KATSAUS JATKO-OPISKELIJAVALINTOJEN (TOHTORIN TUTKINTO) PERIAATTEISIIN HELSINGIN YLIOPISTON TIEDEKUNNISSA Helsingin yliopisto Opintoasiaintoimikunta Jatkokoulutusjaos Luonnos 4.11.2008/Päivi Aronen
Lukijalle Tässä muistiossa on käytetty aineistona tiedekuntien verkkosivuilta löytyviä jatkoopintoja ja jatko-opiskelijavalintaa koskevia ohjeita ja tiedotteita. Lisäksi aineistona on käytetty tiedekuntien toimintakäsikirjoja sekä yliopistotason päätöksiä. Aineistoja on yhdistelty teemoittain ja käsitteitä on yhtenäistetty. Muistion tarkoituksena on toimia yhteisen keskustelun pohjana, kun jatkoopiskelijavalintoja yliopistotasolla ja tiedekunnissa kehitetään. Muistio on monilta osin luonnosvaiheessa, joten kaikki kommentit, korjaukset ja lisäykset ovat erittäin tarpeellisia ja arvokkaita kiitos niistä etukäteen. Jatkokoulutusjaoksen sihteeri Päivi Aronen paivi.aronen@helsinki.fi 2
SISÄLLYS Lukijalle sivu 1. YLIOPISTOTASON LINJAUKSET JATKO-OPISKELIJA- VALINNOISTA 4 1.1. Yliopistolaki 4 1.2. Jatko-opiskelijavalintojen yleiset periaatteet Helsingin yliopistossa (konsistori 8.6.2006) 4 1.3. Tutkimuspoliittisen ohjelman linjaukset jatko-opiskelijavalinnoista (konsistori 13.12.2006) 5 2. TIEDEKUNTIEN HAKUMENETTELYT 5 2.1. Yleistä 5 2.2. Hakuajat 6 2.3. Tutkijakoulujen haku ja opiskelijavalinnat 6 3. JATKO-OPINTOKELPOISUUS 8 3.1. Edellytykset jatkotutkinnon suoritusoikeuden myöntämiselle 3.2. Jatkokoulutuksen aloittaminen ennen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista 8 3.3. Pääaineen vaihto jatko-opintoihin hakeuduttaessa 8 4. VALINTAKRITEEREITÄ 9 4.1. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) ja tutkimussuunnitelma 9 4.1.1. Tutkimussuunnitelman laajuus 10 4.1.2. Tutkimussuunnitelman sisältö 10 4.2. Aiempi opintomenestys sekä näytöt valintakriteereinä 11 5. JATKOTUTKINNON SUORITUSOIKEUDEN MYÖNTÄMINEN 13 5.1. Jatko-opinto-oikeus 14 5.2. Jatko-opinto-oikeuden hylkääminen 14 6. YLIOPISTOON ILMOITTAUTUMINEN JA OPISKELUPAIKAN VASTAANOTTAMINEN 14 7. LOPUKSI 15 LÄHTEET 3
1. YLIOPISTOLAIN JA YLIOPISTOTASON LINJAUKSET JATKO- OPISKELIJAVALINNOISTA 1.1. Yliopistolaki Yliopistolain (7 ) mukaan tieteellisen, taiteellisen ja ammatillisen jatkokoulutuksen pohjana on ylempi korkeakoulututkinto tai sitä tasoltaan vastaava koulutus. Yliopistolain 18 :n mukaan opiskelijat ottaa yliopisto. Opiskelija otetaan suorittamaan sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa, pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa tai jatkotutkintoa. Yliopisto voi rajoittaa opiskelijoiden määrää. Opiskelija voi ottaa samana lukuvuonna vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan. Yliopisto päättää opiskelijavalinnan perusteista. Silloin kun yliopisto opiskelijoiden määrän rajoittamisen vuoksi ei voi ottaa koulutukseen kaikkia hakijoita, hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita. Hakijat voidaan erilaisen koulutustaustan vuoksi jakaa valinnoissa erillisiin ryhmiin. Tällöin yhdenmukaisia valintaperusteita on sovellettava ryhmään kuuluviin hakijoihin. Jonkin kieliryhmän koulutustarpeen turvaamiseksi voidaan yhdenmukaisista valintaperusteista rajoitetusti poiketa. Yliopistolain 18a :n mukaan Kelpoinen opiskelijaksi opintoihin, jotka johtavat tieteelliseen, taiteelliseen tai ammatilliseen jatkotutkintoon, on henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon, ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin tai jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Kelpoisuudesta ammatilliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 1.2. Jatko-opiskelijavalintojen yleiset periaatteet Helsingin yliopistossa (konsistori 8.6.2006) Jatko-opintoihin valinta perustuu etukäteen päätettyihin ja ilmoitettuihin valintakriteereihin ja systemaattiseen opiskelijavalintaan. Jatko-opintoihin valittaessa varmistetaan, että opiskelija voi saada oman väitöskirjansa aihepiiristä korkeatasoista ohjausta ja tukea. Jatko-opiskelijavalinnan valmistelussa on suositeltavaa käyttää tiedekunta- tai laitostasolla toimivaa jatkokoulutustoimikuntaa tai muuta vastaavaa ryhmää. 4
1.3. Tutkimuspoliittisen ohjelman linjaukset jatkoopiskelijavalinnoista(konsistori 13.12.2006) Jatko-opintoihin valinta perustuu etukäteen päätettyihin ja ilmoitettuihin valintakriteereihin sekä systemaattiseen opiskelijavalintaan. Kun opiskelija valitaan jatko-opintoihin, varmistetaan, että hän voi saada oman väitöskirjansa aihepiiristä korkeatasoista ohjausta ja tukea. 2. TIEDEKUNTIEN HAKUMENETTELYT 2.1. Yleistä Jo ennen jatko-opinto-oikeuden hakemista on suositeltavaa ottaa yhteyttä siihen professoriin, jonka tutkimusalueeseen suunniteltu tutkimusaihe lähinnä kuuluu. Tähän tapaamiseen on syytä valmistautua esittämällä suunnitellun tutkimushankkeen pääpiirteet tiiviissä muodossa kirjallisesti (mielellään etukäteen). Joissakin tiedekunnissa opettajat antavat ohjausta jo tutkimussuunnitelman tekemisvaiheessa. Joissakin tiedekunnissa opettajat taas eivät anna ohjausta suunnitelman laatimisessa, jolloin itsenäisesti laaditun lupaavan tutkimussuunnitelman voidaan katsoa ennustavan menestystä jatko-opinnoissa. Koska tieteellisten jatko-opintojen tavoitteena on tohtorin tutkinto, hakijan tulee olla hyvissä ajoin ennen hakemuksen jättämistä yhteydessä tutkimusintressiensä kannalta relevanttiin laitokseen tai oppiaineeseen ja keskustella alustavasta tutkimus- ja opintosuunnitelmasta sekä väitöskirjan ohjausjärjestelyistä. Nämä keskustelut eivät vielä sido laitosta tai tiedekuntaa. Hakijan on ennen hakemuksen tekemistä oltava yhteydessä siihen tiedekunnan professoriin, jonka valvonnassa tai ohjauksessa jatkotutkintoa on tarkoitus suorittaa. Jatko-opinto-oikeutta hakevan on lisäksi löydettävä itselleen ohjaaja(t) sekä saatava oppiainetta edustavan valvojaprofessorin hyväksyntä niin tutkimus- kuin opintosuunnitelmalleen. Ennen hakemuksen jättämistä hakija neuvottelee ohjaajaksi ehdotetun kanssa ja esittää hänelle alustavan opintosuunnitelmansa(hops) sekä tutkimussuunnitelmansa, joita hän täydentää tarvittaessa neuvottelun perusteella. Ohjaaja voi tehdä opiskelijan hakemuslomakkeeseen merkinnän siitä, puoltaako hän opinto- ja tutkimussuunnitelmien hyväksymistä sekä mahdollisesta suostumuksestaan ohjaajan tehtävään. Ohjaaja voi liittää hakemukseen lausuntonsa, jossa hän ottaa kantaa hakijan valmiuksien riittävyyteen, opinto- ja tutkimussuunnitelmien hyväksyttävyyteen sekä lausuu suostumuksestaan ohjaajan tehtävään. Jatkokoulutukseen ottaminen edellyttää, että tiedekunta toteaa suoritetun tutkinnon tai koulutuksen antavan riittävät valmiudet tiedekunnan jatkokoulutukseen. Jatko-opiskeluoikeutta haetaan kirjallisesti tiedekunnalta. 5
Helsingin yliopistossa tunnetaan mahdollisuus poikkeustapauksessa Helsingin yliopiston muussa kuin humanistisessa ja matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa suorittaa perustellusta syystä filosofian tohtorin tutkinto tutkimusaloilla, joilla tutkinnon myöntävässä tiedekunnassa on tieteellinen asiantuntemus. Filosofian tohtorin tutkinnon suorittamisesta on säännökset kanslerin 14.1.1997 antamassa filosofian tohtorin tutkinnon johtosäännössä. 2.2. Hakuajat Osassa tiedekuntia on jatko-opintoihin haettaessa käytössä jatkuva haku ja osassa hakuajat. Hakuaikoja käytettäessä on useimmiten määritelty 2-3 hakuaikaa. Joissain tiedekunnissa on määritelty myös hakemusten käsittelyaika. Jatkuvaa hakua käytettäessä on myös saatettu ilmoittaa hakemusten käsittelyajankohta, mikä osaltaan ohjaa hakemusten jättämistä. Ks. myös taulukko 1. 2.3. Tutkijakoulujen haku ja opiskelijavalinnat Tutkijakouluilla on omat erilliset opiskelijavalinnat joko yliopistokohtaisesti tai valtakunnallisesti (verkosto). Tutkijakouluilla on siten erikseen määritellyt valintaprosessit ja valintakriteerit. Kun tutkijakoulujen opiskelijoille myönnetään opiskeluoikeus tohtorin tutkintoon johtaviin opintoihin, myöntämisperusteiden tulisi olla tasavertaiset muiden jatko-opiskelijoiden kanssa. 6
Taulukko1: Yhteenveto tiedekuntien hakuajoista ja -menettelyistä TIEDEKUNTA Hakuajat Hakemuksen käsittelijä Jatko-opinto-oikeuden myöntäjä Biotieteellinen Jatkuva haku (käsittely 2 kk välein) Eläinlääketieteellinen Jatkuva haku Tieteellisen jatkokoulutuksen toimikunta Dekaani Tiedekuntaneuvosto Hakulomake /jatkoopintosuunnitelmalomake http://www.helsinki.fi/bio/lomakkeet/jatkoopintosuunnitelma.rtf http://www.vetmed.helsinki.fi/opiskelu/jatkotu tkinnot/jatkhak.rtf Farmasian Jatkuva haku Tutkimusasiain toimikunta http://www.helsinki.fi/farmasia/materiaalit/lo makkeet/jatko-opintosuunnitelma.pdf Humanistinen 2 hakuaikaa/vuosi (käsittely n. 1 kk) Jatko-opiskelijoiden valintalautakunta Jatko-opiskelijoiden valintalautakunta Käyttäytymistieteellinen Jatkuva haku (käsittely 2 kertaa vuodessa) Tiedekuntaneuvosto Lääketieteellinen Jatkuva haku Tohtoritoimikunta Määräaikainen opintooikeus (1 v): dekaani Väitöskirjan rekisteröinti: tiedekunnan vastuuhenkilö Maatalousmetsätieteellinen Matemaattisluonnontieteellinen Jatkuva haku Tutkimus- ja jatkokoulutustoimikunta (alan professori) Dekaani http://www.helsinki.fi/hum/lomakkeet/jatkoha ku.rtf http://www.helsinki.fi/behav/jatkokoulutus/jat kohak.rtf Määräaikaisen opinto-oikeuden hakeminen (1 v.) Väitöskirjan rekisteröinti LT, HLT http://www.mm.helsinki.fi/opiskelu/jatkotutki nnot/lomakkeet/jatko-opiskeluhakemus.rtf Jatkuva haku Laitos (lausunto) Dekaani http://www.helsinki.fi/ml/lomakkeet/jatkoopinto-oikeushakemus.pdf Oikeustieteellinen 2 hakuaikaa/vuosi Jatkokoulutustoimikunta Tiedekuntaneuvosto http://www.helsinki.fi/oik/tdk/opiskelu/lomak keet/ott_hakemus.pdf Teologinen 3 hakuaikaa/vuosi Laitos (lausunto) Jatko-opintolautakunta http://www.helsinki.fi/teol/opiskelu/lomake/jat kohaku.pdf Valtiotieteellinen 2 hakuaikaa/vuosi Jatko-opiskelijoiden valintalautakunta http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu /lomakkeet/jatkolom.pdf 7
3. JATKO-OPINTOKELPOISUUS JA VALINTAKRITEERIT Jatko-opintokelpoisuus on määritelty yliopistolaissa. Helsingin yliopiston tiedekuntien jatko-opiskelijavalintoja koskevissa ohjeissa käytetään jatkoopintokelpoisuus käsitettä monesti myös jatko-opiskelijavalinnan kriteereitä käsiteltäessä. 3.1. Edellytykset jatkotutkinnon suoritusoikeuden myöntämiselle Kelpoisuus 1. Ylempi korkeakoulututkinto tai vastaavantasoinen ulkomainen tutkinto 2. Tiedekunta toteaa muutoin oleva riittävät tiedot ja valmiudet tohtorin tutkinnon suorittamiseen (Hakemuksessa tulee esittää ne erityiset perustellut sekä suoritettuun tutkintoon että esim. työkokemukseen liittyvät syyt, jotka puoltavat suoritusoikeuden myöntämistä.) Muita vaatimuksia 3. Tutkintoon sisältyvät tai erikseen suoritetut syventävät opinnot (erityistapauksissa aineopinnot) jatkotutkinnon pääaineessa 4. Jatko-opintojen valvojan/pääaineen professorin hyväksymä jatkoopintosuunnitelma ja tutkimussuunnitelma Jatko-opintokelpoisuuden lisäksi jatko-opintojen aloittamisen edellytyksenä on usein hyvin tai erinomaisin tiedoin suoritetut syventävät opinnot jatkotutkinnon pääaineessa tai pääaineeseen rinnastettavassa oppiaineessa. Oppiaineiden opetussuunnitelmissa voidaan opintojen aloittamiselle asettaa myös tarkempia oppiainekohtaisia ehtoja. Pääaineen laitoksen esimies tai hänen määräämänsä opettaja päättää oppiaineen rinnastamisesta sekä jatko-opintojen aloittamiseen riittävien tietojen osoittamisesta silloin, kun jatko-opinto-oikeuden hakija ei täytä asetettuja ehtoja. 3. 2. Jatkokoulutuksen aloittaminen ennen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista Joissakin poikkeustapauksissa tiedekunnan päätöksellä jatkokoulutus voidaan erityisestä syystä aloittaa ennen ylemmän korkeakoulututkinnon loppuun suorittamista. Vain erityistapauksessa jatko-opinnot voi aloittaa ennen kuin syventävät opinnot on suoritettu. Tällöinkin syventävien opintojen tulee olla suoritettuina ennen lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan jättämistä tiedekunnalle tarkastettavaksi. 3. 3. Pääaineen vaihto jatko-opintoihin hakeuduttaessa Pääainetta voi vaihtaa jatko-opintoihin haettaessa. Mikäli jatko-opiskeluoikeutta haetaan eri pääaineeseen kuin missä ylempi korkeakoulututkinto on suoritettu, tulee 8
uuden vastuuprofessorin antaa perusteltu lausunto hakijan jatkokoulutusvalmiudesta ko. pääaineessa. Jos hakija vaihtaa pääainetta, häneltä voidaan vaatia täydentäviä opintoja uudessa pääaineessaan. Pääaineen vastuuprofessori voi määritellä täydentävien opintojen laajuuden ja sisällön. Esim. teologisessa tiedekunnassa täydentäviä opintoja tai maisterin tutkinnon pääaineen syventäviä opintoja ei hyväksilueta jatkotutkintoon ja suoritettuaan täydentävät opinnot henkilö voi hakea jatko-opinto-oikeutta. 4. VALINTAKRITEEREITÄ 4.1. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) ja tutkimussuunnitelma Jatko-opiskelijaksi hakeva laatii yhdessä valvovan professorin ja/tai ohjaajan tai ohjaajien kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Valvovan tai ohjaavan professorin hyväksymä tutkimussuunnitelma tulee liittää jatkoopintohakemukseen. Henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa esitellään jatko-opintojen ja väitöskirjatyön etenemissuunnitelma, aikataulu ja mahdollinen rahoitussuunnitelma. Suunnitelman tekemistä varten on useissa tiedekunnissa olemassa erityisiä lomakkeita. Lisäksi suunnitelman laajuus (sivumäärä) on useimmiten rajoitettu. Jatko-opintosuunnitelma voi sisältää tutkimussuunnitelman ja opintojen etenemissuunnitelman lisäksi ohjausjärjestelyt sekä seurantaryhmän kokoonpanon, mikäli seurantaryhmän nimeäminen on käytäntönä. Hakiessaan jatko-opiskeluoikeutta hakijan on liitettävä hakemukseensa alustava opintosuunnitelma (suunnitellut opinnot ja tutkimusaihe kuvataan pääpiirteittäin). Joissakin tiedekunnissa yksityiskohtainen opintosuunnitelma on esitettävä määräaikaan mennessä, esim. vuoden kuluessa jatko-opiskelijaksi hyväksymisestä. Henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS sekä tutkimussuunnitelma laaditaan joissakin tiedekunnissa kahdeksi erilliseksi asiakirjaksi (esim. oikeustieteellinen tiedekunta). HOPSissa laaditaan vapaamuotoinen suunnitelma tutkinnon suorittamiseksi ja siihen sisältyviksi opinnoiksi sekä hahmotellaan opintojen suoritusaikataulua. HOPSista tulee käydä ilmi tutkintoon sisältyvien opintojen suoritusjärjestys ja suunniteltu aikataulu sekä arvio valmistumisajankohdasta. Tutkimussuunnitelmassa esitellään tutkimuksen aihe ja tutkimustehtävä sekä tutkimuksen pääasialliset menetelmät ja siinä käytettävät aineistot. Tiedekuntien jatko-opiskelijaksi hakeville suunnatuissa ohjeissa tutkimussuunnitelman ja opintosuunnitelman merkitys korostuu ja niiden laatimisesta on annettu jopa yksityiskohtaisia ohjeita. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) mainitaan vain joidenkin tiedekuntien ohjeissa. Ohjeistuksessa käytetään useimmiten opintosuunnitelma- ja tutkimussuunnitelma termejä. Vain osa tiedekunnista on määritellyt selkeästi, mitä henkilökohtaisella opintosuunnitelmalla tarkoitetaan ja mikä suhde tutkimussuunnitelmalla on siihen. 9
4.1.1. Tutkimussuunnitelman laajuus Väitöskirjan tutkimussuunnitelman tulisi osoittaa alustava perehtyneisyys tutkimusaiheeseen. Siinä tulisi mainita vähintäänkin keskeinen lähdekirjallisuus. Tutkimussuunnitelman tulee noudattaa tieteellisen kirjoittamisen esitystapaa sisältäen mm. viitemerkinnät ja sivunumeroinnin. Suunnitelman laajuus vaihtelee eri tiedekunnissa. Suunnitelman tulee kattaa koko väitöskirjatyö. Taulukko: Tutkimussuunnitelman laajuus tiedekunnittain TIEDEKUNTA Tutkimussuunnitelman suositeltu laajuus Biotieteellinen Eläinlääketieteellinen Farmasian Humanistinen Käyttäytymistieteellinen Lääketieteellinen Maatalousmetsätieteellinen Matemaattisluonnontieteellinen Oikeustieteellinen Teologinen Valtiotieteellinen 4-6 sivua enintään 6 sivua enintään 3 sivua noin 5 sivua 1-2 sivua 10-15 sivua 15 sivua 10 sivua -poikkeukset: kansantaloustiede (suppeampi), talous- ja sosiaalihistoriassa 20-25 sivua 4.1.2. Tutkimussuunnitelman sisältö Tiedekunnissa on laadittu ohjeita tutkimussuunnitelman laatimiseksi. Niiden sisältö ja yksityiskohtaisuus vaihtelevat tiedekunnittain. Lisäksi joissakin tiedekunnissa on suositeltu materiaalia ja kirjallisuutta jatko-opiskelijaksi hakeutuvalle. Tutkimussuunnitelmasta tulee käydä ilmi väitöskirjan aihe, liittyminen aiempaan tutkimukseen, käytettävät aineistot ja metodit, hakijan aiempi perehtyneisyys aiheeseen ja edellytykset suoriutua hankkeesta (esim. tutkimustyön kannalta tärkeät aiemmat opinnot tai työkokemus). Suunnitelmaan tulee sisältyä väitöskirjan sisällön alustava jäsennys. Lisäksi suunnitelmasta tulee käydä ilmi, toteutetaanko väitöskirja artikkelimuotoisena vai monografiana. Tutkimussuunnitelman tulisi vastata kysymyksiin: Mitä, miksi ja kuinka? Siinä siis muotoillaan tutkimusongelma, osoitetaan tutkimusongelman relevanssi suhteessa 10
aikaisempaan tutkimukseen ja perustellaan alustava tutkimusasetelma menetelmä- ja aineistovalintoineen. Siihen on myös hyvä sisällyttää työsuunnitelma (aikataulu yms.). Tutkimussuunnitelmaan tulee kirjata lisäksi jatko-opiskelijan osuus tutkimuksessa, mikäli tutkimus on osa suurempaa tutkimusprojektia. Tutkimussuunnitelman pääkohtia: Tutkimuskohteen määrittely ja rajaaminen Miksi valittu tutkimuskohde tai ilmiö on tärkeä ja mielenkiintoinen (eli miksi tutkimuskohde on valittu); Tutkimusongelmat Mistä puolista tai ulottuvuuksista hän on tutkimassaan ilmiössä erityisesti kiinnostunut (eli tutkimuskohteen rajaaminen ja tutkimusongelmien määritteleminen); Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Millaista teoreettista keskustelua ko. ilmiöstä ja sen ulottuvuuksista on aikaisemmin käyty; Millaisia teorioita tai teoreettisia käsitteitä hän aikoo käyttää kohteen jäsentämisessä; Tutkimusasetelma ja aineistot Minkälaisten aineistojen varassa hän pyrkii vastaamaan tutkimuskysymyksiinsä; Ajan ja resurssien realistinen mitoittaminen sekä tutkimussuunnitelman tarkentaminen tarvittaessa Mikä on aineiston hankinnan ja käsittelyn sekä kirjoittamisprosessin vaatima aika. Tutkimussuunnitelmaan kuuluvia osia: -kirjallisuuskatsaus, joka sisältää tutkimuksen taustan, aiheeseen liittyvät keskeiset ongelmat sekä mitä uutta tietoa esitetty tutkimus tulee tuomaan -tutkimuksen hypoteesi ja tavoitteet sisältäen mitä aiotaan tutkia ja miksi, osaprojektien yksilöidyt tavoitteet ja millä tavalla osatavoitteet liittyvät toisiinsa -käytetyt menetelmät ja aineisto; yleiskuvaus käytetyistä menetelmistä, koejärjestelyjen yleispiirteet, suunnitelma mahdollisten koe-eläinten käyttämisestä ja lupien hankkimisesta ja/tai potilasaineistot, tilastolliset käsittelyt, yhteistyötahot. -tutkimuksen merkitys: oletetut tulokset ja niiden tuoma uusi tieto, tulosten mahdollinen eläinlääketieteellinen merkitys -aikataulu: työn nykyvaihe, jatkotutkimukset, arvioitu valmistumisaika -kirjallisuusluettelo: keskeiset kirjallisuusviitteet systemaattisesti esitettynä 4.2. Aiempi opintomenestys sekä näytöt valintakriteereinä Useissa tiedekunnissa jatko-opiskelijoilta edellytetään näyttöjä aiemmasta opintomenestyksestä tutkielman laatimisessa tai muissa opinnoissa. Joillakin aloilla voidaan myös edellyttää opiskelijan osallistuvan erityiseen kuulusteluun tai antavan muita lisänäyttöjä osaamisestaan. 1. Tutkielman (pro gradu) arvosana (vähintään magna cum laude approbatur/cum laude approbatur/ non sine laude approbatur) 11
2. Pääaineen opintojen arvosana Useissa tiedekunnissa edellytetään, että pääaineen opinnoissa on saavutettu tietty arvosana, esim. hyvät tiedot 3. Erityinen kuulustelu Esim. kansantaloustieteessä ylempi korkeakoulututkinto, jonka suorittamisesta on kulunut yli 5 vuotta, katsotaan vanhentuneeksi, jolloin edellytetään erityisen kuulustelun suorittamista. 4. Tiedekunnan /oppiaineen professorin määrittelemien täydentävien opintojen suorittaminen Tarvittaessa opiskelija voi suorittaa täydentäviä opintoja jatkotutkinnon pääaineen alalta vastuuprofessorin kanssa sovittavalla tavalla. Joissakin oppiaineissa voidaan edellyttää esim. 100 opintopistettä jatkotutkinnon pääaineen opintoja tai vastaavia opintoja. Opiskelijalta voidaan edellyttää täydentäviä opintoja jatkotutkinnon pääaineen alalta vastuuprofessorin kanssa sovittavalla tavalla. Tällaisessa tapauksessa vastuuprofessori antaa lausunnon, joka liitetään jatko-opiskeluhakemukseen. Lisäksi esim. filosofian tohtorin tutkinnon suoritusoikeutta haettaessa voidaan vaatia uuden pääaineen täydentäviä opintoja ja tutkielma ennen jatko-opiskelijaksi hyväksymistä. Pääaineen professori voi arvioida, vaaditaanko hakijalta lisäksi esim. syventävien opintojen seminaariin osallistumista, tai voidaanko täydentävien opintojen määrää vähentää silloin, kun opiskelijan ylempi korkeakoulututkinto on ns. lähitieteenalalta. Esim. teologisessa tiedekunnassa jatko-opinto-oikeuden saavuttamiseksi edellytetyt uuden pääaineen syventävät opinnot katsotaan aiempaa tutkintoa täydentäviksi opinnoiksi ja ne ovat siten maksullisia. Täydentäviä opintoja tai maisterin tutkinnon pääaineen syventäviä opintoja ei hyväksilueta jatkotutkintoon. Vasta täydentävien opintojen jälkeen voi hakea jatkotutkinnon suoritusoikeutta 5. Tutkielman (pro gradu) arvosanan korottaminen/täydentäminen/arviointi Jos pro gradu -tutkielman arvosana on vaadittua alempi, jatko-opintokelpoisuuden osoittamiseksi, voidaan vaatia noin 30-sivuinen lisätutkielma. Tutkielman tarkastavat jatkotutkinnon pääaineen professori ja pääainelaitoksen toinen professori tai dosentti. Ulkomailla suoritettuun tutkintoon sisältyvän tutkielman tason voi arvioida esim. tiedekunnan jatko-opintolautakunta, joka voi konsultoida asiassa haettavan pääaineen professoria. 6. Erilliset lisänäytöt kyvyistä jatko-opintoihin Opiskelija voi antaa lisänäyttöjä kyvyistään jatko-opintoihin vastuuprofessorin kanssa sovittavalla tavalla esim. laatimalla laajahkon esseen, tieteellisen artikkelin käsikirjoituksen tai tenttimällä osoitetun kirjallisuuden. 7. Kielitaidon osoittaminen Vieraskielisen hakijan on esitettävä selvitys siitä, että hänen kielitaitonsa on riittävä tiedekunnassa annettavaan jatkokoulutukseen osallistumiseen. 12
8. Laitoksen johtajan tai vastuuprofessorin lausunto Laitoksen johtaja tai vastuuprofessori voi antaa lausunnon hakemuksesta ja/tai hakijan jatkokoulutusvalmiudesta ko. pääaineessa. Ohjaaja voi ottaa lausunnossaan kantaa hakijan valmiuksien riittävyyteen, opintosuunnitelman hyväksyttävyyteen sekä lausuu suostumuksestaan ohjaajan tehtävään. 9. Julkaisut Jatko-opiskelijaksi hakeutuvan julkaisut voivat joissain tapauksissa toimia lisänäyttöinä valintatilanteessa. 10. Rahoitus Joissain tiedekunnissa mainitaan jatko-opiskelijoiden yhtenä valintakriteerinä myös olemassa oleva rahoitus. 11. Ohjauksen saatavuus Useissa tiedekunnissa yhtenä valintakriteerinä mainitaan ohjauksen saatavuus. Ohjaajalta pyydetään ennen valintapäätöksen tekemistä suostumusta (lausunto) kyseisen opiskelijan ohjaajaksi. Opiskelija voidaan hyväksyä jatko-opiskelijaksi vain, jos ohjaaja on antanut suostumuksensa tehtävään. 12. Muu tieteellinen toiminta Mikäli hakijalla on näyttöä tieteellisestä toiminnasta, sitä voidaan arvioida jatkoopiskelijaksi haun yhteydessä. Aiempi tieteellinen toiminta voi puoltaa hakijan valintaa opiskelijaksi. 13. Lisensiaatin tutkinto Lisensiaatin tutkinnon suorittaminen ja lisensiaatin tutkintoon kuuluvasta opinnäytetyöstä saatu arvosana voidaan katsoa meriitiksi tohtorin tutkinnon suoritusoikeutta hakiessa. Jos ammatillisesti suuntautuneen lisensiaatin tutkinnon suorittanut hakeutuu suorittamaan tohtorin tutkintoa, harkitaan yksilöllisesti, missä laajuudessa aikaisempaan tutkintoon kuuluvat suoritukset luetaan hyväksi tohtorin tutkinnossa. 14. Alaan ja/tai tutkimusaiheeseen liittyvä käytännön kokemus Joissakin tapauksissa myös alan käytännön kokemus voi tuottaa hakijalle valmiuksia tieteelliseen jatkokoulutukseen. Tässä tapauksessa hakija voi hakemusasiakirjoissaan esittää kyseisiä näyttöjä. 5. JATKOTUTKINNON SUORITUSOIKEUDEN MYÖNTÄMINEN Jatkotutkinnon suoritusoikeuksien myöntämisestä päätetään tiedekunnissa. Päätöksen tekee joko dekaani, tiedekuntaneuvosto tai tiedekuntaneuvoston tähän tarkoitukseen määräämä toimikunta. Tutkijakoulujen opiskelijoiden tutkinnonsuoritusoikeuden myöntämisprosessia ei tiedekunnan yhteisissä ohjeissa yleensä ole kuvattu. Hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjeitse. Samalla opiskelija saa ilmoittautumisohjeet. Jatkotutkinnon suoritusoikeus merkitään suoraan tohtorin tutkintoon, mutta opiskelijalla on niin halutessaan oikeus suorittaa myös lisensiaatin tutkinto. Muille kuin Helsingin yliopistossa aikaisemman tutkintonsa suorittaneille 13
opiskelijoille opiskelijarekisteri lähettää tiedon opiskelijarekisteriin kirjaamisesta ja opiskelijanumerosta. Aikaisemmin Helsingin yliopiston opiskelijoina olleiden opiskelijanumero ei muutu. 5.1. Jatko-opinto-oikeus Oikeus jatko-opintojen harjoittamiseen tiedekunnassa on niillä maisterin tai lisensiaatin tai näitä vastaavan muun tutkinnon suorittaneilla, joille tiedekunta on hakemuksesta myöntänyt opiskeluoikeuden jatkotutkintojen suorittamiseksi. Tiedekunnat voivat myöntää omaan koulutusvastuuseensa kuuluvien tutkintojen lisäksi jatko-opiskeluoikeuden filosofian tohtorin tutkinnon suorittamiseen. Tiedekunta päättää jatko-opiskeluhakemuksen hyväksyessään aikaisempien opintojen ja väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen aihepiirin perusteella, mihin tutkintoon opinnot johtavat. Jatko-opinto-oikeuden myöntämisen edellytyksenä on, että tiedekunta voi osoittaa hakijalle ohjaajan, joka puoltaa hakemusta ja suostuu ohjaajaksi. Tiedekunta vahvistaa tutkinnon suoritusoikeuden sekä nimittää jatko-opiskelijalle ohjaajan. Samalla vahvistetaan opiskelijan pääaine ja tutkimusaihe. Lääketieteellisessä tiedekunnassa opinto-oikeus tohtorin tutkintoa varten myönnetään väitöskirjatyön rekisteröinnin yhteydessä. Tätä voi edeltää dekaanin myöntämä määräaikainen opinto-oikeus vuodeksi, jonka kuluessa rekisteröinti on suoritettava. Teologisten tiedekuntien kesken on sovittu, että mikäli jatko-opiskelija saa jatkoopinto- oikeuden toisesta kotimaisesta teologisesta tiedekunnasta, hänen tulee luopua aiemmin myönnetystä teologisen alan jatko-opinto-oikeudestaan. Biotieteellisessä tiedekunnassa jatkotutkinnon suoritusoikeutta ei myönnetä hakijalle, jolla jo on voimassaoleva jatkotutkinnon suoritusoikeus, ellei hakija hakemukseensa liitettävällä selvityksellä osoita, että on suorittamassa kahta erillistä jatkotutkintoa. 5.2. Jatko-opinto-oikeuden hylkääminen Jos jatkokoulutukseen hakeutuvaa ei voida hyväksyä jatko-opiskelijaksi, kielteinen päätös perustellaan kirjallisesti. Päätökseen tyytymätön hakija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua kyseisen tiedekunnan käytäntöjen mukaiselta taholta 14 päivän kuluessa siitä, kun päätös on lähetetty tiedoksi. 6. YLIOPISTOON ILMOITTAUTUMINEN (OPISKELUPAIKAN VASTAANOTTAMINEN) Hakija kirjataan jatko-opiskelijaksi opiskelijarekisteriin tiedekuntaneuvoston hyväksyttyä hänen hakemuksensa. Jatko-opiskelijan tulee ilmoittautua yliopistoon vuosittain joko läsnä- tai poissaolevaksi. 14
Opiskelija, joka ei ilmoittaudu määräaikaan mennessä, menettää opiskeluoikeutensa. Mikäli opiskelija haluaa opiskeluoikeutensa takaisin, hänen tulee anoa tiedekunnalta uutta opiskeluoikeutta ja maksaa uudelleenkirjoittautumismaksu. 7. LOPUKSI Tiedekuntien jatko-opiskelijavalinnan periaatteet ja käytännöt poikkeavat tmonilta osin toisistaan. Myös jatko-opiskelijavalinnan ohjeistuksessa käytetyissä käsitteissä on vaihtelevia käytäntöjä. Esimerkiksi jatko-opintokelpoisuus käsitettä käytetään ohjeistuksissa usein silloinkin, kun käytännössä tarkoitetaan tiedekuntakohtaisia valintakriteerejä. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) määrittely on joissain tiedekunnissa tehty ja näkyy jatko-opiskelijoille suunnatuissa ohjeissa. Joissain tiedekunnissa käytetään ohjeistuksessa edelleen opintosuunnitelma- ja tutkimussuunnitelma käsitteitä. Tutkijakoulujen ja muiden jatko-opiskelijoiden opiskelijavalinnan periaatteita ja kriteereitä tulisi tarkastella ja vertailla, sillä jatko-opinto-oikeuden myöntämisen yhteydessä olisi hyvä noudattaa mahdollisimman yhdenmukaisia periaatteita riippumatta siitä, onko kyseessä tutkijakoulussa opiskeleva tai muu jatko-opiskelija. Katsauksen perusteella voidaan keskustella mahdollisesta tarpeesta yhtenäistää, jäsentää ja tarkentaa yliopisto- ja tiedekuntatasolla jatko-opiskelijavalinnan käsitteitä ja yleisiä periaatteita esim. samassa yhteydessä, kun alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijavalinnan periaatteista päätetään. 15
LÄHTEET Hakulomakkeita ja niihin liittyviä ohjeita Hakemus eläinlääketieteellisen tiedekunnan jatko-opiskelijaksi http://www.vetmed.helsinki.fi/opiskelu/jatkotutkinnot/jatkhak.rtf Hakulomake humanistiseen tiedekuntaan http://www.helsinki.fi/hum/lomakkeet/jatkohaku.rtf Hakulomake käyttäytymistieteellisen tiedekunnan jatko-opiskelijaksi http://www.helsinki.fi/behav/jatkokoulutus/jatkohak.rtf Jatko-opinto-oikeuden hakeminen lääketieteelliseen tiedekuntaan http://www.med.helsinki.fi/tutkimus/tutkijankoulutus/opinto-opas.htm#ophak Hakulomake maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan jatko-opiskelijaksi http://www.mm.helsinki.fi/opiskelu/jatkotutkinnot/lomakkeet/jatkoopiskeluhakemus.rtf Hakulomake matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan http://www.helsinki.fi/ml/lomakkeet/jatko-opinto-oikeushakemus.pdf Hakulomake oikeustieteellisen tiedekunnan jatko-opiskelijaksi http://www.helsinki.fi/oik/tdk/opiskelu/lomakkeet/ott_hakemus.pdf Hakulomake teologisen tiedekunnan jatko-opiskelijaksi http://www.helsinki.fi/teol/opiskelu/lomake/jatkohaku.pdf Hakulomake valtiotieteelliseen tiedekuntaan jatko-opiskelijaksi http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/opiskelu/lomakkeet/jatkolom.pdf Jatko-opintosuunnitelmalomakkeita Jatko-opintosuunnitelmalomake biotieteelliseen tiedekuntaan http://www.helsinki.fi/bio/lomakkeet/jatko-opintosuunnitelma.rtf Farmasian tiedekunnan jatko-opintosuunnitelmalomake http://www.helsinki.fi/farmasia/materiaalit/lomakkeet/jatko-opintosuunnitelma.pdf Humanistisen tiedekunnan jatko-opintosuunnitelmalomake http://www.helsinki.fi/hum/lomakkeet/jatko-opintosuunnitelma.doc Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tutkimussuunnitelman laatimisesta http://www.helsinki.fi/behav/jatkokoulutus/tutk_suunnit_miettinen.rtf Jatko-opintosuunnitelmalomake maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa http://www.mm.helsinki.fi/opiskelu/jatkotutkinnot/lomakkeet/jatkoopintosuunnitelma.rtf Jatko-opiskelijavalintaan liittyviä prosessikuvauksia Jatko-opiskelijaksi hakeminen biotieteelliseen tiedekuntaan (prosessikuvaus) https://portal-09.it.helsinki.fi/download/2000000054511/jatkoopiskelijaksi%20hakeminen%20(malli%202)_biotdk_12.4.07.pdf Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan toimintakäsikirja http://www.helsinki.fi/ml/laatu/ml_toimintakk_versio_1.0_130907.pdf Oikeustieteellisen tiedekunnan toimintakäsikirja http://www.helsinki.fi/oik/tdk/laatu_ja_arviointi/oiktdktoimintakasikirja_12_11_2 007.pdf Teologisen tiedekunnan jatko-opiskelijavalinta (prosessikuvaus) http://www.helsinki.fi/teol/laatu/prosessit/jatkotutkinnon_suorittaminen.pdf Teologisen tiedekunnan toimintakäsikirja https://wiki.helsinki.fi/display/teoltoiminta/b2.+koulutus#b2.koulutus-valinnat 16