KRISTINUSKO Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi Historia Kristinuskon historia perinteisesti kerrotaan lähteneen liikkeelle Jeesus Kristuksesta. Kristinuskon syntyhistoria ei kuitenkaan tarvitse Jeesusta, kun sitä tarkastellaan tieteellisesti. Perinteiselle uskonnolliselle näkemykselle löytää myös vaihtoehtoisen synkretistisen näkökulman. Kristinusko kehittyi monipuolisesta juutalaisuudesta kehittämällä hyvin poikkeavia uskonoppeja. Niistä olennaisimmat olivat ympärileikkauksen poistaminen ja ruokailun salliminen kaikkien kanssa. Jäseneksi alettiin lisäksi sallia kuka tahansa haluava. Erilaisten jäseniä rajoittavien sääntöjen poistaminen mahdollisti kristinuskon vahvan kasvun maailman suurimmaksi uskonnoksi. Kristinusko muodostui vähitellen roomalaisessa ja hellenistisessä kulttuurissa juutalaisuuden sisällä. Kristinuskon syntypaikaksi kävi mainiosti Lähiitä. Se on ollut tuhansia vuosia Afrikasta, Lähi-Idästä, Euroopasta, Intiasta ja Kiinasta asti saapuneiden kauppiaitten ja matkailijoiden risteyspaikkana. Silkkitienä tunnettu merkittävä kauppareitti auttaa ymmärtämään, mitä kautta vaikutteet niin uskontoihin kuin taiteisiin ja tieteisiin pääsivät kulkemaan. Kristinusko pääsi leviämään roomalaisessa valtakunnassa kehittyneen yksinkertaistuneen kreikan ansiosta. Rooman valtakunnan hyvät kulkuyhteydet mahdollistivat leviämisen. Samalla levisi muitakin uskontoja. Kilpailevat uskonnot hävitettiin, kun kirkosta tuli Rooman valtauskonto 300-luvun loppupuolella. 80
Kristinuskolle Vanhaa testamenttia tärkeämpi Uusi testamentti kirjoitettiin Palestiinan ulkopuolella. Uuden testamentin osat kirjoitettiin Syyriassa, Vähässä-Aasiassa ja Kreikassa: Raamattu ei ole mikään muinaisen paimentolaisheimon kansalliseepos vaan pitkän ajan kuluessa syntynyttä maailmankirjallisuutta, johon monet kulttuurit ovat jättäneet jälkensä eri aikoina. 3 Varhainen kristinusko ennen 100-lukua Varhaisen kristinuskon erottaa nykyisestä jo lähtökohtaisesti se, että Uutta testamenttia ei vielä tunnettu. Vanha testamentti ei sekään ollut vielä valmis ennen vuotta 100. Paavali, joka oli kristinuskon tärkeimpiä varhaisajan kirjoittajia ennen 100-lukua, ei tuntenut sanaa kristitty lainkaan. Kristinuskon synnyn taustalla on Lähi-idän muuttaminen kreikkalaiseksi. Tämä kreikkalaistaminen tapahtui pääosin syyrialaisten toimesta Aleksanteri Suuren valloitusten jälkeen. 160-luvulla eaa. mm. syntyi uskonnollispoliittinen konflikti, jossa ympärileikkaus kiellettiin. Juutalaisuuden keskuudessa, josta kristityt lopulta erosivat, oli kolme merkittävää erilaista Tooraa tulkitsevaa ryhmää: saddukeukset, fariseukset ja essealaiset. Saddukeukset eivät hyväksyneet ylösnousemususkoa. Fariseukset hyväksyivät ylösnousemususkon ja noudattivat erilaisia puhtautta, ruokia ja sapattia koskevia sääntöjä. Essealaiset katsoivat itse edustavansa aitoa juutalaisuutta ja lopun aika, josta Toorassa ennustettiin, oli heidän mukaan jo alkanut. Essealaiset noudattivat lisäksi liikkeen johtajille ilmoitettuja asioita ja he ennustivat sotaa, jossa valon lapset (eli liikkeen jäsenet) voittaisivat pimeyden lapset. Kauaskantoinen juutalaisuuden uudistus syntyi, kun Vanha testamentti käännettiin kreikaksi. Teos, jota kutsuttiin sittemmin Septuagintaksi, oli kirjoitettu pitkän ajan kuluessa. Kreikankielisyyden ansiosta Vanha testa- 3 Nissinen 2001 81
mentti levisi kreikankielisessä maailmassa, joka käsitti aikanaan koko Lähiidän ja naapurialueet. Ensimmäisellä vuosisadalla (0-100 jaa.) alettiin eri uskonnoissa esittää laajasti ajatuksia, että yksi jumala esiintyy toisissa uskonnoissa eri muodoissa (vrt. hindulaisuus). Jumala oli usein panteistinen (jumala ja luonto ovat yhtä). Varhaisen kristinuskon syntyyn ja muotoutumiseen vaikuttivat monet mysteeriuskonnot ja kreikkalaiset filosofiat. Kristinuskon muutama kehitysvaihe Vanha testamentti tuli valmiiksi 100- luvulla jaa. Vanhin säilynyt kokonainen käsikirjoitus löytyy kuitenkin vasta 1000- luvulta jaa. Erot aiempiin tekstikatkelmiin ovat huomattavat. Vanhan testamentin valmistumisaika näyttäisi olevan merkittävä, koska sanaa kristinusko aletaan käyttää 110-luvulla jaa. Tätä ennen kristityt olivat juutalaisia. Rooman valtionuskonnoksi kristinusko pääsee 380 jaa. Tuleva katolisen kirkon lahko pääsi keisarin suosioon, koska oli suostuvainen keisarin vallalle. Pian tämän jälkeen Uusi testamentti saadaan valmiiksi 400-luvun alussa. Uusi testamentti kertoo Jeesuksesta, mutta ei ole niin selkeä tai yhteisesti jaettu teos, että se olisi estänyt kirkkoa hajaantumasta. Pala kreikankielistä Raamattua. Filosofi Plotinos, jolta kristinusko otti paljon oppia uusplatonismin muodossa. 82
Idän kristillisyys jakaantui 400-500-luvulla, jonka taustalla oli 300-luvulla alkanut kiista Kristuksen persoonasta. Tästä alkaa itäisen (nyk. ortodoksisen) kirkon jakaantuminen. Katolinen ja ortodoksinen kirkko erosivat toisistaan lopullisesti vuonna 1054. Paavi Leo IX:n lähettiläät asettivat patriarkka Mikael Kerularioksen kirkonkiroukseen. Kerularios vastasi erottamalla paavin kirkon yhteydestä. Taustalla ei varsinaisesti ollut erimielisyys uskosta, vaan kirkon poliittinen arvovaltakiista. Eron varsinaiset syyt ovat paljon moninaisemmat kuin perinteinen kuvaus vuodesta 1054 antaa ymmärtää. Läntinen ja itäinen kirkko ovat esimerkiksi erottaneet kirkon yhteydestä toistensa johtajia jo vuosina 480 ja 867. Vallanhimo on ollut tärkeämpi kirkkoja erottanut seikka kuin uskonnon tulkinnan ongelmat. 1300-1400-luvulla maallikkojen muodostamat hengelliset liikkeet olivat vahvoja ja antoivat monet tärkeät opit tulevalle protestanttisen kirkkokokonaisuuden synnylle. Yksi tärkeimpiä maallikkoliikkeeseen vaikuttaneita saarnaajia oli hollantilainen Geert Groote (1340-1384). 1500-luvulla läntinen kirkko hajoaa ja Euroopan kuninkaat ottavat oman alueensa kirkot valtaansa tukien ja perustaen protestanttisia kirkkoja. 1500- luvulla alkanut reformaatio on ollut merkittävä läntisen kirkon hajaannuttaja, mutta ei mikään uutuus. Lännen latinalainen kristillisyys ei ole koskaan ollut yhtenäinen. Muun muassa 1200-luvulla syntynyt valdolaisuus ja 1400- luvulla syntynyt hussilainen veljeskunta ovat olleet tärkeitä eroamisia yhteisestä kirkosta. Reformaation 1500-luvulla synnytti yhtä hyvin katolisen kirkon vallanhimo kuin opilliset kiistat. Maalliset valtataistelut olivat usein tärkeämpiä tekijöitä paavin ja katolisen kirkon vastustamisessa kansojen keskuudessa. 83
Uskonnollinen historia Jeesus syntyi Betlehemin kaupungissa. Hänen vanhempansa olivat Maria ja Joosef. Raskaana oleva Maria ja hänen puolisonsa Joosef olivat joutuneet lähtemään kotikaupunkiinsa Betlehemiin väestönlaskennan ja verollepanon vuoksi. Koska Betlehem oli täynnä ihmisiä väestönlaskennan vuoksi, Maria ja Joosef joutuivat yöpymään majatalon lähellä olevassa ulkorakennuksessa tai luolassa. Tässä paikassa syntynyt vauva sai nimen Jeesus (toinen nimivaihtoehto Raamatun mukaan on Immanuel). Harva huomasi tämän tapahtuman. Mutta sen kuitenkin huomasivat kolme persialaista maagia, jotka kulkivat tuomaan arvokkaita lahjoja syntyneelle tulevalle kuninkaalle. Tarkkaa syntymävuotta emme tiedä Jeesukselle, mutta se sijoittuu jonnekin vuoden 7 eaa. ja vuoden 0 paikkeille. Jeesuksen syntymä oli ennustettu ja kuningas Herodes oli tätä syntymää pelännyt. Kun se oli tapahtunut, määräsi Herodes tappamaan kaikki alle kaksivuotiaat lapset valtakunnastaan. Suojellakseen Jeesusta, Maria ja Joosef pakenivat Egyptiin. Joosef sai tietää tästä uhasta unessaan. Jeesus perheineen palasi takaisin Palestiinaan n. vuonna 4 jaa. Koska Herodeksen poika Arkelaus oli vaihtunut hallitsemaan Juudeaa, meni Joosef perheineen suoraan Nasaretiin. Vuonna 6 jaa. Juudeasta tuli Rooman prefekti ja Herodeksen poika menetti valtansa. Jeesuksella oli neljä nuorempaa veljeä ja ainakin kaksi sisarta. Joosef opetti perheelleen Israelin kansan Jumalan rakkautta kansaansa kohtaan. Jeesus kävi myös synagogissa opiskelemassa Tooraa. Kaksitoistavuotiaana Jeesuksen kerrotaan viettäneen paljon aikaa Isänsä huoneessa eli Jumalan huoneessa. Joosef kuoli näihin aikoihin, kun Jeesus oli murrosiässä. Juutalaiset olivat odottaneet messiasta, koska hän vapauttaisi heidät miehittäjien vallasta. Vuonna 27 jaa. profeetta Johannes Kastaja alkoi saarnata 84
Messiaan saapumisesta ja häntä tultiin kuuntelemaan kauempaakin. Jeesus oppi Johannes Kastajalta paljon ja otti myös Kastajan kasteen vastaan ja näin liittyi tulevien kristittyjen joukkoon. Kasteen jälkeen Jeesus vetäytyi yksinään Kuolleenmeren pohjoispuolelle mietiskelemään 40 päivän ajan, miten hän alkaisi toimia messiaana. Ongelmana oli, että Jeesuksella oli yliluonnollisia voimia, joita hän olisi voinut käyttää kuninkaaksi pyrkimisessä. Jeesus kuitenkin päätti auttaa ihmisiä pois suuremmasta ongelmasta. Se oli pahuudesta eroon pääseminen. Jeesus suoritti ihmetekoja parantamalla ihmisiä. Näin hän antoi esimerkin Jumalan armosta ja hyvyydestä. Kuuluisimpia ihmetekoja olivat 5000 hengen ruokkiminen viidellä leivällä ja kahdella kalalla ja kuolleen pojan herättäminen sekä veden muuttaminen viiniksi. Raamatun Uudesta testamentista löytyvät evankeliumit eivät kerro Jeesuksen toimintaa kovinkaan tarkasti eikä tapahtumien aikajärjestystä. Ne kuvaavat Jeesuksen opetuksia, ihmetekoja ja huolenpitoa sekä rakkautta. Jeesuksen työtä jatkoivat kaksitoista opetuslasta (apostolia). Jeesus vietti viimeisen iltansa kahdentoista opetuslapsensa kanssa. Tämän kertomuksen yhteydessä Jeesus pesi opetuslasten jalat näin osoittaen alistumista opetuslapsilleen. Illan aikana Juudas petti Jeesuksen juutalaisille, jotka veivät Jeesuksen roomalaisille. Lopulta Pontius Pilatus tuomitsi Jeesuksen kuolemaan, jotta juutalaisten kanssa ei olisi tullut hankaluuksia. Jeesus kuoli ristiinnaulittuna. Ristiinnaulitseminen oli roomalaisten teloitusmuoto niille, jotka eivät olleet roomalaisia. Jeesus ristiinnaulittiin kahden varkaan kanssa. Kuuden tunnin kuluttua Jeesus kuolee Golgata-nimisellä mäellä kipuun ja uupumukseen. Tämän jälkeen juutalaisten vanhinten neuvoston jäsen, joka oli äänestänyt Jeesuksen tuomiota vastaan, pyysi ottaa Jeesuksen pois ristiltä ja vei hänet hautaan. Jeesus heräsi kuolleista kolmantena päivänä. Jeesus kulki vielä maan päällä joitain päiviä. Tänä aikana Jeesuksen näki ainakin 500 ihmistä. Jonkin ajan 85
kuluttua ensimmäiset kristityt alkoivat tajuta, miten tärkeä oli Jeesuksen kuolema heille: Jumala oli laatinut ihmisille pelastussuunnitelman. Tieto uudesta toivosta pakotti heidät matkustamaan ympäri maailmaa ja kertomaan hyviä uutisia eli evankeliumeita Jeesuksesta. Näin kristillinen seurakunta sai alkunsa. Jeesuksen opetuslapset olivat ensimmäisiä evankeliumeiden kertojia. Heitä kutsutaan apostoleiksi. Yksi ensimmäisistä Uuden testamentin evankeliumeiden kirjoittajista oli Luukas. Muita tärkeitä henkilöitä kristikunnan alkuaikoina olivat Paavali ja Pietari. Paavalin kirjeet ovat tärkeä osa Uutta testamenttia. Pietari tunnetaan parhaiten katolisen kirkon kertomuksista katolisen kirkon perustajana. Kolminaisuusoppi lyhyesti Kolminaisuusoppi on yksi kristinuskon teologian suurimmista haasteista. Hippon kaupungin piispa Aurelius Augustinus (354-430) kehitti läntiselle kirkolle sen tärkeimmät opit. Kristinuskossa Jumalan kerrotaan esiintyvän kolmessa eri persoonassa: Isä, Poika ja Pyhä Henki. Isä on luoja (Jumalaoppi), Poika lunastaja (Jeesus-oppi) ja Pyhä Henki (kirkko) uudistaa uskoa ja elämää. Kristittyjä yhdistää usko siihen, että Jeesuksessa tulee ilmi Jumalan olemus parhaiten. Raamattu sisältää kirkon ilmoituksen Jeesuksen antamista ohjeista. Pyhä Henki on kirkkoa muuttava voima. Pyhä Henki näkyy kirkkojen sakramenteissa. Sakramenttien välityksellä kirkot uskovat kykenevänsä siirtämään Pyhää Henkeä uskoviin. Protestanttisissa suuntauksissa ja herätysliikkeissä Pyhä Henki esiintyy mieluummin saarnan sanoissa kuin sakramenteissa. Pyhä Henki toimii siellä, missä julistetaan sanomaa Kristuksesta. 86
Filosofia Rakkaus Kristinuskossa keskeisin asia on oppi lähimmäisenrakkaudesta. Antiikin kreikassa tällaistä rakkautta kutsuttiin agapeksi. Se on rakkautta, joka rakastaa toista ihmistä välittämättä siitä, minkälainen ihminen on. Ei ole siis väliä, onko ihminen kaunis vai ruma tai hyvä vai paha. Rakkaudesta tunnetaan myös ns. rakkauden järjestys -oppi. Todellisuus on sen mukaan hierarkkinen niin, että sen huipulla on korkein hyvä eli Jumala. Ihmisen rakkauden tulee aina kohdistua viime kädessä tähän korkeimpaan hyvään. Tätä opettaa rakkauden kaksoiskäsky: Rakkauden kaksoiskäsky: Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseäsi. Messias ja raamattu Kristitty pyrkii toimillaan saavuttamaan itselleen paikan paratiisissa ja välttämään paikkaa helvetissä. Sen saavuttamisessa kertomukset Jeesuksesta ovat keskeisiä. Jeesuksen kerrotaan avanneen selkeän tien paratiisiin. Jeesuksen kertomus on kristityille pelastuskertomus. Pelastuskertomuksesta muistuttaa kristinuskon käyttämä ristisymboli. Alkukirkossa keskeisiä oppeja olivat Vanhasta testamentista ne osat, jotka ennustivat tulevaa messiasta. Niiden perusteella kehittyi kertomus Jeesuksesta. Suosituimmat suullisena perinteenä olleet kertomukset kirjoitettiin myöhemmin Uuden testamentin evankeliumeiksi (kr. euaggelion) eli hyviksi uutisiksi. Kristinuskossa Raamatulla on auktoriteettiasema. Toiset suuntaukset hyväksyvät sen tutkimisen ja sallivat aidon sanoman etsimisen. Toiset fundamentalistiset suuntaukset eivät hyväksy Raamatun sisällön epäilyä. 87
Jumala Kristinuskon oppi jumalasta on ensisijaisesti monoteistinen eli yksijumalainen. Jumala on samaan aikaan tuonpuoleinen ja läsnä maailmassa. Jumala ei ole aikaan tai paikkaan sidottu. Jumala on luonut kaiken, hallitsee ja ylläpitää kaikkea. Jumala tuli Jeesus Nasaretilaisen kautta ruumillisesti (tai muulla tavoin tai ei ollenkaan riippuen kristinuskon lahkosta) maailmaan antaakseen pelastuksen ihmisille. Jeesuksen ristiin-naulitsemiskertomus merkitsee uskovalle vapautusta kuolemanjälkeisestä rangaistuksesta. Jeesuksen ja Jumalan suhde on monimutkainen ongelma, johon on annettu lukuisia vastauksia. Kristinuskon suuntaukset ovat kuitenkin varsin yksimielisiä siitä, että Jeesus oli erityinen ja tärkeä pelastushistorialle. Jeesus saarnaamassa vuorella. Carl Blochin (1834-1890) maalaus. Kristinusko selittää ihmisen Jumalan kuvana. Ihminen on erityislaatuinen suhteessa muihin eläimiin. Perinteisesti ihminen on jakamaton kokonaisuus niin, että ruumis ja sielu ovat yhtä. Kauan on ollut kuitenkin vallalla käsitys, että ihmisellä on erilliset sielu ja ruumis. 88
Kymmenen käskyä Kristinusko ja kymmenen käskyä esiintyvät usein yhdessä. Niitä kristinusko pitää Jumalan antamina käskyinä Moosekselle ja ne löytyvät Vanhasta testamentista. Kymmenen käskyn lisäksi Jeesuksen vuorisaarna on keskeinen. 1. Älä pidä muita jumalia. 2. Älä lausu turhaan Jumalasi nimeä. 3. Muista pyhittää lepopäivä. 4. Kunnioita vanhempiasi. 5. Älä tapa. 6. Älä tee huorin. 7. Älä varasta. 8. Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi. 9. Älä himoitse lähimmäisesi huonetta. 10. Älä himoitse toisen omaisuutta. José de Riberan (1591-1652) maalaus Mooseksesta lain taulujen kanssa. Vuorisaarna opettaa rakastamaan myös vihollisia. Vuorisaarnan toinen opetus on aikomuksen huomaaminen. Sen mukaan jo ajatukset pahoista teoista ovat syntiä. Vuorisaarna löytyy Matteuksen evankeliumin luvuista 5-7. 89
Perinteitä Näkyvimmät juhlat, jotka nykyisin liitetään kristinuskoon, ovat joulu ja pääsiäinen. Joulua vietetään Jeesuksen syntymäjuhlana 25.12. Pääsiäinen sijoittuu kevään alkuun maalis-huhtikuussa,. Pääsiäisessä juhlitaan Jeesuksen taivaaseen astumista ja pelastukseen johtavan tien avautumista uskoville. Kristinusko on kehittynyt aina erilaiseksi riippuen siitä, mihin kulttuuriin se on sekoittunut. Eri maissa noudatetaan erilaisia perinteitä riippuen siitä, miten erilaisia uskomuksia tai uskontoja siellä aiemmin harjoitettiin. Suomessa jouluun sekoittuu vanha kekriperinne. Pääsiäinen on Suomessa pieni juhla, kun se on monissa katolisissa ja ortodoksisissa maissa hyvinkin suuri. Kristinuskon neljä perustavaa riittiä, joista kirkot käyttävät nimitystä sakramentti: 1. Nimenanto: Kasterituaalin yhteydessä annetaan nimi. Kastellaan alle kolmen kuukauden ikäinen vauva vedellä joko sivelemällä tai upottamalla. Tässä yhteydessä lausutaan rukouksia ja luterilaisessa perinteessä lauletaan virsiä. 2. Aikuistuminen: Ei yleisesti hyväksyttyä rituaalia lahkojen kesken. Toisissa kaste otetaan aikuisena vähintään 18-vuotiaana, jolloin liitytään seurakunnan jäseneksi. Suomessa 1730-luvulla syntynyt yleinen käytäntö on ollut rippikoulu noin 15-vuoden iässä. 3. Avioliitto: Hääseremonia kirkossa tai papin toimittamana muualla. 4. Kuolema: Hautaan siunaaminen, rukouksia ja urkumusiikkia (sekä virsiä). Hautaaminen tapahtuu arkkuun kokonaisena. Vaihtoehtona arkkuhautaukselle on polttohautaus tai jäädyttämällä hajottaminen. 90
Rituaalit Jumalanpalvelus on tärkein seurakunnan yhteinen tilaisuus. Jumalanpalvelusta eli messua vietetään yleisimmin sunnuntaisin. Messun keskeisin osa on ehtoollinen, jonka kerrotaan periytyneen Jeesuksen viimeisestä ateriasta opetuslastensa kanssa ennen ristiinnaulitsemista. Ehtoollisen merkitys ja tapa toteuttaa messua ylipäätään vaihtelevat runsaasti kristinuskon lahkosta toiseen. Kalendaaritiitit kattavat pääosan vuoden aikana tapahtuvista, joita kirkon piirissä tapahtuu. Kirkon vuosi on täynnä erilaisia juhlia. Jokainen päivä on jonkin pyhimyksen juhlapäivä ja tästä perinteestä nimipäivät ovat jääneet jäljelle. Kalendaaririittejä ovat muun muassa joulu, pääsiäinen, paasto ja adventit. Kalendaaririittien tarkoitus on pitää uskonto ihmisten muistissa toistoilla. Giorgionen (1477-1510) näkemys Jeesuksen ensimmäisistä päivistä. 91
Osa kristinuskon yli 38000 suuntauksesta Pääsuuntaus Katolinen Ortodoksinen Protestanttinen Herätysliikkeet Määrä 1,1 miljardia 220 M 190 M n. 200 M Tyyppi Lahkoja: Laki, paavi ja pyhimykset Kelttiläinen kristillisyys M y s t i i k k a, kirkkoisät ja pyhimykset Koptit Venäjän kirkko Kreikan kirkko Suomen kirkko Kalvinismi Luterilaisuus Metodismi Menestyksen teologia Laki ja raamattu Uskonnollinen kokemus Roomalaiskatolinen Anglikaanisuus Helluntailaisuus Karismaattiset liikkeet Kristillisperäiset uskonnot Mormonikirkko Jehovan todistajat Vapaamuurarit Temppeliherrasääntökunnat Afrikan riippumattomat kirkot Ngunzilaisuus Kristillinen tiede Moonilaisuus Amishit Uskonnolliset yhteisöt Kultteja vastustavat liikkeet Maria-hurskauden liikkeet 92