SAAMELAISKULTTUURIOSIO LAPIN MAAKUNTAOHJELMASSA KAUDELLA 2007-2010 Hyväksytty saamelaiskäräjien hallituksessa 7.9.2006
2 SISÄLLYS 1. Yleiset lähtökohdat 1.1. Saamelaiskulttuuriosio Lapin maakuntaohjelmassa. 3 1.2. Saamelaisten asema nykyisin, erityisesti saamelaisten kotiseutualueella 3 1.3. Lapin maakuntasuunnitelma, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, saamelaisten kestävän kehityksen ohjelma ja eräät muut asiakirjat. 5 1.4. Maakuntaohjelman saamelaisosion toteutuminen kaudella 2003 2006..6 2. Kehittämisstrategia 2.1. Strategian kulttuurinen.7 2.2. SWOT-analyysi.8 2.3. Kehittämisvisio 2010 9 2.4. Strategiset tavoitteet ja painopistealueet 9 3. Toimintalinjat ja toimenpidekokonaisuudet 3.1. Kärkihanke saamelaiskulttuurikeskus osatoimintoineen 11 3.2. Elinkeinotoiminnan ja yrittäjyyden tukeminen...11 3.2.1. Saamelaisten perinteiset elinkeinot 11 3.2.2. Yritystoiminta ja yrittäjyys 14 3.3. Osaaminen ja innovaatioiden edistäminen.17 3.3.1. Saamen kieli 17 3.3.2. Koulutus ja tutkimus 18 3.3.3. Kulttuuri. 19 3.4. Hyvinvointipalvelujen kehittäminen..20
3 1. YLEISET LÄHTÖKOHDAT 1.1. Saamelaiskulttuuriosio Lapin maakuntaohjelmassa Uusi alueiden kehittämislaki (602/02) tuli voimaan 1.1.2003. Sen 10 :ssä säädetään maakuntaohjelmasta. Pykälän mukaan maakunnan liitto laatii määräaikaisen maakuntaohjelman, joka sisältää maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin perustuvat tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet ja muut olennaiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. Lapin maakunnassa maakuntaohjelmaan sisältyy saamelaiskulttuuria koskeva osa, jonka valmistelee Saamelaiskäräjät kuten mainitun pykälän 3 momentissa säädetään. Hallituksen esityksessä alueiden kehittämislaiksi (55/2002 vp) erillisen saamelaiskulttuuriosion sisällyttämistä Lapin maakuntaohjelmaan perustellaan saamelaisten perustuslaillisella oikeudella ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan itsehallinnon perustalta. Esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa on erikseen todettu, että kulttuuri-itsehallintoon kuuluu perinteisten saamelaiselinkeinojen suojaaminen. 1.2. Saamelaisten asema nykyisin, erityisesti saamelaisten kotiseutualueella Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jolla on oma historia, kieli, kulttuuri, elinkeinot, elämäntapa ja identiteetti. Suomessa on Saamelaiskäräjien vuonna 2003 keräämien tietojen mukaan noin 8 000 saamelaista, joista noin 3 700 asuu saamelaisten kotiseutualueella (jäljempänä saamelaisalue). Saamelaisalue käsittää Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueen sekä Sodankylän kunnassa sijaitsevan Lapin paliskunnan alueen. Alue on laajuudeltaan 35 000 km². Saamelaiset ovat kotiseutualueellaan kolmasosan vähemmistönä alueen noin 11 000 asukkaasta. Vain Utsjoen kunnassa saamelaiset ovat enemmistönä. Suomen saamelaisista jo noin 54 % (n. 4290) asuu saamelaisalueen ulkopuolella, heistä 585 ulkomailla. Ainoa saamelaisenemmistöinen kunta Utsjoki on menettänyt saamelaisväestöä suhteellisesti eniten. Siellä saamelaisten osuus kunnan kokonaisväestöstä on enää noin 58 % kun se vielä neljä vuotta sitten oli yli 70 %. Yli 45 vuotiaista saamelaisista 65 % asuu saamelaisalueella ja alle 45 vuotiaista 63 % asuu saamelaisalueen ulkopuolella. Alle kymmenen vuotiaista lapsista 70 % asuu saamelaisalueen ulkopuolella ja vastaavasti yli 75
4 vuotiaista yli 90 % asuu saamelaisalueella. Näin ollen reilu enemmistö lapsista, nuorista ja parhaassa työiässä olevista aikuisista asuu saamelaisalueen ulkopuolella. Suomessa on käytössä kolme saamen kieltä; pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame. Saamea puhuu vajaa puolet saamelaisista. Pohjoissaamea käyttää 70-80 % sekä inarinsaamea ja koltansaamea kumpaakin alle 15 % saamenkielisistä saamelaisista. Perustuslaki turvaa saamelaisille Suomen ainoana alkuperäiskansana oikeuden omaan kieleen ja kulttuuriin (PL 17.3 ) ja näitä seikkoja koskevaan itsehallintoon saamelaisalueella (PL 121.4 ). Saamelaisten kulttuuri ymmärretään perustuslaissa laajasti kulttuurimuotona siihen kuuluvine perinteisine elinkeinoineen kuten poronhoito, kalastus ja metsästys. Julkisen vallan tulee sallia ja tukea kansainvälisistä sopimuksista ilmenevien saamelaisten oikeuksien toteutumista alkuperäiskansan elinolosuhteiden kehittämiseksi heidän omaa kulttuuriperintöään kunnioittaen. Saamelaisten kielellistä ja kulttuurista itsehallintoa toteuttaa saamelaisten edustuselin, Saamelaiskäräjät (L 974/1995), jonka saamelaiset valitsevat vaaleilla keskuudestaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Käräjät toimii oikeusministeriön hallinnonalalla valtion varoin. Saamelaiskäräjät ei ole valtion viranomainen, vaan luonteeltaan julkisoikeudellinen oikeushenkilö, alkuperäiskansaedustajisto ja itsehallintoelin, jolle on tarkoitus antaa perustuslaissa säädetyissä asioissa kunnalliseen itsehallintoon rinnastettava asema. Käräjät hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä saamelaisten asemaa alkuperäiskansana koskevia asioita. Lisäksi käräjät edustaa saamelaisia kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Saamelaisten perinteinen kulttuuri perustuu oman alueen ja sen luonnon tuoton monipuoliseen ja kestävään käyttöön saamelaisväestön perustarpeiden tyydyttämiseksi. Saamelaisen luonnonkäytön edellytyksenä on ollut luonnon ja eläinten käyttäytymisen vuosituhantinen tunteminen. Saamelaisalueella ihminen elää osana luontoa, joka on herkkää, niukkatuottoista ja hitaasti uudistuvaa tunturi- ja metsäraja-aluetta. Alue soveltuu huonosti luonnonvarojen teollisluontoiseen hyödyntämiseen voimatalouden, kaivostoiminnan ja metsätalouden alalla. Poronhoito, kalastus, metsästys ja pienimuotoinen maatalous sekä käsityöt ja luonnonvaraisten tuotteiden keräily ovat saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, joiden harjoittaminen on monille saamelaisille elämäntapa. Niitä harjoitetaan myös yhdistelmäelinkeinona, toisinaan myös nk. uudenaikaisten elinkeinojen kuten matkailun ja muiden palveluelinkeinojen ohella. Saamelaisalueella asuvalle saamelaiselle perheelle onkin tyypillistä toimeentulon koostuminen monista eri tulolähteistä. Suuri osa saamelaisista saa kuitenkin toimeentulonsa pelkästään uudenaikaisista elinkeinoista. Poronhoidolla on silti saamelaisille paitsi suuri kulttuurinen merkitys niin myös huomattava merkitys itsenäisenä elinkeinona. Saamelaiset omistavat 85 % saamelaisalueen poroista (85 000).
5 Saamelainen paikallisasutus saamelaisalueella ylläpitää saamelaista kulttuuria ja saamen kieltä sekä saamelaisten yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, elämäntapaa ja identiteettiä. Työllistyminen kotiseudullaan luo saamelaisille edellytyksiä kehittää kulttuuriaan, elinolojaan ja aluettaan kulttuurisen itsehallinnon perustalta. Saamelaisten poismuutto kotiseutualueensa ulkopuolelle vastaavasti uhkaa pirstoa ja sen seurauksena murentaa saamelaisyhteisön perustaa, johtaa kielenvaihtoon, kiihdyttää sulautumista pääväestöön ja heikentää mahdollisuuksia luoda ja kehittää itsehallintoa saamelaisalueella. 1.3. Lapin maakuntasuunnitelma, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja saamelaisten kestävän kehityksen ohjelma sekä eräät muut asiakirjat Lappiin valmistui toukokuussa 2006 maakuntasuunnitelma, Lappi 2022, joka on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma. Se on yhteisesti sovittu näkemys Lapin tavoitetilasta vuonna 2022. Suunnitelma on ohjeena seutukunnittain laadittavalle maakuntakaavalle ja se antaa myös lähtökohtia lyhyemmän aikavälin maakuntaohjelmalle, joka ohjaa konkreettista kehittämistyötä. Maakuntasuunnitelmaan on kirjattu myös saamelaisia koskevia asioita. Lappilaisiin arvoihin sisältyy saamelaiskulttuurin elinvoimaisuus ja lisäksi strategiaosassa on erillinen luku saamelaisten olojen kehittämisestä. Valtioneuvoston vuonna 2000 hyväksymien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan saamelaisalueella turvataan alueidenkäytössä saamelaiskulttuurin ja elinkeinojen kehittämisedellytykset. Lisäksi muuallakin poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset. Saamelaiskäräjät hyväksyi maaliskuussa 1998 Saamelaisten kestävän kehityksen ohjelman, jota valmisteltiin yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa. Tämä ohjelma päivitettiin helmikuussa 2006. Ohjelman tavoitteena on saamelaisalueen luonnonvarojen käyttö ekologiselta, taloudelliselta, sosiaaliselta ja kulttuuriselta kannalta kestävästi saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamiseksi. Ohjelma sisältää useita hanke-esityksiä, jotka sopivat hyvin otettavaksi maakuntaohjelmaan. Saamelaisten kestävän kehityksen ohjelma on otettu huomioon kesäkuussa 2006 hyväksytyssä kansallisessa kestävän kehityksen strategiassa. Euroopan parlamentti on vuonna 1999 hyväksynyt päätöslauselman (A4-0073/99) arktisten alueiden maatalouden uudesta strategiasta. Sen 31 artikla korostaa, että saamelaiskulttuuria ja poronhoitoa voidaan kehittää saamelaisten omilla ehdoilla yhteisön tuella. Lisäksi artiklat 32 ja 33
6 käsittelevät poronhoitoelinkeinon harjoittamisedellytysten turvaamista ja kehittämistä. Suomen vuoden 1994 Euroopan unionin liittymisasiakirjan osana on saamelaisia koskeva pöytäkirja nro 3, jolla sopimuspuolet tunnustavat Suomella ja Ruotsilla kansallisen ja kansainvälisen oikeuden mukaan olevat velvoitteet ja sitoumukset saamelaisiin nähden saamelaisten elinkeinojen, kielen, kulttuurin ja elämäntavan säilyttämiseksi ja kehittämiseksi sekä katsovat, että perinteinen saamelaiskulttuuri ja saamelaiselinkeinot ovat riippuvaisia luontaiselinkeinoista kuten poronhoidosta saamelaisten perinteisillä alueilla. Saamelaispöytäkirjan 1 artiklan mukaan sen estämättä, mitä EY:n perustamissopimuksessa määrätään, saamelaisille saadaan myöntää yksinoikeuksia poronhoidon harjoittamiseen perinteisillä saamelaisalueilla. Tällainen uudistus voitaisiin siten toteuttaa kansallisesti ilman EU:n suostumusta. Artiklan 2 mukaisesti pöytäkirjaa voidaan laajentaa koskemaan muitakin perinteisiin saamelaiselinkeinoihin liittyviä saamelaisten yksinoikeuksia, mikä kuitenkin edellyttää kaikkien sopimuspuolten suostumuksen. 1.4. Maakuntaohjelman saamelaisosion toteutuminen kaudella 2003-2006 Ohjelmakauden 2003 2006 saamelaisosion keskeisin hankekokonaisuus oli Inarin kirkonkylään suunniteltu saamelaiskulttuurikeskus osatoimintoineen. Kulttuurikeskusta on valmisteltu, suunniteltu ja sen eri osatoimintoja kehitetty useilla Euroopan unionin rakennerahastoprojekteilla. Kulttuurikeskus odottaa kuitenkin edelleen valtiovallan rahoituspäätöksiä.
7 2. KEHITTÄMISSTRATEGIA 2.1. Strategian kulttuurinen lähtökohta Pohjoisella sirkumpolaarisella (pohjoisnapaa ympäröivä alue) alueella alkuperäiskansat muodostavat vakaimpia pysyvän asutuksen ihmisyhteisöjä. Yhtenä pohjoisista alkuperäiskansoista saamelaisten kulttuuri ja elämäntapa ovat kuitenkin hyvin uhanalaisia globalisoituvan maailman yhdenmukaistavassa paineessa. Saamelaiskäräjien pyrkimyksenä on turvata saamelaiskulttuurin ydinarvojen säilymistä ja kehittymistä nykyaikaiseen elämään sopeutumisessa tavalla, joka vastaa saamelaisten omia tarpeita ja toivomuksia. Suomen perustuslaki ja kulttuurisia ja ihmisoikeuksia turvaavat kansainväliset sopimukset muodostavat oikeudellisen perustan saamelaiskulttuurin suojaksi. Saamelaiskulttuuri muuntuu ja kehittyy sekä ulkoisesta paineesta että omaehtoisesti. Käytännön haasteena saamelaisilla on kulttuurin ydinarvojen säilyttäminen sopeutumisprosessissa ja niiden vieminen eteenpäin murrosaikojen yli siten, että kulttuurisia ydinarvoja ei muutoksessa hukata. Lastenkulttuurin osa-alueet ovat välttämätön voimavara kulttuuristen arvojen siirtämisessä sukupolvelta toiselle. Saamelainen musiikki, erityisesti joiku, saamenkieli ja kertomaperinne, pukuperinne kulttuurisine koodeineen, perinteinen luonnonvarojen käyttö, elinkeinot ja luontosuhde sekä muut sen kaltaiset erityisalueet ovat lujasti kiinnittäneet saamelaisille itselleen läheisiä perinteisen kulttuurin elementtejä saamelaisuuden yleisesti tunnetuiksi ilmentymiksi. Musiikki, elokuva ja media perustuvat uudenaikaiseen tekniikkaan ja kiinnostavat erityisesti lapsia ja nuoria. Ne ovat myös tehokkaita uusia innovaatioita, jotka tarjoavat runsaasti välineitä kielen ja kulttuurin kehittämiseen ja siirtämiseen. Keskeistä on integroida saamelaisten perinteinen osaaminen osaksi modernia yhteiskuntakehitystä. Saamelaisten omille instituutioille on turvattava mahdollisuus osallistua tämän kehityksen ohjaamiseen tavalla, joka on niiden itsensä havaitsemien, tunnistamien ja määrittelemien tarpeiden ja pyrkimysten mukainen. Saamelaisalueella on tuettava ja kehitettävä saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, poronhoitoa, kalastusta ja metsästystä sekä eräillä alueilla lisäksi pienimuotoista karjataloutta. Niiden rinnalla ja tueksi tulee kehittää sellaista nk. uudenaikaista elinkeinotoimintaa, jota voidaan harjoittaa sopusoinnussa peruselinkeinojen kanssa. Esimerkiksi suuriin ihmismääriin perustuva niin sanottu massamatkailu sopii huonosti tällaiseen strategiseen linjaukseen. Modernia saamelaista elinkeinotoimintaa on saamelaisalueella monipuolistettava ja kehitettävä saamelaisten oman kulttuurin ja sen perinteisen tietämyksen ja osaamisen perustalta peruselinkeinoja täydentäen.
8 2.2. SWOT-analyysi SWOT-analyysillä on kartoitettu saamelaisyhteisön vahvuuksia ja heikkouksia sekä mahdollisuuksia ja uhkia. Vahvuuksia ja heikkouksia on arvioitu yhteisön sisältä päin ja mahdollisuuksia ja uhkia yhteisön ulkoa käsin. Analyysi antaa hyvän pohjan kehittämisstrategian laatimiselle. Strategialla pyritään vahvistamaan vahvuuksia entuudestaan ja maksimoimaan mahdollisuuksien hyväksikäyttöä sekä toisaalta torjumaan uhkia ja lievittämään heikkouksia. VAHVUUDET HEIKKOUDET - saamelaisten alkuperäiskansa-asema ja saamelaisia koskevat perustuslain säännökset - omaleimainen ja rikas kulttuuri - valtioiden rajat ylittävä saamelainen toimintaympäristö - saamelaisen kulttuurin ekologinen tieto-taito - sukuyhteisö sosiaalisena turvana - kielenelvytyshankkeilla saadut tulokset - saamelaisyhteisön innovatiivinen ilmapiiri - saamelaisten vähemmistöasema - asuminen hajallaan neljän valtion alueella - pitkälle edennyt sulautuminen pääväestöön - poismuutto kotiseutualueen ulkopuolelle - yhteisön pirstoutuminen - Suomen, Norjan, Ruotsin ja Venäjän hallinnolliset, lainsäädännölliset ja kulttuuriset erot - resurssien vähyys itsehallinnon toteuttamisessa UHAT - perustuslakia toteuttava lainsäädäntö vaillinaista - perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittamisen heikot oikeudelliset, hallinnolliset, taloudelliset ja sosiaaliset edellytykset - saamen kielten häviäminen/uhanalaisuus - kielenvaihdoksen nopeutuminen poismuuton seurauksena - ratkaisematon maanomistuskysymys valtion ja saamelaisten välillä saamelaisalueella ja siihen kytkeytyvät ongelmat perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittamisessa - jossakin määrin kielteinen julkisuuskuva saamelaisista (Lapissa) - ilmastonmuutos ja globalisaatio MAHDOLLISUUDET - hyvä perustuslaillinen asema - tunnustettu asema Suomen ja Euroopan unionin ainoana alkuperäiskansana - alkuperäiskansojen asemaa ja niiden oikeuksien vahvistamista koskeva myönteinen kansainvälinen kehitys - kansainvälisyys ja kansainväliset suhteet - osa maailmanlaajuista alkuperäiskansayhteisöä - saamelaisen perinteisen tietämyksen hyödyntäminen muuttuvassa yhteiskunnassa
9 2.3. Kehittämisvisio 2010 1) Saamelaiset alkuperäiskansana elävät ja kehittyvät omalta kieli- ja kulttuuriperustaltaan monikielisessä ja kulttuurisessa yhteiskunnassa hyvässä yhteydessä muihin kulttuureihin. 2) Saamelaisalueesta on kehittynyt elinvoimainen, tunnettu ja omaleimainen alue, joka houkuttelee kilpailukykyisillä elinolosuhteillaan erityisesti saamelaisnuoria asettumaan kotiseudulleen ja yhä enenevässä määrin palaamaan sinne. 3) Saamelaisalue tarjoaa runsaasti työpaikkoja saamen kielen taitoiselle väestölle, erityisesti nuorille. Saamelaiset harjoittavat perinteisiä elinkeinojaan kestävän kehityksen pohjalta oikeudellisesti ja taloudellisesti turvattuna. Suuri osa saamelaisista hankkii toimeentulonsa myös nk. uudenaikaisissa ammateissa. Yhdistelmäelinkeinot ovat yleisiä. 4) Saamen kieltä käytetään tasavertaisesti suomen kielen rinnalla kaikilla elämänalueilla. 5) Yhteistyö naapurimaiden saamelaisten kanssa on vahvaa ja luontevaa. 2.4. Strategiset tavoitteet ja painopistealueet 1) Saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamisen edellytyksiä turvataan ja kehitetään. 2) Saamelaisten omaehtoista ja omaan kulttuurin pohjautuvaa yrittäjyyttä, yritystoimintaa ja innovaatioiden kehittämistä sekä erityisesti perinteiseen tietämykseen nojaavaa osaamista tuetaan ja kehitetään. 3) Saamelaislasten ja nuorten viihtymisen edellytyksiä ja yleisiä elinoloja kehitetään saamelaisalueella ja heidän saamelaista identiteettiään ja kulttuuriaan tuetaan. 4) Saamelaisen käsityön, taiteen ja kulttuurielämän toimintaedellytyksiä parannetaan. 5) Saamelaista informaatiotekniikkaa ja toimintaa sekä saamelaista mediaa ja elokuvatuotantoa vahvistetaan ja kehitetään. 6) Saamen kielen käyttöä ja asemaa palveluissa, koulutuksessa, hallinnossa ja viestintävälineissä vahvistetaan ja saamen kieltä kehitetään vastaamaan nykyyhteiskunnan tarpeita.
10 7) Opetuksen saamelaista sisältöä kehitetään esi- ja perusopetuksessa sekä toisen asteen koulutuksessa. Saamen kieleen ja kulttuuriin pohjautuvaa korkean asteen koulutusta ja tutkimusta kehitetään saamelaisista lähtökohdista. 8) Saamelaisten hyvinvointipalveluita kehitetään oman kielen ja kulttuurin perustalta. 9) Saamelaisten tunnettavuutta Suomen ja Euroopan unionin ainoana alkuperäiskansana lisätään.
11 3. TOIMINTALINJAT JA TOIMENPIDEKOKONAISUUDET 3.1. Kärkihanke saamelaiskulttuurikeskus osatoimintoineen Inarin kirkonkylään suunnitellun saamelaiskulttuurikeskuksen tarkoituksena on osaltaan luoda saamelaisille paremmat edellytykset omaehtoisesti ylläpitää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan, elinkeinotoimintaansa, hoitaa ja kehittää kulttuuri-itsehallintoaan sekä tukea saamelaisten yleisten elinolojen kehitystä. Tarkoituksena on myös parantaa mahdollisuuksia levittää ja saada tietoa saamelaisista alkuperäiskansana. Kulttuurikeskukseen tulisi toimitilat Saamelaiskäräjille ja eräille muille hallinnollisille toiminnoille sekä tilat saamelaista kulttuuri- ja elinkeino- sekä opetus- ja tutkimustoimintaa varten. Uusina, pysyvinä toimintoina kulttuurikeskukseen perustettaisiin alkuperäiskansojen elokuvakeskus, saamelaismusiikin keskus, Inarin saamelaiskirjasto ja saamelainen lastenkulttuurikeskus. Kulttuurikeskuksessa harjoitettaisiin myös saamelaista opetus- ja tutkimustoimintaa Saamelaisalueen koulutuskeskuksen johdolla. Lisäksi keskukseen on suunniteltu 250-paikkainen auditorio. Nämä eri osatoiminnot yhdessä muodostavat toimivan ja ehjän kokonaisuuden. Kulttuurikeskuksen laajuus on 3 580 hyöty m²:ä ja kustannusarvio n. 11 miljoonaa euroa. Keskuksen keskeisimmät käyttäjät olisivat Saamelaiskäräjät ja Saamelaisalueen koulutuskeskus. Muita käyttäjiä olisivat Inarin kunta, Lapin lääninhallitus ja eräät saamelaisyhdistykset. Tilojen suunnittelussa on erityisesti kiinnitetty huomiota niiden monikäyttöisyyteen ja muunneltavuuteen. 3.2. Elinkeinotoiminnan ja yrittäjyyden edistäminen 3.2.1. Saamelaisten perinteiset elinkeinot Saamelaisten kotiseutualueen elinkeinotoiminta perustuu luonnon ja luonnonvarojen kestävän käytön ja hoidon menetelmiin. Tavoitteena on, että luonnon vuotuinen tuottokyky ja monimuotoisuus ja luonnonrauha, tunturin, metsämaan, soiden, maaperän ja vesien osalta säilyy hyvänä, mikä luo edellytykset saamelaisten perinteisten ja uusien elinkeinojen harjoittamiselle ja kehittämiselle. Poronhoitoa, kalastusta, metsästystä ja pienimuotoista maataloutta sekä luonnontuotteiden jatkojalostusta ja markkinointia kehitetään tukemalla
12 saamelaisia poronhoitajia ja kalastajia ja saamelaisia maatalouden harjoittajia. Erityisesti saamelaisia nuoria pyritään saamaan näiden elinkeinojen harjoittajiksi tukitoimin. Poronhoidon, kalastuksen ja muun alkutuotannon tuotteiden jalostusta ja markkinointia kehitetään yksityisten tai yritysten puitteissa. Tuettavilla hankkeilla pyritään aikaansaamaan tilanne, jossa työllisyystilanne paranee saamelaisalueella muuttoliike kääntyy positiiviseksi nuoret jatkavat perinteisissä ammateissa poro- ja muiden luonnontuotteiden saatavuus ja kysyntä kasvaa yritysten lukumäärä kasvaa ja elinkeinorakenne monipuolistuu. Poronhoito Tavoitteena on tukea ja kehittää poronhoitoa sitä harjoittavien talouksien täyden toimeentulon perustana. Poronhoito nähdään saamelaisena elämänmuotona, johon liittyy lihantuotannon lisäksi koko elämänpiiri kuten sosiaaliset suhteet, asuminen, kulkeminen, luontoympäristön tuntemus, perinteinen tietämys, luonnonkäyttö ja saamelaisten käsityöt. Saamelaisten tulee itse olla kehittämässä poronhoitoa laaja-alaisesti lähtien aina poronhoidon hallinnosta ja rahoituksesta itse käytännön poronhoitotyöhön jatkuen poronlihan jalostukseen ja markkinointiin. poronlihan jatkojalostus siten, että se on mahdollisimman lähellä tuottajia. Tuetaan joko suoraan poronhoitajien pienimuotoisia tai paliskuntien ja/tai poronhoitajien yhteisiä jalostuslaitoksia saamelaisalueen paliskuntia tai saamelaisia poronhoitajia tuottajajärjestön muodostamiseksi poronlihan jakelu ja markkinointi. Porotuotteet markkinoidaan alkuperäismerkinnöin luonnonmukaisina tuotteina (alkuperäiskansaruoka) poronhoidon hallinnon kehittäminen tutkimustoiminta ja projektit, jotka edistävät poronhoitoa erilaiset poronhoitoon liittyvät koulutushankkeet
13 Kalastus ja metsästys Tavoitteena on tukea kalastusta ja metsästystä osana saamelaisten yhdistelmäelinkeinotoimintaa, tukea luonnontuotteiden jatkojalostusta ja markkinointia sekä kehittää monialaelinkeinonharjoittamista saamelaisalueella. kalastuselinkeino ja kalojen jatkojalostus kunkin alueen erityispiirteet huomioon ottaen kalastusmatkailu riekonpyynti saamelaisalueen luonnontuotteiden, kuten marjojen, sienien jne. talteenotto ja niiden jatkojalostus sekä markkinointi kala- ja riistakantojen, vesistöjen ja riistaeläinten elinympäristön hoito kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti luontaiselinkeinojen harjoittajien toimeentulon kehittämiseen liittyvää koulutus, tutkimus ja yritysneuvonta Pienimuotoinen maatalous Tavoitteena on tukea saamelaisalueella harjoitettavaa maataloutta ja edistää sen elinvoimaisuutta ja kehittää sitä saamelaisalueen olosuhteisiin sopivana elinkeinona. maatalouden elinkelpoisuutta saamelaisalueella edistävät hankkeet koulutus- ja kehitystoiminta Saamenkäsityöt Tavoitteena on tukea saamelaisen perinteisen käsityön elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä sekä käsityötaidon siirtymistä sukupolvelta toiselle. Saamenkäsityön toimintaedellytyksiä kehitetään siten, että ne luovat pohjan yrittäjyyden ja työllisyyden parantamiseen. saamenkäsitöiden ja tarve-esineiden tuotanto ja markkinointi
14 käsityöyrittäjyys saamelainen muotoilu ja taidekäsityö materiaalien saatavuus, esikäsittelyprosessit ja välivarastointi tuotekehittely ja innovatiiviset työmenetelmät saamelaisperinteen pohjalta informaation levittäminen koulutus- ja kehitystoiminta 3.2.2. Yritystoiminta ja yrittäjyys Tutkimustoiminta ja yritysympäristön kehittäminen Tavoitteena on tukea ja kehittää nykyisiä ja uusia yrityksiä hyödyntämällä perinteistä saamelaista tietämystä ja uutta teknologiaa. Tavoitteena on parantaa yritysten henkilöstön osaamista, lisätä aloittavien yrittäjien valmiuksia sekä järjestää neuvonta- ja tietopalveluja. Lisäksi tuetaan yhteistyötä ja klusteroitumista edistäviä toimintatapoja yritysten, oppilaitosten ja muiden organisaatioiden kesken. yritystoiminnan aloittaminen ja neuvonta yrittäjien ja henkilöstön osaamisen kehittäminen uuden teknologian käyttöönotto tutkimustiedon hyödyntäminen yritystoiminnassa kulttuuripalvelujen tuotanto ja kulttuuriyrittäjyys yrittäjäkoulutus saamelaiskulttuuriin perustuva uudentyyppinen yrittäjyys yritysten ja organisaatioiden yhteistyö Matkailu Tavoitteena on kehittää saamelaista matkailuelinkeinoa Saamelaisten kestävän kehityksen ohjelman periaatteiden mukaisesti saamelaisten oman kulttuurin ja sen perinteisen tietämyksen ja osaamispääoman perustalta. Matkailu nähdään merkittävänä keinona alueiden työllisyyden ja taloudellisen kehityksen turvaamisessa sekä kulttuurikohteiden säilyttämisessä ja elävöittämisessä. Tavoitteena on edistää matkailua pieniin volyymeihin perustuvana ja mahdollisuuksien mukaan perinteisiä saamelaiselinkeinoja täydentävänä
15 elinkeinona (yhdistelmäelinkeinot). Lisäksi panostetaan erityisesti aidon ja korkealaatuisen saamelaisen luonto- ja kulttuurimatkailun kehittämiseen sekä luodaan matkailun saamelainen tuotemerkki. Matkailun kehittyminen tarjoaa monille saamelaisille toimeentulon ja elämisen edellytyksiä kotiseudullaan. ainutlaatuiset ja innovatiiviset saamelaiskulttuuriin perustuvat matkailutuotteet matkailuyritysten tuotekehitys- ja markkinointiverkosto saamelaisen matkailutuotemerkin luominen ja lanseeraus (tunnetuksi tekeminen) luonto- ja kulttuurimatkailu ekomatkailu matkailu saamelaisten kulttuuritapahtumien kanssa rinnakkain Informaatio ja mediat Tavoitteena on edistää ajantasaisen ja oikean tiedon tuottamista ja levittämistä sekä vahvistaa saamen kielen asemaa uuden teknologian avulla. Lisäksi tavoitteena on saamelaiskulttuurin taltioinnin, levittämisen ja esittämisen tehostaminen. Saamelaiskulttuurin tunnettavuuden lisääminen maailmalla ja informaation levittäminen omassa ympäristössä edellyttää eri alojen osaajien yhteistyön kehittämistä. Eri kulttuurialojen asiantuntijoiden kouluttautuminen ja verkostoituminen luo edellytykset saamelaisten av-kulttuurituotteiden tuotantojärjestelmien kehittämiselle. uusien teknologioiden kehittäminen ja käyttöönotto tallennus-, esitys- ja levitystoiminta tekijänoikeuksien valvonta saamenkieliset tv-ohjelmat saamelainen elokuvatuotanto saamelainen uusmediatuotanto TV-, elokuva- ja mediakoulutus erityisesti lapsille suunnatut saamenkieliset av-tuotteet
16 Muu yritystoiminta Tavoitteena kannustaa yrittäjiä yhteistyöhön ja monialayrittäjyyteen. Tavoitteena on myös tuotannon ja markkinoinnin tehostaminen sekä uuden teknologian monipuolinen hyödyntäminen ja kansainvälisen toiminnan tehostaminen. Lisäksi tavoitteena on tukea laaja-alaisesti mm. poro- ja kalatalousyrittäjyyttä, luontaistuoteyrittäjyyttä, elintarvikeyrittäjyyttä, pienimuotoista puualanyrittäjyyttä, vaate- ja tekstiiliyrittäjyyttä sekä muotoiluyrittäjyyttä ja kulttuuriyrittäjyyttä. Lisäksi tuetaan kaikenlaista alihankintatoimintaa. yritysten perustaminen yritysverkostot monialayrittäjyys kulttuuriyrittäjyys pienimuotoinen luonnonvarojen hyödyntäminen yritystoiminnassa yritysten kansainvälinen toiminta Uudet teknologiat Tavoitteena on kehittää saamelaiseen elinkeinotoimintaan liittyviä uusia teknologioita sekä muita teknisiä ja taloudellisia sovelluksia, joilla saavutetaan mm. kilpailu- ja kustannusetuja, pienennetään maantieteellisten etäisyyksien haittoja ja lisätään tuotteiden ja palveluiden saatavuutta. digitaalisen tiede- ja taidekeskuksen aikaansaaminen saamelaisen informaatiokeskuksen aikaansaaminen kylmänalueen teknologia poro- ja kalatalouden teknologia lumiteknologiaa vesiteknologiaa jääteknologiaa
17 3.3. Osaaminen ja innovaatioiden edistäminen Tavoitteena on integroida saamelaisten perinteinen osaaminen osaksi modernia yhteiskuntaa. Saamelaisten omille instituutioille on turvattava mahdollisuus osallistua tämän kehityksen ohjaamiseen tavalla, joka on niiden itsensä havaitsemien, tunnistamien ja määrittelemien tarpeiden ja pyrkimysten mukainen. Saamen kieli ja kulttuuri liittyvät tiiviisti yhteen ja ovat perustana uusille innovaatioille. Kieli ja kulttuuri kuljettavat mukanaan sukupolvelta toiselle välittyvää tieto-taitoa, jonka hyödyntäminen koulutuksessa, tutkimuksessa ja tuotekehittelyssä rikastuttaa sekä saamelaista että laajempaa yhteisöä. tta edistää erityisesti Inariin suunniteltu saamelaiskulttuurikeskus, joka on koko saamelaisalueen kehitystä tukeva ja suuntaava vetovoimainen hanke. Kulttuurikeskuksen tavoitteena on luoda saamelaisille paremmat edellytykset omaehtoisesti ylläpitää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan, elinkeinotoimintaansa, hoitaa ja kehittää kulttuuri-itsehallintoaan sekä tukea saamelaisten yleisten elinolojen kehitystä. Tarkoituksena on myös parantaa mahdollisuuksia levittää ja saada tietoa saamelaisista alkuperäiskansana. 3.3.1. Saamen kieli Alkuperäiskansan oman kielen ja kulttuurin säilyminen ja kielen käyttömahdollisuuksien vahvistaminen kaikilla elämän alueilla on elintärkeää saamelaisten tulevaisuuden kannalta. Kaikki saamen kielet ovat uhanalaisessa asemassa eivätkä saamelaisten kielelliset oikeudet toteudu samalla tasolla kuin pääväestön. Oma kieli on kulttuurin keskeisin tunnusmerkki ja sen säilyminen ja kehittyminen luo edellytyksiä sille, että saamelaiset voivat säilyä omana kansanaan myös tulevaisuudessa. Tavoitteena on tukea saamen kielen säilymistä, kehittymistä ja siirtämistä uudelle sukupolvelle saamen kielen käyttämistä luonnollisena ja näkyvänä osana kaikkia elämänalueita saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumista saamen kieleen liittyvää koulutusta, tutkimusta, kielenhuoltoa ja saamenkielisten palveluiden kehittämistä pohjoismaista saamen kieliyhteistyötä
18 Tuettavilla hankkeilla pyritään aikaansaamaan tilanne, jossa saamen kieli toimii luonnollisena kommunikoinnin välineenä eri sukupolvien kesken perheissä, lähiyhteisöissä ja koko saamelaisyhteisössä saamen kieltä käytetään laajasti kaikessa viestinnässä (sähköinen ja muu media) saamen kielen opetuksessa on käytössä uuden teknologian ja nykyaikaisen yhteiskunnan tarpeita vastaavaa tasokasta oppimateriaalia saamen kielenhuolto on järjestetty siten, että se on helposti kaikkien saatavilla tietoa saamen kielen asemasta ja vanhempien kotikieltä ja lasten opetuskieltä koskevien ratkaisujen pitkälle tulevaisuuteen ulottuvasta merkityksestä on kaikkien saatavilla kielipesäverkostot ja muut kielenelvytyshankkeet kielenelvytykseen liittyvät koulutushankkeet kaksikielisyyttä ja kielen asemaa koskevat neuvonta- ja tiedotushankkeet opettajakoulutuksen kehittämiseen liittyvät hankkeet saamen kielen tutkimukseen liittyvät hankkeet saamen kielenhuoltoon liittyvät hankkeet saamen kielen käytön edistämiseen eri elämänaloilla liittyvät hankkeet (eri alojen sanasto- ja terminologiahankkeet, saamenkielisen median kehittämiseen liittyvät hankkeet) saamen kielilain toteuttamista tukevat hankkeet saamenkielisen kulttuuriperinnön dokumentointiin ja tallentamiseen liittyvät hankkeet yhteissaamelaisen sanasto- ja tekstitietokannan kehittämiseen liittyvät hankkeet uuden kieliteknologian hyväksikäyttämiseen saamen kielen kehittämisessä liittyvät hankkeet saamen kielen näkyvyyden lisäämistä yhteiskunnassa toteuttavat hankkeet 3.3.2. Koulutus ja tutkimus Tavoitteena on tukea saamen kielen, kulttuurin ja identiteetin jatkuvuutta ja elinikäistä oppimista saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen saavutettavuutta pohjoismaista opetusalan yhteistyötä saamelaisiin elinkeinoihin ja yritystoimintaan liittyvää koulutusta
19 saamelaisalueella järjestettävää korkean asteen opetusta monitieteellistä saamelaiseen perinteiseen tietämykseen perustuvaa tutkimustoimintaa Tuettavilla hankkeilla pyritään aikaansaamaan tilanne, jossa perheet ja oppilaitokset toimivat läheisessä yhteistyössä saamen kielen ja kulttuurin siirtämisessä uudelle sukupolvelle on turvattu tekniset, taloudelliset ja hallinnolliset edellytykset saamen kielen, kulttuurin ja saamenkielisen opetuksen antamiseen riippumatta opetusryhmien sijainnista saamelaisille on tarjolla uuden teknologian mahdollistamaa elinkeinoihin ja yritystoimintaan liittyvää monimuotokoulutusta saamelaisille on tarjolla korkeakoulutasoista opetusta omalla alueellaan saamelaiset harjoittavat tutkimustoimintaa omista lähtökohdistaan uuden teknologian soveltaminen koulutukseen em. aloilla saamen kielen ja kulttuurin elvyttämiseen liittyvät hankkeet (kodin, koulun, lähiyhteisön, eri ikäryhmien ja sukupolvien tai eri maissa asuvien saamelaisten yhteistyönä) saamen kielen ja saamenkielisen virtuaaliopetuksen edellytysten luomiseen liittyvät hankkeet (oppimateriaalin valmistaminen, oppimisympäristöjen rakentaminen etäopettajien kouluttamiseen ja digimateriaalien valmistamiseen liittyvät koulutushankkeet, virtuaaliopetuksen tarveselvitykset, virtuaaliopetukseen liittyvä tiedotustoiminta, virtuaaliopetukseen liittyviin hallinnollisiin ratkaisuihin liittyvät selvitykset, selvitykset pohjoismaisista yhteistyömahdollisuuksista) saamelaiseen elinkeino- ja yritystoimintaan liittyvät, erityisesti uutta teknologiaa käyttävät tai monimuoto-opetuksena järjestettävät koulutushankkeet saamelaisiin taiteisiin ja uuteen muotoiluun liittyvät koulutushankkeet saamelaisen korkean asteen koulutuksen kehittämishankkeet saamelaiset tutkimushankkeet 3.3.3. Kulttuuri Tavoitteena on kehittää saamelaisalueelle viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyössä luovan osaamisen tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen keskittyviä saamelaiskulttuurin innovaatiohautomoverkostoja. Lisäksi tuetaan kulttuurisidonnaisen yritys- ja palvelutoiminnan kehittymistä saamelaisalueella koulutus-, tutkimus- ja yritystoiminnalla.
20 Saamelaisalueen innovaatio- ja osaamisverkostot vahvistavat edellytyksiä alue- ja paikallistason toimijoiden välisen raja-alueyhteistyön kehittämiseksi ja kansainvälisen toiminnan lisäämiseksi. Tavoitteena on myös suunnitella ja toteuttaa harvaanasutuille alueille strateginen innovaatiojärjestelmä, joka soveltuu alkuperäiskansan kulttuurin säilyttämiseen ja hyödyntämiseen ja toisaalta sen integroitumiseen modernin yhteiskunnan osaksi. Innovaatiojärjestelmä keskittyy kulttuurien ydinarvojen (=kulttuuriperinteen) ilmentymien tunnistamiseen, säilyttämiseen sekä edelleen kehittämiseen nyt ja tulevaisuudessa. Saamelaisilla ydinarvoilla tässä tarkoitetaan saamelaisuuden ulkoisia ja sisäisiä ilmentymiä, esim. joikuperinne saamelainen taide saamen kieli kertomaperinne pukuperinne ja käsityöt kulttuurisine koodeineen perinteinen luonnonvarojen käyttö elinkeinot perinteinen luontosuhde nk. hiljainen tieto perinteisen tiedon kerääminen ja tallentaminen kulttuuriperinnön turvaaminen itsehallinnon perustalta kulttuurituotannon ja -yrittäjyyden edistäminen taide- ja kulttuuritapahtumat konsertit ja muut musiikkitapahtumat näyttelytoiminta taiteilijoiden työtilat ja -välineet uusien teknologioiden hyödyntäminen digitaalinen julkaisutoiminta lasten- ja nuorten taide- ja kulttuurihankkeet yhteistyöverkostojen muodostaminen 3.4. Hyvinvointipalvelujen kehittäminen Tavoitteena on kehittää saamelaisista lähtökohdista hyvinvointipalveluja sekä niihin liittyvää tutkimusta, koulutusta ja arviointia. Näitä palveluja kehitetään erityisesti saamelaisalueella. Saamelaisväestölle turvataan yhdenvertaiset mahdollisuudet saada korkeatasoisia sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erityisperuspalveluja.
21 Valtakunnallisissa sosiaali- ja terveysohjelmissa ja -hankkeissa huomioidaan saamelaisväestön erityistarpeet. Tavoitteena on saada eri sosiaali- ja terveysalan ohjelmiin saamelasiosiot erillisinä hankkeina. Tavoitteena on tukea sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuutta ja laadun edistämistä, saamelaisen varhaiskasvatuksen kehittämistä saamelaisperheiden hyvinvointia saamelaisvanhusten palvelujen kehittämistä saamenkielisen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuutta ja osaamista saamen kielissä ja kulttuurissa saamelaisten työttömyyteen liittyvän syrjäytymiskehityksen ehkäisyä saamelaisväestölle suunnattua ennalta ehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa saamelaista päihdetyötä perus- ja erikoispalveluiden saatavuutta parantavien teknologiapalveluiden kehittämistä saamelaisten vapaaehtoisjärjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä alkuperäiskansojen kansainvälisen yhteistyön tiivistämistä pohjoismaista sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yhteistyötä Tuettavilla hankkeilla pyritään aikaansaamaan tilanne, jossa saamenkielisillä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkailla ja potilailla, erityisesti ikääntyvillä, on mahdollisuus saada saamenkielisiä palveluita saamelaisvanhuksilla on mahdollisuus elää elämänsä omassa kulttuuriyhteisössään saamelaisille suunnatut sosiaali- ja terveyspalvelut ovat samaa tasoa valtaväestön palvelujen kanssa saamelaista varhaiskasvatusta toteutetaan saamelaisten arvojen pohjalta omaishoidon tukijärjestelmää kehitetään osana saamelaisväestölle suunnattuja palveluja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön osaaminen saamen kielessä ja kulttuurissa lisääntyy kynnys hakea päihdehuollon palveluja madaltuu saamelaisväestölle kehitetään ohjaus- ja neuvontapalveluita, mm. etä- ja verkkopalveluina saamelaisväestölle suunnatut hyvinvointipalvelut järjestetään kokonaisvaltaisesti ja lähipalveluina saamelainen hyvinvointistrategia 2015 hanke saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämis- ja tutkimusyksikön käynnistäminen
22 saamelaisen perhekeskustoiminnan käynnistäminen saamelaisen varhaiskasvatuksen kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon erityisryhmille suunnatun materiaalin tuottaminen sosiaali- ja terveysalan saamenkielisen tiedotusmateriaalin kehittäminen saamelaisväestölle suunnattujen pienimuotoisten yksityisten hoiva- ja kotipalveluyritysten perustaminen saamelaisväestön sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisevään työhön liittyvät hankkeet vanhusten koti- ja laitospalvelujen ja omaishoidon kehittäminen saamelaisen päihdeohjelman laatiminen ja sen toteuttamista tukevat hankkeet saamelaisten perinteisten elinkeinojen piirissä työskentelevien sosiaaliturvajärjestelmän kehittäminen saamelaisten kuntoutus- ja liikuntapalvelujen kehittäminen saamelaisten työttömyyteen liittyvän syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvät hankkeet saamelainen hyvinvointiasiamiestoiminta saamelaiskulttuuriin liittyvän sosiaali- ja terveysalan yritystoiminnan käynnistäminen saamelaisten vapaaehtoisjärjestöjen kanssa tehtävät yhteistyöhankkeet ***********