Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö Vattenfallin kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2012 Hämeenlinna Turenki Tervakoski Lammi 58,04 /MWh 69,18 /MWh 77,33 /MWh 68,19 /MWh Perusmaksut Hämeenlinnassa määräytyvät seuraavan taulukon mukaan: Tilausvesivirta V Perusmaksu m 3 /h /vuosi 0,2-0,4 2,028*(1460*V+30) 0,4-0,8 2,028*(1735*V-80) 0,8-2,0 2,028*(1925*V-232) 2,0 4,0 2,028*(1325*V+968) 4,0 8,0 2,028*(1035*V+2128) 8,0 20 2,028*(630*V+5638) 20 70 2,028*(556*V+6848) yli 70 2,028*(692*V-2672) Muitten paikkakuntien perusmaksut löytyvät: http://www.vattenfall.fi/fi/hinnoittelu.htm
Riihimäki: Kaukolämmön veroton hinta on 38 /MWh Perusmaksut nousevat 3 % Kiinteistön energiaselvitys kannattaa tehdä. Siitä syntyvät säästöt koko energian kulutuksessa ovat haarukassa 10 50 %. Riippuen siitä, mitä aiemmin on tehty. Kaukolämmössä kiinteän maksun osuus on keskimäärin noin 30 % kokonaislaskusta. Jos se on enemmän, asia kannattaa selvittää. Jotkut kaukolämpöyhtiöt selvittävät perusmaksun omaaloitteisesti. 2. Vesi Hämeenlinna Käyttömaksut (sis. alv 23 %) vesi 1,28 /m 3 jätevesi 2,10 /m 3 Vesimittarin koko Veden perusmaksu Jäteveden perusmaksu /v (sis. alv 23 %) /v (sis. alv 23 %) 20 mm tai alle 40.06 73.44 25 30 mm 215.37 420.73 40 65 mm 896,55 1751,40 80 mm tai yli 1215,44 2380,80 Riihimäki Käyttömaksut (sis. alv 23 %) vesi 1,64 /m 3 jätevesi 2,15 /m 3 Vesimittarin koko Veden perusmaksu Jäteveden perusmaksu /v (sis. alv 23 %) /v (sis. alv 23 %) 20 mm 56,70 85,05 25 mm 106,27 159,41 30 mm 157,69 236,53 40 mm 221,40 332,10 50 mm 354,24 531,36 80 mm 779,33 1168,99 1000 mm 1390,39 2085,59
Janakkala Käyttömaksut (sis. alv 23 %) vesi 1,38 /m3 jätevesi 2,28 /m3 Perusmaksu /a (alv. 0%) Mittari DN Perusmaksu /a (alv. 23%) 20 69,48 85,46 25 466,08 573,28 32 466,08 573,28 40 466,08 573,28 50 694,20 853,87 80 2 313,84 2 846,02 100 3 475,68 4 275,09 Jätevesi 4 636,32 5 702,67 On arvioitu, että huoneistokohtainen veden mittaus ja laskutus yhdistettyinä muihin vettä säästäviin toimenpiteisiin vähentäisivät vedenkulutusta 10 30 %. Samalla vähenevä lämpimän veden käyttö pienentäisi rakennuksen lämmitysenergiankulutusta laskelmien mukaan 3-9 %. Jos rakennuksen vedenkulutuksen pienentämiseen liittyvät muut toimenpiteet (painetasot, vesikalusteet jne.) ovat kunnossa, on arvioitu huoneistokohtaisten vesimittareiden vedensäästöpotentiaaliksi n. 10 %. On kuitenkin hyvä muistaa, että jo pelkällä onnistuneella asukasviestinnällä voidaan päästä samoihin vedenkulutuksen säästöihin kuin mittaamalla. Mutta huoneistokohtaisilla mittareilla voidaan varmistaa vesimaksujen kohdistaminen kulutuksen mukaan. Huoneistokohtaisen vesimittarijärjestelmän investointikustannuksien on arvioitu olevan välillä 500 700 /asunto. Pienikin vesivuoto voi tulla ajan kanssa kalliiksi
3. Jätehuolto Jätteiden vastaanottomaksut pysyvät entisellään. Jätteenkuljetusmaksut nousevat keskimäärin siten, että kokonaisvaikutus kustannuksiin on noin 6 %. Mitä voi tehdä Taloyhtiöiden olisi hyvä kiinnittää huomiota kierrätyspainotteiseen lajitteluun. Kartonki, paperi, lasi, metalli ja biojäte kannattaa lajitella erilleen sekajätteestä. Kierrätysjakeissa jätteenkäsittelykulut ovat huomattavasti pienemmät tai käsittelykulua ei synny laisinkaan. Astioiden koko ja tyhjennysrytmi on myös oleellinen osa kustannusten optimointia. Jätedirektiivi velvoittaa kierrättämään vähintään 50 % kotitalousjätteistä vuoteen 2020 mennessä. 4. Kiinteistöverot Hämeenlinna 2012 yleinen kiinteistövero 1.05 % vakituiseen asumiseen käytetyt rakennukset 0,45 % vapaa-ajan asunnot 1.00 % rakentamattoman tontin kiinteistövero 3,00 % Hattula 2011 yleinen kiinteistövero 0,65 % vakituisten asuminen 0,35 % muut rakennukset 0,70 % rakentamattomille rakennuspaikoille ei määrätä erikseen kiinteistöveroprosenttia. Riihimäki 2011 Kiinteistöveroprosentit nousevat joiltakin osin. Vuoden 2011 kiinteistöveroprosentit ovat yleinen kiinteistövero 1,10 % vakituiset asunnot 0,40 % muut asuinrakennukset 0,80 % rakentamattomat rakennuspaikat 3,00 % voimalaitoksen rakennukset ja rakennelmat 2,75 % yleishyödylliset yhteisöt 0 % Janakkala 2011 yleinen kiinteistöveroprosentti 0,80 vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,35 muiden asuinrakennusten veroprosentti 0,90 Kannattaa tarkastaa kiinteistöverolapusta, että kaikki tiedot ovat oikein. Niissä on ollut yllättävän paljon virheitä.
5. Sähkö Sähkön verollinen koko maan keskihinta kerrostaloasukkaalle on nyt marraskuun alussa 2011 n. 11 % korkeampi kuin vuosi sitten. Muissa käyttäjäryhmissä muutos- % on samaa luokkaa tai jopa hieman suurempi. Kerrostaloasukkaan siirtohinta on tuossa aikavälissä noussut 16 %, josta lähes kaikki johtuu 1.1.2011 voimaan tulleesta korkeammasta sähköverosta. Veromuutos pois lukien nousua on ollut vain n. 1 %. Vastaavasti sähköenergian hinnan nousu samalla 12 kk jaksolla on ollut n. 6 %, mutta erityisesti kannattaa huomata että viime alkukesän jälkeen sähköenergian hinta on ollut laskeva. Taloustilanteen heikkeneminen voi vieläkin laskea sähköenergian hintaa. Koska talouden voimakasta kasvua ei missään tapauksessa ole nähtävillä lähitulevaisuudessa, on hyvin suuri todennäköisyys että hinnat eivät lähde ainakaan nousuun. Energiaveroihin ei ole tulossa mitään merkittäviä muutoksia vuodelle 2012 eikä sähköverkkotoiminnan säätelymalli anna verkkoyhtiöille mahdollisuuksia suuriin korotuksiin. Myöskään verkkoyhtiöiden kustannukset eivät ole merkittävästi nousussa, joten en usko sieltä tulevan mitään isoa nousua. Näillä perusteilla voisi ennustaa, että asukkaiden tai taloyhtiöiden energiakustannukset eivät sähkön ja sen siirron osalta tule merkittävästi nousemaan. Voisi jopa ajatella kustannusten pysyvän entisellä tasolla. 6. Isännöintipalkkiot isännöinnin hinnankorotuspaineet ovat noin 4-5 % ja ne perustuvat alan palkkaratkaisuihin. Taloyhtiöiden kannattaa pohtia isännöintisopimuksen kokonaiskustannusta: mitä katetaan kiinteällä maksulla ja mitkä ovat erillisveloitettavia tehtäviä. Sopimukseen kuulumattomien töiden ja kustannusten osuutta on syytä tarkastella huolellisesti eli mitä töitä isännöitsijä veloittaa erikseen sopimukseen kuulumattomina töinä. Varmista myös, mitä isännöintisopimuksessa sanotaan hinnantarkastusmenettelystä. Periaatteessa taloyhtiön hallituksen on hyväksyttävä hinnanmuutokset. 7. Huoltoliikkeiden talohuolto-/siivouspalkkiot Kustannusvaikutus näyttää tässä vaiheessa seuraavalta: tes 2,4 % + ansiokehitysohjelma 3 % + kertaerä 150 (= n. 0,7 %) eli siis peräti n. 6,1 %. Saamani tiedon mukaan tämän suuruisia (6-6.5 %) korotuskirjeitä on odotettavissa. 8. Kiinteistöyhdistyksen jäsenmaksu Suomen Kiinteistöliiton jäsenmaksut alueyhdistyksille nousevat. Hallitus ehdottaa syyskokoukselle, että korotuksemme vastaa liitolle maksettavaa lisähintaa ja on noin 4 % eli keskimäärin noin kahdeksan euroa/vuosi. Yhteistyöterveisin, Mikko Rousi