/06/2007

Samankaltaiset tiedostot
Dnro 2975/06/2008

/06/2006

Dnro 2922/031/2009

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan TAE 2017

Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TULOSTAVOITTEET JA NIIDEN EDELLYTTÄMÄT TOIMENPITEET VUODELLE 2010

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus

EKTR toteutuminen ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat Taina Vesanto

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Kalatalouspalvelut. 2. vaihe

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TULOSTAVOITTEET JA NIIDEN EDELLYTTÄMÄT TOIMENPITEET VUODELLE 2007

/041/2009 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TULOSTAVOITTEET JA NIIDEN EDELLYTTÄMÄT TOIMENPITEET VUODELLE 2009

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

30. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu

Maaseudun kehittämisohjelma

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää

Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Maaseudun kehittämisohjelma

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Keski-Suomi Mahdollisuuksien maakunta

30 vuotta maaseudun yritysrahoitusta Maaseudun yritysrahoituksen tulevaisuus Juhlaseminaari Lahden Sibelius-talolla

Maaseutuohjelman tulevaisuus

Julkisen riistakonsernin strategia

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma

Maakuntauudistuksesta sekä muuta ajankohtaista

EU:n Luomusäädösten uudistus Perusasetus 848/2018. Periaatteet, artiklat 5-8

Missä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Maaseudun kehittämisohjelma Tavoitteista tuloksiin

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus

Strateginen näkökulma tilusjärjestelyihin. Jere Rajalin / Maa- ja metsätalousministeriö Tilusjärjestelyseminaari / Sievi

Kalatalouden innovaatiopäivät , Vantaa

Vaikuttavuus ja tuloksellisuus hallintaan, Case: Maanmittauslaitos. Solitan aamiaisseminaari Matti Hyytinen

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö

10. Maaseudun kehittäminen

Maakuntien tehtäväsiirrot ja valtionhallinnon muutokset uudistuksen rakennuspalikat

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi MTT ja VATT

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan TAE 2018

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen

Maatalouden investointien rooli maaseudulla

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

30. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM TUTKAS

Yleistä maaseutuohjelmasta

Luonnonvarojen kestävä käyttö Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Uusi ohjelmakausi

Turvallisen ruoan ja kestävän hyvinvoinnin tulevaisuus tehdään nyt! Strategia

Geenitekniikka säädeltyä

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

Tulosohjausverkoston tapaaminen Pasi Valli

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Ensikosketus metsälakiin - mitä lakiuudistuksella tavoitellaan

Maaseudun kehittämisohjelma

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

MTT:n strategia vuoteen 2015

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Evira Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö

Vesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan

Hallintokuviot uusiksi, mitä nyt tiedetään?

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Maaseudun kehittäminen

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM

Hannu Linjakumpu Lapin ELY-keskus

Ajankohtaista YM:ssä Sonja Pyykkönen

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

Miten Evira ottaa huomioon Suomen kierrätystavoitteen? ylitarkastaja Olli Venelampi, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala

Valtakunnallisen viestintäyhteistyön voima Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö

Transkriptio:

28.12.2007 3488/06/2007 Jakelun mukaan Viite Valtion talousarvio 2008 ja asetus valtion talousarviosta, 11 Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TOIMIALAN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET SEKÄ HALLINNONALAN TOIMINNALLISEN TULOKSELLISUUDEN TAVOITTEET JA NÄITÄ TUKEVAT TOIMENPITEET VUODELLE 2008 Maa- ja metsätalousministeriö on jakanut toimialansa seuraaviin politiikkasektoreihin: 1) maaseudun kehittäminen, 2) maatalous, 3) elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu, 4) kala-, riistaja porotalous, 5) vesitalous, 6) metsätalous sekä 7) kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri. Yleistavoitteena on uusiutuvien luonnonvarojen kestävä, monipuolinen ja turvallinen käyttö sekä maaseudun elinvoimaisuus. Keskeiset toimialan ja politiikkasektoreiden toimintaympäristön kuvaukset on esitetty valtion vuoden 2008 talousarvioesityksen pääluokan 30 selvitysosassa. Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa vuoden 2008 talousarvioesityksen mukaisesti seuraavat toimialansa yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ja hallinnonalan toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet. Lisäksi ministeriö vahvistaa niitä tukevat toimenpiteet. Tavoitteet tulee ottaa huomioon virastojen ja laitosten tulostavoitteissa. 1 YHTEISKUNNALLISET VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMISTA TUKEVAT TOIMENPITEET POLITIIKKASEKTOREITTAIN VUONNA 2008 Maaseudun kehittäminen 1. Ensisijaisena tavoitteena on maaseudun elinvoiman säilyminen kestävällä tavalla. Erityinen haaste on harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehityksen tasapainottaminen, työllisyyden parantaminen ja elinkeinotoiminnan monipuolistaminen. Tähän vaikutetaan tukemalla maaseutualueiden tasapainoista kehitystä suhteessa koko maan kehitykseen ja kehittämällä maaseutua kilpailukykyisenä asuinympäristönä, yritysten sijoituspaikkana ja asukkaiden työllistäjänä. a) Valmistellaan hallinnonalan aluepoliittinen strategia. b) Toteutetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 sekä seurataan ja arvioidaan sen toteutumista.

2 c) Suljetaan ohjelmakauden 2000 2006 tavoite 1-ohjelmat sekä Leader+ ja Interreg IIIyhteisöaloiteohjelmien maaseudun kehittämistoimet. d) Linjataan ja toteutetaan kansallista maaseutupolitiikkaa. Tunnusluvut / maaseudun kehittäminen 2002 Väkiluvun muutos (%) 2003 2004 2005 Harvaan asuttu maaseutu -1,31-1,16-1,05-1,09-1,27 Ydinmaaseutu -0,39-0,30-0,10-0,20-0,16 1). 2006 1) 2007 2008 Hidastuu Maatalous 2. Tavoitteena on maataloustuotannon jatkuminen koko Suomessa ja maatalouden kannattavuuden turvaaminen. a) Valmistellaan maatalouden viljelijä- ja markkinatukijärjestelmien uudistuksia. b) Käynnistetään maatalouden rakennetukiuudistuksen toteutus. 3. Tavoitteena on kotimaisen elintarvikeketjun tarvitseman laadukkaan raaka-aineen tuottaminen. a) Jatketaan elintarviketalouden laatustrategian toteuttamista. b) Laaditaan suomalaisen ruoan edistämisohjelma ja käynnistetään sen toteuttaminen. c) Edistetään vilja-alan toimintaa. 4. Tavoitteena on maataloustuotannon ravinnekuormituksen vähentäminen. a) Toteutetaan maatalouden ympäristötukijärjestelmää ja laaditaan uusia kohdennettuja ympäristötuen toimenpiteitä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan. b) Käynnistetään maatalouden vesiensuojelutoimenpiteisiin liittyviä tutkimus- ja selvityshankkeita. 5. Tavoitteena on myös maatalousperäisen bioenergiatuotannon lisääminen. a) Käynnistetään uuden bioenergian avustusjärjestelmän toteutus. b) Käynnistetään bioenergiatuotannon tutkimus- ja kehittämishankkeita sekä yritysrahoitus.

3 Tunnusluvut / maatalous 2003 2004 2005 2006 2007 2008 1. Maatalouden kannattavuuden turvaaminen Maataloustulo (kokonaistasolla), milj. euroa 1 121 1 068 975 900 960 ennallaan Maataloustulo euroa/tila 22 579 20 350 18 700 20 300 23 600 nousee Kirjanpitotilojen työansio euroa/tunti 1) 4,1 3,4 3,4 3,7 3,7 nousee Kannattavuuskerroin 2) 25 %:lla tiloista yli 0,73 0,72 0,67 0,73 0,73 nousee 25 %:lla tiloista alle 0,21 0,20 0,09 0,24 0,24 nousee 2. Raaka-aineiden tuottaminen Omavaraisuus % maito, neste 111 109 106 105 105 105 liha 106 105 105 105 105 105 kananmunat 116 119 119 116 114 112 ruis 75 62 32 57 70 80 3. Ravinnekuormituksen vähentäminen Valtakunnallinen typpitase, kg N/ha 3) 56 52 <53 <52 <51 <50 Valtakunnallinen fosforitase, kg P/ha 3) 10,9 10,5 <10,2 <9,9 <9,6 <9,3 Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia hiilidioksidia/ekvivalenttia 7,5 <7,4 <7,4 <7,3 <7,3 <7,2 4. Bioenergiatuotannon lisääminen Energiakasveilla % pellosta 0 0,2 0,4 0,7 1,2 1,3 1) Työtuntiansio lasketaan vähentämällä kokonaistuotosta kaikki kustannukset (sisältää oman pääoman 5 % korkovaatimuksen) ja jakamalla saatu euromäärä tehdyillä työtunneilla. Kirjanpitotilojen työtuntiansio on MTT:n ennuste vuodelle 2006 ja 2007. 2) Kannattavuuskerroin osoittaa, kuinka suuri osa oman työn palkkavaatimuksesta ja oman pääoman korkovaatimuksesta on saavutettu. Esim. vuosina 2005 oman työn palkkavaatimus oli 12,3 euroa tunnilta ja oman pääoman korkovaatimus oli 5 prosenttia. Seurataan kannattavuuskirjanpitotilojen osalta. 3) Typpi- ja fosforitase kuvaavat peltohehtaarille käytetyistä panoksista tulevien ja lopputuotteisiin sitoutuneiden ravinnemäärien erotusta. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu 6. Eläinten ja kasvien terveys sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu säilyy edelleen hyvänä. a) Vahvistetaan pellolta pöytään valvontaketjua ja kohdennetaan valvontaa riskinarvioinnin perusteella. b) Kehitetään varautumista tarttuvien eläintautien varalta kansainväliset riskit huomioonottaen painopisteen ollessa ennaltaehkäisyssä.

4 c) Kehitetään varautumista vaarallisten kasvintuhoojien varalta. d) Varmistetaan sisämarkkinakaupan ja EU:n ulkopuolisista maista tapahtuvan tuonnin ja EU:n ulkopuolelle tapahtuvan viennin valvonnan toimivuus. 7. Eläinten hyvinvointi paranee. a) Eläinsuojeluvalvonnan toimivuutta parannetaan ja ryhdytään toimenpiteisiin tuotantoeläinten hyvinvointistrategian toteuttamiseksi. b) Kehitetään koe- eläintoimintaa ja edistetään vaihtoehtomenetelmiä. 8. Elintarvikevälitteiset ja eläinten ja ihmisten välillä leviävät tautitapaukset vähenevät ja vieraiden aineiden esiintyminen elintarvikkeissa pysyy nykyisellä hyvällä tasolla. a) Zoonoosikeskuksen toiminta vakiinnutetaan Elintarviketurvallisuusviraston ja Kansanterveyslaitoksen yhteistyönä. b) Elintarvikevalvontaa kehitetään valtioneuvoston periaatepäätöksen ja kunta- ja palvelurakennehankkeen mukaisesti. c) Elintarviketurvallisuusselonteon tavoitteista laaditaan toimenpideohjelma. 9. Alkuperää ja tuotantotapaa sekä elintarvikkeiden ravitsemuksellista laatua koskevat merkinnät ovat luotettavia. a) Elintarvikeketjuun luodaan jäljitettävyysjärjestelmiä ja jäljitettävyyttä koskevaa sääntelyä tarkennetaan ja kehitetään elintarvikkeiden laatumerkintäjärjestelmä. b) Varmistetaan kuluttajan riittävä tiedon saanti elintarvikkeiden ravitsemuksellisista ominaisuuksista. c) Luonnonmukaisen tuotannon valvontaa kehitetään. 10. Muuntogeenisten tuotteiden käyttöönotto on hallittua. a) Muuntogeenisten tuotteiden hyväksymisprosessit ovat avoimia ja uusista hakemuksista tiedotetaan yleisölle. b) Huolehditaan tavanomaisen viljelyn, luomuviljelyn ja muuntogeenisten kasvilajikkeiden viljelyn rinnakkaiselon edellytyksistä.

5 Tavoitteiden kehitystä kuvaavat avainmittarit ja tunnusluvut / elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Avainmittari 2006 2007 Tavoite 2008 Tavoite 2012 Vaarallisia tai helposti leviäviä eläintauteja 12 vähentyvä vähentyvä ei lainkaan Uusia vaarallisia kasvintuhoojia pysyvästi ei lainkaan ei lainkaan ei lainkaan ei lainkaan Todetut elintarvikevälitteiset tautitapaukset ihmisillä yleisimmät tartunnanaiheuttajat 6 816 kpl vähentyvä -3 % -7 % vakavimmat tartunnanaiheuttajat 60 kpl vähentyvä -3 % -7 % Salmonellan esiintyvyys elintarviketuotantoeläimissä ja elintarvikkeissa, % <1 <1 <1 <1 elintarviketuotantoeläinten rehuissa 1 ei lainkaan ei lainkaan ei lainkaan Eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvonnassa havaitut ongelmat, % 0,33 <0,3 <0,3 <0,3 Tuotantoeläinten EU-tarkastuksissa todetut laiminlyönnit merkintään liittyen, % 43 45 <30 <10 hyvinvointiin liittyen, % 30 <30 <25 <20 Laiminlyöntejä siemenkaupassa, % 3,7 <3 <2 <2 lannoitteisiin liittyen, % 7 <5 <5 <5 torjunta-aineisiin liittyen, % 3 <5 <5 <5 luonnonmukaisessa elintarvikeketjussa, % 7,4 <6 <4 <4 muuntogeenisiin tuotteisiin liittyen, % 16 <10 <10 <5 Eläinlääkäriavun saanti kiireellisissä sairaustapauksissa <12 h <12 h <12 h <12 h Kala-, riista- ja porotalous 11. Kala- ja riistakantoja hyödynnetään kestävästi ja monipuolisesti. a) Ohjataan pyynnin säätelyä, laivaston mukauttamista ja valvontaa EY:n ja kansallisen lainsäädännön avulla. b) Metsästystä ja riistakantoja säännellään riistakantatietojen ja kansallisen lainsäädännön avulla. 12. Porotalouden kannattavuutta parannetaan ja mitoitetaan porolaidunten kestävän käytön mukaan. a) Seurataan eloporojen määrää suhteessa suurimpaan sallittuun tasoon ja talvilaidunten kuntoa. b) Tuetaan porotalouden rakenteen ja kannattavuuden kehittymistä. c) Edistetään poronlihan menekkiä. 13. Elinkeinokalatalouden kannattavuus paranee. a) Elinkeinokalatalouden kannattavuutta parannetaan elinkeinokalatalouden toimintaohjelman 2007 2013 toimenpiteillä.

6 14. Vapaa-ajan kalastuksen harjoittaminen tapahtuu kestävän käytön sallimissa rajoissa. a) Turvataan vapaa-ajan kalastuksen harrastajapohjan säilyminen ja tuetaan kalatalousalan nuorisotoimintaa. b) Parannetaan kalastusmatkailun kehittämismahdollisuuksia. 15. Kalavarojen hoito on tehokasta, tarpeeseen perustuvaa ja suunnitelmallista. a) Huolehditaan kalakantojen säilyttämisestä ja vahvistamisesta sekä kalojen elinympäristön tilasta. b) Turvataan monipuolisten kalastusmahdollisuuksien säilyminen. 16. Rajoitetaan riistaeläinten aiheuttamia vahinkoja. a) Riistataloudessa kehitetään riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen estämistoimenpiteitä sekä rajoitetaan vahinkoa aiheuttavien riistaeläinkantojen kasvua ottaen huomioon sekä kansalliset tavoitteet että kansainväliset velvoitteet.

7 Tunnusluvut / kala-, riista- ja porotalous 1. Kala- ja riistakantoja hyödynnetään kestävästi ja monipuolisesti 2005 2006 2007 2008 Tavoite / 2010 Ammattikalastuksen saalis ja saaliin arvo: merialueella, milj. kg / milj. sisävesialueella, milj. kg / milj. 88,3 / 17 5,1 / 6,5 102,6 / 20,0... /...... /...... /...... /..... /... 90 / 20 6 / 7 Kasvatetun kalan tuotannon määrä, milj. kg 14,7 12,9...... 19,0 - - arvo, milj. 44,1 44,2...... 65 Metsästäjien määrä, henkilöä 299 600 304 105 305 000 305 000 310 000 Saalismäärä ja sen arvo: vesilinnut, 1000 kg - -, arvo, milj. 341 5,30 327 5,15 320 5,00 320 5,00 320 5,00 metsäkanalinnut, 1000 kg 210 308 300 300 300 - -, arvo, milj. 3,14 4,51 4,20 4,20 4,20 hirvet, 1000 kg - -, arvo, milj. 8,959 46,020 10,018 51,73 8,350 42,50 8,000 40,00 8,000 40,00 2. Elinkeinokalatalouden kannattavuutta parannetaan Työllistävyys: Ammattikalastus - merialue, yhteensä / päätoimisia, henkilöä - sisävesialue, yhteensä / päätoimisia, henkilöä 2200 / 748 900 / 248 2000 / 700 800 / 250 Kalanviljely, henkilöä 450 550 Kalan jalostus, henkilöä 850 900 Kalan tukku- ja vähittäiskauppa, henkilöä 1 100 1 200 Liikevaihto: Ammattikalastus, milj. 15,6 20 Kalanviljely, milj. 60,0 85 Kalan jalostus, milj. 112,4 130 Kalan tukku- ja vähittäiskauppa, milj. 283,0 300 Jalostetun kalan määrä, milj. kg 65 70 3. Vapaa-ajan kalastuksen harjoittaminen tapahtuu kestävän käytön sallimissa rajoissa Vapaa-ajan kalastajien määrä, henkilöä 1 904 000 1 845 000 Alle 18 v. kalastajien määrä, henkilöä 492 000 468 740 Kalastusmatkailuyritysten määrä joilla säännöllistä tuloa kalastusmatkailusta, kpl joilla yli 50 % tuloista kalastusmatkailusta, kpl 1 300 120 4. Vahinkoa aiheuttavien riistaeläinkantojen kasvua säädellään ottaen huomioon sekä kansalliset että kansainväliset tavoitteet Hirvivahinkojen arvo, milj. 5,500 3,500 4,000 3 000 Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen arvo, milj. 1,874 2,298 3,300 3,500 2,300 Porovahinkojen arvo, milj. 2,102 3,000 3,200 2,000 Muiden vahinkojen arvo, milj. 0,196 0,300 0,300 0,300 Estämistoimet, milj. 0,213 5. Porotaloudessa pyritään porolaidunten kestävän käytön mukaan mitoitettuun kannattavaan porotalouteen Poronomistajien määrä, henkilöä 5 134 5037 4901 4800 4800 Poronlihan tuotannon määrä, milj. kg 2,86 2,83 2,65 2,7 2,7 Teurastulot, milj. 11,28 12,55 12,69 13 14 Vuotuinen eloporomäärä, kpl 207 157 200 196 196 567 200 000 200 000 Eloporotuen alaisia poroja, kpl 153 000 155 000 160 000 160 000 Tukikelpoisia ruokakuntia, kpl 1 016 1 016 1 016 1 016

8 Vesitalous Tavoitteena on yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä vesitalous. 17. Vesistöjen hoidossa tavoitteena on vesistöjen hyvä käytettävyys ja hyvä riskien hallinta myös poikkeuksellisissa vesitilanteissa. a) Vesistösäännöstelyjä kehitetään tulvariskien hallinnan parantamiseksi ja vesien käytölle sekä vesiympäristölle aiheutuvien haittojen vähennetään. b) Tehostetaan tulvariskien hallinnan suunnittelua ja tulvakartoitusta. 18. Vesihuollon edistämisessä pyritään alueellisen yhteistyön, erityistilanteisiin varautumisen sekä maaseudun vesihuollon parantamiseen. a) Tuetaan 4 000 maaseudun talouden saattamista vesijohto- ja viemäriverkostojen piiriin. b) Edistetään toimenpiteitä vesihuollon erityistilanteisiin varautumisen parantamiseksi. 19. Tavoitteena on myös vaikuttaa yhdyskuntapoliittisiin ratkaisuihin, jotta ne olisivat tulvariskien hallinnan ja vesihuollon välttämättömyyspalvelujen saatavuuden kannalta kestäviä. a) Vaikutetaan maankäytön suunnitteluun ja rakentamisen ohjaukseen tavoitteena varmistaa rakentamisen sijoittuminen turvallisiin paikkoihin. b) Vaikutetaan vesihuollon rakennekehitykseen vesihuoltolaitoskentän kokoamiseksi suurempiin yksiköihin.

9 Tunnusluvut / vesitalous Tavoite 2006 2007 2008 13. Vesistöjen hoidossa tavoitteena on vesistöjen hyvä käytettävyys ja hyvä riskien hallinta myös poikkeuksellisissa vesitilanteissa. - Toteutetaan valuma-alueilla ja vesistöissä vesivarojen käytettävyyttä ja tilaa parantavia hankkeita. Vesistöjen käyttökelpoisuus paranee. (Suomen ympäristökeskuksen 3-5 vuoden välein laatima vesistöjen käyttökelpoisuusluokitus) - Tuettujen peruskuivatuksen ympäristötoimenpiteiden määrä 6 7 7 - Toteutetaan tulvasuojeluhankkeita ja laaditaan tulvakarttoja; laadittujen tulvakarttojen määrä 11 22 10 14. Vesihuollon edistämisessä parannetaan alueellista yhteistyötä, erityistilanteisiin varautumista sekä maaseudun vesihuoltoa - Ylikunnallisiin hankkeisiin osallistuneiden kuntien määrä 86 91 90 - Vesihuoltolaitokset, joiden erityistilanteisiin varautumista kuvaava varmuusluokitus nousee 21 26 26 - Taloudet, joille on maaseudulla aikaansaatu vesihuolto 5 100 4 220 4 000 15. Vaikutetaan yhteiskuntapoliittisiin ratkaisuihin, jotta ne olisivat tulvariskien hallinnan ja vesihuollon välttämättömyyspalvelujen saatavuuden kannalta kestäviä. - Tulvavahinkojen uhka rakennetuilla alueilla pienenee; annettujen suositusten alimmiksi rakentamiskorkeuksiksi määrä 49 52 52 - Vesihuoltolaitoskentän organisatoriset rakenteet vastaavat taloudellisen kannattavuuden, osaamisen sekä verkostojen ikääntymisen ja laajentamisen haasteisiin. Vesihuoltolaitosten määrä kääntyy laskuun TTS-kaudella 2008 2012. Metsätalous 20. Metsien puuntuotannollinen käyttöaste on korkea. a) Tuetaan hakkuukertymän nostamista kestävien hakkuumahdollisuuksien tasolle (tavoite 64 milj. m³). 21. Metsien puuntuotannollinen tila on hyvä. a) Kiinnitetään erityistä huomiota metsänuudistamisen laatuun ja sen seurantaan varmistamalla, että taimikoita perustetaan ja niitä hoidetaan hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti. Tavoitteena on, että hyvin perustettujen taimikoiden osuus on 85 % kaikista perustetuista taimikoista. b) Nuoren metsän hoidon määrä 220 000 ha. c) Kunnostusojitusten tavoite 72 000 ha.

10 22. Metsien monimuotoisuus säilyy. a) Huolehditaan siitä, että metsälain, luonnonsuojelulain ja metsäsertifioinnin mukaisten arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilyvät hakkuissa ennallaan tai lähes ennallaan (tavoite yli 95 % arvokkaista elinympäristöistä). 23. Metsätalouden kannattavuus paranee. a) Kiinnitetään huomiota metsätalouden kannattavuuteen niin, että yksityismetsätalouden hehtaarikohtainen nettotulos säilyy korkealla tasolla (130 euroa/hehtaari). Tunnusluvut / metsätalous 2004 2005 2006 2007 2008 2015 toteutuma toteutuma toteutuma tavoite tavoite tavoite 1) 1) Metsien korkea puuntuotannollinen käyttöaste Ainespuun hakkuukertymän nostaminen hakkuumahdollisuuksien tasolle, milj. m³ 2) 56,0 53,5 51,7 59,3 60 65 70 2) Metsien hyvä puuntuotannollinen tila Hyvän metsänhoidon suositusten mukaisten taimikoiden osuus perustetuista taimikoista, % 80 84 84 85 85 Nuoren metsän hoidon määrä, 1 000 ha/v 3) 236 219 218 215 220 265 Kunnostusojitusten määrä, 1 000 ha/v 78 69 72 70 72 100 3) Metsien monimuotoisuus Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteiden säilyminen ennallaan tai lähes ennallaan, % 95 95 96 95 yli 95 4) Metsätalouden kannattavuus Yksityismetsätalouden nettotuloksen paraneminen, euroa/ha (vuoden 2007 tammielokuun hintatasossa) 105,2 97,6 88,0 130 130 120 1) Kansallinen metsäohjelma 2015:n tavoitteet (luonnos 18.12.2007). 2) Ainespuun hakkuukertymä sisältää teollisuuskäytön mitat täyttävän runkopuun, ts. tukki- ja kuitupuun. 3) Sisältää taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri 24. Kiinteistö- ja maastotietojärjestelmä turvaavat osaltaan yksityisen maanomistuksen sekä kiinteistöjä ja maastoa koskevan tiedon saatavuuden. a) Kirjaamisasioiden käsittely siirretään Maanmittauslaitoksen tehtäväksi vuonna 2010. Kiinteistötietojärjestelmän (KTJ) kirjaamisosa uudistetaan ja sähköisen kiinteistönvaihdannan tietojärjestelmä kehitetään.

11 25. Kiinteistöjä ja maastoa koskevat tiedot ja tietopalvelut ovat valtakunnallisesti kattavia, ajantasaisia ja riittävän laadukkaita ja niiden laaja ja monipuolinen käyttö yhteiskunnassa helpottaa kansalaisten arkea, tehostaa hallintoa ja edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä (tietovarantojen hyödyntämisessä hakukertojen kasvu vähintään 3 % edellisvuodesta). a) Yhteisen maasto-, tulva- ja luonnonvarakartoitusta tukeva laserkeilausohjelma toteutetaan. 26. Paikkatietoa keräävillä ja ylläpitävillä organisaatioilla on käytettävissään menetelmiä ja palveluita, jotka mahdollistavat tehokkaan yhteiskäytön ja poistavat tarpeettoman päällekkäisen tiedonkeruun. Tunnusluvut / kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri 2006 2007 2008 Tavoite / 2011 Maastotietokannan ajantasaisuusindeksi (%) 82 85 89 100 Hakukerrat tietovarantoihin, kasvu edell. v:sta (%) 2,3 3 3 3 2 TOIMINNALLISEN TULOKSELLISUUDEN TAVOITTEET VUONNA 2008 27. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan sektoritutkimusta kohdennetaan painottaen valtioneuvoston määräämiä aihepiirejä, sektoritutkimuksen vaikuttavuutta lisätään tiivistämällä yhteistyötä neuvontaorganisaatioiden kanssa. a) Käynnistetään poikkisektoraalisia tutkimusohjelmia ja kehitetään yhteistyötä eri ministeriöiden kanssa. b) Neuvonnan yhteistyön tiivistämisestä laaditaan suunnitelma, jota ryhdytään toteuttamaan vuonna 2008. 28. Varaudutaan maataloustukien julkituloon valmistelemalla taustatietoa, yhteenvetoja ja esittelymateriaalia tukien merkityksestä ja vaikutuksista. a) Valmistellaan taustatietoa, yhteenvetoja ja esittelymateriaalia tukien merkityksestä ja vaikutuksista. 29. Talousarvioesitys on laadittu tukemaan hallinnonalan virastojen ja laitosten tuottavuusohjelmien toteuttamista. Tuottavuusohjelmien sisältöä ja toimenpiteitä tarkistetaan tarvittaessa. a) Tuottavuusohjelmien sisältöä ja toimenpiteitä tarkistetaan tarvittaessa.