Aika: 5.2.2016 klo 8.20-10.15 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A Osallistujat Yli-Rajala Juha 18-19 konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala, 1. vpj. Kankaala Kari 18-21 johtaja Tampere Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi, 2. vpj. Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Rämö Heidi kunnanjohtaja Lempäälä Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri, sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere Aalto Marja 19 lentoliikennejohtaja Tredea Vainio Ulla-Kirsikka 20 rakennustarkastaja Nokia Asula-Myllynen Ritva 20 kehittämispäällikkö TKS 1/15
KÄSITELTÄVÄT ASIAT 18 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 19 LENTOLIIKENNERAHAN KÄYTTÖKRITEERIT 4 20 RAKENNUSVALVONTAPALVELUJEN SEUDULLINEN KEHITTÄMINEN 6 21 SEUTUSTRATEGIAN PÄIVITTÄMINEN, TYÖPAKETTI 1 10 22 KUNTIEN ORGANISAATIOUUDISTUKSET 12 23 TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT 13 24 SEURAAVAT KOKOUKSET 14 25 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 15 2/15
18 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Muistio 22.1.2016, liitteenä. Kokouksen 22.1. keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen. Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Tampereen toisen asteen toimintamalliselvitys Esitelty seutuhallitukselle 27.1. Kuntajohtajakokouksen työohjelma vuodelle 2016 Täydennetään strategiakokouksilla ja elinkeinoteemalla. Työmatkalle PN Ehdotus seutustrategian päivittämiseksi MAL3-sopimuksen valmistelu, luonnos Kuntien organisaatiouudistukset sovitaan uusi ajankohta. Sh hyväksyi ehdotuksen strategiaprosessista. Toimeenpanon käynnistys tässä kokouksessa Neuvottelut valtio-osapuolen kanssa jatkuvat 10.2. Lempäälän esittely on tässä kokouksessa. Pidetyt esitykset kootaan yhteen ja toimitetaan KJK:n jäsenille PN PN JP 3/15
19 LENTOLIIKENNERAHAN KÄYTTÖKRITEERIT Seutujohtaja Nurminen 27.1.2016 Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat käynnistäneet kolmivuotisen hankkeen kansainvälisen lentoyhteyksien lisäämiseksi Tampere- Pirkkalasta. Kunnat ovat varanneet asukaslukujen suhteessa noin 0,30-0,35 milj. euroa vuosina 2016-2018 projektin välittömiin kuluihin, mm. henkilöstö- ja markkinointikustannuksiin. Projektin rahoituksen lisäksi kunnat ovat varautuneet erillisrahoitukseen lentoliikenteen kehittämisessä ja reittivalikoiman monipuolistamisessa lähivuosina. Rahoituksen tarkoitus on toimia selkänojana neuvoteltaessa uusista kansainvälisistä lentoyhteyksistä. Tampereen kaupunki on varannut tarkoitukseen lähivuosille 2 Me, josta 0,5 Me vuodelle 2016. Ehtona on naapurikuntien osallistuminen asukaslukujen suhteessa. Seuraavien vuosien rahoitus sovitaan kuntien kanssa 2016. Kaikkiaan tavoitteena on kuntien n 3,5 M rahoituskokonaisuus vuosina 2016-2019. Tampereen Kauppakamari on varautunut osallistumaan kokonaisrahoitukseen noin 100 000 eurolla. Pirkanmaan kuntajohtajat ovat käsitelleet 18.12 kaupunkiseudun ulkopuolisten kuntien osallistumista lentoliikenteen kehittämiseen kokousmuistiossa kuvatulla tavalla: Lentoliikenteen kehittäminen Pirkanmaalla liitteenä Juha Yli-Rajalan esitys asian käsittelystä Lentoliikennejohtaja Marja Aalto esitteli asiaa jonka jälkeen Juha Yli-Rajalan laatiman kirjeen pohjalta sovittiin, että Tampereen kaupunki tekee esityksen kaupunkiseudun ulkopuolisille kunnille osallistumisesta lentoliikenteen kehittämiseen Pirkanmaalla. Kirje ja rahoitusosuuspyynnöt lähetetään Pirkanmaan liiton kautta kunnille. Kuntajohtajakokous käsitteli 8.1.2016 lentoliikennerahan käyttökriteereitä. Valmistelu on jatkunut kuntajohtajien ohjeistuksen pohjalta. Lentoliikennejohtaja Marja Aalto on kutsuttu kokoukseen. Liite: - Yli-Rajalan esitys Pirkanmaan kuntajohtajakokoukselle 18.12 - Pirkanmaan kuntien maksuosuudet lentoliikennerahaan Kuntajohtajakokous 5.2.2016 4/15
Päätösehdotus. Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää keskustella kriteeristöstä ja rahoitusesityksen tarkentamisesta Pirkanmaan muiden kuntien osalta. Päätös. Asia palautettiin jatkovalmisteluun. Juha Yli-Rajala poistui kokouksesta. Jaakko Joensuu jatkoi kokouksen puheenjohtajana. 5/15
20 RAKENNUSVALVONTAPALVELUJEN SEUDULLINEN KEHITTÄMINEN Seutujohtaja Päivi Nurminen 27.1.2016 Kuntayhtymän talousarviossa 2015 on tavoitteeksi asetettu edistää rakennusvalvonnan yhteisten käytäntöjen syntymistä. Kuntien rakennusvalvonnan kehittäminen on noussut väliajoin valtakunnalliseen keskusteluun. Kataisen hallituksen ohjelmassa esitettiin näkemyksiä rakennusvalvontayksiköiden kokoamiseksi taloudellisesti kannattaviksi ja voimavaroiltaan suuremmiksi, kuntarajat ylittäviksi yksiköiksi. Uudistustarvetta perusteltiin toimintatapojen yhtenäistämisellä, asiantuntemuksen vahvistamisella ja asiakkaiden tasavertaisella kohtelulla. Sipilän hallitus toteuttaa puolestaan maakuntauudistusta, jonka selvitysmies Tarasti käsitteli myös rakennusvalvonnan tehtävien järjestämistä. Hänen ehdotuksen mukaan rakennusvalvonnan järjestämisvastuu tulisi siirtää maakuntiin, kuitenkin siten, että kunnat voisivat edelleen ilmoittaa hoitavansa tehtävät itse. Seutuhallitus käynnisti keskustelun kuntien rakennusvalvontayksiköiden yhteistyön tiivistämisestä 2014 ja totesi parhaaksi etenemistavaksi panostamisen toiminnallisen yhteistyöhön. Rakenteita koskevaa keskustelua ei nähty tarkoituksenmukaiseksi tuolloin. Yhteistyön tavoitteeksi asetettiin yhtenäisten seudullisten käytäntöjen edistäminen seuraavasti (Kjk 10.10.2014 ja Sh 26.11.2014): 1. Lupapiste.fi -palvelun käyttöönoton edistäminen kunnissa, 2. Rakennusjärjestysasiakirjojen eroja ja yhtäläisyyksiä kuvaavan esiselvityksen laadinta 3. Rakennuslupataksojen vertailua koskevan esiselvityksen laadinta 4. Lupaprosessin laadun parantamista koskevan esityksen tekeminen Rakennusvalvonnan päälliköistä muodostettu työryhmä on valmistellut käytäntöjen yhtenäistämistä koskevat selvitykset 1.-3. kuntien teknisten johtajien, kuntajohtajien ja edelleen seutuhallituksen käsiteltäväksi. Lupapiste.fi Sähköinen rakennuslupien palvelu Lupapiste.fi on otettu 2015 vuoden aikana käyttöön Nokialla, Pirkkalassa ja Tampereella. Luvista on tullut Lupapisteen kautta Nokialla 12 %, Pirkkalassa 30 % ja Tampereella 5 %. 6/15
Sähköisten palvelujen on todettu alkuinvestoinnin ja uuden menetelmän käyttöönottoon liittyvien vaiheiden jälkeen sujuvoittavan ja tehostavan palvelua ja parantavan sen laatua. Ylöjärvi ja Lempäälä valmistautuvat Lupapisteen käyttöönottoon 2016 ja Vesilahti 2017. Kangasala ja Orivesi seuraavat vielä muiden kokemuksia. Rakennusjärjestysasiakirjat Työryhmä on valmistellut esiselvityksen kuntien rakennusjärjestysasiakirjojen yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista. Selvitys kohdistuu asiakirjan tekniseen rakenteeseen perustuvien erojen esille tuomiseen, ei sisällöllisiin kuntakohtaisiin linjauksiin. Eroja teknisessä rakenteessa on mm. otsikoinnissa, pykälien määrässä ja asioiden ryhmittelyssä ja sijoittelussa sekä käsitteiden käytössä. Rakennusvalvonnan työryhmä pitää toivottavana, että rakennusvalvontojen käytännön tason yhteistyötä voitaisiin syventää yhtenäistämällä asiakirjan rakennetta. Asiakirjarakenteen kehittämisellä nähdään seuraavia hyötyjä: - parantaa asiakaspalvelun laatua kuntalaisiin, yrityksiin, suunnittelijoihin päin - helpottaa ammattirakentajien toimimista kaupunkiseudulla - lisää asiakkaiden tasapuolista kohtelua - tukee yhteisten voimavarojen hyödyntämistä - edistää hyvin käytäntöjen jakamista - helpottaa kuntien välistä vertailua - helpottaa viranhaltijoiden työtä Myös seudun tekniset johtajat arvioivat asiakirjan rakenteen yhtenäistämisen olevan hyödyllistä. Kuntakohtaisten sisältöjen yhtenäistämiseen ei tässä vaiheessa nähdä erityistä tarvetta. Teknisten johtajien työryhmä esittää jatkotoimenpiteenä yhtenäisen seudullisen malliasiakirjan laadintaa, jota kunnat voivat oman tarpeensa ja aikataulunsa mukaan hyödyntää rakennusjärjestysten kehittämisessä. Rakennusjärjestysten kehittämisessä tulee huomioida, että kyseessä on valtuuston hyväksymä asiakirja. Tilanne kuntien rakennusjärjestysten päivityksen osalta on seuraava: - Kangasala 2014 - Lempäälä 2012 - Nokia (2001) odottaa seudullisten linjausten valmistumista - Orivesi 2008 - Pirkkala luonnos ympäristöltk 20.10.2015 - Tampere 2014 7/15
- Vesilahti 2004 - Ylöjärvi luonnos kh 28.9.2015 Rakennuslupataksojen vertailu Rakennusvalvonnan uudistamisesta käytävässä keskustelussa on painotettu, että valvonnan tulisi olla itsensä kannattavaa toimintaa, eli rakennuslupien tulisi kattaa toiminnan kulut. Tähän liittyen kuntien välisiä lupataksoja on vertailtu rakennuslupa-, toimenpidelupa-, purkamislupaja maisematyölupamaksujen osalta. Lupataksojen vertailua on lisäksi konkretisoitu kuvaamalla kunnittaiset kokonaishinnat valituille tyypillisimmille esimerkkihankkeelle: - 12 m2 suuruisen talousrakennuksen rakentaminen asemakaavaalueelle. Rakennus sijaitsee kahden metrin päässä tontin rajasta. - 150 m2 suuruisen omakotitalon ja erillisen 40 m2 suuruisen autotallirakennuksen rakentaminen asemakaava-alueelle. Hankkeessa kaksi vähäistä poikkeamaista, toinen rakennusoikeudesta (ylitetään 5 m2) ja toinen rakennusalueen rajasta. Rakennusvalvonta joutuu kuulemaan yhtä naapuria. - Kolmen 700 m2 suuruisen varastohallin rakentaminen samalle asemakaavassa teollisuuskäyttöön osoitetulle tontille - Kolmen 500 m2 suuruisen rivitalon, yhden 200 m2 suuruisen talousrakennuksen ja kolmen 50 m2 suuruisen autokatoksen rakentaminen asemakaava-alueelle. Kunnat perivät rakennusvalvontatuloja epätasaisesti. Hinnoittelussa on eroja niin omakotitalon, loma-asunnon, rivi- ja kerrostaloasunnon kuin liike- ja yritysrakentamisen lupamaksuissa. Eroja selittävät mm. kuntien kustannuslaskennan tila ja taksojen päivittämisen puute. Myös rakentamisen määrä ja rakennusvalvontojen tehtävät selittävät tulojen kertymistä. Kaikkiaan vertailu ja lupamaksujen kattavuuden selvittäminen on haastavaa kuntakokojen ja kustannuslaskennan erilaisuudesta johtuen. Rakennuslupataksojen osalta on syytä seurata valtakunnan tavoitteiden etenemistä ja linjata, mitä tässä vaiheessa on tarve taksojen osalta tehdä kaupunkiseudun yhteistyössä. Taksavertailuliitteessä on koottuna kuntien taksantarkastuksen ajankohdat. Kunnat ovat ilmoittaneet seuraavat tarkistusajankohdat: Pirkkala joulukuu 2015, Orivesi tammikuu 2016, Kangasala ja Ylöjärvi helmikuu 2016, Vesilahti kesäkuu 2016, Lempäälä 2016 ja Tampere sekä Nokia tammikuu 2017. 8/15
Lupaprosessin laadun parantaminen Lupaprosessin laadun parantamista koskevan esityksen valmistelu on käynnistymässä. Rakennusvalvonnan laatumittaroinnin avulla on tavoitteena selkeyttää tehtävänjakoa ja työvaiheita rakennusluvan hakemisesta sen myöntämiseen. Lupaprosessissa luvan hakijalla ja käsittelijällä on tärkeä rooli palvelun onnistumisessa. Aluksi on tarkoitus selvittää, millaisia palvelu- ja laatulupauksia sekä mittareita kunnat ovat rakennusvalvonnalleen asettaneet. Työ raportoidaan myöhemmin. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Rakennustarkastaja Ulla-Kirsikka Vainio ja kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen on kutsuttu kokoukseen. Liite: - Rakennusjärjestysvertailu - Taksavertailu Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 5.2.2016 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää että kaikki kunnat varautuvat siirtymään sähköiseen toimintamaliin viimeistään 2017, että rakennusjärjestyksen seudullisen malliasiakirjan valmistelu käynnistetään ja keskustella muista johtopäätöksistä Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi todettiin, että päivitetään jäsenkuntien rakennusvalvonnan voimavarojen ja osaamisresurssien kartoitus. 9/15
21 SEUTUSTRATEGIAN PÄIVITTÄMINEN, TYÖPAKETTI 1 Seutujohtaja Nurminen 27.1.2016 Seutuhallitus hyväksyi valmisteluehdotuksen seutustrategian päivittämiseksi 27.1.2016. Ehdotus sisältää valmistelun pääperiaatteet, osapuolten roolit, työvaiheet ja kokonaiskaavion työn etenemisestä. Pääperiaatteissa korostuu seutuyhteistyön syventäminen, kuntien päättäjien osallistaminen ja toteutukseen sitoutuminen. Työvaiheet on jaettu 1) tulevaisuuden toimintaympäristön ja kaupunkiseudun oman vision määrittelyyn (re-thinking) sekä 2) konkreettisempien tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittelyyn (re-formulating ja reoperating). Prosessin työvaiheille on varattu aikaa vuosi. Keskeiset osapuolet ovat valtuustot, hallitukset, seutuhallitus, kuntajohtajakokous ja asiantuntijatyöryhmät sekä sidosryhmät. Osallistumisessa painotetaan kunnanhallitusten ja seutuhallituksen roolia, sillä yhteistyölinjaukset ovat poliittisia. Kuntajohtajakokous vastaa valmisteluprosessin työvaiheista ja strategia-asiakirjan valmistelusta. Asiantuntijatyöryhmien osallistuminen painottuu strategian operationalisointiin. Strategiatyö tehdään samanaikaisesti itsehallintoalueiden muodostamisen kanssa, kuntien omaa valmistelutyötä hyödyntäen ja tukien. Strategiaprosessin ensimmäiset vaiheet sisältävät sähköisen kyselyn valtuutetuille ja sidosryhmille sekä kunnallishallitusten yhteisen työseminaarin. Alkuvaiheessa valmistellaan myös strategiantyön viestintäsuunnitelma ja kuntayhtymän sivuille osallistujia tukeva materiaalipaketti. Strategiaprosessin käynnistyminen edellyttää myös työvaiheita valmistelevan kjk-tukityöryhmän asettamista. Strategiatyöryhmän tehtävänä on seutuhallituksen hyväksymän prosessin pohjalta - vastata strategian työvaiheiden suunnittelusta ja aikatauluttamisesta - sovittaa strategiatyö yhteen kunnan oman suunnittelu/strategiatyön kanssa - huolehtia kunnallishallitusten ja valtuustojen osallistamisesta työvaiheisiin - huolehtia strategiaviestinnästä kuntien johtoryhmissä - valmistella strategia-asiakirjaa kuntajohtajien käsittelyyn 10/15
Liite: - Seutustrategiaprosessi Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 5.2.2016 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää hyväksyä omalta osaltaan strategiapäivityksen aikataulun, työvaiheet ja osapuolet nimetä strategiatyöryhmän ja siihen seuraavat henkilöt: Kangasala: Jonna Sillman-Sola Lempäälä: Nina Lehtinen Nokia: Henry Moisio Orivesi: Juha Kuusisto Pirkkala: Olli Niemi Tampere: Reija Linnamaa Ylöjärvi: Riku Siren että valmistelussa voidaan käyttää myös ulkoista sparrausta. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Todettiin, että Vesilahti ei nimeä edustajaa strategiatyöryhmään. Kari Kankaala poistui kokouksesta. 11/15
22 KUNTIEN ORGANISAATIOUUDISTUKSET Seutujohtaja Nurminen 10.12.2015 Kuntajohtajien johtamistyössä on ajankohtaista organisaatiouudistukset, joilla kunnat reagoivat toimintaympäristön muutokseen. Kokouksissa käydään läpi uudistuksia seuraavasti: 20.11. Nokia 4.12. Tampere 18.12. Pirkkala 8.1. Orivesi 22.1. Kangasala 5.2. Lempäälä 19.2. Ylöjärvi 18.3. Vesilahti Heidi Rämö esittelee Lempäälän organisaatiouudistusta. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 5.2.2016 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä esittelyn tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 12/15
23 TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT Timo Aron esitys kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkityksestä itsehallintoalueita muodostettaessa 24.2.klo 9.00 Technopolis Yliopistonrinteellä. S-postikutsu on lähetetty 26.1.2016. seutuhallitukselle, kuntajohtajakokoukselle ja kuntien KH:n ja KV:n puheenjohtajille. Juha Yli-Rajala: Seutujohtajan kehityskeskustelu on käyty 27.1.2016 Ennakkotiedot joulukuun 2015 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, 1.1.2015 Muutos, tammijoulu Väkiluku, 31.12.2015 Muutos%, tammijoulu Työttömyys%, joulukuu Työttömyys%, tammikuu Kangasala 30 471 147 0,5 % 30 618 13,2 13,1 Lempäälä 22 233 309 1,4 % 22 542 12,9 11,4 Nokia 32 847 321 1,0 % 33 168 15,9 15,5 Orivesi 9 579-164 -1,7 % 9 415 15,3 15,1 Pirkkala 18 689 217 1,2 % 18 906 12,2 11,7 Tampere 223 004 2 150 1,0 % 225 154 18,9 17,8 Vesilahti 4 492-2 0,0 % 4 490 12,4 11,1 Ylöjärvi 32 260 451 1,4 % 32 711 14,0 13,7 Kaupunkiseutu 373 575 3 429 0,9 % 377 004 16,9 16,1 Kehyskunnat 150 571 1 279 0,8 % 151 850 14,0 13,4 Turun seutu 340 101 2 399 0,7 % 342 500 14,5 13,7 Helsingin seutu 1 420 284 17 515 1,2 % 1 437 799 11,8 10,9 Pirkanmaa 503 382 2 716 0,5 % 506 098 16,4 15,7 Suomi 5 471 753 14 863 0,3 % 5 486 616 14,4 13,7 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 13/15
24 SEURAAVAT KOKOUKSET Vuosiohjelman mukaisesti seuraava kokous on 19.2. Esillä mm. elinkeino-ohjelman jalkauttaminen Lyonissa, seudullinen asuttaminen/kotouttaminen. 14/15
25 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Varapuheenjohtaja Joensuu päätti kokouksen klo 10.15. 15/15