella. Valituskirjassa on ilmoitettava: valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite; päätös, johon haetaan muutosta; miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi; muutosvaatimuk sen perusteet. Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekir joittanut valituskirjan, siinä on mainittava laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä selvitys siitä päivästä, josta vali tusaika on luettava. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kir jeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkitty nä aikana. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasia kirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolo ajan päättymistä.tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain nojalla muutoksenhakijalta voidaan periä oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa. Pöytäkirjan tarkastajat: 6

5 HANKINTAOIKAISU HANKINTAYKSIKÖLLE JA VALITUS MARKKINAOIKEUDELLE Julkista hankintaa koskevaan päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkai suun voi daan jul ki sis ta hankin noista annetun lain (hankintalaki) mukaan hakea muutosta vaatimalla hankinta yksiköltä oikai sua (han kin taoi kaisu). Asia voidaan myös saattaa valituk sella markkinaoikeuden käsi teltäväksi, mikäli hankinnan arvo ylit tää han kin talain 15 :n mu kaisen kynnysarvon. HANKINTAOIKAISU Asiakohdat: Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymä tön voi teh dä han kin ta lain :n mukaan hankintayksikölle kirjallisen hankintaoikaisun. Hankintaoikaisun voi tehdä tar jouskil pai luun osallistunut tarjoaja tai osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas eli se, jo hon päätös on kohdistettu tai jonka oi keu teen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Hankintaoikaisun tekoaika Asianosaisen on tehtävä hankintaoikaisu 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saa nut tie don hankintayksikön pää töksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisus ta. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä hankintapäätös oheisasiakirjoineen katsotaan saaduksi tiedok si sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinen viesti on vas taanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaan ottajan katsotaan saa neen asiasta tiedon seitsemän tenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksi annon näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksi antotapaa, tiedoksianto katso taan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistuk seen merkittynä aikana. Hankintaoikaisun sisältö Hankintaoikaisusta on käytävä ilmi vaatimukset perusteineen. Hankintaoikaisusta on käytävä ilmi oi kaisua vaativan nimi se kä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi. Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankinta yksikön hallussa. Toimitusosoite Hankintaoikaisu toimitetaan hankintayksikölle. Hankintayksikön yhteystiedot: Pohjois-Pohjanmaan liitto, Sepänkatu 20, OULU Sähköposti: Hankintaoikaisun vireilletulo ja käsittely eivät vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosai nen voi hankintalain no jalla hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen. VALITUSOSOITUS MARKKINAOIKEUDELLE Asiakohdat: Tarjoaja, osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas tai muu taho, jota asia koskee, voi saattaa asian markkinaoikeuden käsi teltäväksi tekemällä valituksen. Julkisista hankinnoista annetun lain 86 :n mukaan puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea valittamalla muutosta, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa. Lu pa on myönnet tävä, jos: 1) asian käsittely on lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa tär keää tai 2) siihen on painava, hankintayksikön menettelyyn liittyvä syy. Jollei toisin säädetä, valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, jos hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuk sen hankintalain 78 :n 1 nojalla noudattamatta odotusaikaa. Valitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauk sessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapää tös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puut teellinen. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä hankintapäätös oheisasiakirjoineen katsotaan saaduksi tiedok si sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinen viesti on vas taanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka joh- Pöytäkirjan tarkastajat: 6

6 dosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaan ottajan katsotaan saa neen asiasta tiedon seitsemän tenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksi annon näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksi antotapaa, tiedoksianto katso taan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistuk seen merkittynä aikana. Valituksen sisältö Valituksessa on ilmoitettava hankinta-asia, jota valitus koskee, sekä valittajan vaatimukset ja niiden perusteet. Puitejärjeste lyyn perustuvan hankinnan osalta valituskirjelmässä on esitet tävä, minkä vuoksi käsittelylupa tulisi myöntää. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hä nen lailli nen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija on joku muu henkilö, vali tuksessa on il moitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Li säksi on ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, lailli sen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valitukseen on liitettävä alkuperäisenä tai jäljennöksenä päätös, johon haetaan muutosta, sekä todis tus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alka misen ajankohdas ta. Valitukseen on liitettävä asiakirjat, joihin va littaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Asiamiehen on lii tettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten hallintolainkäyttölain 21 :ssä säädetään. Valituksen toimittaminen Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle. Valituksen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivä nä ennen markkinaoi keuden virka-ajan päättymistä. Itse tiedoksisaantipäivää ei lasketa mukaan. Hakemuksen voi toimittaa markkinaoikeuden kansliaan henkilökohtaisesti, asiamiestä käyt täen, lähe tin välityksellä, postit se, telekopiona tai sähköpostin avulla kuten laissa sähköisestä asioinnista viran omaistoiminnassa (13/2003) säädetään. Jos vireillepanon viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyys päivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa asiakirjat toimittaa markkinaoikeudel le ensiksi seuraavana arkipäivänä. Valituskielto Hankintalain 102 :n mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saa hakea muu tosta kuntalain eikä hal lintolainkäyttölain nojalla. Puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea muutosta valittamalla, jollei markkina oikeus myönnä asiassa käsitte lylupaa hankintalain 86 :n mukaisesti. Muutoksenhausta ilmoittaminen hankintayksikölle Hankintalain 88 :n nojalla hankinta-asiaan muutosta hakevan on kirjallisesti ilmoitettava hankintayk sikölle asian saattami sesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitet tava hankintayksiköl le viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markki naoikeuteen. Ilmoitus on toimi tettava hankintayksikön kohdassa I mainittuun osoitteeseen. Markkinaoikeuden osoite ja muut yhteystiedot Markkinaoikeus Radanrakentajantie 5, HELSINKI puh , fax , sähköposti: markkinaoikeus@oikeus.fi Pöytäkirjan tarkastajat: 6

7 Maakuntahallitus Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus MKH Maakuntajohtajan esitys: Suoritetaan kokouksen avaus, todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastajat: 7

8 Maakuntahallitus Pöytäkirjan tarkastajien valinta MKH Maakuntajohtajan esitys: Valitaan pöytäkirjan tarkastajat. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Pirkko Mattila ja Kaija-Maija Perkkiö. Pöytäkirjan tarkastajat: 8

9 Maakuntahallitus Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus MKH Maakuntajohtaja kertoi valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamista selvittävän selvityshenkilö ministeri Lauri Tarastin VM:n kuulemistilaisuudessa esittämistä peruslinjauksista. Selvityshenkilön esitys annetaan ja hallituksen linjaus tehdään helmikuun aikana. Huhtikuussa on tarkoitus tulla kuntiin lausunnolle lakiluonnokset sekä sosiaali- ja tervyedenhuollon järjestämislaiksi että itsehallintoalueen perustamiseksi. Pöytäkirjan tarkastajat: 9

10 Maakuntahallitus Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallituksen asiantuntijaryhmät MKH Pohjois-Pohjanmaan liiton vakiintuneen käytännön mukaisesti maakuntahallitus nimeää toimikautensa ajaksi asiantuntijoista koostuvia työryhmiä oman toimintansa tukemiseksi. Vuosille on maakuntahallitus nimennyt seuraavat työryhmät: matkailun kehittämistoimikunta, kunta-asioiden yhteistyöryhmä, hyvinvoinnin yhteistyöryhmä, koulutuksen- ja tutkimuksen yhteistyöryhmä, energia-alan neuvottelukunta, maakuntakaavoituksen neuvottelukunta, nuorisoasiain yhteistyöryhmä ja järjestöneuvottelukunta. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän johtaja Hannu Kallunki toimii hyvinvoinnin yhteistyöryhmän puheenjohtajana. Järjestöneuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja Anne Mustakangas-Mäkelä Vuolle Setlementti ry:stä ja varapuheenjohtajana aluejohtaja Esko Hassinen Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:stä. Hannu Kallunki ja Esko Hassinen esittelevät maakuntahallitukselle ryhmien toimintaa. (Valmistelija: suunnittelupäällikkö Ilpo Tapaninen, puh ) Maakuntajohtajan esitys: Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Pöytäkirjan tarkastajat: 10

11 Maakuntahallitus Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavan vireilletulo MKH Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen toteutetaan kolmessa vaiheessa maakuntavaltuuston hyväksymän toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti. Ympäristöministeriö vahvisti 1. vaihemaakuntakaavan ja se on tullut voimaan. Tällä hetkellä valmistellaan 2. vaihemaakuntakaavan ehdotusta, jonka on tarkoitus tulla hyväksymiskäsittelyyn maakuntavaltuuston syyskokoukseen Vuoden alussa voimaan tulevan maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen jälkeen maakuntakaavoja ei enää saateta ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavan laatiminen on ohjelmoitu toteutettavaksi vuosina Maakuntakaavan uudistamisen poikkileikkaava teema on ilmasto ja energia. Kolmas vaihemaakuntakaava käsittelee koko maakunnan alueidenkäyttöä ja sen suunnitellut pääteemat ovat: - Pohjavesi- ja kiviainesalueet POSKI-hankekokonaisuuden pohjalta - Mineraalipotentiaali ja kaivostoiminnan alueidenkäytölliset edellytykset - Oulun seudun liikenteen ja maankäytön seudulliset ratkaisut - Seudullisten tuulivoima-alueiden täydennykset ja tarkistukset - Vaalan ja Himangan alueiden maakuntakaavamerkintöjen yhteensovittaminen. Tarvittaessa päivitetään myös muita maakuntakaavan merkintöjä. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 62 mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. MRL:n 63 mukaisesti laaditussa Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) esitetään suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä vaikutusten arvioinnista. Lisäksi esitetään tietoja maakuntakaavan lähtökohdista, tavoitteista, laadittavista selvityksistä ja aikataulusta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esityslistan liiteaineistona. Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavan vireilletulosta kuulutetaan ja OAS asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään osallisten lausunnot ja mielipiteet helmikuun aikana. Asiakirjaa päivitetään ja tarkennetaan aina tarpeiden mukaan koko kaavaprosessin ajan. (Valmistelijat: suunnittelujohtaja Jussi Rämet, puh ja kaavoituspäällikkö Olli Eskelinen, puh ) Maakuntajohtajan esitys: Maakuntahallitus päättää: 1. käynnistää Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavan laatimisen ja kuuluttaa kaavan vireilletulosta 2. asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville 3. pyytää lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Hyväksyttiin maakuntajohtajan esityksen mukaisesti. Liitteet 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 3. vaihemaakuntakaava, Pöytäkirjan tarkastajat: 11

12 Maakuntahallitus Pohjois-Pohjanmaan PoPSTer-hankkeen (Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana IHA-kokonaisuutta) hallinnointi ja osallistuminen hankevalmisteluun MKH Pohjois-Pohjanmaan liitto on yhteistyössä PohjoisPohjanmaan sairaanhoitopiirin ja alueen kuntien ja hyvinvointikuntayhtymien kanssa valmistelemassa Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueelle sosiaali- ja terveydenhuollon hanketta osana itsehallintoaluevalmistelun (IHA) kokonaisuutta. Maakunnan kuntajohtajat linjasivat Pohjois-Pohjanmaan liiton kuntajohtajakokouksessa, että maakunnallista sote-valmistelua, palvelurakenteiden ja prosessien kehittämistä (ml. uudet teknologiat ja sähköiset palvelut, asiakkaan valinnanvapauden lisääminen sekä tuottajan ja tilaajan eriyttäminen hallitusohjelman mukaisesti) lähdetään toteuttamaan hankkeistamalla valmistelu- ja kehittämistyö. Valmisteilla olevassa hankkeessa ei käsitellä tulevan itsehallintoalueen (IHA) johtamisjärjestelmää, henkilöstön asemaa, tukipalveluja (osin), omaisuutta ja rahoitusta. Nämä asiat valmistetaan ja niistä päätetään osana IHA.n muodostamista erikseen. Hankkeelle, jonka työnimeksi on sovittu PoPSTer-hanke, on tarkoitus hakea EAKR-rahoitusta päättyvässä hankehaussa. Hankkeen kokoluokka olisi noin 1,5 M, josta kuntien omarahoitusosuus olisi 30 %. Kuntarahoitusosuus kerätään hankkeeseen mukaan lähteviltä kunnilta asukasluvun suhteessa. Kuntien sitovat päätökset hankkeeseen mukaan lähtemisestä ja osallistumisesta kuntarahoitusosuuden maksamisesta tulee olla hankkeen hallinnoijan käytössä hankehakemuksen jättövaiheessa. Valmistelutyössä on tarkoitus hyödyntää laajasti maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollossa olevaa osaamista. Hankkeessa varaudutaan noin 5 kokoaikaisen henkilön työpanoksen vaatimiin palkkakustannuksiin. Maakuntahallitus hyväksyy, että varmistaakseen hankkeen toteutumisen, voidaan henkilöstön palkkauksessa tarvittaessa poiketa Pohjois-Pohjanmaan liiton nykyisistä palkkausperusteista. Hankkeen toteutusaika on Hankkeen hallinnoija ja päätoteuttaja on Pohjois-Pohjanmaan liitto. Hankkeen ohjausryhmäksi esitetään Pohjois-Pohjanmaan sote-järjestämismallin valmistelua varten Pohjois-Pohjanmaan sote-hankkeessa perustettua kuntien luottamushenkilöistä ja asiantuntijoista koostuvaa ryhmää. Esityksen oheismateriaalina on diaesitys valmisteltavasta hankkeesta sekä kuntien maksutaulukko. (Valmistelija: hallintojohtaja Riitta Pitkänen, puh ) Maakuntajohtajan esitys: Maakuntahallitus hyväksyy, että Pohjois-Pohjanmaan liitto varautuu toimimaan hankkeen hallinnoijana ja päätoteuttajana. Hyväksyttiin maakuntajohtajan esityksen mukaisesti. Liitteet 2 PoPSTer Maksuosuudet PoPSTer-hanke Pöytäkirjan tarkastajat: 12

13 Maakuntahallitus Maakuntahallitus Lausuntopyyntö hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi MKH Pääministeri Juha Sipilän hallitus on linjannut ja tekemillään päätöksillä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen uudistamisesta sekä perustettavien itsehallintoalueiden määrästä ja aluejaosta. Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettävät kolme itsehallintoaluetta tukeutuen lailla säädettävän työnjaon mukaisesti vaativimmissa palveluissa muiden itsehallintoalueiden palvelurakenteisiin siten, että sosiaali- ja terveydenhuollossa on maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Hallituksen aluejakoa koskeva linjaus sekä sitä perusteleva muistio ovat lausuntopyynnön liitteenä. Hallituksen rahoituksen uudistamista koskevan linjauksen mukaan kunnilla ei voi jatkossa olla merkittävää vastuuta sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta. Itsehallintoalueiden rahoitusta valmistellaan ensisijaisesti valtion rahoitusvastuun pohjalta, minkä lisäksi myös osittain alueiden omaan verotusoikeuteen perustuvaa ratkaisua selvitetään. Hallituksen rahoituslinjaus on liitteenä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, itsehallintoalueiden perustamista ja aluehallintouudistusta valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön ja valtionvarainministeriön yhteisessä hankkeessa, jota hallinnoidaan teknisesti sosiaali- ja terveysministeriöstä. Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtionvarainministeriö pyytävät Manner-Suomen kunnilta, kuntayhtymiltä eräiltä muilta tahoilta lausunnot hallituksen linjauksista. Lausuntopyyntöön tulee vastata sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä hallituksen linjauksista. Kyselyyn annettuja vastauksia on mahdollista perustella, minkä lisäksi kyselyyn on varattu runsaasti tilaa myös vapaamuotoiselle kommentoinnille. Lausuntopyynnön materiaalit löytyvät Internet-osoitteesta: http;//alueuudistus.fi/lausuntopyynnöt. Lausunnot pyydetään antamaan klo: mennessä. Annetut vastaukset ovat julkisia. Lausuntoyhteenvedossa otetaan huomioon vain määräaikaan sähköisesti saapuneet lausunnot. Kyselylomake seuraa esityslistan oheismateriaalina. (Valmistelija: hallintojohtaja Riitta Pitkänen, puh ) Maakuntajohtajan esitys: Maakuntahallitus käy asiasta keskustelua. Lausunto valmistellaan maakuntahallituksen linjausten pohjalta maakuntahallituksen seuraavaan kokoukseen Käytiin lähetekeskustelua maakuntaliiton lausuntoa varten. Lausunto valmistellaan maakuntahallituksen kokoukseen Tytti Tuppurainen tuli kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana. MKH Maakuntajohtajan esitys: Maakuntahallitus antaa asiasta lausunnon. Pöytäkirjan tarkastajat: 14 Asiasta käydyn keskustelun aikana Eero Kippola teki maakuntajohtajan esityksestä poikkeavan esityksen, joka raukesi kannattamattomana. Esitys kokonaisuudessaan kuului seuraavasti:

14 Maakuntahallitus Maakuntahallitus Pohjois-Pohjanmaan liiton mielestä ratkaisut on tehtävä sosiaali- ja terveyspalvelut edellä ja vasta sen jälkeen tarkasteltava muiden tehtävien siirtoa. Mahdolliset valtionhallinnon tehtävien siirrot on selvitettävä perusteellisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiosta on pidettävä kiinni. Uudistuksen on turvattava palveluiden saatavuus ja laatu, ja varmistettava, että ihmiset pääsevät hoitoon ja palveluiden piiriin oikeaan aikaan jonottamatta. Maakuntapohjalta syntyvät sote-alueet eivät ole oikea peruste, vaan tarvitaan taloudellisesti ja väestöllisesti vahvempia kokonaisuuksia. Peräti 10 maakunnassa on alle asukasta. Itsehallintoalueiden myötä luodaan maahamme uusi hallinnontaso, mikä synnyttää lisää byrokratiaa ja kasvattaa kustannuksia. Kolmatta hallinnon tasoa ei tarvita. Ratkaisu on ongelmallinen etenkin demokratian ja itsehallinnon toteutumisen, palvelujen järjestämisen ja integraation sekä hallinnollisen toimeenpanon näkökulmasta. Ilmeisen ongelmallinen on ristiriita 15 sote-alueen ja 18 itsehallintoalueen kesken. Suurten kaupunkiseutujen merkitys on huomattava esimerkiksi alueellisessa kehittämisessä ja kansallisen kilpailukyvyn edistämisessä. Pohjois-Pohjanmaan liitto edellyttää, että Oulun kaupungin ja Oulun kaupunkiseudun erityiset piirteet on huomioitava itsehallintoalueisiin liittyvässä valmistelussa. Oulun kaupungin väestöosuus maakunnan asukkaista on 48,40 % ja kaupunkiseudun jopa 59,60 %. Mikäli maakuntapohjainen itsehallintoaluejako toteutuu, on valmistelun yhteydessä selvitettävä, mitä tehtäviä kaupungit/kaupunkiseudut voivat vastaanottaa maakuntaliitoilta ja aluehallinnolta ja mikä olisi toimiva työnjako itsehallintoalueiden sisällä kaupunkien ja itsehallintoalueiden välillä mm. kehittämisen ja valvonnan suhteen. On varmistettava, että mahdollisesti toteutuvien itsehallintoalueiden kaavoitusoikeus ei heikennä kunnallista kaavoitusoikeutta. Kunnallinen kaavoitusmonopoli on turvattava. Uudistuksen rahoitus on selvitettävä. Itsehallintoalueiden mahdollinen verotusoikeus johtaisi todennäköisesti kokonaisveroasteen nousuun ei-tarkoituksenmukaisella tavalla. Jotta vältytään monimutkaisilta tasausjärjestelmiltä, olisi itsehallintoalueiden oltava taloudelliselta edellytyksiltään tasavahvempia. Ratkaisu ei saa johtaa verojen ja maksujen nousuun. Maakuntahallitus hyväksyi esityslistan liitteenä olleen lausuntoluonnoksen maakuntahallituksen lausunnoksi. Liitteet 4 Hallituksen linjaus aluejaon perusteet, sote-uudistuksen askelmerkit ja aluejakomalli 5 Hallituksen linjausten perustelumuistio 6 Hallituksen rahoituslinjaus Lausuntopyyntö hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi 8 Lausuntopyyntökysely 9 Manner-Suomen maakunnat 10 Kyselylomake Pöytäkirjan tarkastajat: 14

15 Maakuntahallitus Pohjois-Pohjanmaan liiton lausunto soidensuojelutyöryhmän loppuraportista MKH Ympäristöministeriö asettaman soidensuojelutyöryhmän loppuraportti on valmistunut ( Työryhmän alkuperäisenä tavoitteena oli valmistella luonnonsuojelulain mukainen soidensuojeluohjelma soidensuojelun täydentämiseksi. Myöhemmin työryhmän tavoitteeksi tarkentui tehdä ehdotus valtakunnallisesti arvokkaista nykyistä suojelualueverkkoa parhaiten täydentävistä soista ja niiden suojelun vaihtoehtoisista toteutuskeinoista. Pohjois-Pohjanmaan liitolla on ollut edustaja työryhmässä. Työryhmän ehdotukseen sisältyvät nimetyt Etelä-Suomen luonnonsuojelullisesti arvokkaat suot, erilaiset vapaaehtoisen suojelun keinot, ehdotus muista soidensuojelua edistävistä toimenpiteistä sekä nimetyt arvokkaat suot Pohjois-Suomen valtion mailla. Työryhmä on koostanut laajan tausta-aineiston arvokkaista soista sekä Etelä- että Pohjois-Suomessa ja arvosoiden maanomistajia on informoitu luonnonarvoista. Soidensuojelutilanteesta ja luonnonsuojelualueiden toteutusmäärärahoista johtuen työryhmän ehdotus ei koske Pohjois-Suomen yksityismaita. Työryhmä esittää, ettei niiden osalta ryhdytä toistaiseksi aktiivisiin toimenpiteisiin ellei maanomistajan tarve, kaavoitus tai muu hanke sitä edellytä. Sen sijaan valtion maille sijoittuvista luonnonsuojelullisesti arvokkaista soista on tarkoitus tehdä toteutusratkaisu alkuvuoden kuluessa hallitusohjelman linjauksen mukaisesti. Tältä osin välittömät toimenpiteet koskevat myös Pohjois-Pohjanmaata. Työryhmän ehdotukseen sisältyy 22 valtionmaakohdetta Pohjois-Pohjanmaalta ml. yksi Vaalan kohde. Näistä 8 kohdetta sisältyy vahvistetun 1. vaihemaakuntakaavan luonnonarvosoihin ja loput ovat valtaosin nykyisiin soidensuojelualueisiin liittyviä alueita. Valmistellussa lausunnossa toivotaan ennakoivaa yhteistyötapaa kartoitettujen yksityismaiden soiden luonnonarvojen turvaamiseksi ja ristiriitojen välttämiseksi ja todetaan suometsätalouden mahdollisuudet soiden luonnonarvojen kustannustehokkaaksi lisäämiseksi. Lausunnossa korostetaan juuri vahvistetun Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavan soidensuojeluvarausten toteuttamista varauksiin liittyvän määräajan puitteissa ja tuodaan esille Pohjois-Pohjanmaan liiton varautuminen maakuntakaavan päivittämiseen valtion soita koskevan ratkaisun osalta. (Valmistelijat: suunnittelujohtaja Jussi Rämet, puh ja ympäristöpäällikkö Ismo Karhu, puh ) Maakuntajohtajan esitys: Maakuntahallitus hyväksyy valmistellun lausunnon soidensuojelutyöryhmän loppuraportista ja päättää toimittaa lausunnon ympäristöministeriöön. Maakuntahallitus päätti, että lausunnossa tulisi nostaa esille, ettei LSLn mukaisessa toteutuksessa rajoiteta alueiden metsästys- ja virkistyskäyttöä tarpeettomasti. Maakuntahallitus valtuutti viraston viimeistelemään lausunnon tältä osin. Liitteet 11 Lausunto soidensuojelutyöryhmän loppuraportista, Pöytäkirjan tarkastajat: 15

16 MYR:in sihteeristö Maakuntahallitus Korkeataajuuksinen väsytyskoestus / EAKR MYRS Pöytäkirjan tarkastajat: 18 Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Toimintalinja ja hallinnonala: TL 2 ja OKM Erityistavoite: 4.1 Hakemusnumero: Hakija: Oulun yliopisto Toteutusaika: Toteuttamisalue: Oulu Hankekuvaus (tarve, tavoitteet, toimenpiteet): Tausta: Oulun yliopiston terästutkimuskeskus (CASR, Center of Advanced Steel Research) on johtava yhteisö Suomessa. Sen kautta koulutetaan akateemiset henkilöt alan teollisuuteen ja CASR tekee laajinta sekä mittavinta perus- ja soveltavaa tutkimusta terästeollisuuden tarpeisiin. Yhteistyö yritysten sekä pohjoisemman Suomen muiden koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa on oleellista alueen kilpailukyvyn ylläpidossa ja kasvattamisessa. Kestävän kehityksen edistäminen on tärkeimpiä maailmanlaajuisia megatrendejä ja materiaalitekniikalla on keskeinen rooli sen mahdollistajana. Materiaaleista teräs on yleisimpiä ja lähtökohtaisesti ympäristöystävällisimpiä. Lujempien terästen laajemmalla käytöllä olisi merkittäviä vaikutuksia raaka-ainevarantoihin ja hiilijalanjälkiin. Pohjois-Suomella on hyvät edellytykset kehittyä markkinajohtajaksi lujien terästen soveltamisessa. Uusien ja/tai korvaavien materiaalien käyttöönotto vaatii perustutkimusta itse materiaalien käyttäytymisessä kyseisessä kohteessa sekä valmistettavien tuotteiden ominaisuuksien testaamista käyttöä vastaavissa olosuhteissa. Oulun yliopiston valmiudet materiaalien mikrorakenteiden tutkimiseen sekä mekaanisten ominaisuuksien selvittämiseen ovat hyvät. Lisäksi yhteistyö Tulevaisuuden tuotantoteknologiat (FMT) tutkimusryhmän ja Lapin ammattikorkeakoulun kanssa on lisännyt materiaalien mekaanisen testauksen valmiutta huomattavasti. Väsyminen on yksi merkittävimmistä terästen ilmiöistä. Ilmiö on yhteiskunnallinen, koska esimerkiksi yli 90 % kuormituksen alaisista koneiden osista vaurioituu väsymällä. Lisäksi väsyminen on osoittautunut syyllisiksi useimpiin ihmishenkiä vaatineisiin onnettomuuksiin esimerkiksi liikenteessä ja teollisuudessa. Tämän vuoksi väsymislujuuden määrittäminen on yksi oleellisimmista materiaalin käyttöönottoon liittyvistä koeistuksista. Lujempien materiaalien parempaan hyödyntämiseen tarvitaan parempaa ymmärrystä väsymisestä, koska väsymismitoituksen tärkeys korostuu sitä mukaan kun materiaalin lujuus kasvaa. Kuormituksen alaisilta rakenteilta ja komponenteilta vaaditaan käyttökohteista riippuen tietyt väsymiskestävyyteen liittyvät ominaisuudet. Tavoitteet ja toimenpiteet: Tavoitteena on nopeuttaa uusien materiaali- ja

17 MYR:in sihteeristö Maakuntahallitus Rahoittajan esitys: Pöytäkirjan tarkastajat: 18 tuotesovellusten markkinoille tuloa lyhentämällä materiaaleilta ja tuotteilta vaadittavien testausten koeaikaa. Tämä voidaan saavuttaa ottamalla käyttöön uusinta teknologiaa oleva korkeataajuuksinen väsytystestauslaitteisto. Laitteisto palvelee sekä CASR:in, että teollisuuden tarpeita. Monet teollisuuden materiaali- ja tuotekehityshankkeet ovat kaatuneet nykyisen laitteistokannan rajoituksiin. Koeistus on yksinkertaisesti liian kallista ja pitkät kokeet syövät resursseja yliopiston omasta perustutkimuksesta. Materiaalien ja varsinkin terästen kehityksessä pelkkä lujuuden kasvattaminen ei yksinään riitä. Esimerkiksi sitkeys, muovattavuus, kovuus ja väsymisen kesto ovat ominaisuuksia, joita on vaikea saavuttaa yhdessä korkean lujuuden kanssa. Väsytyskokeet voidaan jakaa eri käyttökohteiden mukaan karkeasti kahteen ryhmään: lyhytkestoiseen (LCF, esim. puomirakenteet) ja pitkäkestoiseen (HCF, esim. jousirakenteet) väsymiseen. Oulun yliopistolla ja FMT-ryhmällä on olemassa hyvät yleiskoneet materiaalien staattiseen ja dynaamiseen koestukseen, mutta HCF-kokeiden suorittaminen näillä yleiskoneilla on erittäin aikaa vievää ja näin myös kallista kokeiden kestäessä viikoista kuukausiin. Tämä aiheuttaa pullonkaulaa esimerkiksi uusien materiaalien kehittämisessä ja käyttöönotossa. Tässä hankkeessa investoidaan siis korkeataajuuksiseen HCF-kokeisiin tarkoitettuun väsymislaitteistoon (pulsaattorityyppinen), jolla testausaikoja voidaan lyhentää kertaisesti. Näin ollen esimerkiksi yhden näytteen viikon väsytyskoe voidaan tehdä reilusti alle päivässä. Tämä lisää materiaalitutkimuksen mahdollisuuksia uusien terästen kehittelyssä sekä parantaa alueen teollisuuden tuoteinnovaatioiden läpimenoaikaa pienentämällä vaadittavien väsymistestausten koeaikaa. Tämän vuoksi laitteisto palvelee paremmin paikallista pk-sektoria testauskustannusten pysyessä kohtuullisina. Hankkeen seurauksena yliopistolla on valmius sekä resurssit määrittää eri materiaalien väsymisrajat nopeasti ja tehokkaasti omassa perustutkimuksessa sekä teollisuuden tuotekehityshankkeissa. Käytännön tutkimus sisällytetään olemassa oleviin tutkimushankkeisiin, mutta laitteisto avaa mahdollisuuden myös uudenlaisten tutkimushankkeiden toteuttamiselle. Pulsaattorityyppiset laitteistot ovat Suomessa hyvin harvinaisia, minkä vuoksi hanke lisää myös Oulun yliopiston ja CASR:in houkuttelevuutta elinkeinoelämän näkökulmasta. Tavoitteena on siis myös kasvattaa rahoitusta julkisten hankkeiden ja palvelututkimuksen avulla. Kokonaiskustannusarvio ( ): Henkilöstökustannukset: Ostopalvelut: Matkakustannukset: Kone- ja laitehankinnat: Muut kustannukset: Kustannukset yhteensä: Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: Kuntien rahoitus: Muu julkinen rahoitus: Yksityinen rahoitus: Rahoitus yhteensä: Hankearviointi, pisteet: 42/60 p. Maakuntaohjelman toimintalinja: TL 1 E3 Valmistelija: Heikki Laukkanen, puh Pohjois-Pohjanmaan liitto esittää:

18 MYR:in sihteeristö Maakuntahallitus Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Päätösesityksen perustelut: Hanke tukee Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmaa tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta -tavoitteen osalta (erityistavoite 4.1). Hankkeessa kehitetään ohjelma-asiakirjan mukaisesti alueen elinkeinotoimintaa tukevaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan infrastruktuuria sekä lisätään mm. yliopistojen ja yritysten t&k&i-yhteistyötä. Hanke on vähähiilinen. Hanke on Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman mukainen erityisesti toimintalinjan 1 ja painopisteen E3 osalta. Hyväksyttiin. MKH Maakuntajohtajan esitys: Maakuntahallitus hyväksyy otsikossa mainitun hankkeen rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Hyväksyttiin maakuntajohtajan esityksen mukaisesti. Eija-Riitta Niinikoski ilmoitti olevansa esteellinen tämän asian käsittelyssä (Hallintolaki 28 4 mom.). Hän poistui kokouksesta tämän asiankohdan ajaksi. Pöytäkirjan tarkastajat: 18

19 MYR:in sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Maakuntahallitus Innovointia tukevat työympäristöt startup yrityksissä (InnoStaVa) / EAKR MYRS Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Toimintalinja ja hallinnonala: TL 2 ja TEM Erityistavoite: 4.1. Hakemusnumero: Hakija: Oulun yliopisto Toteutusaika: Toteuttamisalue: Oulun seutukunta Hankekuvaus (tarve, tavoitteet, toimenpiteet): Hankkeen tavoitteena on selvittää ja analysoida käyttäjälähtöisesti miten arkkitehtoniset, tilanmuodostukselliset ja teknologiset tekijät, kuten valaistus, tilan akustointi ja sisäympäristö kokonaisuutena tukevat innovointia ja yhteisöllistä tiedon tuottamista startup yritysten työympäristöissä. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti älykkäiden valaistustekniikan mahdollistamia mukautuvia ja käyttäjien läsnäoloa aistivia valaistusratkaisuja osana työskentelytilojen tarkoituksenmukaista monimuotoisuutta. Tutkimalla käyttäjälähtöisestä näkökulmasta tiedon yhteisöllistä tuottamista ja tiedon jakamista tukevien tilojen arkkitehtuuria ja toimintaa kokonaisuutena on mahdollista vaikuttaa startup yritysten innovatiivisuuteen. Täysin uutta tässä hankkeessa on työympäristön arkkitehtonisten sisältöjen ja ratkaisujen integrointi uusimpaan oppimistutkimukseen. Tutkimuksessa selvitetään tilojen asettamia haasteita ja mahdollisuuksia käyttäjälähtöisestä näkökulmasta ja tutkitaan tilojen kehittämistä ja yhteisöllistä tiedon tuottamista konseptisuunnittelun ja startup yrityksissä tehtävän pilotoinnin avulla. Projekti on pääasiassa luonteeltaan soveltavaa ja uutta luovaa suunnittelututkimusta (research-by-design). Hankkeen toimenpiteinä tehdään seuraavaa: 1) Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan olemassa olevien tilojen käyttöä ja käyttäjäkokemuksia työympäristöistä ennen muutoksia. 2) Hankeen konseptisuunnitteluvaiheessa tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa ja konsepteja innovatiivisuutta tukevien työympäristöjen suunnittelun tarpeisiin. 3) Hankeen pilotointivaiheen tarkoituksena on testata 1. ja 2. vaiheen pohjalta suunniteltuja konsepteja käytännössä toteuttamalla niitä valittujen startup yritysten työskentelytiloihin ja/tai startup yrityksille tarkoitettuihin avoimiin tiloihin Business Kitchenin tai Oulun Yritystakomon toimitiloissa. Kunta-, yritys- ja muut yhteistyökumppanit sekä kiinnostuksensa ilmaisseet yritykset kutsutaan tutustumaan pilottikohteisiin pilottien Pöytäkirjan tarkastajat: 21

20 MYR:in sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Maakuntahallitus Rahoittajan esitys: Pohjois-Pohjanmaan liitto esittää: Pöytäkirjan tarkastajat: 21 ollessa käynnissä. Pilotointivaiheen tuloksista informoidaan avoimesti. 4) Hankkeen neljännessä vaiheessa julkaistaan tutkimuksen tulokset kansainvälisissä korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa, mutta ennen kaikkea järjestetään seminaareja sekä tiedotetaan (esim. linkki Business Kitchenin / Yritystakomo Oulun sivuilta hankkeen sivuille) jo hankkeen kuluessa tapahtumista ja jo julkaisuista osatuloksista tutkimukseen osallistuneita startup -yrityksiä sekä yrityksiä yleensä. Hankkeen lyhyen aikavälin vaikutukset: Hankkeessa tuotetaan uusia malleja tukemaan startup yritysten yhteisöllistä työskentelyä. Hankkeen tuloksista tuotetaan innovointia käsitteleviä konseptitason suunnitelmia (kirjallinen ja kuvallinen tuotos), jotka on suunnattu eri alojen työympäristönsuunnitteluun kontribuoivien suunnittelijoiden (arkkitehdit, sisustussuunnittelijat, valaistussuunnittelijat), työympäristöjen ratkaisuja toimittavien yritysten sekä innovointia edistävistä työympäristöistä kiinnostuneiden startup yritysten ja muiden yritysten yrittäjille ja työntekijöille. Hankkeen kuluessa yrityksillä on mahdollisuus testata ja kehittää tuotannossa olevia tuotteitaan piloteista saatujen tulosten pohjalta paremmin työympäristön innovointia tukevaan suuntaan. Tässä hankkeessa ei hankkeen toimesta tehdä tuotekehitystyötä, vaan se jää kohde- ja yhteistyökumppaniyritysten omalle vastuulle. Hankkeen kuluessa yritysten tuotannossa olevia tuotteita aletaan käyttää totutusta poikkeavalla tavalla tai vakiintuneita toimintatapoja muutetaan piloteista saatujen tulosten perusteella. Hankkeeseen kootun monialaisen tutkimusryhmän, yhteistyökumppaneiden ja yhteistyöyritysten sekä hanketta kohtaan sen kuluessa kiinnostuksensa ilmaisseiden yritysten muodostaman verkoston tavoitteena on jatkaa hanke-/tutkimusyhteistyötä innovointia edistävän työympäristön teemoihin perustuvan Horizon 2020 hankkeen valmistelua. Kokonaiskustannusarvio ( ): Henkilöstökustannukset: Ostopalvelut: Matkakustannukset: Kone- ja laitehankinnat: Muut kustannukset: Välilliset kustannukset: Kustannukset yhteensä: Kokonaisrahoitussuunnitelma ( ): Haettu EAKR- ja valtion rahoitus: Kuntien rahoitus: Muu julkinen rahoitus: Yksityinen rahoitus: Rahoitus yhteensä: Hankearviointi, pisteet: 36/60 p. Maakuntaohjelman toimintalinja: TL 1 B. Valmistelija: Heikki Laukkanen, puh

21 MYR:in sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Maakuntahallitus Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puoltaa hanketta rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. MYR:lle esitetään, että se antaa hankkeesta myönteisen lausunnon. Päätösesityksen perustelut: Hanke tukee Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmaa lisäämällä yliopistojen ja yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyötä (erityistavoite 4.1). Ohjelma-asiakirjan mukaisesti em. yhteistyöhön panostetaan erityisesti hyödyntäen luovia sisältöjä ja osaamista sekä kokemuksia käyttäjä- ja käytäntölähtöisestä innovaatiotoiminnasta. Hanke on Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman mukainen erityisesti toimintalinjan 1 ja painopisteen B. (Innovaatiotoiminnan kansainvälistyminen) osalta. Hyväksyttiin. MYR Esitys: Maakunnan yhteistyöryhmä puoltaa hanketta rahoitettavaksi. Päätösesitys hyväksyttiin. Hanna Honkamäkilä ja Vaili Jämsä-Uusitalo jääväsivät itsensä. MKH Maakuntajohtajan esitys: Maakuntahallitus hyväksyy otsikossa mainitun hankkeen rahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Hyväksyttiin maakuntajohtajan esityksen mukaisesti. Eija-Riitta Niinikoski ilmoitti olevansa esteellinen tämän asian käsittelyssä (Hallintolaki 28 4 mom.). Hän poistui kokouksesta tämän asiankohdan ajaksi. Pöytäkirjan tarkastajat: 21

22 MYR:in sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Maakuntahallitus Oulun kudoskuvantamiskeskus / EAKR MYRS Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto Tavoiteohjelma: Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Toimintalinja ja hallinnonala: TL 2/ OKM Erityistavoite: 4.1 Hakemusnumero: Hakija: Oulun yliopisto Osahakija: Toteutusaika: Toteuttamisalue: Oulu Hankekuvaus (tarve, tavoitteet, toimenpiteet): Terveysteknologian vienti on kasvanut useamman vuoden ajan, se on yksi merkittävimmistä Suomen huipputeknologian vientisektoreista. Terveysteknologian alalla 2015 tehtiin uusi vientiennätys, eikä taloudellinen taantuma näytä vaikuttavan terveysteknologiaan yhtä voimakkaasti kuin moniin muihin aloihin. Tuotannosta 95% menee vientiin ja suurinta kasvu on in vitro -diagnostiikassa (koeputkessa tai lasimaljalla tehdyt solutason tutkimukset) sekä kuvantamislaitteissa. Kansainvälisissä arvioissa lääketieteellisen kuvantamislaitteiston maailmanlaajuisen myynnin arvioidaan kaksinkertaistuvan lähivuosien aikana (Frost&Sullivan, IMS Research, Businesswire, PRWeb market research). Suuren erotuskyvyn kudoskuvantamisen tarve on huomattavasti kasvanut teollisuudessa ja lääketieteen sovelluksissa, ja se on tällä hetkellä nopeasti kehittyvä ja uusia innovaatioita tuottava korkean teknologian ala. Erityistä tarvetta on korkean erotuskyvyn kuvantamislaitteille, joilla nähdään elimistön sisälle solutasolle ilman varjoaineita tai kudosten rikkomista, sekä kuvantamislaitteilla tuotetun kuvadatan analyysimenetelmille ja ohjelmistoille. Hankkeen tavoitteena on luoda kansallisesti ja kansainvälisesti huipputason kudoskuvantamisinfrastruktuuri, joka vahvistaa Oulun alueen älykästä erikoitumista biolääketieteellisen kuvantamisen alueella, tukee yritys-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa sekä kehittää biolääketieteellisen kuvantamismenetelmien huippuosaamista. Tavoitteet saavutetaan yhdistämällä edistynyt kuvantamislaitteisto ja kuvia automaattisesti tulkitseva ja oppiva tietokonenäkö. Yhtenä tämän hankkeen tavoitteena on kehittää tietokonenäköön perustuvia menetelmiä biolääketieteellisten kuvien automaattiseen analysointiin. Kuva-analyysimenetelmät perustuvat Oulun yliopiston konenäön tutkimuskeskuksessa kehitettyihin tekniikoihin, joissa korostuvat laskennallinen keveys, reaaliaikaisuus, muokattavuus, tarkkuus, ja kvantitatiiviset tulosteet. Biocenter Oulu kuuluu kansalliseen biokeskusverkostoon (Finnish BioImaging, FiBI) ja Euroopan laajuiseen kuvantamisinfrastruktuuriverkostoon (Euro-BioImaging, EuBI). Hanke vahvistaa merkittävästi Oulun Pöytäkirjan tarkastajat: 26

23 MYR:in sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Maakuntahallitus Pöytäkirjan tarkastajat: 26 yliopiston eristysosaamista biokuvantamisen ja kuva-analytiikan alalla kansallisissa (FiBI) ja eurooppalaisissa tutkimusinfrastruktuuriverkostoissa (ESFRI EuBI), joihin Biocenter Oulun kudoskuvantamiskeskus ja yliopiston konenäön tutkimuskeskus on valittu teknologiapalvelujen tarjoajiksi. Modernit kuvantamismenetelmät ja räätälöity kuva-analytiikka edesauttaisivat myös Pohjois-Suomen biopankki Borealiksen toimintaa muuttaa biopankin kudosnäytteet digitaaliseksi kuva-aineistoksi, ja sen hyödyntämistä digitaaliseksi palveluksi eri toimijoiden käyttöön biolääketieteellisessä tutkimuksessa ja terveysteknologian yrityksissä Oulun alueella toimivat kuvantamisalan yritykset ovat tyypillisesti kooltaan suhteellisen pieniä, mutta kasvukykyisiä (esim. Rikola Oy, Sensapex Oy, Optomed, Specim, Neagen). Hankkeessa toteutettava infrastruktuuri mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyisen ympäristön rakentamisen tuotekehitystyölle ja ideoiden kaupallistamiselle. Uuden teknologian käyttöönotto antaa paikallisille yrityksille etumatkaa kilpailijoihin nähden. Vastaavaa kudoskuvantamisympäristöä ei Suomessa ole, joten toteutuessaan hankkeella saavutettaisiin etulyöntiasema kilpailijoihin nähden. Hankkeen keskeinen sisältö: 1. Kaksifotonimikroskoopin hankinta Kaksifotonimikroskopia perustuu merkkiaineen virittymiseen paikallisesti kahden vähäenergisen fotonin (sähkömagneettisen vuorovaikutuksen välittäjähiukkanen) avulla, mikä synnyttää kohdekudoksessa mitattavaa valoa tietyllä aallonpituudella. Menetelmän etu muihin mikroskooppisiin tekniikoihin nähden on lisääntynyt kuvaussyvyys ja erotuskyky, mikä mahdollistaa kudoskuvauksen yhden solun tarkkuudella. Menetelmässä käytetään hyvin lyhytkestoista pitkän aallonpituuden vähäenergistä laservaloa, joka saa aikaan vähäistä merkkiaineen haalistumista, valotoksisuutta ja valon sirontaa soluväliaineesta, mikä merkittävästi parantaa kuvaustarkkuutta. Toimenpiteet; laitteiston kilpailutus, testaus ja käyttöönotto. 2. Fotoakustisen mikroskooppilaitteiston rakentaminen Fotoakustinen kuvantaminen on kuvausmenetelmä, joka mahdollistaa sekä rakenteellisen että toiminnallisen kudoskuvaamisen ilman erityisiä varjo- tai merkkiaineita. Menetelmä perustuu fotoakustiseen ilmiöön, jossa kudokseen suunnattu lyhytkestoinen laservalo absorboituu paikallisesti kudoksessa muuttuen lämmöksi ja mitattavaksi ja kuvattavaksi akustiseksi signaaliksi. Tällä hetkellä markkinoilla ei ole saatavissa kaupallista tähän hankkeeseen sopivaa laitetta, minkä vuoksi on tarpeen palkata optoelektroniikan asiantuntija laitteen rakentamista varten. Itse rakennetun laitteiston etuina ovat muunneltavuus monenlaisia kuvantamisolosuhteita varten, markkinahintaa huomattavasti edullisimmat kustannukset ja uuden tekniikan osalta tuotekehitysmahdollisuudet mikroskooppityypin kaupallistamista silmälläpitäen. Hankkeessa hyödynnetään Oulun yliopiston optoelektroniikan ja mittaustekniikan laboratorion erityisosaamista fotoakustisessa kuvantamisteknologiassa. Laite varustetaan myös hyperspektrikameralla (hyperspektrikamera mittaa näytteen pinnasta heijastuvan valon spektriä eri aallonpituusalueilla), joka mahdollistaa merkittävän lisätiedon saamisen kudosten toiminnasta ja rakenteista.