Samankaltaiset tiedostot
Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.



SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä

Jätevesijärjestelmän suunnitelma

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011)

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri

VAPAUTUSHAKEMUS YLEISEEN VIEMÄRIVERKKOON LIITTYMISESTÄ

Hakkapeliitantie Tammela

Vapautusta haetaan: Vesijohtoon liittymisestä Jätevesiviemäriin liittymisestä Hulevesiviemäriin liittymisestä

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro:

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Yleisimpien jäteveden käsittelyjärjestelmien tunnistaminen sekä järjestelmän toimivuuden arviointi kiinteistökäynnillä

CW Solutions Oy (7) VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

KAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä?

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Kiinteistöveroprojekti

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet

HUNTTIJÄRVEN KUNNOSTAMINEN. Osahanke: Päästölähteiden kartoitus ja asukkaiden neuvonta ja kannustaminen jätevesijärjestelmien parantamiseen

HUNTTIJÄRVEN KUNNOSTAMINEN. Osahanke: Päästölähteiden kartoitus ja asukkaiden neuvonta ja kannustaminen jätevesijärjestelmien parantamiseen

Tervolan kunta Kiinteistökohtainen jätevesien 1 (6) Rakennusvalvonta käsittely ja johtaminen

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Sivu 1. MRL-lupa nro:

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

KAKSKERRANJÄRVEN JA ILLOISTENJÄRVEN VALUMA-ALUEIDEN JÄTEVESISELVITYS ARVIO JÄTEVESILAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOSTEN VAIKUTUKSISTA

Kiinteistölle on osoitenumerokyltti: kyllä ei (Viranomainen täyttää)

Harmaan jäteveden käsittely. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus

Pohjavesialueet (I- ja II-luokka, ulkorajan mukaan).

KYSELY ranta-asukkaille, mökkiläisille, valuma-alueen maanomistajille ja muille järven virkistyskäyttäjille

CW Solutions Oy (1) VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

Harmaiden jätevesien käsittely ja kaksoisviemäröinti. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Lapinlahden Savonjärvi

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT

asuinrakennuksen pinta-ala on alle 150 m2 käyttäjiä normaalisti 5 hlöä tai vähemmän kiinteistöllä

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella

Turku, Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

PÄÄTÖS VESI- JA/TAI VIEMÄRILIITTYMÄN

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KUNTA

Toukokuu 2019 LIETTEIDEN KERÄYS HAJA-ASUTUSALUEILLA

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Länsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeiden tuloksia Virve Ståhl Juhlaseminaari

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen

Jätevesienkäsittely kuntoon

SELVITYS & SUUNNITELMA

Jätevesiremonttitutkimus haja-asutusalueen omakotitaloille ja kesämökeille. Kesäkuu 2017

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa

Karjalan kylien sanitaation kehittäminen. Loppuseminaari ensimmäisen vaiheen tuloksista Projektikoordinaattori Susanna Pakula

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta

Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

LINKKI-hankkeen vuoden 2018 tulokset. Hanna Keinänen LINKKI-seminaari

Pakkaskestävä vesihuolto

RANTA-ALUEIDEN KIINTEISTÖJEN JÄTEVESIENKÄSITTELY TAMMELASSA 2008

Vesikäymälän vaihtoehdot ja niiden soveltuvuus haja-asutuksessa. Erkki Santala

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Näytteenottokerran tulokset

JÄTEVESI-INFO SÄKYLÄ ETELÄ-SATAKUNNAN YMPÄRISTÖTOIMISTO & PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI

Jätevesiremonttitutkimus haja-asutusalueen omakotitaloille ja kesämökeille. Heinäkuu 2018

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta

KOHTEEN OSOITE: Nykyisessä omistuksessa lähtien.

Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh (ma-ti, pe) gsm

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

YLEISIMMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT. JÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA JÄNES Henna Ryömä suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti

Näytteenotto ja tulosten analysointi

Putkilahden vesihuoltosuunnitelma

Hattulan ja Hämeenlinnan Sotkajärven tila. Heli Jutila ympäristöasiantuntija

EU-UIMAVESIPROFIILI. Kovalanniemen uimaranta. Äänekosken kaupunki

Selvitys jätevesien johtamisesta

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Vesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä.

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN

Karjalan kylien sanitaation kehittäminen Maastotöiden tuloksia Projektikoordinaattori Susanna Pakula 25.2.

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

4/2005. Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna Jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu

EU-UIMAVESIPROFIILI. Suojärven uimaranta. Äänekosken kaupunki


Ympäristönsuojelu ÖLJYSÄILIÖSTÄ / TANKKAUSSÄILIÖSTÄ JA LOHJA -PISTEESTÄ

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen

Transkriptio:

105,00 104,90 104,80 Yläraja Vuosi 2001 Vuosi 2002 Vuosi 2003 Alaraja 104,70 104,60 104,50 104,40 104,30 104,20 104,10 104,00 1.1. 29.1. 20.2. 17.3. 9.4. 25.4. 14.5. 30.3. 21.6. 13.7. 3.8. 21.8. 7.9. 20.9. 8.10. 31.10. 20.11. 15.12. N 43 (mpy) Vaskijärven säännöstelyrajat 104,70 Säännöstelyn yläraja +104, 50 m - +104,66 m 104,60 104,50 104,40 Säännöstelyn alaraja +104, 22 m 104,30 104,20 104,10 104,00 Ajankohta 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12.

Happi, liukoinen (0,5-1 m) 14 12 10 mg/l 8 6 4 2 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 vuosi

Happi, liukoinen (1,2-1,4 m) 14 mg/l 12 10 8 6 06/2002 07/2002 06/2003 07/2003 11/2003 07/2004 06/2005 09/2005 08/2006 4 2 01/2003 03/2004 03/2002 03/2003 03/2005 03/2006 0 2002 2002 2003 2003 2004 2004 2005 2005 2006 Vuosi

Kokonaisfosforipitoisuus 45 40 35 30 25 µg/l 20 15 10 5 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 vuosi Klorofylli-a-pitoisuus 25 20 07/1999 08/2006 15 µg/l 10 06/2002 07/2002 06/2003 07/2003 08/2002 06/2005 07/2004 09/2005 5 11/2003 12/2002 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 vuosi

Kokonaistyppi µg/l 1800 1600 1400 1200 1000 03/2002 04/1999 03/2005 01/2002 03/2004 09/2005 03/2003 02/1996 800 600 07/1996 07/1999 400 200 0 01/2003 08/2006 07/2002 12/2002 07/2004 06/2002 08/2002 07/2003 09/2005 06/2003 11/2003 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Vuosi

Väriluku 300 250 200 mg Pt/l 150 100 50 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 vuosi Sameus 7 6 5 4 3 2 1 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 vuosi

Näkösyvyys 1,6 08/2006 1,4 1,2 07/2002 08/2002 06/2002 06/2005 09/2005 1 07/2004 0,8 07/1999 0,6 0,4 0,2 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

ph:n vaihtelu vuosina 1996-2007 9 8,5 8 7,5 7 6,5 6 5,5 5 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Kuormitustyyppi Koko vesistöalue (kg/a) Vaskijärven valuma-alue (kg/a) Keskimääräinen osuus (%) Maatalous 571 343 60 % Metsätalous 32 19 3 % Laskeuma 11 7 1 % Luonnonhuuhtouma 247 148 26 % Hulevesi 0 0 0 % Haja-asutus 87 52 9 % Pistekuormitus 0 0 0 % Turvetuotanto 4 2 0 % Yhteensä 952 571 100 %

Klorofyllin ja kokonaisfosforin suhde 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006

450 400 350 300 250 200 150 100 Siika Hauki S rki Ahven Kiiski Sulkava Lahna 50 0 1972 1975 1979 2002

Maatalous 60 % Metsätalous 3 % Laskeuma 1 % Luonnonhuuhtouma 26 % Hulevesi 0 % Haja-asutus 9 % Pistekuormitus 0 % Turvetuotanto 0 %

Kiinteistöillä olevat kaivotyypit 20 18 16 14 12 10 8 6 Rengas kaivo Porakaivo Lähdekaivo 4 2 0 Kaivotyypit (kaikki kiinteistöt)

Puuseen ja kompostikäymälän jätteiden käsittely 10 9 8 7 6 5 4 3 Kompostointi Maahan kaivaminen Jätteet kuljetetaan muualle Levitetään pellolle/puutarhaan Erottelee virtsan 2 1 0 Kaikki kiinteistöt

Pesuvesien esikäsittely vastanneilla kiinteistöillä 25 20 15 10 Suoraan maahan Saostuskaivo Umpisäiliö 5 0 Pesuvesien esikäsittely

Saunan pesuvesien käsittely kiinteistöissä 14 12 10 8 6 Maahan Saostuskaivo Umpisäiliö 4 2 0 Saunan pesuvesien käsittely

Kiinteistöillä olevat kompostit 9 8 7 6 5 4 3 avokomp. lämpökomp. yhteinen tieh. muu 2 1 0 Kompostityypit (kaikki kiinteistöt)

Tärkeimmät järven virkistysarvot asukkaille 20 18 16 14 12 10 8 6 Veden laatu Kalastus Linnusto Maisema Rantakasvillisuus 4 2 0 Järven virkistysarvoja Järven kunnon kannalta pahimmat ongelmat tällä hetkellä 20 18 16 14 12 10 8 6 4 Ruovikoituminen Rehevöityminen Sameus Vesikasvit Leväkukinnat Kalaston koostumus Haju Mataluus Happikato Muu 2 0 Järven ympäristöongelmia

Kunnostusmenetelmiä, joihin oltaisiin valmiita suostumaan 7 6 5 4 3 2 Kosteikon perustaminen Vesikasvillisuuden poistot Ruoppaus Vedenpinnan nosto Hapetus 1 0 Kunnostusmenetelmiä

Kuormitustyyppi Koko vesistöalue (kg/a) Vaskijärven valuma-alue (kg/a) Keskimääräinen osuus (%) Maatalous 571 343 60 % Metsätalous 32 19 3 % Laskeuma 11 7 1 % Luonnonhuuhtouma 247 148 26 % Hulevesi 0 0 0 % Haja-asutus 87 52 9 % Pistekuormitus 0 0 0 % Turvetuotanto 4 2 0 % Yhteensä 952 571 100 %

Klorofylli-a 0 5 10 15 20 25 20.7.1999 20.7.2000 20.7.2001 20.7.2002 20.7.2003 20.7.2004 20.7.2005 20.7.2006 Klorofylli-a µg/l 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 13.2.1996 13.2.1997 13.2.1998 13.2.1999 13.2.2000 13.2.2001 13.2.2002 13.2.2003 13.2.2004 13.2.2005 13.2.2006 Kokonaisfosfori /D11;- /D11;SP/D12;SP/ µg/l

Klorofyllin ja kokonaisfosforin suhde 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 Happipitoisuus 1996-2006 14 12 10 8 6 4 2 0 Happipitoisuus (mg/dm³) 13.2.1996 13.2.1997 13.2.1998 13.2.1999 13.2.2000 13.2.2001 13.2.2002 13.2.2003 13.2.2004 13.2.2005 13.2.2006

Ph vaihtelu vuosina 1996-2007 8 7 6 5 4 3 2 1 0 13.2.1996 13.2.1997 13.2.1998 13.2.1999 13.2.2000 13.2.2001 13.2.2002 300 13.2.2003 13.2.2004 13.2.2005 13.2.2006 13.2.2007 Ph 250 200 150 Väriluku /-;-/-;CM/ mg Pt/l 100 50 0 13.2.1996 13.2.1998 13.2.2000 13.2.2002 13.2.2004 13.2.2006

0 1 2 3 4 5 6 7 13.2.1996 13.2.1998 13.2.2000 13.2.2002 13.2.2004 13.2.2006 Sameus /-;-/-;TUA/ FNU 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4 1,6 1,8 13.2.1996 13.2.1997 13.2.1998 13.2.1999 13.2.2000 13.2.2001 13.2.2002 13.2.2003 13.2.2004 13.2.2005 13.2.2006 Näkösysyys

0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 1972 1975 1979 2002 Siika Hauki S rki Ahven Kiiski Sulkava Lahna

Liite 2: Haja-asutuskyselyn haastatteluiden ja kyselyn kysymykset Tarvittaessa lisätietoja antaa: Johanna Sunikka Opiskelija p. 044-5450254 Olkaa hyvä ja kirjoittakaa vastaus sille varattuun tilaan kysymyksen viereen tai ympyröikää sopiva vaihtoehto! Taustatiedot: Tiedot kiinteistöstä ja sen haltijasta: Nimi: Kiinteistön osoite: Puhelinnumero: Rakentamisvuosi: 1. Kiinteistön käyttötarkoitus: 1. Vapaa-ajan asunto 2. Vakituinen (ympärivuotinen) asunto? 2. Onko suunnitelmissa muuttaa ympärivuotiseksi asunnoksi? 1. Kyllä Millä aikataululla? 2. Ei 3. Kuinka monta henkilöä käyttää kiinteistöä/ Asuu siinä vakituisesti: 4. Arvio vapaa-ajan asunnon käyttöasteesta Eli kuinka monta kk/ v viettää Vaskijärvellä:

2(8) 5. Varustetaso: Asuinrakennuksessa on: 1. Sähköt 2. Juokseva vesi/vesijohto 3. Viemäröintijärjestelmä 4. Sisä/ulkokäymälä 6. Onko kiinteistöllä erillistä saunarakennusta: Jos on, niin: 7. Saunan rakentamisvuosi: 8. Saunarakennuksen varustetaso: 1. Sähköt 2. Juokseva vesi/vesijohto 3. Viemäröintijärjestelmä 9. Kiinteistöllä olevien rakennusten etäisyys vesistöstä: 1. Asuinkiinteistön etäisyys Vaskijärvestä m: 2. Saunarakennuksen etäisyys m: 3. Ulkokäymälän etäisyys m: 10. Käymälätyyppi: 1. Tavallinen puucee 2. Kompostikäymälä 3. Vesikäymälä 4. Kemiallinen käymälä 5. Muu, mikä 11. Käymälän pohjamateriaali: a. maapohjainen b. tiivispohjainen (esim. astia ym.) 12. Puuceen/kompostikäymälän ja kemiallisen käymälän jätteiden käsittely: 1. kompostointi 2. jätteet kaivetaan maahan

3(8) 3. jätteet kuljetetaan muualle 4. jätteet levitetään suoraan pellolle/puutarhaan Käymäläjätevesien (mustat jätevedet) hallinta (jos kiinteistöllä on vesikäymälä). Jos ei, niin siirry kysymykseen 18! 13. Mihin käymälävedet johdetaan? 1. Suoraan maastoon 2. Saostuskaivoon Saostuskaivojen lukumäärä: Saostuskaivojen tyhjennysväli: Minne kaivot tyhjennetään: Onko kaivossa pohjaa: 3. Umpisäiliö Tyhjennysväli: Minne tyhjennetään: Umpisäiliön materiaali: 14. Jatkokäsittely: 1. Maasuodatus 2. Maaimeytys 3. Muu menetelmä, mikä (esim. avo-oja, salaoja, tyhjennettävä säiliö, pienpuhdistamo, näiden tyhjennysväli)? 15. Järjestelmän toimivuus: hyvä kohtalainen huono 16. Järjestelmän ikä: 17. Jätevesien laskupaikka oja/vesistö (etäisyys m): Muiden jätevesien hallinta Pesuvesien käsittely (harmaat jätevedet)

4(8) 18. Mihin johtaa pesuvedet? 1. Suoraan maahan 2. Saostuskaivo Saostuskaivojen lukumäärä: Saostuskaivojen tyhjennysväli: Minne kaivot tyhjennetään: Kaivon pohjamateriaali: 19. Jatkokäsittely: 1. Maasuodatus 2. Maaimeytys 3. Muu, mikä? 20. Järjestelmän toimivuus: 21. Järjestelmän ikä: 22. Pesuvesien laskupaikka oja/vesistö (etäisyys m): 23. Mihin johtaa erillisen saunan jätevedet? 1. Suoraan maahan 2. Saostuskaivoon Saostuskaivojen lukumäärä: Tyhjennysväli: Minne kaivot tyhjennetään: Kaivon pohjamateriaali: 3. Umpisäiliöön 24. Jatkokäsittely: 1. Maasuodatus 2. Maaimeytys 3. Muu, mikä?

5(8) 25. Järjestelmän toimivuus: 26. Järjestelmän ikä: 27. Lasketaanko saunan jätevedet samaan paikkaan muiden pesuvesien kanssa? 28. Saunavesien laskupaikka oja/vesistö (etäisyys m): 29. Saunan käyttöaste kertaa/vko: 30. Onko jätevesijärjestelmiä uusittu? Jos niin mitä: 31. Onko jätevesijärjestelmissä ilmennyt ongelmia? Vedenhankintajärjestelmät 32. Sijaitseeko kiinteistö pohjavesialueella? 33. Vedenhankintatapa: 1. Kaikki käyttövesi kaivosta 2. Juomavesi kaivosta muu vesi järvestä 3. Ei kaivoa, juomavesi tuodaan muualta 4. Kunnallinen vesijohtoverkko 5. Muu, mikä? 34. Kaivo tyyppi 1. Rengaskaivo 2. Porakaivo 3. Lähdekaivo 35. Kaivon ikä:

6(8) 36. Vesijohdon syvyys: 37. Kaivon syvyys: 38. Vesijohtojen käyttöaste: 1. Vain kesäkäytössä 2. Ympärivuotisesti käytössä/käyttökelpoiset 3. Ei vesijohtoja 39. Onko vedenlaatua tutkittu? 40. Onko veden laadussa huomattu ongelmia? tutkimusten perusteella muuten? 41. Onko veden hankinnassa ilmennyt ongelmia? Biojätteen käsittely 42. Onko kiinteistöllä kompostia? Kyllä/Ei Jos, niin millainen? 43. Mitä kompostoidaan: 44. Etäisyys vesistöstä m: Jätevesien hallinnan suunnitelmat 45. Miten kiinteistössä aiotaan käsitellä jätevedet tulevaisuudessa? Vaihtoehdot: 1. 3 saostuskaivoa ja maasuodatus, josta avo-ojaan tai maahan imeytys 2. 2 saostuskaivoa

7(8) 3. Umpitankki 4. Pienpuhdistamot 5. Muu, mikä: 6. Ei tiedä vielä 46. Miten aikoo edellisillä menetelmillä erotella mustat ja harmaat jätevedet? Vaskijärven kunto 47. Miten järven kunto on mielestänne muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana? 48. Mitkä järven virkistysarvollisista ominaisuuksista ovat tärkeimmät teille? 1. Veden laatu (uimakelpoisuus ym) 2. Kalastus 3. Linnusto 4. Maisema 5. Rantakasvillisuus 6. Muu, mikä? 49. Miten kalakanta on muuttunut mielestänne viimeisen 10 vuoden aikana? 1. Parantunut 2. Huonontunut 3. Pysynyt samana 4. Määrä sama, lajisto muuttunut 50. Mitkä järven kuntoa ajatellen ovat pahimmat ongelmat tällä hetkellä? 1. Ruovikoituminen (umpeenkasvu) 2. Rehevöityminen 3. Sameus 4. Vesikasvit 5. Leväkukinnat 6. Kalaston koostumus

8(8) 7. Haju 8. Mataluus 9. Happikato 10.Muu mikä 51. Onko järven ulkonäkö muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana? 52 Tarvitseeko järvi mielestänne kunnostustoimenpiteitä? 53. Voiko järven tilaa kohentaa? Jos ei, niin miksi? 54. Mitä kunnostusmenetelmiä järvellä tarvittaisiin? 55. Oletteko, 1. Vesialueen omistajana Vaskijärven osakaskunnassa? 2. Mukana paikallisessa kyläyhdistyksessä? 3. Mukana vesiensuojeluyhdistyksessä? 4. Mukana talkooryhmässä? 5. Muussa yhdistyksessä, missä? 56. Oletteko halukas osallistumaan kunnostuksen toteuttamiseen? 1. Talkootyönä 2. Kustannuksiin 3. Muuten, miten? 57 Mistä kunnostuksia koskevista asioista haluaisitte saada lisätietoa?