Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2014

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility SIRU KORKALA Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2014 1/2015 TIETOA JA TILASTOJA -RAPORTTI

ISBN 978-951-805-663-1 ISSN 1798-3630 8/2015 5Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2014 Sisällysluettelo 1 Lukijalle...2 2 Tiedon keruu ja määritelmät 3 3 Yhteenveto: Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2014..4 3.1 Liikkuvuus Suomesta ulkomaille 4 3.2 Suomeen suuntautuva opiskelijaliikkuvuus..6 3.3 Opettajien n n liikkuvuus Suomeen 7 3.4 Kansainvälisen liikkuvuuden yhteistyömaat ja -alueet..7 4 Liikkuvuuden kokonaiskuva ja kehitys 2006 2014... 8 5 Opiskelijaliikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2014..11 5.1 Suomesta ulkomaille suuntautuva pitkäkestoinen liikkuvuus sekä liikkuvuus Suomeen sukupuolen, opiskelumuodon ja ikäryhmän mukaan.. 11 5.2 Opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain ja koulutusaloittain.13 5.3 Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus...15 5.4 Opiskelijaliikkuvuus alueittain.17 5.5 Opiskelijaliikkuvuus oppilaitostyypeittäin.. 19 6 Opettajien n n liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2014.20 6.1 Suomesta ulkomaille suuntautuva pitkäkestoinen liikkuvuus sukupuolen ja opiskelumuodon mukaan.......20 6.2 Opettajien n n pitkäkestoinen liikkuvuus tutkinnoittain ja koulutusaloittain.21 6.3 Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus...23 6.4 Suomeen suuntautuva opettajien ja n liikkuvuus...24 6.5 Suomesta ulkomaille lähtevien opettajien n n pitkä- ja lyhytkestoinen sekä Suomeen suuntautuva liikkuvuus alueittain..24 6.6 Suomesta lähtevien opettajien n n pitkä- ja lyhytkestoinen sekä Suomeen suuntautuva liikkuvuus oppilaitostyypeittäin.27 7 Liikkuvuuden yhteistyömaat ja -alueet..28 LIITTEET.33

1 Lukijalle Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO kerää ja julkaisee vuosittain tilastot kansainvälisestä liikkuvuudesta ammatillisessa koulutuksessa ja korkea-asteella. CIMO on tilastoinut ammatillisten oppilaitosten liikkuvuutta vuodesta 2008 lähtien; sitä ennen tiedot keräsi Opetushallitus. Korkeakoulujen liikkuvuutta koskevalla tilastoinnilla on jo pidemmät perinteet, sillä CIMO on vastannut siitä vuodesta 1998 lähtien. Tässä raportissa esitellään ammatillisten oppilaitosten liikkuvuuslukuja vuodelta 2014. Tilastointi koskee kaikkia opiskelijoita, jotka ovat ammatilliseen tutkintoon johtavassa koulutuksessa sekä sen parissa työskenteleviä opettajia ta ä. Se kattaa siten myös oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen. Tilastoinnin piiriin kuului yhteensä 237 ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta tarjoavaa organisaatiota, joista 191 osallistui tietojen keruuseen. 46 organisaatiota ei pyytänyt tunnuksia tiedonkeruusovellukseen tai jättänyt siihen tietojaan. Ammatillisen koulutuksen kentällä tapahtuu vuosittain muutoksia oppilaitosten yhdistyessä. Tämän raportin tiedot on kerätty vuonna 2014 voimassa olleen tilanteen mukaisesti. Luettelo tilastoinnin piiriin kuuluvista oppilaitoksista on peräisin Opetushallituksen syksyllä 2014 voimassa olleesta rekisteristä. Oppisopimustoimistojen ja -keskusten tiedot on kerätty Internetistä. Koulutuksen järjestäjä-, oppilaitos- sekä oppisopimustoimistokohtaiset liikkuvuustiedot ovat raportin liitetaulukkoina. Lämmin kiitos kaikille tiedonkeruuseen osallistuneille tahoille! Tilastoinnin tavoitteena on tuottaa tietoa, joka tukee kansainvälisen toiminnan kehittämistä ammatillisessa koulutuksessa. Toivottavasti tästä raportista on teille hyötyä! 2

2 Tiedon keruu ja määritelmät Liikkuvuustiedot kerättiin sähköisellä tiedonkeruusovelluksella, johon kirjauduttiin salasanalla. Tilastointiin liittyvä tiedotus tapahtui koulutuksen järjestäjien kautta; ne toimittivat sähköpostilla kyselyyn liittyvät ohjeet ja sovellukseen johtavan linkin organisaatioihin. Kirjautumiseen tarvittavan salasanan organisaatiot saivat CIMOsta erikseen pyytämällä. Sovellukseen kirjautumista pyydettiin myös sellaisilta organisaatioilta, joilla ei kansainvälistä liikkuvuutta kyseisenä vuonna ollut. Näin pyrittiin mahdollisimman kattavaan tiedonkeruuseen. Eri liikkuvuusryhmistä on kerätty hyvin eriasteista tietoa. Pitkäkestoinen Suomesta ulkomaille suuntautuva opiskelijaliikkuvuus, opettajien n n liikkuvuus sekä opiskelijaliikkuvuus Suomeen tilastoidaan henkilöpohjaisesti, kun taas lyhytkestoinen Suomesta ulkomaille suuntautuva opiskelijoiden sekä opettajien n n liikkuvuus ja kaikki Suomeen suuntautuva opettajien n n liikkuvuus maittain summatietoina. Lyhytkestoinen ja summatietoina kerättävä liikkuvuus käsitellään tässä raportissa vain alueellisessa, maakohtaisessa ja oppilaitostyyppiä koskevassa tarkastelussa. Suomesta ulkomaille suuntautuvassa opettajien n n liikkuvuudessa pitkäkestoisen ulkomaanjakson pituudeksi hyväksyttiin vähintään 5 päivää kestäneet matkat. Lyhytkestoiseksi opettajien n n liikkuvuudeksi määriteltiin alle 5 päivää kestäneet matkat. Suomeen saapuvien opettajien kohdalla tilastoitavan vaihdon pituutta ei ole erikseen määritelty. Pitkäkestoisten opiskelijaliikkuvuuksien kesto on vähintään kaksi viikkoa, lyhyet kestävät vähemmän kuin kaksi viikkoa. Suomeen saapuneiden opiskelijoiden liikkuvuusjakson mittaa ei ole erikseen määritelty. 3

3 Yhteenveto: Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2014 3.1 Liikkuvuus Suomesta ulkomaille pitkäkestoiselle, vähintään 2 viikkoa kestävälle ulkomaanjaksolle lähti 3351 opiskelijaa (6,9 % aloittaneista), nousua edellisvuoteen 8,1 % lyhytkestoiselle, alle 2 viikkoa kestävälle ulkomaanjaksolle lähti 3037 opiskelijaa (6,3 % aloittaneista), laskua edellisvuoteen 6 % pitkäkestoiselle (vähintään 5 vrk) ulkomaanjaksolle lähti 1639 opettajaa n n edustajaa, laskua edellisvuoteen 1,3 % lyhytkestoiselle (alle 5 vrk) ulkomaanjaksolle lähti 2306 opettajaa n n edustajaa, laskua edellisvuoteen 1,5 %. Liikkuvuus tutkinnoittain Eniten liikkuivat sosiaali- ja terveysalan, hotelli- ja ravintola-alan sekä liiketalouden perustutkinto-. Tutkinto Opiskelijoita Suomesta Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 523 Hotelli- ja ravintola- ja catering-alan perustutkinto 504 Liiketalouden perustutkinto 416 Matkailualan perustutkinto 189 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 129 Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 121 Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 93 Hiusalan perustutkinto 91 Maatalousalan perustutkinto 88 Kone- ja metallialan perustutkinto 87 Taulukko 1. Pitkäkestoinen opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain, 10 yleisintä Moni ulkomaanjaksolle lähteneistä opettajista n n edustajista työskentelee muissa kuin suoranaisissa opetustehtävissä. 4

Opettajia ta Tutkinto ä Suomesta Muu tehtävä (esim. hallinto) 394 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 159 Muu koulutus (esim. kielten) 138 Hotelli- ja ravintola- ja catering-alan perustutkinto 129 Liiketalouden perustutkinto 115 Muu tutkinto 77 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 52 Autoalan perustutkinto 46 Kone- ja metallialan perustutkinto 41 Maatalousalan perustutkinto 35 Taulukko 2. Opettajien n n liikkuvuus tutkinnoittain, 10 yleisintä Valtaosa liikkujista on naisia Opiskelijaliikkuvuus on hyvin naisvaltaista: 65 % pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähteneistä on naisia. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 50 % on naisia, joten naiset lähtevät miehiä useammin ulkomaanjaksoille. Suomesta ulkomaille lähteneistä opettajista sta stä 59 % on naisia. Useimmat liikkujat opiskelevat ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavaa perustutkintoa pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähteneistä opiskelijoista 94 % suoritti ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavaa perustutkintoa ulkomaille lähteneistä opettajista sta stä 65 % työskenteli ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan perustutkinnon parissa. Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus pitkäkestoisessa opiskelijaliikkuvuudessa järjestelyt hoidettiin useimmiten edellisen ohjelmakauden Leonardo da Vinci 2007-2013 -ohjelman avulla (42 %) tai oppilaitoksen omalla rahoituksella (28 %) pitkäkestoisen ulkomaanjakson tarkoituksena oli useimmiten työssä oppiminen (96 %) opettajien n n liikkuvuudesta 33 % järjestettiin edellisen ohjelmakauden Leonardo da Vinci 2007-2013 -ohjelman avulla ja 25 % oppilaitoksen omalla rahoituksella opettajien n n ulkomaanjaksojen tarkoituksena oli useimmiten muu kuin työelämäjakso tai opettajavaihto, esimerkiksi yhteistyöprojektit, kehittämishankkeet tai valmistelevat vierailut. Liikkuvuusjakson kesto Pitkäkestoisen opiskelijaliikkuvuuden keskimääräinen kesto oli 6,8 viikkoa opettajien n n liikkuvuusjaksot kestivät keskimäärin 1,6 viikkoa. 5

3.2 Suomeen suuntautuva opiskelijaliikkuvuus Suomeen tuli 2539 opiskelijaa (5,3 % aloittaneista), mikä on 1 % enemmän kuin vuonna 2013. Liikkuvuus tutkinnoittain Eniten ulkomaisia opiskelijoita tuli Suomeen opiskelemaan liiketalouden ja sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa. Suhteellisen suuri osa Suomeen saapuneiden opiskelijoiden tutkinnoista on jäänyt tunnistamatta. Tutkinto Opiskelijoita Suomeen Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 347 Liiketalouden perustutkinto 273 Muu tutkinto, mikä? 198 Hotelli- ja ravintola- ja catering-alan perustutkinto 186 Kone- ja metallialan perustutkinto 164 Rakennusalan perustutkinto 129 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 121 Maatalousalan perustutkinto 99 Metsäalan perustutkinto 93 Puualan perustutkinto 86 Taulukko 3. Suomeen suuntautuva opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain, 10 yleisintä Suomeen tuli yhtä paljon miehiä ja naisia Suomeen tulleiden opiskelijoiden sukupuolijakauma oli tasainen: 52 % oli miehiä ja 47,7 % naisia, 0,3 %:lla saapuneista sukupuoli jäi tilastoimatta. Useimmat tulijoista opiskelevat ammatillisen peruskoulutuksen perustutkintoa Suomeen saapuneista opiskelijoista 90 % opiskeli ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavaa perustutkintoa. Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus Suomeen saapuvien opiskelijoiden järjestelyt hoidettiin useimmiten edellisen ohjelmakauden Leonardo da Vinci 2007 1013 -ohjelman avulla (47 %), Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle 2014 2020 -ohjelman avulla (19 %) tai oppilaitoksen omalla rahoituksella (12 %) 61 % opiskelijoista tuli työssäoppimaan; 39 % vaihdon tarkoituksena oli muu opiskelu eli työskentely erilaisissa projekteissa tai tutustumiskäynnit oppilaitoksiin. Liikkuvuusjakson kesto Suomeen suuntautuvan opiskelijaliikkuvuuden keskimääräinen kesto oli 3,9 viikkoa. 6

3.3 Opettajien n n liikkuvuus Suomeen Suomeen saapui 2760 opettajaa tai muun n edustajaa, laskua edellisvuoteen 18 %. 3.4 Kansainvälisen liikkuvuuden yhteistyömaat ja -alueet Suomalaisopiskelijoiden lyhyt- ja pitkäkestoisen liikkuvuuden yleisimmät kohdemaat olivat Viro, Espanja, Saksa, Ruotsi ja Britannia Suomeen tulleiden opiskelijoiden yleisimmät kotimaat olivat Saksa, Ranska, Alankomaat, Espanja ja Venäjä Suomalaisten opettajien n n yleisimmät kohdemaat olivat Viro, Ruotsi, Saksa, Venäjä ja Espanja Suomeen tuli opettajia ta ä eniten Saksasta, Alankomaista, Ranskasta, Venäjältä ja Kiinasta sekä opiskelijoiden että opettajien n n liikkuvuus on keskittynyt Eurooppaan. Aasia 4,7 5,4 4,5 12,7 Afrikka 0,7 0,4 0,8 2,1 Eurooppa 93,4 94,1 93,8 80,7 Latinalainen Amerikka ja Karibia 0,2 0,1 0,1 3,3 Pohjois-Amerikka 0,9 0,0 0,7 1,2 Oseania 0,2 0,0 0,0 0,0 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 Taulukko 4. Liikkuvuus maanosittain (%) 7

4 Liikkuvuuden kokonaiskuva ja kehitys 2006 2014 Vuonna 2014 ammatillisesta koulutuksesta lähti lyhyt- tai pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle yhteensä 6388 opiskelijaa, mikä on prosentin enemmän kuin edellisvuonna. Pitkäkestoinen liikkuvuus kasvoi 8 % ja lyhytkestoinen laski 6 %. Vuosittainen heilahtelu on tyypillistä ammatillisen koulutuksen liikkuvuudelle: oppilaitoskohtainen liikkuvuus on satunnaista ja vaihtelee vuosittain. Liikkuvuuden vaihtelu on kuitenkin tasaantunut viime vuosina. Kun liikkujien määrä suhteutetaan vuonna 2013 1 opetussuunnitelman mukaisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaneiden määrään, lähti ulkomaille keskimäärin 13,2 % aloittaneista eli 0,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2014 Suomeen tuli 2539 ulkomaista opiskelijaa, eli prosentin enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Saapuneiden osuus vastaa 5 %:a Suomen ammatillisissa oppilaitoksissa vuonna 2013 aloittaneista opiskelijoista. Kuviossa 1 on esitetty Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuneiden opiskelijoiden lukumäärällinen kehitys vuosina 2006 2014. Lähtijöiden määrät vaihtelivat runsaasti vuoteen 2011 saakka, mutta sen jälkeen määrät ovat pysyneet tasaisempana. Suomeen saapuneiden määrissä vaihtelu on ollut pienempää. Suomesta lähtevien opiskelijoiden lukumäärä sisältää sekä lyhyt- että pitkäkestoisen liikkuvuuden. Saapuvien osalta tilastoitavan liikkuvuusjakson kestoa ei ole erikseen määritelty. 7000 6000 5000 4492 5343 6094 5491 6566 6259 6332 6388 4000 4284 Suomesta 3000 2000 2059 2038 2510 2425 2749 2397 2453 2517 2539 Suomeen 1000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 1. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys 2006 2014 1 Vuonna 2014 aloittaneiden määrää ei ollut raportointihetkellä saatavissa. 8

Vuonna 2014 Suomeen saapui 2760 ja Suomesta lähti 1639 opettajaa n n edustajaa. Saapuvien määrä kasvoi vuosien 2010 ja 2012 välillä jopa 61 %, mutta nyt saapuneiden määrä laski jopa 18 prosentilla edellisestä vuodesta. Euroopan heikko taloustilanne näyttäisi heijastuvan myös opettajien n n liikkuvuuteen. Myös lähtevien osuus laski reilun prosentin edellisvuodesta ja trendi on ollut pääosin laskusuunnassa vuodesta 2010 lähtien. Kuviossa 2 on esitetty Suomesta lähteneiden ja tänne tulleiden opettajien n n lukumäärällinen kehitys vuosina 2006 2014. Lähtijöiden osalta kuviossa ovat mukana vain pitkäkestoiset eli vähintään 5 vuorokautta kestäneet ulkomaanjaksot. Vuodesta 2010 lähtien Suomeen on tullut huomattavasti enemmän opettajia ta ä kuin täältä on lähtenyt. 4000 3500 3403 3373 3000 2500 2000 1500 1733 1653 1908 1948 1600 1601 2060 1767 2113 1935 2806 1917 1521 1661 2760 1639 Suomeen Suomesta 1000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 2. Opettajien n n pitkäkestoisen sekä Suomeen saapuvan liikkuvuuden kehitys 2006 2014 Tilastoja opettajien n n lyhytkestoisista eli alle 5 vuorokautta kestäneistä matkoista on kerätty vasta vuodesta 2011. Lyhytkestoisille ulkomaanjaksoille lähtijöiden määrät on esitetty kuviossa 3. Lähtijöitä oli 2306 vuonna 2014 eli 1,5 % vähemmän kuin edellisvuonna. Tilastojen mukaan ammatillisen koulutuksen tekevät enemmän lyhyt- kuin pitkäkestoisia ulkomaanmatkoja. 9

Suomesta 3000 2500 2692 2544 2340 2306 2000 1500 1000 500 0 2011 2012 2013 2014 Kuvio 3. Opettajien n n lyhytkestoisen liikkuvuuden kehitys 2011 2014 10

5 Opiskelijaliikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2014 5.1 Suomesta ulkomaille suuntautuva pitkäkestoinen liikkuvuus sekä liikkuvuus Suomeen sukupuolen, opiskelumuodon ja ikäryhmän mukaan Tässä luvussa käsitellään pääsääntöisesti pitkäkestoista liikkuvuutta, koska lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus kerätään ainoastaan maittain summatietoina. Lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus on mukana myöhemmin tarkasteltaessa liikkuvuutta oppilaitostyypeittäin sekä alueellisesti. Vuonna 2014 Suomesta lähti 3351 opiskelijaa vähintään kahden viikon mittaiselle liikkuvuusjaksolle ulkomaille ja Suomeen tuli 2539 opiskelijaa. Ulkomaille lähteneistä oli naisia 2191 eli 65 % ja miehiä 1160 eli 35 %. Ulkomaanjaksolle lähteneiden miesten määrä nousi 13 % edellisvuodesta. Ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaneiden määrään suhteutettuna naiset ovat jälleen miehiä huomattavasti aktiivisempia ulkomaanjaksolle lähtijöitä, sillä vuonna 2013 opintonsa aloittaneista 48 % oli naisia. Suomeen saapuneista opiskelijoista naisia oli 1210 eli 46 % ja miehiä 1320 eli 52 %. Suomen saapuneiden miesopiskelijoiden määrä laski reilun prosentin edellisvuodesta. Alle prosentti Suomeen saapuneiden opiskelijoiden sukupuolesta jätettiin raportoimatta. Opiskelijoita Opiskelijoita Sukupuoli Suomesta % Suomeen % Mies 1160 34,6 1320 52,0 Nainen 2191 65,4 1210 47,7 Tuntematon 0,0 9 0,3 Yhteensä 3351 100,0 2539 100,0 Taulukko 5. Suomesta lähtevä pitkäkestoinen ja Suomeen saapuva opiskelijaliikkuvuus sukupuolen mukaan 2014 Enemmistö ulkomaille lähteneistä ja Suomeen saapuneista opiskeli ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavaa perustutkintoa. Näyttötutkintona suoritettavaa perustutkintoa opiskeli 3,6 % lähteneistä ja vajaa prosentti saapuneista opiskelijoista. Suomeen tulleista opiskelijoista 3,3 prosenttia suoritti oppisopimuspohjaista ammatillista perustutkintoa. Muut opiskelumuodot ovat harvinaisia sekä ulkomaille lähteneiden että Suomeen saapuneiden opiskelijoiden keskuudessa. 11

Opiskelumuoto Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettu perustutkinto Taulukko 6. Suomesta lähtevä pitkäkestoinen ja Suomeen saapuva opiskelijaliikkuvuus opiskelumuodon mukaan 2014 Taulukossa 7 suhteutetaan eri opiskelumuodoissa tapahtuva pitkäkestoinen ja Suomeen suuntautuva liikkuvuus eri opiskelumuodoissa aloittaneiden määrään. Näyttötutkinto- ja oppisopimus lähtevät selkeästi harvemmin ulkomaille kuin opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa opiskelevat. Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettu perustutkinto / Ammattitutkinto / Erikoisammattitutkinto Opiskelijoita Suomesta % Opiskelijoita Suomesta Suhteessa aloittaneisiin % Opiskelijoita Suomeen Suhteessa aloittaneisiin % 3198 4,4 2346 3,2 Näyttötutkintona suoritettu perustutkinto 122 0,5 19 0,1 Oppisopimuspohjainen tutkinto 31 0,2 91 0,5 Tuntematon 0-83 - Yhteensä 3351 2539 Taulukko 7. Suomesta lähtevä pitkäkestoinen ja Suomeen suuntautuva liikkuvuus opiskelumuodon mukaan ja suhteutettuna opiskelumuodossa aloittaneisiin Opiskelijoita Suomeen % 3148 93,9 2294 90,4 Näyttötutkintona suoritettu perustutkinto 122 3,6 19 0,7 Ammattitutkinto 44 1,3 30 1,2 Erikoisammattitutkinto 6 0,2 22 0,9 Oppisopimuspohjainen ammatillinen peruskoulutus Oppisopimuspohjainen näyttötutkintona suoritettu perustutkinto Oppisopimuksena suoritettu ammatti- ja erikoisammattitutkinto 6 0,2 85 3,3 14 0,4 2 0,1 11 0,3 4 0,2 Tuntematon 0 0,0 83 3,3 Yhteensä 3351 100,0 2539 100,0 Valtaosa opiskelijaliikkuvuuteen osallistuneista on iältään 16 24-vuotiaita eli syntynyt 1990- luvulla. Pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähteneistä tähän ikäryhmään kuuluu 83 % ja Suomeen saapuneista 78 %. 1980-luvulla syntyneitä oli 11 % lähteneistä ja 4 % saapuneista. Selkeästi aikuisopiskelijoiksi miellettäviä eli 1950-, 1960- tai 1970 -luvulla syntyneitä oli 6 % lähteneistä, mutta vain vajaa 2 % Suomeen saapuneista opiskelijoista. Keskimäärin ulkomaanjaksolle sekä lähdettiin että Suomeen tultiin 19-vuotiaana. 2 2 Mediaani tilastoidusta syntymävuosista. 12

5.2 Opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain ja koulutusaloittain Taulukossa 8 tarkastellaan Suomesta pitkäkestoiseen liikkuvuuteen lähteneiden ja Suomeen tulleiden lukumääriä tutkinnoittain. Eniten ulkomaanjaksolle lähti sosiaali- ja terveysalan perustutkinto-opiskelijoita; lähtijöitä oli 523 henkilöä. Toiseksi eniten lähtijöitä oli hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto-opiskelijoiden (504) ja kolmanneksi eniten liiketalouden perustutkinto-opiskelijoiden (416) joukossa. Nämä kolme tutkintoa ovat pitäneet kärkeä opiskelijaliikkuvuudessa jo monen vuoden ajan. Suomeen tuli eniten sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittajia (347) ja toiseksi eniten liiketalouden perustutkintoa suorittavia opiskelijoita (273). Muuta tutkintoa opiskelevien osuus (190) on ollut laskusuunnassa jo muutaman vuoden ajan. Todennäköisesti Suomeen tulevien tutkintotausta pystytään entistä paremmin tilastoimaan. Luokkaan muu tutkinto tilastoidaan sekä ne, jotka suorittavat jotakin muuta kuin taulukossa 8 listattua tutkintoa, että ne joiden tutkintoa ei pystytty tunnistamaan. Luokkaan Muu tutkinto oli lähtevien osalta kirjattu muun muassa johtamisen erikoiammattitutkinto, myynnin ammattitutkinto ja hierojan ammattitutkinto. Saapuvien osalta oli mainittu muun muassa mekatroniikan tutkinto, valmentava koulutus ja ammatillinen lukiokoulutus. Opiskelijoita Opiskelijoita Tutkinto Suomesta Suomeen Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 93 38 Autoalan perustutkinto 85 65 Bioenergia-alan perustutkinto 0 0 Elintarvikealan perustutkinto 69 29 Hammastekniikan perustutkinto 4 5 Hevostalouden perustutkinto 53 22 Hiusalan perustutkinto 91 49 Hotelli- ja ravintola- ja catering-alan perustutkinto 504 186 Kalatalouden perustutkinto 3 0 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 129 121 Kauneudenhoitoalan perustutkinto 55 42 Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto 5 0 Kone- ja metallialan perustutkinto 87 164 Kotitalous- ja kuluttajapalveluiden perustutkinto 1 8 Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto 20 4 Kuvallisen ilmaisun perustutkinto 67 16 Lääkealan perustutkinto 10 4 Laboratorioalan perustutkinto 15 20 Lapsi- ja perhetyön perustutkinto 29 10 Lennonjohdon perustutkinto 0 2 Lentokoneasennuksen perustutkinto 16 7 Liiketalouden perustutkinto 416 273 Liikunnanohjauksen perustutkinto 28 40 13

Logistiikan perustutkinto 47 49 Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto 47 14 Maanmittausalan perustutkinto 2 10 Maatalousalan perustutkinto 88 99 Matkailualan perustutkinto 189 84 Merenkulkualan perustutkinto 0 0 Metsäalan perustutkinto 29 93 Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto 0 0 Musiikkialan perustutkinto 10 13 Muu tutkinto, mikä? 27 198 Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto 34 47 Painoviestinnän perustutkinto 20 19 Paperiteollisuuden perustutkinto 0 0 Pintakäsittelyn perustutkinto 29 6 Prosessiteollisuuden perustutkinto 0 1 Puualan perustutkinto 31 86 Puutarhatalouden perustutkinto 42 48 Rakennusalan perustutkinto 86 129 Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 121 69 Sirkusalan perustutkinto 1 0 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 523 347 Suunnitteluassistentin perustutkinto 0 3 Talotekniikan perustutkinto 46 13 Tanssialan perustutkinto 5 1 Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto 60 22 Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto 48 40 Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto 45 17 Turvallisuusalan perustutkinto 24 23 Veneenrakennuksen perustutkinto 1 3 Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto 9 0 Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto 7 0 Yhteensä 3351 2539 Taulukko 8. Suomesta lähtevä pitkäkestoinen ja Suomeen saapuva opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain 2014 Koulutusaloittain tarkasteltuna yleisimmin ulkomaanjaksoja tehdään suurilla koulutusaloilla. Eniten lähteneitä oli vuonna 2014 tekniikan ja liikenteen alalla (24 %), sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla (21 %) sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla (21 %). Suomeen tulleista suurin joukko opiskeli tekniikan ja liikenteen alalla (30 %). Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalta Suomeen tuli 19 % ja liiketalouden ja hallinnon alalta 11 % kaikista Suomeen tulleista opiskelijoista. 14

Taulukossa 9 on lähteneiden ja saapuneiden opiskelijoiden kokonaismäärä koulutusaloittain sekä suhteutettuna alalla aloittaneisiin vuonna 2014. Lisäksi esitetään vastaava suhdeluku vuosilta 2013 ja 2012. Matkailu-, ravitsemis- ja talousala, luonnonvara- ja ympäristöala sekä kulttuuriala lähettävät aktiivisesti opiskelijoita ulkomaille. Luonnonvara- ja ympäristöala on sekä lähettänyt että vastaanottanut entistä enemmän opiskelijoita viimeisten kolmen vuoden aikana. Suomeen saapuneiden kohdalla luokka muu koulutus erottuu vuodesta toiseen erityisen aktiivisena, mutta sen osuus on kuitenkin laskenut edellisvuodesta. Tähän luokkaan kuuluvat ne ulkomaiset, joiden tutkintoa ei listalta löydy, tai joiden tutkintoa ei ole osattu vastaanottavissa oppilaitoksissa määritellä. Suomesta opiskelijoita % aloittaneista 2014 % aloittaneista 2013 % aloittaneista 2012 Suomeen opiskelijoita % aloittaneista 2014 Taulukko 9. Suomesta lähtevän pitkäkestoisen opiskelijaliikkuvuuden sekä Suomeen saapuneiden osuuden muutos vuosien 2012, 2013 ja 2014 välillä suhteessa koulutuksessa aloittaneisiin koulutusaloittain % aloittaneista 2013 % aloittaneista 2012 Humanistinen ja kasvatusala 70 9,1 8,9 10,1 57 7,4 2,8 0,9 Kulttuuriala 305 9,3 8,8 8,5 189 5,8 4,7 5,5 Liiketalouden ja hallinnon ala 416 7,0 7,0 6,0 273 4,6 4,9 5,8 Luonnontieteiden ala 45 3,0 3,0 3,7 17 1,1 3,3 3,4 Tekniikan ja liikenteen ala 802 4,0 3,9 3,4 760 3,8 4,1 3,5 Luonnonvara- ja ympäristöala 262 10,2 9,9 9,3 276 10,8 10,0 6,3 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 711 8,6 8,6 8,2 487 5,9 4,3 4,6 Matkailu-, ravitsemis- ja 713 12,2 11,3 9,4 282 4,8 4,4 4,0 talousala Muu koulutus 27 8,4 7,8 6,0 198 61,7 72,2 72,5 5.3 Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus Liikkuvuusohjelmista suosituin oli edellisen ohjelmakauden Leonardo da Vinci 2007 2013, jonka kautta pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähti 1394 opiskelijaa eli 42 % kaikista lähteneistä. Ohjelman osuus on noussut edellisvuodesta lähes 3 %. Oppilaitoksen omalla rahoituksella ulkomaanjaksolle lähti 921 opiskelijaa eli 22 % vähemmän kuin edellisvuonna. Suomeen tulevista 47 % liikkui Leonardo 2007 2013 -ohjelman tuella ja 18 % uuden Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle 2014 2020 -ohjelman rahoituksella. Oppilaitoksen oman rahoituksen osuus on Suomen saapuneiden osalta pudonnut tasaisesti jo muutaman vuoden. Opetushallituksen rahoittamana Suomeen tuli tänä vuonna vain yksi ulkomaalainen opiskelija. 15

Liikkuvuusohjelma Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle 2014-2020 Opiskelijoita Suomesta % Muutos % Taulukko 10. Liikkuvuusjärjestelyt Suomesta lähtevässä pitkäkestoisessa ja Suomeen saapuvassa opiskelijaliikkuvuudessa 2014 sekä muutos vuodesta 2013 Opiskelijoita Suomeen % Muutos % 421 12,6 474 18,7 Leonardo da Vinci 2007-2013 1394 41,6 2,6 1186 46,7-23,7 Erasmus+ yleissivistävälle tai aikuiskoulutukselle 2014-2020 6 0,2 31 1,2 Comenius/Grundtvig 2007-2013 18 0,5-43,8 213 8,4-21,1 Nordplus 49 1,5 276,9 93 3,7 45,3 Opetushallituksen rahoittama 202 6,0-3,8 1 0,0 Oppilaitoksen itse rahoittama 921 27,5-21,8 294 11,6 66,1 Opiskelijan itse rahoittama ulkomaanjakso 176 5,3 0,6 54 2,1-28,0 Muu rahoitus 164 4,9 22,3 193 7,6-48,7 Yhteensä 3351 100,0 2539 100,0 Ulkomaanjakson tarkoituksena oli ulkomaille lähteneiden osalta useimmiten työssäoppiminen (96 %). Suomeen saapuneista 61 % tuli työssäoppimisjaksolle. Työssäoppimisen osuus ulkomaanjakson tarkoituksena on noussut tasaisesti jo vuodesta 2011 asti erityisesti Suomeen saapuneiden kohdalla. Vaihdon tarkoitus Opiskelijoita Suomesta % Opiskelijoita Suomeen % Työssäoppiminen 3219 96,1 1541 60,7 Muu opiskelu 132 3,9 998 39,3 Yhteensä 3351 100,0 2539 100,0 Taulukko 11. Ulkomaanjakson tarkoitus 2014 Suomesta lähteneiden opiskelijoiden pitkäkestoinen ulkomaanjakso oli keskimäärin 7 viikon mittainen. Lyhimmät ulkomaanjaksot kestivät 2 viikkoa ja pisimmät yli vuoden. Suomeen saapuneet viipyivät maassa keskimäärin 4 viikkoa. Lyhimmät kestivät 1 viikon ja pisimmät noin vuoden. 16

5.4 Opiskelijaliikkuvuus alueittain Taulukossa 12 on esitetty opiskelijaliikkuvuus maakunnittain siten, että pitkä- ja lyhytkestoinen liikkuvuus on yhdistetty yhdeksi luvuksi. Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuneiden osalta eniten liikkuvuutta tapahtuu Uudellamaalla, missä on myös lukumääräisesti eniten oppilaitoksia. Myös Pohjois-Pohjanmaalta ja Pirkanmaalta lähti paljon opiskelijoita ulkomaille ja Pirkanmaalle myös tuli toiseksi eniten ulkomaisia opiskelijoita heti Uudenmaan jälkeen jo toisena vuonna peräkkäin. Maakunta Suomesta % Suomeen % Etelä-Karjala 94 1,5 58 2,3 Etelä-Pohjanmaa 327 5,1 125 4,9 Etelä-Savo 202 3,2 71 2,8 Kainuu 88 1,4 52 2,0 Kanta-Häme 183 2,9 77 3,0 Keski-Pohjanmaa 252 3,9 75 3,0 Keski-Suomi 310 4,9 129 5,1 Kymenlaakso 221 3,5 163 6,4 Lappi 248 3,9 108 4,3 Pirkanmaa 484 7,6 201 7,9 Pohjanmaa 356 5,6 80 3,2 Pohjois-Karjala 281 4,4 80 3,2 Pohjois-Pohjanmaa 457 7,2 198 7,8 Pohjois-Savo 243 3,8 40 1,6 Päijät-häme 189 3,0 71 2,8 Satakunta 94 1,5 127 5,0 Uusimaa 2150 33,7 820 32,3 Varsinais-Suomi 209 3,3 64 2,5 Yhteensä 6388 100 2539 100 Taulukko 12. Suomesta lähtevä pitkä- ja lyhytkestoinen sekä Suomeen suuntautuva opiskelijaliikkuvuus maakunnittain 2014 Pelkkiä absoluuttisia lukuja havainnollisempaa on tarkastella tilastointivuosien välillä tapahtuvaa muutosta. Taulukossa 13 erotellaan pitkä- ja lyhytkestoisten ulkomaanjaksojen määrät maakunnittain ja niissä tapahtunut muutos vuosien 2013 ja 2014 välillä. Lisäksi tarkastellaan Suomeen saapuneiden opiskelijoiden määrän muutosta maakunnittain. Eniten nousua pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähteneiden määrässä on tapahtunut Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Lähtijöiden määrä on kasvanut Pohjois-Savossa huomattavasti myös opiskelijoiden lyhytkestoisessa liikkuvuudessa. Vuonna 2014 Satakunta vastaanotti ulkomaisia opiskelijoita kaksinkertaisen määrän verrattuna edellisvuoteen. Luvut kertovat siitä suuresta vuosittaisesta vaihtelusta, joka ammatillisen koulutuksen liikkuvuuteen maakuntatasolla liittyy. 17

Maakunta Suomesta pitkäkestoinen 2014 Suomesta pitkäkestoinen 2013 Muutos % Suomesta lyhytkestoinen 2014 Suomesta lyhytkestoinen 2013 Muutos % Suomeen 2014 Suomeen 2013 Muutos % Etelä-Karjala 57 55 3,6 37 27 37,0 58 67-13,4 Etelä- Pohjanmaa 152 111 36,9 175 189-7,4 125 145-13,8 Etelä-Savo 115 102 12,7 87 99-12,1 71 128-44,5 Kainuu 74 53 39,6 14 11 27,3 52 36 44,4 Kanta-Häme 77 114-32,5 106 155-31,6 77 41 87,8 Keski- Pohjanmaa 132 88 50,0 120 122-1,6 75 61 23,0 Keski-Suomi 224 246-8,9 86 78 10,3 129 142-9,2 Kymenlaakso 145 109 33,0 76 63 20,6 163 127 28,3 Lappi 112 138-18,8 136 121 12,4 108 136-20,6 Pirkanmaa 285 224 27,2 199 262-24,0 201 162 24,1 Pohjanmaa 143 153-6,5 213 318-33,0 80 77 3,9 Pohjois- Karjala 122 103 18,4 159 141 12,8 80 81-1,2 Pohjois- Pohjanmaa 239 289-17,3 218 281-22,4 198 148 33,8 Pohjois-Savo 170 122 39,3 73 27 170,4 40 134-70,1 Päijät-häme 128 162-21,0 61 158-61,4 71 81-12,3 Satakunta 50 74-32,4 44 62-29,0 127 64 98,4 Uusimaa 944 811 16,4 1206 1030 17,1 820 820 0,0 Varsinais- Suomi 182 147 23,8 27 87-69,0 64 67-4,5 Yhteensä 3351 3101 8,1 3037 3231-6,0 2539 2517 0,9 Taulukko 13. Opiskelijaliikkuvuuden muutos maakunnittain 2014 ja 2013. Ulkomaille lähtevien opiskelijoiden määrä suhteessa opintonsa aloittaneisiin on noussut Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänissä vuosina 2013 2014. Suomeen saapuvien osalta laskua on tapahtunut Lapin ja erityisesti Itä-Suomen läänissä. 18

Suomesta 2014 Suomesta 2013 Suomeen 2014 Suomeen 2013 Etelä-Suomen lääni 15,7 14,6 6,6 6,2 Länsi-Suomen lääni 11,6 11,9 4,6 4,0 Itä-Suomen lääni 12,3 10,0 3,2 5,8 Oulun lääni 11,6 12,7 5,3 3,7 Lapin lääni 12,0 11,2 5,2 5,9 Yhteensä 13,2 12,7 5,3 5,1 Taulukko 14. Pitkä- ja lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus 2014 ja 2013 lääneittäin suhteessa vuonna 2013 3 aloittaneisiin (%) 5.5 Opiskelijaliikkuvuus oppilaitostyypeittäin Suurin osa kansainvälisestä liikkuvuudesta tapahtuu ammatillisissa oppilaitoksissa, joista lähtee ja joihin tulee yli 95 % opiskelijoista. Opiskelijoita Opiskelijoita Oppilaitostyyppi Suomesta % Suomeen % Ammatillinen oppilaitos 6213 97,3 2488 98,0 Ammatillinen erikoisoppilaitos 0 0,0 2 0,0 Ammatillinen erityisoppilaitos 77 1,2 32 1,3 Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 73 1,1 9 0,4 Oppisopimustoimisto/-keskus 25 0,4 8 0,3 Yhteensä 6388 100,0 2539 100,0 Taulukko 15. Pitkä- ja lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus oppilaitostyypeittäin 2014 3 Vuonna 2014 aloittaneiden määrää ei ollut raportointihetkellä saatavissa 19

6 Opettajien n n liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2014 6.1 Suomesta ulkomaille suuntautuva pitkäkestoinen liikkuvuus sukupuolen ja opiskelumuodon mukaan Tässä luvussa käsitellään pääsääntöisesti opettajien n n pitkäkestoista liikkuvuutta koska lyhytkestoinen liikkuvuus kerätään ainoastaan maittain summatietoina. Lyhytkestoinen opettajien n n liikkuvuus on mukana myöhemmin tarkasteltaessa liikkuvuutta oppilaitostyypeittäin sekä alueellisesti. Lyhytkestoista liikkuvuutta on tilastoitu vuodesta 2011 lähtien. Opettajien n n pitkäkestoiseksi liikkuvuudeksi laskettiin vähintään 5 työpäivää kestäneet matkat. Vuonna 2014 ammatillista koulutusta tarjoavista organisaatioista lähti ulkomaille yhteensä 1639 opettajaa ta n edustajaa, joista 59 % oli naisia. Lähtevien miesten osuus laski hieman edellisvuodesta. Opettajat ja muu % Mies 667 40,7 42 Nainen 972 59,3 58 Yhteensä 1639 100 100 Taulukko 16. Ulkomaille lähteneiden opettajien n n sukupuolijakauma 2014 ja 2013 2013 % Yli 60 % ulkomaille lähteistä opettajista sta stä työskentelee ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan perustutkinnon parissa. Näyttötutkintojen ja ammattitutkintojen ja erityisesti oppisopimuskoulutuksen parissa työskentelevistä opettajista ja muusta stä harva tekee ulkomaanmatkoja. Lähtijöiden osuus vaihtelee vuosittain 1 ja 3 prosentin välillä. Hallinton osuus lähteneistä laski hieman edellisvuodesta. 20

Opettajat Opiskelumuoto % 2013 % Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettu perustutkinto 1069 65,2 63,0 Näyttötutkintona suoritettu perustutkinto 48 2,9 1,9 Ammattitutkinto 29 1,8 3,1 Erikoisammattitutkinto 8 0,5 0,4 Oppisopimuspohjainen ammatillinen peruskoulutus 5 0,3 0,1 Oppisopimuspohjainen näyttötutkintona suoritettu perustutkinto 3 0,2 0,1 Oppisopimuksena suoritettu ammatti- ja erikoisammattitutkinto 3 0,2 0,8 Muu esim. hallinto 474 28,9 30,7 Yhteensä 1639 100,0 100,0 Taulukko 17. Ulkomaille lähteneet opiskelumuodoittain 2014 ja 2013 6.2 Opettajien n n pitkäkestoinen liikkuvuus tutkinnoittain ja koulutusaloittain Taulukossa 18 on esitetty Suomesta ulkomaille lähteneiden opettajien n n liikkuvuusluvut tutkinnoittain. Suurin yksittäinen ryhmä lähtijöitä eli 394 henkilöä työskentelee muissa kuin suoranaisissa opetustehtävissä, esimerkiksi oppilaitoksen hallinnossa. Toiseksi suurin lähtijöiden ryhmä työskenteli sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon (159 henkilöä) parissa. Kielten ovat kolmanneksi suurin lähtijöiden ryhmä (138 henkilöä). Opettajat Tutkinto Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 27 Autoalan perustutkinto 46 Elintarvikealan perustutkinto 16 Hammastekniikan perustutkinto 0 Hevostalouden perustutkinto 4 Hiusalan perustutkinto 11 Hotelli- ja ravintola- ja catering-alan perustutkinto 129 Jalkinealan perustutkinto 1 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 52 Kauneudenhoitoalan perustutkinto 18 Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto 0 Kone- ja metallialan perustutkinto 41 Kotitalous- ja kuluttajapalveluiden perustutkinto 1 Kotityö- ja puhdistuspalvelujen tutkinto 10 Kuvallisen ilmaisun perustutkinto 10 21

Lääkealan perustutkinto 1 Laboratorioalan perustutkinto 5 Lapsi- ja perhetyön perustutkinto 10 Lentokoneasennuksen perustutkinto 2 Liiketalouden perustutkinto 115 Liikunnanohjauksen perustutkinto 3 Logistiikan perustutkinto 18 Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto 8 Maanmittausalan perustutkinto 5 Maatalousalan perustutkinto 35 Matkailualan perustutkinto 30 Merenkulkualan perustutkinto 0 Metsäalan perustutkinto 28 Musiikkialan perustutkinto 20 Muu koulutus (esim. kielten) 138 Muu tehtävä (esim. hallinto) 394 Muu tutkinto 77 Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto 13 Painoviestinnän perustutkinto 10 Paperiteollisuuden perustutkinto 0 Pintakäsittelyn perustutkinto 8 Prosessiteollisuuden perustutkinto 3 Puualan perustutkinto 14 Puutarhatalouden perustutkinto 29 Rakennusalan perustutkinto 33 Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 33 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 159 Suunnitteluassistentin perustutkinto 0 Talotekniikan perustutkinto 15 Tanssialan perustutkinto 3 Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto 9 Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto 17 Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto 27 Turvallisuusalan perustutkinto 6 Veneenrakennuksen perustutkinto 0 Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto 5 Yhteensä 1639 Taulukko 18. Opettajien n n liikkuvuus tutkinnoittain 2014 Muu tutkinto -luokkaan kuului mm. valmentavan koulutuksen parissa työskentelevää ä. 22

Koulutusaloittain tarkasteluna eniten ulkomaanjaksoja tehdään luokassa Muu koulutus, johon kuuluvat kielten, hallinto sekä erityis- ja erikoisammattitutkintojen parissa työskentelevät. Heidän osuutensa on noussut vuodesta 2013. Prosentuaalisesta suurinta nousua lähtevien määrässä on vuosien 2014 ja 2013 välillä tapahtunut humanistisella ja kasvatusalalla. Opettajat ja muu 2014 % 2013 % Muutos % Humanistinen ja kasvatusala 23 1,4 0,4 250,8 Kulttuuriala 85 5,2 6,4-19,0 Liiketalouden ja hallinnon ala 115 7,0 8,4-16,5 Luonnontieteiden ala 27 1,6 0,5 229,5 Tekniikan ja liikenteen ala 314 19,2 19,1 0,3 Luonnonvara- ja ympäristöala 104 6,3 6,0 5,8 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 192 11,7 12,5-6,3 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 170 10,4 11,9-12,8 Muu koulutus 609 37,2 34,8 6,8 Yhteensä 1639 100,0 100,0 Taulukko 19. Opettajien n n liikkuvuus koulutusaloittain 2014 ja 2013 6.3 Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus Vuonna 2014 opettajien n n liikkuvuudesta 25 % tapahtui oppilaitoksen omalla rahoituksella ja 12 % Opetushallituksen jakamalla valtionavustuksella. Molempien rahoitusmuotojen osuus on laskenut edellisvuodesta. Edellisen ohjelmakauden Leonardo da Vinci 2007 2013 -liikkuvuusohjelman tarjoamaa rahoitusta hyödynsi reilu kolmannes Suomesta ulkomaille lähteneistä opettajista sta stä. 23

Opettajat Liikkuvuusohjelma 2014 % 2013 % Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle 2014 2020 79 4,8 Muutos% 2013-2014 Leonardo da Vinci 2007 2013 538 32,8 31,5 4,2 Erasmus+ yleissivistävälle tai aikuiskoulutukselle 2014 2020 12 0,7 Comenius/Grundvig 2007 2013 134 8,2 11,6-29,5 Nordplus 93 5,7 2,7 110,2 Opetushallituksen rahoittama 196 12,0 14,4-17,0 Oppilaitoksen itse rahoittama 404 24,6 28,7-14,1 Muu rahoitus 183 11,2 11,1 0,6 Yhteensä 1639 100 Taulukko 20. Liikkuvuusjärjestelyt opettajien n n liikkuvuudessa 2014 ja 2013 Opettajat lähtivät vuonna 2014 ulkomaille useimmiten muun kuin työelämäjakson tai opettajavaihdon takia. Tähän luokkaan kuuluvat esimerkiksi yhteistyöprojekteihin ja kehittämishankkeisiin liittyvät matkat tai valmistelevat vierailut. Opettajavaihtojen osuus liikkuvuudesta on ollut nousussa jo muutaman vuoden. Työelämäjaksojen osuus sitä vastoin laski edellisvuodesta. Vaihdon tarkoitus Opettajat ja muu 2014 % 2013 % Muutos 2013-2014% Muutos 2012-2013% Työelämäjakso 133 8 10-20,0 0,0 Opettajavaihto 371 23 18 27,8 5,9 Muu 1135 69 72-4,2-1,4 Yhteensä 1639 100 100 Taulukko 21. Opettajien n n ulkomaanjakson tarkoitus 2014 ja 2013 Opettajien n n pitkäkestoiset liikkuvuusjaksot kestivät keskimäärin 1,6 viikkoa. Lyhimmillään matkat kestivät viikon ja pisimmillään 26 viikkoa. 6.4 Suomeen suuntautuva opettajien ja n liikkuvuus Suomeen tuli 2760 opettajaa tai muuta n edustajaa. 6.5 Suomesta ulkomaille lähtevien opettajien n n pitkä- ja lyhytkestoinen sekä Suomeen suuntautuva liikkuvuus alueittain Uusimaa sekä lähettää että vastaanottaa edelleen eniten opettajia ta ä. Pirkanmaan osuus opettajien n n pitkäkestoisesta liikkuvuudesta on noussut huomattavasti kun verrataan edelliseen tilastointivuoteen. Lyhytkestoisia eli alle 5 työpäivää kestäviä ulkomaanmatkoja tehtiin useimmiten Uudeltamaalta ja Pirkanmaalta. Eniten ulkomaalaisia opettajia ta ä saapui Uudenmaan ja Pirkanmaan oppilaitoksiin. 24

Maakunta Suomesta ja muu (> 5 vrk) 2014 % Suomesta ja muu (< 5 vrk) 2014 % Opettajia ta ä Suomeen 2014 % Etelä-Karjala 12 0,7 38 1,6 58 2,1 Etelä-Pohjanmaa 56 3,4 35 1,5 84 3,0 Etelä-Savo 83 5,1 83 3,6 121 4,4 Kainuu 30 1,8 22 1,0 34 1,2 Kanta-Häme 45 2,7 60 2,6 38 1,4 Keski-Pohjanmaa 54 3,3 76 3,3 60 2,2 Keski-Suomi 90 5,5 171 7,4 124 4,5 Kymenlaakso 53 3,2 145 6,3 65 2,4 Lappi 25 1,5 79 3,4 121 4,4 Pirkanmaa 141 8,6 181 7,8 267 9,7 Pohjanmaa 91 5,6 148 6,4 104 3,8 Pohjois-Karjala 84 5,1 52 2,3 88 3,2 Pohjois-Pohjanmaa 111 6,8 133 5,8 150 5,4 Pohjois-Savo 39 2,4 83 3,6 55 2,0 Päijät-häme 46 2,8 102 4,4 39 1,4 Satakunta 33 2,0 23 1,0 72 2,6 Uusimaa 576 35,1 800 34,7 1205 43,7 Varsinais-Suomi 70 4,3 75 3,3 75 2,7 Yhteensä 1639 100,0 2306 100,0 2760 100,0 Taulukko 22. Opettajien n n liikkuvuus maakunnittain 2014 Taulukossa 23 on esitetty maakunnittain tapahtuneet muutokset opettajien n n liikkuvuudessa vuosien 2013 ja 2014 välillä. Pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähteneiden opettajien n n määrä on noussut erityisesti Pirkanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Laskua lähtijöiden määrässä on tapahtunut eniten Lapissa. Lyhytkestoisten ulkomaanjaksojen määrässä huomattavinta kasvua tarkasteluvuosien välillä on ollut Kainuussa ja Kymenlaaksossa. Eniten nousua Suomeen saapuneiden opettajien n n määrissä oli Etelä-Karjalassa. 25

Maakunta Suomesta (> 5 vrk) 2014 Suomesta (> 5 vrk) 2013 Muutos % Suomesta (< 5 vrk) 2014 Suomesta (< 5 vrk) 2013 Muutos % Opettajia ta ä Suomeen 2014 Opettajia ta ä Suomeen 2013 Muutos % Etelä-Karjala 12 27-55,6 38 39-2,6 58 32 81,3 Etelä-Pohjanmaa 56 64-12,5 35 53-34,0 84 57 47,4 Etelä-Savo 83 80 3,8 83 133-37,6 121 279-56,6 Kainuu 30 34-11,8 22 10 120,0 34 26 30,8 Kanta-Häme 45 60-25,0 60 154-61,0 38 79-51,9 Keski-Pohjanmaa 54 65-16,9 76 44 72,7 60 91-34,1 Keski-Suomi 90 104-13,5 171 114 50,0 124 245-49,4 Kymenlaakso 53 37 43,2 145 71 104,2 65 82-20,7 Lappi 25 64-60,9 79 87-9,2 121 93 30,1 Pirkanmaa 141 79 78,5 181 134 35,1 267 224 19,2 Pohjanmaa 91 76 19,7 148 131 13,0 104 72 44,4 Pohjois-Karjala 84 58 44,8 52 47 10,6 88 98-10,2 Pohjois-Pohjanmaa 111 159-30,2 133 76 75,0 150 172-12,8 Pohjois-Savo 39 50-22,0 83 62 33,9 55 85-35,3 Päijät-häme 46 44 4,5 102 105-2,9 39 89-56,2 Satakunta 33 36-8,3 23 51-54,9 72 70 2,9 Uusimaa 576 548 5,1 800 849-5,8 1205 1525-21,0 Varsinais-Suomi 70 76-7,9 75 180-58,3 75 54 38,9 Yhteensä 1639 1661-1,3 2306 2340-1,5 2760 3373-18,2 Taulukko 23. Suomesta lähtevän ja Suomeen suuntautuvan opettajien n n liikkuvuuden muutos maakunnittain vuosien 2014 ja 2013 välillä Lääneittäin tarkasteluna Etelä-Suomen lääni lähettää eniten opettajia ta ä ulkomaille. Osuus on kuitenkin laskenut hieman viime vuodesta. Etelä-Suomen lääni myös vastaanotti edellisvuotta vähemmän ulkomaisia opettajia ta ä. Samoin tapahtui Itä-Suomen läänissä. 26

Suomesta 2014 Suomesta 2013 Suomeen 2014 Suomeen 2013 Etelä-Suomen lääni 47,6 48,3 50,9 53,6 Länsi-Suomen lääni 31,5 30,2 28,5 24,1 Itä-Suomen lääni 10,7 10,7 9,6 13,7 Oulun lääni 7,5 7,0 6,7 5,9 Lapin lääni 2,6 3,8 4,4 2,8 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 Taulukko 24. Suomesta lähtevä ja Suomeen suuntautuva opettajien n n liikkuvuus lääneittäin 2014 ja 2013 (%) 6.6 Suomesta lähtevien opettajien n n pitkä- ja lyhytkestoinen sekä Suomeen suuntautuva liikkuvuus oppilaitostyypeittäin Opettajien n n liikkuvuus keskittyy opiskelijaliikkuvuuden tapaan enimmäkseen ammatillisiin oppilaitoksiin. Oppilaitostyyppi Opettajia ja muuta ä Suomesta (> 5 vrk) % Opettajia ja muuta ä Suomesta (< 5 vrk) % Opettajia ja muuta ä Suomeen % Ammatillinen oppilaitos 1507 91,9 2098 91,0 2648 95,9 Ammatillinen erikoisoppilaitos 0 0,0 7 0,3 0 0,0 Ammatillinen erityisoppilaitos 72 4,4 39 1,7 71 2,6 Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 55 3,4 151 6,5 41 1,5 Oppisopimustoimisto/-keskus 5 0,3 11 0,5 0 0,0 Yhteensä 1639 100,0 2306 100,0 2760 100,0 Taulukko 25. Opettajien n n liikkuvuus oppilaitostyypeittäin 2014 27

7 Liikkuvuuden yhteistyömaat ja -alueet Ammatillisen koulutuksen liikkuvuus on ollut erittäin Eurooppa-painotteista koko sen ajan, mitä liikkuvuutta on tilastoitu. Sekä Suomesta lähteneiden että Suomeen saapuneiden opiskelijoiden 10 suosituinta kohde- ja lähtömaata sijaitsevat kaikki Euroopassa. Opettajien n n matkat ovat myös suuntautuneet enimmäkseen Eurooppaan, mutta Aasian suosio näyttäisi kasvavan. Suomeen myös saapui jo edellisvuonna aiempaa enemmän opettajia ja muuta ä Aasiasta ja sama trendi jatkuu myös tänä vuonna. Ulkomaanjaksoille lähtevät suosivat lähialueita eli Viroa ja Ruotsia. Lähialueille suuntautuvat jaksot ovat enimmäkseen lyhyitä, kun taas Keski- ja Etelä-Eurooppaan mennään useimmiten pidemmille ulkomaanjaksoille. Suomeen tullaan useimmiten Keski-Euroopasta. Kohdemaa pitkäkestoiset Kohdemaa lyhytkestoiset Lähtömaa Espanja 783 Viro 835 Saksa 536 Saksa 434 Ruotsi 527 Ranska 311 Britannia 346 Saksa 280 Alankomaat 173 Alankomaat 194 Espanja 164 Espanja 165 Ruotsi 170 Norja 151 Venäjä 129 Ranska 161 Tanska 137 Britannia 120 Viro 151 Venäjä 127 Viro 117 Unkari 93 Ranska 104 Slovenia 103 Tanska 76 Italia 103 Unkari 88 Malta 75 Britannia 91 Italia 87 Taulukko 26. Pitkä- ja lyhytkestoisille ulkomaanjaksoille lähteneiden ja Suomeen saapuneiden opiskelijoiden 10 yleisintä kohde- ja lähtömaata Saksa jatkaa suosiotaan opettajien n n pitkäkestoisen liikkuvuuden kohdemaana. Viime vuonna kymmenenneksi nousi Kiina kohdemaiden joukossa ja nyt se on jo seitsemäntenä. Lyhytkestoisessa liikkuvuudessa Viro on säilyttänyt asemansa suosituimpana kohdemaana. Suomeen tulevien opettajien n n lähtömaiden listalla ykköspaikalla on Saksa. Kiina on noussut viidenneksi suosituimmaksi lähtömaaksi. 28

Kohdemaa ( 5 vrk) Kohdemaa (< 5 vrk) Lähtömaa Saksa 172 Viro 544 Saksa 362 Espanja 158 Ruotsi 390 Alankomaat 221 Britannia 147 Saksa 250 Ranska 211 Ranska 146 Venäjä 249 Venäjä 197 Alankomaat 103 Tanska 95 Kiina 136 Ruotsi 79 Ranska 83 Liettua 135 Kiina 79 Britannia 80 Espanja 119 Viro 73 Espanja 75 Norja 113 Venäjä 70 Alankomaat 62 Britannia 85 Italia 54 Norja 61 Unkari 83 Taulukko 27. Pitkä- ja lyhytkestoiselle ulkomaanjaksoille lähteneiden ja Suomeen saapuneiden opettajien n n 10 yleisintä kohde- ja lähtömaata. Liikkuvuus on edelleen hyvin Eurooppa-keskeistä, mutta myös Aasiasta tulee ja sinne lähtee vuosittain tasainen määrä opiskelijoita sekä opettajia ta ä. pitkät lyhyet ( 5 vrk) (<5 vrk) 29 Aasia 208 90 136 161 16 350 Afrikka 39 3 10 32 1 57 Eurooppa 3035 2930 2389 1415 2287 2228 Latinalainen Amerikka ja Karibia 15 0 3 5 0 92 Pohjois-Amerikka 44 14 1 26 2 32 Oseania 10 0 0 0 0 1 Yhteensä 3351 3037 2539 1639 2306 2760 Taulukko 28. Opiskelijaliikkuvuus sekä opettajien n n liikkuvuus maanosittain 2014 Taulukossa 29 on esitetty maakohtaiset liikkuvuusluvut ammatillisessa koulutuksessa. pitkät lyhyet ( 5 vrk) (< 5 vrk) Aasia 208 90 136 161 16 350 Afganistan 1 0 0 0 0 0 Arabiemiirikunnat 3 0 0 1 0 14 Armenia 1 0 0 0 0 0 Bangladesh 0 0 0 1 0 0 Filippiinit 2 0 0 0 0 8 Georgia Hong Kong 0 0 0 1 0 0 Indonesia 3 0 0 0 0 5

Intia 36 0 0 17 0 0 Irak 3 0 0 0 0 0 Iran 0 0 0 0 0 2 Israel 5 0 0 3 0 1 Itä-Timor Japani 14 0 8 14 0 31 Jemen 0 0 0 0 0 1 Kambodza Kazakstan 0 0 0 2 0 20 Kiina 72 23 40 79 3 136 Korean tasavalta 0 0 15 7 0 59 Kuwait Kypros 10 8 0 4 1 2 Laos Malesia 2 0 1 0 0 4 Nepal 7 2 0 2 0 0 Oman Pakistan Palau Qatar 0 0 0 0 0 4 Saudi-Arabia 0 0 0 0 1 0 Singapore 2 0 0 1 0 0 Sri Lanka 3 0 0 0 0 0 Taiwan Thaimaa 34 0 0 3 0 0 Turkki 7 57 72 25 10 63 Turkmenistan Vietnam 3 0 0 1 1 0 Afrikka 39 3 10 32 1 57 Algeria Benin Botswana Burkina Faso Egypti 0 0 0 12 0 9 Eritrea 0 0 1 1 0 0 Etelä-Afrikka 7 0 0 0 0 0 Etiopia 2 0 1 1 0 3 Gambia 3 0 0 0 0 0 Ghana 0 0 0 0 0 3 Kamerun 1 0 0 0 0 0 Kap Verde Kenia 4 0 3 1 0 3 Liberia 0 0 0 1 0 0 Malawi 1 0 0 0 0 0 Marokko 1 0 0 1 0 0 Mauritius 30

Namibia 2 0 0 4 0 4 Niger Nigeria Reunion Ruanda Sambia 4 0 0 2 1 0 Sierra Leone 3 0 5 0 0 1 Somalia 2 0 0 0 0 10 Swazimaa Tansania 7 3 0 7 0 8 Tunisia Uganda 2 0 0 2 0 16 Zimbabwe Eurooppa 3035 2930 2389 1415 2287 2228 Alankomaat 194 86 173 103 62 221 Albania 2 0 0 0 0 0 Andorra Belgia 37 15 62 34 59 45 Bosnia-Hertsegovina 0 4 0 1 0 0 Britannia 346 91 120 147 80 85 Bulgaria 9 2 0 5 2 7 Espanja 783 164 165 158 75 119 Färsaaret 0 13 8 3 2 2 Irlanti 69 9 29 25 31 15 Islanti 24 12 10 31 10 20 Italia 72 103 87 54 31 73 Itävalta 47 10 36 23 38 34 Kosovo 6 0 0 9 6 0 Kreikka 18 10 7 16 5 12 Kroatia 8 18 36 15 7 39 Latvia 19 46 45 4 23 40 Liechtenstein Liettua 8 57 32 17 28 135 Luxemburg 1 6 14 4 0 10 Makedonia 0 2 0 0 0 0 Malta 75 0 6 16 6 6 Moldova Norja 24 151 55 13 61 113 Portugali 34 8 18 32 37 10 Puola 33 22 26 17 28 53 Ranska 161 104 311 146 83 211 Romania 0 5 8 12 5 6 Ruotsi 170 527 60 79 390 63 Saksa 434 280 536 172 250 362 Serbia 0 0 7 0 0 4 Slovakia 8 8 6 3 3 5 31

Slovenia 52 0 103 22 5 49 Sveitsi 8 13 3 9 8 12 Tanska 76 137 26 39 95 53 Tsekki 35 29 66 16 23 36 Ukraina 1 0 0 1 0 1 Unkari 93 36 88 45 39 83 Valko-Venäjä 0 0 0 1 2 38 Venäjä 37 127 129 70 249 197 Viro 151 835 117 73 544 69 Latinalainen Amerikka ja Karibia 15 0 3 5 0 92 Alankomaiden Antillit Argentiina 1 0 2 0 0 1 Aruba Brasilia 4 0 1 4 0 52 Bolivia Chile 1 0 0 0 0 1 Dominikaaninen tasavalta 1 0 0 0 0 0 Ecuador 5 0 0 0 0 0 Jamaika 2 0 0 0 0 0 Kolumbia 0 0 0 0 0 36 Martinique Meksiko 1 0 0 0 0 0 Panama Peru 0 0 0 1 0 0 Puerto Rico Suriname Trinidad ja Tobago 0 0 0 0 0 2 Uruguay Venezuela Pohjois-Amerikka 44 14 1 26 2 32 Bahama 1 0 0 0 0 0 Grönlanti Kanada 12 14 1 6 0 2 Yhdysvallat USA 31 0 0 20 2 30 Oseania 10 0 0 0 0 1 Australia 7 0 0 0 0 1 Salomonsaaret Tokelau Uusi-Seelanti 3 0 0 0 0 0 Wallis ja Futuna Kaikki yhteensä 3351 3037 2539 1639 2306 2760 Taulukko 29. Opiskelijaliikkuvuus sekä opettajien n n liikkuvuus maittain 2014 32

LIITTEET Kansainvälinen liikkuvuus koulutuksen järjestäjittäin pitkät lyhyet ( 5 vrk) (< 5 vrk) 33 ABB Oy Ahlmanin koulun säätiö 5 0 0 0 0 0 Aitoon emäntäkoulu Oy Ami-säätiö 4 0 2 2 1 0 Ammattienedistämislaitossäätiö x x x x x x AVA-instituutin kannatusyhdistys ry Axxell Utbildning Ab 21 64 6 50 32 4 Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia 145 100 197 118 200 444 Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä 57 37 58 12 38 58 Etelä-Savon Koulutus Oy 81 53 43 51 66 100 Faktia Koulutus Oy Finanssi- ja vakuutuskoulutus x x x x x x FINVA Finavia Oyj 0 0 2 0 0 0 Finnair Oyj Fria kristliga folkhögskolföreningen r.f. x x x x x x Haaga Instituutti-säätiö 63 1 10 2 3 0 Haapaveden opiston kannatusyhdistys ry. Harjun Oppimiskeskus Oy 14 53 0 5 13 0 HAUS Kehittämiskeskus Oy Helmi Liiketalousopisto Oy 32 113 60 6 30 9 Helsingin Diakonissalaitoksen 0 5 0 0 0 0 säätiö Helsingin kaupunki 170 164 111 30 16 117 Helsingin Konservatorion Säätiö 5 7 4 0 7 0 Helsinki Business College Oy 54 39 57 25 116 59 Hengitysliitto Heli ry 50 41 25 62 54 96 Hevosopisto Oy x x x x x x Hyria koulutus Oy 71 53 62 51 42 21 Hämeen ammatillisen 10 55 6 8 18 6 korkeakoulutuksen kuntayhtymä Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä x x x x x x Invalidiliitto ry 2 14 28 15 4 37 Invalidisäätiö 16 13 4 23 18 30

pitkät lyhyet ( 5 vrk) (< 5 vrk) Itä-Savon koulutuskuntayhtymä 31 33 28 17 17 17 Itä-Suomen Liikuntaopisto Oy x x x x x x Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä 37 39 42 20 78 69 Jaakkiman kristillisen opiston kannatusyhdistys ry x x x x x x Jalasjärven kunta Joensuun kaupunki x x x x x x Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä 61 113 49 33 37 31 Jollas-Opisto Oy Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 221 86 129 89 171 124 Jyväskylän kristillisen opiston säätiö 3 0 0 1 0 0 Jyväskylän talouskouluyhdistys ry. x x x x x x Järviseudun koulutuskuntayhtymä Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos 70 14 52 30 22 34 Kalajoen Kristillisen Opiston Kannatusyhdistys ry x x x x x x Kanneljärven kansanopiston kannatusyhdistys r.y. Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy 54 114 2 11 14 1 Kaustisen evankelisen kansanopiston kannatusyhdistys ry 1 0 0 0 0 0 Kellosepäntaidon Edistämissäätiö 5 1 0 0 4 0 Kemijärven kaupunki x x x x x x Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia 31 14 32 3 15 4 Keski-Pohjanmaan konservatorion kannatusyhdistys ry. 5 18 3 7 0 8 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 126 102 72 47 76 52 Keski-Suomen kansanopiston kannatusyhdistys ry x x x x x x Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä 85 327 75 61 95 145 Kiinteistöalan koulutussäätiö 0 0 0 0 2 0 Kiipulasäätiö 18 14 0 21 17 0 K-instituutti Oy x x x x x x Kirkkopalvelut ry 29 37 17 25 6 36 Kisakalliosäätiö 0 0 0 1 0 0 Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy x x x x x x Kone Oyj x x x x x x Korpisaaren Säätiö 3 6 5 2 0 0 34