SÄÄSTÄMINEN ON MATKA OPAS #3. Joukkolainat. Miksi sijoittaa joukkolainoihin? Näin valitset sopivan joukkolainan

SÄÄSTÄMINEN ON MATKA OPAS #3 Joukkolainat 8 27 Miksi sijoittaa joukkolainoihin? Näin valitset sopivan joukkolainan

Säästäminen on matka. Ensin on tiedettävä, miten pitkälle haluaa mennä. Sitten on valittava sopiva matkustusväline, -tyyli ja -seura. Joukkolainat sopivat tuttuun paikkaan suuntaavalle omatoimiselle matkailijalle, joka haluaa välttyä ikäviltä yllätyksiltä ja suunnittelee siksi reittinsä hyvin valmiiksi. Voit valita turvallisen Suomen valtion obligaation tai olla mukana esimerkiksi osakemarkkinoiden mahdollisessa nousussa sijoitusobligaation kautta. Opas julkaistu marraskuussa 2012.

OSA 1: LUKUAIKA: 8 MIN. JOUKKOLAINASIJOITTAMINEN 4 Mikä on joukkolaina? 6 Minkä tyyppisiä joukkolainoja on? 9 Mitä luottoluokitus kertoo? 11 Mitä riskejä joukkolainoihin liittyy? 14 Mikä on sijoitusobligaatio? 19 Mitä palkkioita minulta peritään? 20 Paljonko maksan veroja? OSA 2: LUKUAIKA: 4 MIN. SIJOITUSSUUNNITELMA 22 Millainen sijoittaja olen? 24 Joukkolainat osana sijoitussalkkua OSA 3: LUKUAIKA: 4 MIN. NÄIN ALOITAT JOUKKOLAINASIJOITTAMISEN 27 Joukkolainan valitseminen 29 Joukkolainatoimeksiannon tekeminen 30 Kaupankäynti joukkolainoilla 32 Juoksuaika? Nollakuponkilaina?

OSA 1: Joukkolainasijoittaminen Tämän osan luettuasi tiedät, mitä joukkolainoilla tarkoitetaan ja miten joukkolainat eroavat toisistaan. LUKUAIKA: 8 MIN. Mikä on joukkolaina? Joukkovelkakirjalaina, lyhyemmin joukkolaina, on korkosijoitus, joka tarjoaa tyypillisesti vakaan ja perinteisen tavan sijoittaa. Korkosijoitukset voidaan jakaa kahteen kastiin: lyhyisiin ja pitkiin korkosijoituksiin. Raja kulkee 12 kuukauden kohdalla. Yli vuoden pituisia korkosijoituksia kutsutaan joukkolainasijoituksiksi. Joukkolainat ovat yrityksen, valtion, kunnan tai muun yhteisön (liikkeeseen laskijoiden) yleisöltä ottamia lainoja, jotka jaetaan nimellisarvoltaan erisuuruisiksi joukkovelkakirjoiksi. Niiden vähimmäissijoitus vaihtelee 1 000 ja 50 000 euron välillä. 4

Kun sijoitat esimerkiksi Suomen valtion joukkolainaan, lainaat itse asiassa rahaa valtiolle. Korvaukseksi rahan lainaamisesta saat korkoa. Joukkolainan korkoa kutsutaan kuponkikoroksi, mikä tarkoittaa samaa kuin nimelliskorko. Korko maksetaan yleensä joko vuosittain tai neljännesvuosittain nimellispääomalle. Laina-aika vaihtelee muutamasta vuodesta kymmeniin vuosiin. Joukkolainan nimelliskorko voi olla kiinteä tai vaihtuva. Lainan kiinteä korko määräytyy laina-ajan mukaisesti kyseisen hetken rahaja pääomamarkkinoiden korkotason pohjalta. Vaihtuva korko elää markkinoiden mukana. Joukkolainoilla on yleensä eräpäivä. Niiden juoksuaika eli laina-aika vaihtelee muutamasta vuodesta kymmeniin vuosiin. Joukkolainoja voi ostaa ja myydä kesken laina-ajan, mutta usein sijoittajat pitävät ne eräpäivään asti. 5

Osa 1: Joukkolainasijoittaminen Minkä tyyppisiä joukkolainoja on? Joukkolaina on monen sijoitussalkun peruskivi. Se tarjoaa yleensä mahdollisuuden parempaan tuottoon kuin talletus. Joukkolainojen tuottoon vaikuttavat muun muassa yleinen korkotaso, liikkeeseenlaskijan luottoriski, laina-aika ja lainan jälkimarkkinakelpoisuus (likviditeetti). Joukkolainoja on tarjolla lähes riskittömästä sijoituksesta korkeariskiseen sijoitukseen. Valtiokonttorin liikkeeseen laskemat joukkolainat eli valtion obligaatiot ovat melko turvallisia sijoituskohteita. Suomen valtion tuotto-obligaatiot on suunnattu yksityissijoittajille. Kuntien rahoitustarpeita täyttää Suomessa piensijoittajillekin tarjolla oleva kuntaobligaatio. Lainan takaajana on Kuntien takauskeskus ja liikkeeseen laskijana on Kuntarahoitus Oyj. Sen kansainvälinen luottoluokitus on paras mahdollinen (AAA) eli sama kuin Suomen valtiolla (tilanne syksyllä 2012). Valtion obligaatiot ja kuntaobligaatiot ovat kiinteäkorkoisia obligaatioita, joille korkoa maksetaan kerran vuodessa. Pääoma maksetaan takaisin lainan erääntyessä. Yrityslainoihin liittyy pääsääntöisesti valtiolainoja korkeampi riski. Niihin sijoitettaessa on luottoluokituksella hyvin keskeinen merkitys. Yrityslai 6

nojen hinnoittelussa eli nimelliskoron määräytymisessä riskilisä on tärkeä asia. Sillä tarkoitetaan marginaalia, jonka lainanottaja joutuu maksamaan verrattuna riskittömäksi katsottuun korkosijoitukseen (yleensä kolmen kuukauden rahamarkkinakoron päälle). Yrityksen maksamaan korkoon vaikuttavat mm. yrityksen tulos- ja tasekunto, maine velallisena, yleinen taloudellinen epävarmuus, yhtiön koko ja muun rahoituksen saatavuus. Koska joukkolainoilla ei yleensä ole vakuutta, on lainan omistaja konkurssitilanteessa heikommassa asemassa kuin vakuudenhaltijat. Vastineeksi valtiolainoja korkeammasta riskistä sijoittaja saa yrityslainoista korkeamman tuoton. KORKOSIJOITUSTEN TUOTTO-OLETUS JA RISKI 7

Joukkolainasijoittamisen edut.. Vakaata kassavirtaa joukkolainojen kupongeista. Korko on tiedossa sijoitus hetkellä... Helposti muutettavissa rahaksi. Lainan voi yleensä halutessa myydä kesken laina-ajan, jolloin hinta määräytyy markkinoiden mukaan... Valittavana eri pituisia lainoja. Laina-aika on tiedossa sijoitushetkellä... Valittavana erilaisiin riskiprofiileihin ja sijoitusaikoihin sopivia vaihtoehtoja. Aina turvallisista valtion lainoista korkeariskisiin yrityslainoihin. Tuotto-oletus on yleensä parempi kuin talletuksella. 8

Osa 1: Joukkolainasijoittaminen Mitä luottoluokitus kertoo? Lainanottajan luottoluokitus vaikuttaa hyvin olennaisesti joukkolainojen hintaan eli korkoon. Tämä pätee niin valtioiden kuin yritystenkin liikkeeseenlaskemiin joukkolainoihin. Lainantarvitsijat pyrkivät saamaan mahdollisimman korkean luokituksen, jotta lainan kustannus eli korko jäisi mahdollisimman matalaksi. Luottoluokitus on luottoluokittajan arvio velallisen luottoriskistä. Luottoluokitus on luottoluokittajan arvio velallisen tai yksittäisen velan luottoriskistä. Luottoluokituksella arvioidaan velallisen, esimerkiksi valtioiden, kuntien tai yritysten, kykyä selviytyä taloudellisista velvoitteistaan. Luottoluokittajien arviot voivat vaihdella toisistaan, mutta ovat yleensä samansuuntaisia. Julkinen luottoluokitus palvelee yleensä velallisen tai velkakirjojen liikkeeseenlaskijoiden tarpeita helpottamalla velkakirjojen vertailukelpoisuutta sekä tarjoamalla luottokelpoisuuden seurannan laajalle sijoittavalle yleisölle. Tästä syystä suuret lainanottajat, esimerkiksi Suomen valtio, hakevat luokituksen usealta taholta. A 9

Yrityslainat jaotellaan kahteen eri luokkaan niiden luotto luokituksen mukaan: vakavaraisiin yrityslainoihin (Investment Grade) ja korkeariskisiin yrityslainoihin (High Yield). LUOTTOLUOKITTELU Standard & Poor s Moody s Investors Service AAA Aaa Korkein luokitus AA Aa Erittäin hyvä A A Ylempi keskitaso BBB Baa Alempi keskitaso BB Ba Spekulatiivinen B, CCC, CC B, Caa Erittäin spekulatiivinen D C, Ca Maksu laiminlyöty tai maksuhäiriö erittäin todennäköinen Kansainväliset luottoluokittajat Standard & Poor s ja Moody s Investors Service esittävät yrityslainojen luottoluokituksia seitsemän luokitustason asteikolla. Korkein luokitus (AAA) edustaa erittäin hyvää luottokelpoisuutta ja matalimmat (D ja C, Ca) hyvin suurta maksuhäiriöriskiä tai maksuhäiriötä. 10

Osa 1: Joukkolainasijoittaminen Mitä riskejä joukkolainoihin liittyy? Eri korkosijoitusten riskit vaihtelevat varsin paljon. Suurin riski on epävarmuus lainan takaisinmaksusta eli luottoriskistä. Jos liikkeeseenlaskija ei pysty suoriutumaan taloudellisista velvoitteistaan, myös lainan korot tai pääoma voivat jäädä maksamatta. Joukkolainasijoitusta valittaessa tulisi kiinnittää huomiota, kuka on lainan liikkeeseenlaskija, onko lainalla takaus ja millainen on sijoituksen asema yhtiön selvitys- tai konkurssitilanteessa. Mitä korkeammaksi luottoriski arvioidaan, sitä korkeampaa korkoa luotonottaja joutuu maksamaan. Sijoittajien vaatima riskilisä voi vaihdella lainojen juoksuaikana markkinaolosuhteiden ja liikkeeseenlaskijakohtaisten tekijöiden vaikutuksesta. Korkoriski voi olla hankala hahmottaa. Miksi joukkolaina tuottaa tappiota korkojen noustessa? Korkotason lasku nostaa joukkolainan hintaa, korkotason nousu puolestaan laskee sitä. Jos markkinoilta on mahdollista saada vastaavan riskitason joukkolainaa paremmalla korolla, on matalamman korkotason joukkolainan joustettava alaspäin ollakseen houkutteleva. Mitä kauempana tulevaisuudessa erääntyvä korkosijoitus on kyseessä, sitä kovemmin korkotason muutokset tuntuvat. Muutoksista ei tarvitse välittää, jos pitää sijoituksen sen eräpäivään asti. A 11

Korkojen nousu on siis huono asia velkakirjan omistajalle, mutta hyvä asia uutta sijoitusta tekevälle: hän saa rahansa sijoitettua paremmalla korolla. Korkosijoituksen arvoon vaikuttavat mm. inflaatio ja sen odotukset. Jos inflaatio-odotukset kasvavat, sijoittajat haluavat korkeampaa tuottoa korkosijoitukselleen. Inflaatiopaineiden helpottaminen merkitsee usein korkotason laskua eli korkosijoitusten arvonnousua. Myös sijoittajien halu siirtää varoja osakesijoituksista matalariskisempiin kohteisiin luo kysyntää korkopapereihin, mikä puolestaan laskee korkoja. KORKOTASO JA JOUKKOLAINOJEN ARVOT 0 10 20 30 Korot ja joukkolainojen arvot liikkuvat vastakkaisiin suuntiin. Lisäksi mitä pidempi lauta (eli laina-aika) niin sitä suurempia liikkeet joukkolainan arvossa kun korot muuttuvat. 1: Korkotaso 2: Lainan juoksuaika eli maturiteetti 3: Joukkolainan arvo 12

Likviditeettiriski tarkoittaa, kuinka nopeasti ja hintatasoon vaikuttamatta sijoitus on muutettavissa rahaksi. Mitä likvidimpi sijoitus, sitä nopeammin ja helpommin se on muutettavissa rahaksi. Jos kyse on epälikvidistä sijoituksesta, voi rahaksi muuttaminen kestää pidempään, ja toisaalta joukkovelkakirjalainasta saatava hinta voi olla tästä syystä huonompi. Arvopaperimarkkinoilla likviditeetti on hyvä, jos suuriakin kauppoja voi tehdä ilman merkittäviä vaikutuksia hintatasoon. Tämä koskee korkosijoittajaa, kun hän haluaa päästä sijoituksestaan eroon kesken sen juoksuajan. Valuuttakurssiriski sisältyy vieraan valuutan määräisiin korkosijoituksiin. Valuuttakurssien muutokset voivat parantaa tai heikentää tuottoa. PALJONKO JOUKKOLAINAN HINTA MUUTTUU, JOS KOROT LASKEVAT PROSENTTIYKSIKÖN? Korkoriskiä mitataan duraatiolla. Mitä korkeampi duraatio, sitä korkeampi on korkoriski eli herkkyys korkotason muutoksille. Duraatio ilmoitetaan vuosissa. Se eroaa joukkolainan maturiteetista siten, että maturiteetti on lainan juoksuaika eli aika lainan erääntymiseen. Siinä ei kassavirtoja, siis koronmaksuja ja pääoman takaisinmaksua, ole mukana. Duraation voi tulkita seuraavasti: jos korkotaso laskee prosenttiyksikön, nousee joukkolainan arvo duraation verran prosenteissa. Juoksuaika Duraatio Lähtökurssi Hintamuutos Loppuhinta 3 kk 0,35 1 000 + 0,35 % 1 003,50 10 v 8,25 1 000 + 8,25 % 1 082,50 30 v 17,5 1 000 + 17,50 % 1 175,50 13

Osa 1: Joukkolainasijoittaminen Mikä on sijoitusobligaatio? Sijoitusobligaatio koostuu korkosijoituksesta ja siihen liitetystä tuotto-osasta. Sijoitusobligaatio on joukkolaina, joka koostuu korkosijoituksesta ja siihen liitetystä tuotto-osasta (yleensä optiosta). Tämän takia sitä kutsutaan struktuuriksi, koska kaksi tai useampi sijoitustuotetta on liitetty yhteen ja niistä yhdessä saadaan aikaan halutunlainen paketti. Sijoitusobligaatiossa korkosijoitus tuo vakauden ja yleensä myös nimellispääomaturvan. Tuotto-osan tarkoituksena on tehdä sijoituksen tuotto. Sijoitusobligaatio tarjoaa kätevän tavan sijoittaa rajatulla riskillä mielenkiintoisille markkinoille. Sijoitusobligaatiot ovat määräaikaisia, yleensä kolme-viisivuotisia tuotteita. Laina-ajan päättyessä liikkeeseenlaskija maksaa eräpäivänä takaisin nimellispääoman sekä mahdollisen tuoton. Mikäli sijoittaja haluaa myydä lainan ennen eräpäivää, myynti tapahtuu sen hetkiseen markkinahintaan, joka voi olla enemmän tai vähemmän kuin sijoittajan lainasta maksama määrä. 14

Myös nimellispääomaturvattuihin sijoituksiin kuuluu riski pääoman menettämisestä, jos lainan liikkeeseenlaskija ei pysty maksamaan lainaa takaisin. Liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuteen ja vakavaraisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Sijoittajan on huomioitava, että tuotteen myyjä ei aina ole sen liikkeeseenlaskija. Tuotto-osan kohde-etuus eli tuoton lähde on tyypillisimmillään jokin osake- tai hyödykeindeksi. Mutta niiden kohteena voi olla lähes mitä tahansa, esimerkiksi kullan hinta. Sijoitusobligaation tuotto riippuu kohde-etuuden kehityksestä, mutta sijoittaja ei välttämättä saa sen tuottoa sellaisenaan, vaan yleensä vähemmän. Tuottokerroin eli osallistumisaste kertoo sijoittajalle, kuinka suuren osuuden hän saa kohde-etuuden noususta lasketusta sijoitusobligaation tuotosta. Tuottokerroin 80 tarkoittaa, että sijoittaja saa A SIJOITUSOBLIGAATION VALINTAKRITEERIT Sijoittajan pitää ennen sijoituspäätöstä lainaan selvittää: 1. liikkeeseenlaskijariski eli onko pelkoa pääoman menettämisestä 2. kuinka sijoitusobligaation tuotto muodostuu a. kohde-etuus eli mihin tuotto on sidottu b. tuottokerroin eli osallistumisaste c. tuotonlaskentatapa eli kuinka esimerkiksi keskiarvolaskentaa käytetään d. muut mahdolliset tuottoon vaikuttavat tekijät 3. kulut 15

80 prosenttia lainan ehtojen mukaan lasketusta indeksin tai muun kohde-etuuden arvonnoususta. Mitä korkeampi tuottokerroin, sitä houkuttelevampi sijoitusobligaatio on. Markkina- ja kilpailutilanne, esimerkiksi korkotaso, vaikuttavat sen tuottokertoimeen. Sijoitusobligaatioiden tuottoa laskettaessa käytetään kohde-etuuden päättymisarvon määrittelyssä usein keskiarvoistusta. Se on laskentamenetelmä, jossa kohde-etuuden päättymisarvo lasketaan esimerkiksi lainan juoksuajan kuuden viimeisen kuukauden havainnoista ja lasketaan niistä keskiarvo. Sillä halutaan pienentää sijoituksen ajoitukseen liittyvää riskiä. Keskiarvoistus hyödyttää sijoittajaa, jos kohde-etuuden arvo laskee laina-ajan loppuvaiheessa. Keskiarvoistuksessa käytetty aikaväli ei saa olla liian pitkä, jotta se ei syö sijoittajan tuoton mahdollisuuksia. OLETKO MALTILLINEN VAI TUOTTOHAKUINEN SIJOITTAJA? Liikkeeseenlaskijat tarjoavat usein sijoittajille samalla kertaa sijoitusobligaatiosta sekä maltillista että tuottohakuista versiota. Tuottokerroin voi olla esimerkiksi maltillisessa versiossa 80 ja tuottohakuisessa versiossa 150. Tuottohakuisessa versiossa tuottomahdollisuus on korkeampi, mutta riskin ottaminen johtaa myös rajoitetumpaan pääomaturvaan. Usein korkeampi tuottokerroin toteutetaan siten, että sijoittaja maksaa lainasta kurssin 110 eli kymmenen prosenttia maltillista versiota enemmän. Tällöin sijoittajalle voi tulla tappiota: jos sijoittaja ostaa tuotteen hintaan 110 (nimellisarvo 100), hän saa eräpäivänä takaisin vain 100, jos tuote ei ole tuottanut mitään. 16

PÄÄOMATURVATUN SIJOITUSOBLIGAATION RAKENNE Alussa turvaavaan osaan sijoitettava pääoma mitoitetaan vallitsevan korkotason ja tuotteen sijoitusajan mukaan. Eräpäivään mennessä turvaavan osan arvo kasvaa pääomaturvan tasolle. Sijoitettavan alkupääoman ja turvaavan osan erotus sijoitetaan tuotto-osaan. Tuotto-osan arvo eräpäivänä riippuu kohdemarkkinan kehityksestä ja tuotteen ehdoista. Tuotto-osan arvo ei voi olla negatiivinen. Liikkeeseenlaskija on sitoutunut maksamaan eräpäivänä nimellispääoman takaisin. Sijoitettuun nimellispääomaan liittyy siten liikkeeseenlaskijariski. Se realisoituisi siinä tapauksessa, jos liikkeeseenlaskija joutuisi laina-aikana maksukyvyttömäksi. 17

Sijoitusobligaation edut.. Sijoitusobligaatio tarjoaa suojaa pääomalle. Liikkeeseenlaskija lupautuu maksamaan lainan nimellispääoman takaisin laina-ajan päätyttyä riippumatta kohde-etuuden arvonkehityksestä... Sijoitusobligaatio on pääsylippu markkinoiden arvonnoususta nauttimiseen. Sijoittaja hyötyy kohde-etuuden arvon mahdollisesta suotuisasta kehityksestä... Kaukaisemmat kohteet ulottuvilla. Sijoitusobligaatio tarjoaa kätevän tavan sijoittaa rajatulla riskillä mielenkiintoisille markkinoille... Vaivattomuus. Sijoitusobligaatioon sijoittaminen ei vaadi markkinoiden aktiivista seurantaa ja on kustannuksiltaan kilpailukykyinen säästämistuote. 18

Osa 1: Joukkolainasijoittaminen Mitä palkkioita minulta peritään? Joukkolainakaupoissa peritään kauppakohtaiset palkkiot. Palkkiot voivat vaihdella riippuen mm. arvopaperista ja kauppasummasta. Palkkiot kannattaa tarkistaa pankin asiantuntijalta ennen lainan ostoa. Sijoitusobligaatioista sijoittajalta peritään Danske Bankissa merkintäpalkkio ja strukturointikustannus. Danske Bankin myymissä julkisissa sijoitusobligaatioissa merkintäpalkkio on yksi prosentti ja vuotuinen strukturointikustannus samaa luokkaa. Strukturointikustannuksella maksetaan tuotteen kehittämiseen, myyntiin, selvittämiseen, säilytykseen ja jälkimarkkinapalveluun liittyvät kustannukset. Sitä voisikin verrata rahastojen hallinnointipalkkioon tältä osin. Strukturointikustannus ei kuitenkaan vaikuta takaisin maksettavaan nimellispääomaan vaan sisältyy tuotteen rakenteeseen. Danske Bankin liikkeeseenlaskemien sijoitusobligaatioiden säilytyksestä ei peritä maksuja Danske Bankissa. Joukkolainojen kustannukset voivat vaihdella lainaerittäin. Ne ilmoitetaan kunkin lainan ehdoissa, markkinointimateriaaleissa ja hinnastossa. 19

Osa 1: Joukkolainasijoittaminen Paljonko maksan veroja? Kotimaisten liikkeeseenlaskijoiden joukkolainojen korot ja sijoitusobligaatioiden tuotot (indeksihyvitykset) ovat pääsääntöisesti korkotulon lähdeveron alaisia korkoja. Lähdevero on lopullinen vero. Koron maksaja perii lähdeveron samalla, kun korko maksetaan saajalle. Korkotulon lähdevero on 30 prosenttia. Lähdeveron alaisista korkotuloista ei voi vähentää lainkaan tulonhankkimisesta aiheutuneita tai muita menoja. Lähdeveron alaisia korkotuloja ei lueta pääomatuloiksi eikä niitä ilmoiteta veroilmoituksessa. Ulkomaisten liikkeeseenlaskijoiden joukkolainojen korot ja sijoitusobligaatioiden tuotot ovat yleensä pääomatuloveron alaisia korkoja. Pääomatuloveron määrä on 30 prosenttia. Siltä osin kuin verotettavat pääomatulot ylittävät verovuonna 50 000 euroa, pääomatuloveron määrä on 32 prosenttia. Pääomatulot ilmoitetaan veroilmoituksessa ja niistä voi vähentää verovähennyskelpoisia menoja. Joukkolainan jälkimarkkinakaupan yhteydessä myyjälle maksettava kertynyt korko (jälkimarkkinahyvitys) on aina veronalaista pääomatuloa eikä lähdeveron alaista korkoa. Jälkimarkkinahyvityksen maksajalle eli joukkolainan ostajalle jälkimarkkinahyvitys on puolestaan pääomatuloverotuksessa vähennyskelpoinen tulonhankkimismeno. 20

Lähdeveron alaisesta joukkolainasta saatavaan korkotuloon tai tällaisen joukkolainan luovutuksen yhteydessä saatavaan jälkimarkkinahyvitykseen kohdistuvan lainan korot eivät ole verovähennyskelpoisia. Sijoittajalle voi myös syntyä luovutusvoittoa tai tappiota. Korkotulon ja jälkimarkkinahyvityksen lisäksi tai sijaan sijoittajalle voi myös syntyä luovutusvoittoa tai -tappiota, kun joukkolaina luovutetaan ennen eräpäivää. Luovutusvoittoa tai -tappiota voi syntyä myös pidettäessä joukkolaina eräpäivään asti, jos sen merkintä- tai jälkimarkkinahinta palkkioineen ja kuluineen on ollut pienempi tai suurempi kuin lainan erääntyessä takaisinmaksettava pääoma. Luovutusvoitto on veronalaista pääomatuloa. Luovutustappion voi vähentää ainoastaan muista omaisuuden luovutuksista saaduista veronalaisista voitoista tappion syntymisvuoden tai sitä seuraavien viiden vuoden verotuksissa. Pienet luovutusvoitot ovat tietyin edellytyksin verovapaita ja pienet luovutustappiot vähennyskelvottomia. Nollakuponkilainoista saatava tuotto (merkintä- ja takaisinmaksuhinnan erotus) on pääomatuloveron alaista korkotuloa liikkeeseenlaskijan kotimaasta riippumatta. Nollakuponkilainoista saattaa syntyä myös luovutusvoittoa tai -tappiota, jos nollakuponkilaina on hankittu tai myydään jälkimarkkinoilla. Edellä olevat tiedot koskevat Suomessa asuvia luonnollisia henkilöitä ja perustuvat 15.2.2012 voimassa olevaan verolainsäädäntöön. 21

OSA 2: Sijoitussuunnitelma Tämän osan luettuasi tiedät, mitä sijoitussuunnitelmassa pitää ottaa huomioon. LUKUAIKA: 4 MIN. Millainen sijoittaja olen? Matka alkaa matkasuunnitelmasta ja sijoittaminen sijoitussuunnitelmasta. Päämäärätietoisuus ja pitkäjänteisyys yhdistävät jokaista järkevää sijoittajaa. Sijoituksia on hyvä tarkistaa aika ajoin, erityisesti, jos sijoittamiseen liittyvät tavoitteesi tai elämäntilanteesi muuttuvat. Aina ei voi tehdä maailmanympärysmatkaa, vaikka mieli tekisi. Voit hahmottaa oman tilanteesi ja tulevaisuuden mahdollisuudet yhdessä Danske Bankin sijoitusneuvojan kanssa. Asiantuntijamme auttavat sinua ymmärtämään, millainen säästäjä tai sijoittaja sinä olet. 22

Tavoitteet, oletettu sijoitusaika ja riskinsietokyky ovat keskeisiä tekijöitä omaa sijoituskuvaa kartoitettaessa. Kun tunnemme henkilökohtaisen tilanteesi, niin taloudellisten kuin muidenkin tärkeiden asioiden osalta, voimme tarjota juuri sinulle sopivat sijoitusratkaisut. Sijoitusprofiilisi tulisi ohjata varallisuutesi jakamista korko- ja osakesijoituksiin sijoitusajan mukaan. Oma säästötavoitteesi ja -aika ovat kuitenkin tärkeimmät valintaan vaikuttavat tekijät. Alla on kuvattu kolme erilaista sijoitusprofiilia. MIKÄ SIJOITUSPROFIILI KUVAA SINUA PARHAITEN? A B C TURVAAJA Keskityt sijoittajana varojesi pitkäaikaiseen huolehtimiseen ja turvaamiseen. Olet valmis hyväksymään tuoton tavoitteluun liittyvän matalan arvonvaihtelun ja tappion riskin. ARVONKASVATTAJA Sijoittajana kasvatat varojasi hallitusti. Olet valmis hyväksymään tuoton tavoitteluun liittyvän kohtalaisen arvonvaihtelun ja tappion riskin. TUOTTOHAKUINEN Tavoittelet sijoituksillesi nopeaa arvonnousua. Olet valmis hyväksymään korkean tuoton tavoitteluun liittyvän voimakkaan arvonvaihtelun ja suuren tappion riskin. 23

Osa 2: Sijoitussuunnitelma Joukkolainat osana sijoitussalkkua Vuotuinen koronmaksu antaa vakaata kassavirtaa. Korkosijoitukset ovat vähäisemmän riskinsä vuoksi usein keskeinen osa sijoitussalkkua. Joukkolainojen tuotto on yleensä pankkitilien tuottoa korkeampi ja riski osakesijoituksia pienempi. Vuotuinen koronmaksu antaa vakaata kassavirtaa. Joukkolainojen avulla salkun hajauttaminen on helppoa ja tehokasta. Jos sijoittaja omistaa pelkästään osakkeita, tuovat joukkolainat salkkuun vakautta ja parantavat tuotto/riski-suhdetta. Joukkolainojen korrelaatio osakkeisiin on usein negatiivinen. Tämä tarkoittaa sitä, että osakkeiden laskiessa joukkolainojen tuotto on usein positiivinen. Vuodesta 1990 lähtien joukkolainojen tuotto on ollut aina hyvä silloin, kun osakemarkkinoilla ovat olleet huonot ajat. Osakkeet sopivat pitkäaikaiseen sijoittamiseen, mutta jos sijoittajan tavoite on lähempänä, tarjoaa joukkolaina usein osakkeita varmemman tuoton ja mahdollisesti myös pääoma on turvassa. Joukkolainoihin sijoittamalla on mahdollista rakentaa hyvin erityyppisiä sijoitussalkkuja. Sijoitusprofiilisi auttaa myös joukko lainasalkun 24

kokoamisessa. Turvaaja sijoittaa suuren osan korkosijoituksistaan valtionlainoihin. Arvonkasvattaja ottaa salkkuun mukaan matalariskisiä yrityslainoja. Tuottohakuinen sijoittaa korkeariskisiin yrityslainoihin sekä kehittyvien maiden korkorahastoihin. Huolellisesti valitut sijoitusobligaatiot sopivat jokaiseen sijoitusprofiiliin. JOUKKOLAINOJEN TUOTTO JA RISKI Yllä olevan kuvan tarkoituksena on havainnollistaa sijoittamiseen liittyvää riskin ja tuoton vaihtelua. Kuva on suuntaa-antava, eikä se ole tae kuhunkin rahoitusvälinetyyppiin liittyvästä riskistä tai tuotosta. 25

Sijoitussuunnitelmaan kirjattavia asioita.. Mistä varallisuuteni ja tuloni koostuvat?.. Mitkä ovat tavoitteeni ja päämääräni sijoittamisessa?.. Miten pitkäksi aikaa voin sijoittaa?.. Minkälaista tuottoa olen tavoittelemassa ja kuinka paljon olen valmis hyväksymään arvonvaihtelua?.. Mikä on oma sijoitusosaamiseni? Miten haluan sijoitukseni hoidettavan? 26

OSA 3: Näin aloitat joukkolainasijoittamisen Tämän osan luettuasi tiedät, miten valitset joukkolainan ja kuinka teet toimeksiannon. LUKUAIKA: 4 MIN. Joukkolainan valitseminen Kun olet tehnyt sijoitussuunnitelman, voit aloittaa sinulle sopivien korkosijoitusten tekemisen. Sinun täytyy päättää, kuinka paljon korko- ja liikkeeseenlaskijariskiä haluat ottaa. Jos haluat tyytyä matalaan tuottoon ja pidät sijoituksen turvallisuudesta, kannattaa tällöin valita valtion joukkolaina. Hieman tuottohakuisempi voi valita sopivan ratkaisun sijoitusobligaatioista tai yrityslainoista. Joukkolainan valintaan vaikuttavat sijoitusaika, lainan riskitaso (liikkeeseenlaskija) ja kuponkikorko. A 27

Yrityslainoihin ja erityisesti kehittyvien maiden korkoihin sijoitettaessa piensijoittajan kannattaa harkita rahaston käyttämistä. Korkorahastojen etu on, että jo pienilläkin summilla on mahdollisuus tehdä useita eri korkokohteita sisältävä sijoitus, ja näin parantaa tuottoa ja hajauttaa riskiä. Rahasto hoitaa esimerkiksi valuuttakaupat. Sijoittajan kannattaa ottaa selvää, kuinka euroalueen ulkopuolelle sijoittava rahasto ottaa valuuttakurssiriskin huomioon. NÄMÄ RAHASTOT SIJOITTAVAT KORKEARISKISIIN JOUKKOLAINOIHIN Erikoissijoitusrahasto Danske Invest High Yield on suunnattu sijoittajalle, joka kaipaa tuottavaa, ammattitaitoisesti hoidettua ja hyvin hajautettua sijoitusratkaisua pääosin Yhdysvaltain high yield -joukkolainamarkkinoilta. Heikomman luottoluokituksen high yield -lainat tarjoavat sijoittajalleen mahdollisuuden tavoitella korkeampaa tuottoa kuin paremman luottoluokituksen investment grade -lainat. Rahaston sijoituksissa käytetään täysimääräistä valuuttakurssisuojausta. Yhdysvaltain korkomarkkinoiden yleinen kehitys heijastuu rahaston arvoon. Suositeltava sijoitusaika rahastoon on yli kolme vuotta. Erikoissijoitusrahasto Danske Invest Emerging Markets Debt on suunnattu sijoittajalle, joka kaipaa tuottavaa, ammattitaitoisesti hoidettua ja hyvin hajautettua sijoitusratkaisua maailmanlaajuisilta kehittyviltä joukkolainamarkkinoilta. Rahaston sijoituksissa käytetään täysimääräistä valuuttakurssisuojausta. Maailmanlaajuisten korkomarkkinoiden yleinen kehitys heijastuu rahaston arvoon. Suositeltava sijoitusaika rahastoon on yli kolme vuotta. 28

Osa 3: Näin aloitat joukkolainasijoittamisen Joukkolainatoimeksiannon tekeminen Joukkolainoja ja sijoitusobligaatioita voit ostaa ja myydä itsellesi parhaiten sopivalla tavalla. Toimeksiannon voit tehdä missä tahansa Danske Bankin konttorissa tai soittamalla Sijoituslinjaamme numeroon 0200 2000 (ma-pe 8-18, pvm/mpm), kun käytössäsi on Danske Bankin pankkitunnukset. Joukkolainojen säilytystä varten tarvitset arvo-osuustilin. Mikäli sinulla ei entuudestaan ole arvo-osuustiliä, avaamme sen sinulle merkinnän yhteydessä. Joukkolainasijoituksesi kehitystä voit seurata Verkkopankissa, Tabletpankissa sekä Mobiilipankissa. Jos olet yksityispankin asiakas, otathan yhteyttä yksityispankkiiriisi. 29

Osa 3: Näin aloitat joukkolainasijoittamisen Kaupankäynti joukkolainoilla Kaupankäynti joukkolainoilla poikkeaa esimerkiksi osakkeilla käytävästä kaupasta olennaisesti. Vaikka joukkolainat ovat usein listattu pörssiin, kaupankäynti niillä on vähäistä ja hinta muodostuu kauppa kohtaisesti. Joukkolainan hinta määräytyy ostajan ja myyjän välillä markkinatilanteen mukaisesti. Joukkolainoille on tyypillistä, että niiden osto- ja myyntihinnat voivat poiketa merkittävästi toisistaan. Näin on erityisesti silloin, kun joukkolainalla käydään vähän kauppaa ja/tai joukkolainan liikkeeseenlaskettu määrä on euroissa mitattuna pieni ja/tai joukkolainan liikkeeseenlaskijalla ei ole luottoluokitusta. Myös markkinoiden yleistilanne vaikuttaa suuresti joukkolainojen osto- ja myyntihinnan väliseen eroon. Danske Bankin verkkopankissa näkyvä joukkolainan hinta on viitteellinen ostohinta, jota ei tule pitää suorana kaupankäyntihintana. Viimeisimmän hinnan voit tarkistaa lähimmästä Danske Bankin konttorista tai soittamalla Sijoituslinjaan 0200 2000 (ma-pe 8-18, pvm/mpm). 30

Joukkolainan oston yhteydessä ilmoitetaan usein joukkolainan tuotto eräpäivään (englanniksi YTM = yield to maturity). Ostohetkellä ilmoitettu tuottotaso toteutuu, jos joukkolaina pidetään eräpäivään saakka ja siitä saadut kuponkikorot sijoitetaan vastaavalla tuotolla uudelleen. Tässä ei ole huomioitu verojen vaikutusta ja oletuksena on, että joukkolainan liikkeeseenlaskijaan liittyvä luottoriski ei toteudu laina aikana. HYÖDYLLISTÄ TIETOA WWW.JOUKKOLAINAT.FI Danske Bankin joukkolainat.fi -sivuilta löydät tietoa Danske Bankin tarjoamista joukkolainoista ja sijoitusobligaatioista. Sivuilla voit tutustua myynnissä oleviin uusiin tuotteisiin, tarkastella jo liikkeeseenlaskettujen tuotteiden arvoja ja kehitystä sekä oppia lisää joukkolainoista ja sijoitusobligaatioista. Löydät sivustolta myös sijoitusobligaatioiden jälkimarkkinahintoja sekä viikoittaisia raportteja kunkin lainan kehityksestä. 31

Osa 3: Näin aloitat joukkolainasijoittamisen Juoksuaika? Nollakuponkilaina? Duraatio on joukkolainan tai rahasto-osuuden tuotto- ja hintariskin mittari, joka kertoo missä ajassa keskimäärin pääoma ja korot maksetaan sijoittajalle. Se mittaa myös velkakirjan hinnan herkkyyttä korkomuutoksiin. Efektiivinen tuotto on sijoitusobligaatiolle maksettava todellinen tuotto. Lainan sijoitusajalta saatava efektiivinen tuotto selviää takaisinmaksupäivänä, ja se riippuu emissiokurssista ja mahdollisesta takaisinmaksupäivänä maksettavasta indeksihyvityksestä. Emissio tarkoittaa arvopaperin, kuten joukkolainan tai sijoitusobligaation liikkeeseenlaskua. Emissiokurssilla eli merkintäkurssilla taas tarkoitetaan joukkolainan liikkeeseenlaskukurssia, joka voi poiketa nimelliskurssista eli sadasta. Jos kurssi on alle 100, lainasta maksetaan vähemmän kuin nimellisarvon verran. Joukkolainaohjelma on useiden joukkolainojen peräkkäinen liikkeeseenlasku. Ohjelmassa liikkeeseenlaskija tekee vain yhden perusesitteen sekä julkaisee lisäksi lainakohtaiset ehdot. 32

Joukkolainan laina- eli juoksuaika, jonka kuluessa laina maksetaan takaisin. Myös maturiteetti tarkoittaa samaa asiaa. Jälkimarkkinahyvityksellä tarkoitetaan joukkovelkakirjan luovutuksen yhteydessä saatua tai maksettua, joukkovelkakirjan luovutusta edeltäneen koronmaksupäivän ja luovutuspäivän väliseltä ajalta kertynyttä korkoa vastaavaa hyvitystä. Kuponkikorko on joukkolainan nimelliskorko, joka maksetaan lainaan sijoittaneelle. Sijoittajan saama korkotuotto riippuu lainan hinnasta ja on nimelliskoron suuruinen, jos lainan arvo on 100 prosenttia eli nimellisarvo. Likviditeetillä tarkoitetaan sitä, kuinka nopeasti ja helposti sijoitus on muutettavissa rahaksi. Liikkeeseenlaskija on yritys, valtio, kunta tai muu julkisyhteisö, jolla on oikeus laskea liikkeeseen arvopapereita. Liikkeeseenlaskijariskillä tarkoitetaan riskiä liikkeeseenlaskijan maksukyvystä eli siitä, että liikkeeseenlaskija ei kykene vastaamaan maksuvelvoitteistaan. Jos liikkeeseenlaskija ei kykene maksamaan lainan pääomaa tai mahdollista tuottoa, sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman ja mahdollisen tuoton osittain tai kokonaan. Merkinnällä tarkoitetaan joukkolainan (myös sijoitusobligaation) ostamista liikkeeseenlaskun yhteydessä. A 33