Maakuntavaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2015 Etelä-Savon maakuntaliitto
1. TARKASTUSLAUTAKUNTA Maakuntavaltuuston toimikaudeksi 2013 2016 valitsemaan tarkastuslautakuntaan ovat kuuluneet: Jäsen Varajäsen Ilkka Paatero, puheenjohtaja Rauni Pietarinen Heinävesi Kangasniemi Leena Pekkanen, varapuheenjohtaja Jaakko Väänänen Mäntyharju Mikkeli Hannu Auvinen, jäsen Marketta Auvinen Sulkava Puumala Vesa Himanen, jäsen Jarmo Parkkinen Mikkeli Pertunmaa Anne-Maarit Perälä, jäsen Raili Suomi Pieksämäki Mäntyharju Kokouksiin on osallistunut BDO Audiator Oy:n tilintarkastaja JHTT, HTM Aki Rusanen ja lautakunnan sihteerinä on toiminut vuoden 2015 alusta hallintosihteeri Tiina Hämäläinen. Tarkastuslautakunta on kokoontunut käsittelemään toimintavuoden 2015 asioita kuusi (6) kertaa. Lautakunnan jäsenet ovat tutustuneet hallinnon pöytäkirjoihin, edunvalvontamatriiseihin, maakuntaliiton toiminta- ja taloussuunnitelmiin sekä tilinpäätöskertomukseen. Kokouksissa on kuultu maakuntajohtajaa, yksikönjohtajia ja hanketoimijoita. Lautakunta on saanut selonteon tilintarkastajan suorittamista tarkastuksista ja käsitellyt tilintarkastuskertomuksen. Näiden tietojen perusteella tarkastuslautakunta antaa Kuntalain 71 mukaisen arviointikertomuksen. Tarkastuslautakunnan tulee ensisijaisesti arvioida, ovatko valtuuston talousarvioissa maakuntaliitolle asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuneet. Arvioinnissa kiinnitetään huomioita erityisesti niihin tavoitteisiin, jotka eivät ole toteutuneet. Mitä vaikutuksia tavoitteen saavuttamisella oli? Talousarvioissa asetettujen tavoitteiden lisäksi tarkastuslautakunta arvioi harkitsemassaan laajuudessa maakuntastrategiassa asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä sitä toteuttavatko talousarvioissa asetetut tavoitteet maakuntastrategiaa. Tavoitteiden toteutumisen arvioinnin lisäksi tarkastuslautakunnan on oikeus arvioida myös maakuntaliiton toiminnan, toimintatapojen ja palveluiden järjestämisen tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Tarkastuslautakunta arvioi myös, antaako toimintakertomuksessa esitetty selvitys riittävät tiedot valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisista ja onko toteuttaminen ollut tuloksellista ja tarkoituksenmukaista.
Alla olevasta kuviosta käy hyvin selville ne suunnitelmat ja tavoitteet, joita tarkastuslautakunta vertaa tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa annettuun selvitykseen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Maakuntaliiton toiminnan tarkoituksena on luoda edellytykset entistä elinvoimaisemmalle ja vetovoimaisemmalle maakunnalle. Maakuntaliitto pyrkii vauhdittamaan Etelä-Savon aluekehitystä ja vahvistaa sen vetovoimaa keskeisten strategia- ja ohjelmaprosessien sekä maakuntakaavoituksen keinoin. Toimintaa ohjaa maakuntastrategia, maakuntavaltuuston vuonna 2011 hyväksymä maakuntakaava ja maakuntavaltuuston kesäkuussa 2014 hyväksymä maakuntaohjelma vuosille 2014 2017. Maakuntaohjelman päätavoitteet vuosille 2014 2017 ovat muuttovoitto ja vahvistuva aluetalous. Maakuntaliiton toiminta-ajatus on määritelty viraston strategiassa: Teemme tulosta Etelä-Savon hyväksi. Olemme aluekehittäjä, maakunnan edunvalvoja ja yhteisen tahdon muodostaja. Liitolla on kaksi lakisääteistä tehtävää: aluesuunnittelu- ja aluekehitysviranomaisen tehtävät. Lisäksi liitto pyrkii vahvistamaan kuntien ja kuntayhtymien yhteistyötä, edistämään maakunnan henkistä ja aineellista vaurastumista sekä toimimaan maakunnallisena yhteistyöelimenä kunnallis-, talous-, sosiaali-, kulttuuri-, koulutus-, elinympäristö- ja muissa maakunnan kehittämisasioissa. Tarkastuslautakunnan arvioinnin työsuunnitelma vuodelle 2015, painopistealueena aluekehitys ja aluesuunnittelu: Arvioitavat asiat Liiton talous ja toiminta 2015 Talouden ja toiminnan suuntaviivat 2016 Arviointimenetelmät Haastattelut -maakuntajohtaja -hallinto- ja kehittämisjohtaja
Hanketoiminnan vaikuttavuus Aluekehityksen painopisteet Kaavoitus ja aluesuunnittelun painopisteet -suunnittelija -aluekehitysjohtaja -aluesuunnittelujohtaja -kaavoituspäällikkö Raportit 1. Aluesuunnittelun tilannekatsaus ja painopisteitä 2016 / Jarmo Vauhkonen 2. Katsaus aluekehitykseen 16.12.2015 / Riitta Koskinen 3. Etelä-Savon älykkään erikoistumisen strategian 2014 2017 alueellisen vaikuttavuuden arviointivälikatselmus 4. 11 hankkeen katsaus 2014 2014 16.12.2015 / Riikka Tanskanen Selvitys vuoden 2014 arviointikertomuksen käsittelystä Vuoden 2014 arviointikertomus käsiteltiin maakuntavaltuustossa 25.5.2015 10. Kokoukselle arviointikertomuksen esitteli tarkastuslautakunnan puheenjohtaja. Maakuntavaltuusto merkitsi arviointikertomuksen tietoon saatetuksi. 2. ARVIO MAAKUNTAHALLITUKSEN LAATIMAN TOIMINTAKERTOMUKSEN LAADUSTA, LUOTETTAVUUDESTA JA KEHITTÄMISTARPEISTA Kuntalain mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Maakuntaliitolla itsellään ei ole merkittävästi käytännön täytäntöönpanovaltaa tavoitteiden toteuttamisessa. Liiton toiminta perustuu suurelta osin asioihin vaikuttamiseen. Vaikuttamisen tulokset näkyvät eri organisaatioissa tapahtuvassa päätöksenteossa ja sitä kautta maakunnan kehittymisessä. Maakuntaliiton tehtävää ja siinä onnistumista on tarkasteltava pitemmällä aikavälillä. Yhden vuoden toteutumatieto on yleensä enemmänkin suuntaa antava kuin tyhjentävä ja lopullinen tieto tavoitteen toteutumisesta. Maakuntaliiton tehtävässä onnistumisen arviointiperiodi on paremminkin koko valtuustokausi. Maakuntaliiton roolia kuvaa hyvin oheinen Strategian toimeenpanon vastuutaulukko.
Maakuntahallitus on kokouksessaan 22.2.2016 16 hyväksynyt vuoden 2015 tilinpäätöksen. Tilinpäätökseen sisältyvässä toimintakertomuksessa annetaan selvitys vuoden 2015 toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Vuoden 2015 talousarvio oli laadittu tavoitteiden asettamisen osalta selkeästi. Täsmällisiä tavoitteita oli määritelty talousarviossa 14. Kaikkiin asetettuihin tavoitteisiin on toimintakertomuksessa annettu kohta kohdalta yksityiskohtainen selvitys tavoitteen saavuttamiseksi tehdyistä toimenpiteistä. 3. EDELLISTEN VUOSIEN ARVIOINTIKERTOMUSTEN JOHDOSTA TEHTYJEN TOIMENPITEIDEN ARVIOINTI Tarkastuslautakunta esitti, että vuonna 2015 selvitetään vuonna 2014 päättyneiden hankkeiden vaikutukset. Päättyneet hankkeet-listan mukaan vuonna 2014 saatiin päätökseen kaikkiaan 80 hanketta. Tarkastuslautakunnalle esiteltiin Riikka Tanskasen toimesta 11 hankkeen katsaus 2013 2014 päättyneistä hankkeista. Hankkeista 7 oli matkailuhankkeita, 2 koulutushanketta, 1 terveyspalvelujen hanke ja 1 materiaalitekniikan hanke, hankkeiden rahoituspäätökset yhteensä 1,85 M, työpaikkatavoite 11 uutta työpaikkaa. Osa hankkeiden tavoitteista toteutui, mutta varsinkin tavoitteet uusista työpaikoista toteutui heikosti; tavoite 11, toteutui 2. Tarkastellut 11 hanketta edustavat vain noin 14 % vuonna 2014 päättyneistä hankkeista. Tarkastuslautakunnan saaman selvityksen mukaan hankkeiden vaikutusta ei ole voitu selvittää laajemmin henkilöresurssipulan johdosta. Otoksen pienuudesta ja katsauksen ylimalkaisuudesta johtuen, tarkastuslautakunta toteaa, ettei se voi antaa arviota vuonna 2014 päättyneiden hankkeiden vaikutuksesta. Kuten vuoden 2015 tilipäätöksestä ilmenee, tarkastuslautakunnan esittämä selvitys olisi hyvin voitu tehdä viraston toimintaan varattujen määrärahojen puitteissa. Tarkastuslautakunta esittää, että valtuusto velvoittaisi maakunnan virastoa käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa varaamaan riittävästi resursseja selvitykseen vuonna 2015 päättyneiden hankkeiden vaikutuksesta, jotta tarkastuslautakunta omalta osaltaan voisi antaa niistä tehtäviinsä kuuluvan arvion. 4. TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 4.1 Aluekehitys Aluekehityksen tavoite on toteuttaa Etelä-Savon maakuntastrategiaa ja -ohjelmaa, mikä vision mukaan on seuraava: Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta. Se tarjoaa vahvan osaamisperustan, hyvän toimintaympäristön elinkeinoelämälle ja viihtyisän ja turvallisen ympäristön ja sujuvan arjen asukkaille ja vapaa-ajan asukkaille. Etelä-Savon väestökehitys on muuttovoittoinen, ja sen aluetalous vahvistuu. Maakuntastrategian keskeisimmiksi tavoitteiksi on asetettu muuttovoitto ja vahvistuva aluetalous. Väestökehitys Aluekehityksen tunnuslukujen valossa maakunnan suhteellinen asema verrattuna muihin maakuntiin on väestökehityksen osalta edelleen heikentynyt. Etelä-Savon väestö vähenee
edelleen. Tilastokeskuksen väestönmuutosten ennakkotietojen mukaan tammi-joulukuun 2015 väestön kokonaismuutos oli Etelä-Savossa yhteensä 1 270 henkilön verran miinuksella. Etelä- Savon kunnista väestö lisääntyi ainoastaan Mikkelissä (+25) ja väheni eniten Savonlinnassa (-426). Kaikkien Etelä-Savon seutukuntien väestönmuutos oli negatiivinen. Menetys kertyy enimmäkseen luonnollisen väestönmuutoksen kautta eli Etelä-Savossa ihmisiä kuolee enemmän kuin syntyy. Muuttoliike oli myönteinen alkuvuoden 2015, mutta kääntyi ennakkotietojen mukaan tappiolliseksi 228 henkilön verran loppuvuodesta. Maakunnasta muuttaa pois erityisesti opiskeluikäisiä nuoria.
Kuten alla oleva taulukko osoittaa, erot väestömuutoksissa niin maakunnan seutukuntien välillä kuin seutukuntien sisällä poikkeavat merkittävästi toisistaan. VÄESTÖMUUTOSTEN ENNAKKOTIETOJA KUNNITTAIN JA SEUTUKUNNITTAIN ETELÄ-SAVOSSA 1.1. - 31.12.2015 Luonnollinen väestönmuutos Muuttoliike Väkiluku vuodenvaihde 2014/2015 Elävänä syntyneet ( A ) Kuolleet ( B ) Syntyneiden ja kuolleiden erotus ( A-B = C ) Kuntaan ( D ) Kunnasta ( E ) Nettomaassamuutto ( D-E = F ) Maahanmuutto ( G ) Maastamuutto ( H ) Nettosiirtolaisuus ( G-H = I ) KOKONAIS- NETTOMUUTTO ( F+I = J ) KOKONAISMUUTOS 1.1.- 31.12.2015 ( C + J ) Kokonaismuutos, % 1.1. - 31.12.2015 Väkiluku ENNAKKO 31.12.2015 Hirvensalmi 2 326 12 46-34 118 134-16 15 12-38 -1,6 2 288 Kangasniemi 5 693 41 112-71 241 243 11-66 -1,2 5 627 Mikkeli 54 605 471 606-135 2 262 2 270 213 45 168 160 25 0,0 54 630 Mäntyharju 6 266 44 96-52 191 245-54 12-47 -99-1,6 6 167 Pertunmaa 1 832 11 29-18 71 99-28 30 30-16 -0,9 1 816 Puumala 2 306 47-41 81 89-47 -2,0 2 259 MIKKELIN SEUTUKUNTA 73 028 585 936-351 2 964 3 080-116 286 60 226 110-241 -0,3 72 787 Joroinen 5 178 31 77-46 246 266-20 -179-636 -1,2 3 5 115 Juva 6 616 40 107-67 228 267-39 34 30-76 4-1,1-6 540 Pieksämäki 19 051 126 271-145 584 703-119 43 13 30-89 -234-1,2 918 817 PIEKSÄMÄEN SEUTUKUNTA 30 845 197 455-258 1 058 1 236-178 86 23 63-115 -373-1,2 30 472 Enonkoski 1 503 11 26-15 57 71-14 -144-29 4-1,9 0 1 474 Heinävesi 3 638 18 41-23 121 165-44 -426-65 4-1,8 2 3 573 Rantasalmi 3 815 22 83-61 141 162-21 10-14 -75 3-2,0 7 3 740 Savonlinna 35 944 228 514-286 1 418 1 589-171 61 30 31-140 -426-1,2 35 518 Sulkava 2 789 11 59-48 111 122-11 -2-131 -61 3-2,2 2 728 SAVONLINNAN SEUTUKUNTA 47 689 290 723-433 1 848 2 109-261 82 44 38-223 -656-1,4 47 033 ETELÄ-SAVO 151 562 1 072 2 114-1 042 5 870 6 425-555 454 127 327-228 -1 270-0,8 150 292 Tarkastuslautakunta toteaa, että maakuntastrategian keskeinen tavoite, muuttovoitto, ei ole toteutunut.
Aluetalous Vuonna 2015 Etelä-Savon kuntien talous heikkeni huomattavasti edellisestä vuodesta. Etelä- Savon kuntien verotulot kasvoivat samalla vauhdilla kuin maassa keskimäärin. Verotulojen kasvu maakunnan kunnissa on etenkin ennakoitua suuremman tuloveron ja yhteisöveroosuuden ansiota. Menokehitys oli maltillista Etelä-Savon kunnissa. Ennakkotietojen mukaan toimintakulut kasvoivat 1,5 % vuoteen 2014 verrattuna. Kuntien tulos heikkeni koko maassa vuoteen 2014 verrattuna huomattavasti. Etelä-Savon vuosikate heikkeni ennakkotietojen mukaan 241 euroon asukasta kohden (283 euroa vuonna 2014). Vuosikatteen kehitys Etelä-Savossa ja koko maassa vv.1991-2015 Lähde: Tilastokeskus, Etelä-Savon maakuntaliitto. Vuoden 2015 luvut Etelä-Savon osalta perustuvat ennakkotietoihin. Viimeisin bruttokansantuotetieto (BKT) on vuodelta 2013, jolloin asukasta kohti lasketun BKT:n kasvu maakunnassa oli -1,1 % edellisvuodesta (koko maan luku -1,6 %). Vuosien 2000 2013 BKT/asukas kasvulla Etelä-Savo on kolmossijalla maakuntien vertailussa.
Kuten alla olevasta kaaviosta ilmenee, BKT:n hyvä prosentuaalinen kehitys ei muuta sitä tosiasiaa, että Etelä-Savon sijoitus BKT/Asukas, euroa-mittarilla ei 2000-luvulla ole muuttunut, ja ero vauraampaan Suomeen on edelleen kasvanut. Bruttokansantuote asukasta kohti maakunnittain 2000-2013 BKTA/Asukas, euroa Edunvalvonta ja kehittämistyö Vuoden 2016 alkupuolella alkavaa ja vuoteen 2030 ulottuvaa maakuntastrategian valmistelua pohjustettiin syksyllä 2015 laatimalla skenaarioita Etelä-Savon tulevaisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Maakuntaliiton johdolla toteutetun prosessin tuloksena syntyi neljä skenaariota, jotka ovat kuvauksia Etelä-Savon ulkopuolisen toimintaympäristön mahdollisista ja vaihtoehtoisista tulevaisuuden kuvista vuoteen 2030 mennessä. Suurimpia haasteita maakunnalle ovat muuttotappion kääntäminen muuttovoitoksi ja elinvoimaa tuovien yritysten toimintaedellytysten turvaaminen. 4.2 Aluesuunnittelu Aluesuunnittelulle talousarviossa oli määritelty kaksi tavoitetta; Etelä-Savon maakuntakaavan ajantasaistaminen ja Itä-Suomen liikennestrategian päivitys. Aluesuunnittelu toteuttaa Etelä-Savon maakuntastrategiaa ja -ohjelmaa. Maakuntastrategian 2020 mukaan Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta. Aluesuunnittelun yleisenä tavoitteena on hyvä toimintaympäristö yrityksille ja asukkaille. Tavoitteen toiminnallisia painopisteitä ovat: - näkyvyyden ja vetovoiman vahvistaminen - saavutettavuuden ja liikennejärjestelmän kehittäminen - tonttipalvelun tehostaminen - vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Maakuntavaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2014 Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavan, joka käsittelee tuulivoimaa. Vuoden 2015 aikana Maakuntaliitto jatkoi syksyllä 2014 käynnistynyttä
Etelä-Savon toisen vaihemaakuntakaavan laatimista. Vuoden 2015 aikana on panostettu 2. vaihemaakuntakaavan selvitystyöhön ja valmisteluun. Valmistelu- ja selvitystyö on tehty keskellä merkittävää maankäyttö- ja rakennuslain muutosta, minkä myötä ympäristöministeriön maakuntakaavan vahvistusmenettelystä luovutaan ja jatkossa maakuntakaavoista päättää maakuntavaltuusto. Laki tulee voimaan 1.2.2016 ja koskee siten myös Etelä-Savon 2.vaihemaakuntakaavaa. Kaavan valmisteluvaiheen virallinen kuuleminen käynnistyy vuoden 2016 alkupuolella ja on tarkoitus hyväksyä syysvaltuustossa 2016 kuten myös päivitetty maakuntastrategia. Pienten keskusten puolesta kehittämiskampanja käynnistyi vuoden 2014 alussa. Valtakunnallinen kampanja on kolmevuotinen pienten keskusten kehittämiseksi. Tämä Pikekampanja edistää pikkukaupunkien ja kirkonkylien elinvoimaisuutta ja uusiutumista sekä yhteistyötä, verkostoitumista, tiedonkulkua ja kokemusten vaihtoa. Hankkeella on saatu resursseja kuntakeskusten kaavoitukseen. Maakuntaliitto päivitti yhdessä Pohjois-Savon Ely-keskuksen, Itä-Suomen maakuntaliittojen ja Liikenneviraston kanssa Itä-Suomen liikennestrategian. Strategiassa tuotiin esiin Itä-Suomen liikennejärjestelmän erityiskysymykset ja kehittämistavoitteet ja vaikuttaa Suomen tulevaan hallitusohjelmaan. Tulevaisuuden liikennejärjestelmä muodostuu palveluiden, infrastruktuurin ja tiedon kokonaisuudesta ja antaa suunnan liikennejärjestelmien kehittämiselle seuraaville vuosikymmenille. Tavoitteena on alueen kannalta tärkeimpien kuljetusten kustannustehokkuuden parantaminen sekä arjen matkustamisen ja liikkumisen helpottuminen. Liikenteen edunvalvonnassa suurimmaksi haasteeksi nousi VR:n ilmoittamat liikenteen supistukset. Säännöllisen raideliikenteen merkitystä korostettiin maakunnan elinvoiman turvaajana. Lentoliikennestrategian jatkotyö käynnistyi koko Itä-Suomen kattavana yhteistyönä. 4.3 Virasto Henkilöstö Vuodelle 2015 oli asetettu tavoitteeksi, että koko henkilöstön osaaminen hyödynnetään täysimääräisesti ja taitoja kehitetään aktiivisesti. Vuoden aikana tapahtui useita muutoksia henkilöstössä. Toteutettiin useita rekrytointeja, yksi pitkäaikainen työntekijä jäi eläkkeelle ja useita määräaikaisia työsuhteita päättyi. Maakuntaliiton vakinaisen henkilöstön henkilötyövuodet olivat 29,5 Talousarviossa on ennakoitu 29,7 henkilötyövuotta. Viraston henkilökunnan määrä jäi talousarviota pienemmäksi ja hanketoiminnan henkilöstön määrä oli talousarviota suurempi. Vuonna 2015 toteutetun henkilöstökyselyn tuloksista ilmenee, että maakuntaliittoa pidetään muutoksista ja toimintaympäristön epävarmuustekijöistä huolimatta hyvänä työpaikkana. Henkilöstön työhyvinvointiin ja ergonomiaan on kiinnitetty huomiota. Henkilöstön sairauspoissaolojen määrä on kohtuullinen. Kehityskeskustelut käytiin syksyllä ja ne ovat osa maakuntaliiton viraston vuosittaista toimintaa. Henkilöstön osalta on käyty säännöllisesti kehityskeskustelut. Vuoden 2015 loppupuolella käynnistettiin koko viraston palkkausjärjestelmän uudistaminen, jossa tehtävien vaativuudet määriteltiin, tehtävänkuvaukset päivitettiin ja henkilökohtaiset lisät arvioitiin. Sisäinen valvonta Toimintakertomuksessa on riittävä selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä. Sisäinen valvonta on toiminnan laajuus huomioon ottaen riittävä. Sisäisen valvonnan ohjeistus on ajan tasalla. Liiton toiminnan kannalta EU-varojen välitys muodostaa suurimman taloudellisen riskin. Toimintaan liittyvät seurantajärjestelmä on ollut toimiva. Riskienhallintaan liittyvä arviointia on päivitetty vuoden 2015 aikana ja sitä on jatkettu vuoden 2016 puolella.
5. TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Tilikauden tulos oli vahvasti ylijäämäinen. Ylijäämää kerryttivät mm. EU-rakennerahastoohjelmakauden 2007 2013 päättymiseen liittyvät kertaluonteiset tulokirjaukset Teknisen tuen hankkeille sekä liiton henkilöstökuluissa syntyneet säästöt. Lisäksi talousarvioissa vuodelle 2015 budjetoitua poistoa ei tarvittu, koska uusien toimitilojen saneerauskulut kirjattiin kokonaisuudessaan kuluksi vuodelle 2014. Jäsenkuntien maksuosuudet olivat 2.403.100 euroa (2.367.600 euroa vuonna 2014). Kuntien jäsenmaksuosuudet vuodelle 2015 nousivat edellisestä vuodesta 1,5 %. Toimintakulut alenivat 3.072.726,30 eurosta 3.052.661,70 euroon eli 20.064,60 euroa. 6. YHTEENVETO Maakuntaliiton vuoden 2015 talousarviossa toiminnalliset tavoitteet on esitetty riittävän täsmällisesti. Kuten tarkastuslautakunnan arviossa maakuntahallituksen laatiman toimintakertomuksen laadusta, luotettavuudesta ja kehittämistarpeista todetaan, Maakuntaliitolla itsellään ei ole merkittävästi käytännön täytäntöönpanovaltaa tavoitteiden toteuttamisessa. Liiton toiminta perustuu suurelta osin asioihin vaikuttamiseen ja vaikuttamistyön merkitys näkyy viiveellä. Vasta toteutunut kehitys tulee näyttämään sen, miten työssä on onnistuttu. Toimintakertomuksessa on vastattu yksityiskohtaisesti talousarviossa asetettuihin tavoitteisiin. Toimintakertomus antaa riittävät tiedot tavoitteiden toteutumisesta. Vuoden 2015:n talousarvio toteutui valtuuston hyväksymää talousarviota huomattavasti paremmin. Toimintakulut alittuivat erityisesti viraston kohdalla. Hanketoiminnan bruttokulut ja bruttotulot alittivat talousarvion. Toimintatuottojen muutosten ja rahoituksen tuloerien jälkeen tilikauden tulokseksi jäi 266.630,47 euroa. 7. TARKASTUSLAUTAKUNNAN ESITYS MAAKUNTAVALTUUSTOLLE Tarkastuslautakunnan suorittaman arvioinnin mukaan Maakuntaliiton toiminnassa on noudatettu valtuuston hyväksymää talousarviota. Maakuntavaltuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet tehtyjen päätösten mukaisesti ja toteutumatieto on esitetty riittävän täsmällisesti toimintakertomuksessa. Mikkelissä Ilkka Paatero Puheenjohtaja Leena Pekkanen Varapuheenjohtaja Hannu Auvinen Vesa Himanen Anne-Maarit Perälä