Kokka kohti yrittäjyysyhteiskuntaa: Miten yritysten toimintaympäristö muuttuu Jyrki Mäkynen, puheenjohtaja, Suomen Yrittäjät 1
Tältä yrittäjyys näyttää tänään 2
Yritysten henkilöstö eri kokoluokkien yrityksissä vuonna 2013 35% 26% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 360 459 Pienyritykset (10 49 hlöä) 300 883 18% 21% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 251 896 Suuryritykset (250 hlöä) 499 366 Yhteensä 1 412 604 henkilöä. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2013.
Ketkä tekevät työpaikat? Henkilöstön muutos erikokoisissa yrityksissä vuosina 2001-2012 55000 45000 35000 43 698 Lisäys yhteensä 108 886 - suuryritykset 7 164 - pk-yritykset 101 722 - alle 50 h yritykset 79 024 25000 16 826 18 500 15000 12 494 10 204 8 841 5000 783-2 460-5000 1-9 h 10-19 h 20-49 h 50-99 h 100-249 h 250-499 h 500-999 h > 1000 h Lähde: Tilastokeskus. Henkilömäärät muunnettu kokopäiväisiksi työpaikoiksi, pl. maa- ja metsätalous 5
Yritysten liikevaihto vuonna 2013 16,0% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 63 mrd 45,3% 17,3% Pienyritykset (10 49 hlöä) 68 mrd Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 84 mrd 21,4% Suuryritykset (250 hlöä) 178 mrd Yhteensä 393 mrd. euroa. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2013.
Viennin osuus kokonaisliikevaihdosta 24 % 42 Alle 9 % 10-49 % 50 % tai enemmän 34 Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät 2015 7
Valtiolaivassa on liikaa painolastia 8
Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen, % 60 55 50 45 2000-luvun aikana julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen on kasvanut 40 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Tilastokeskus. alle 50 prosentista lähes 60 prosenttiin. 9
Palkansaajien vuosittaisen työajan kehitys, tuntia/palkansaaja 1 800 1 750 1 700 1 650 1 600 1 550 1 500 KESKIMÄÄRÄINEN VUOSITYÖAIKA palkansaajilla alle 1 600 tuntia/vuosi yrittäjillä runsaat 2 200 tuntia/vuosi 1976 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 Lähde: Tilastokeskus. 10
Huoltosuhde vääristyy Vuonna 2013: koko väestö 5,45 milj. työikäisiä 3,6 milj. 2020e: koko väestö 5,65 milj. työikäisiä noin 3,40 milj. Lisää työpaikkoja yrityksiin tarvitaan noin 200 000. 11
Suomen, EU15-maiden ja OECD-maiden kokonaisveroaste 50 45 Suomi 40 EU15 35 OECD 30 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014* Lähde: OECD, Tilastokeskus. (*ennuste) 12
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Suomen sähköinen säädöskokoelma ja EU:n säädöstilastot vuosittain 6 000 5 000 EU:ssa on arviolta 20 000 voimassaolevaa säädöstä. Suomessa pelkkiä lakia on voimassa lähes 2 000. 4 000 3 000 EU 2 000 1 000 0 Suomi Lähde: Finlex, EUR-Lex. 13
Yrittäjien ilmapuntari laskee myrskyn edessä 14
Yleiset suhdannenäkymät, saldoluku 60 40 20 0-20 -40-60 I/00 I/01 I/02 I/03 I/04 I/05 I/06 I/07 I/08 I/09 I/10 I/11 I/12 I/13 I/14 I/15 Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät 2015 15
Investointien arvon muutosodotukset, saldoluku 30 20 10 0-10 -20-30 I/00 I/01 I/02 I/03 I/04 I/05 I/06 I/07 I/08 I/09 I/10 I/11 I/12 I/13 I/14 I/15 Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät 2015 16
Innovaatioiden, tuotannon ja tuotteiden kehityksen muutosodotukset, saldoluku 30 20 10 0-10 I/01 I/02 I/03 I/04 I/05 I/06 I/07 I/08 I/09 I/10 I/11 I/12 I/13 I/14 I/15 Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät 2015 17
Henkilöstön määrän muutosodotukset, saldoluku 40 30 20 10 0-10 -20 I/00 I/01 I/02 I/03 I/04 I/05 I/06 I/07 I/08 I/09 I/10 I/11 I/12 I/13 I/14 I/15 Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät 2015 18
Kasvuhakuisuuden kehitys, % pk-yrityksistä I/15 7 35 35 19 4 II/14 8 37 33 19 3 I/14 9 39 32 17 3 II/13 7 38 34 18 3 I/13 8 39 33 18 2 II/12 8 38 34 17 3 I/12 8 42 33 15 2 II/11 9 42 32 15 2 I/11 10 42 31 15 2 II/10 9 41 32 16 2 I/10 10 42 33 14 1 0 20 40 60 80 100 Voimakkaasti kasvuhakuinen Kasvaa mahdollisuuksien mukaan Säilyttää asemat Ei kasvutavoitetta Toiminta loppuu vuoden aikana Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät 2015 19
20 Suomen Yrittäjät: Jäsenkysely 2014
Suomen Yrittäjien kärkitavoitteet 21
#työn_tekijä Suomen Yrittäjien tavoiteohjelma 2015 2019
Työmarkkinat uudistettava luodaan uusia työpaikkoja Tarvitaan rohkea työmarkkinauudistus. Hallituksen on otettava vastuu työelämän sääntöjen kehittämisestä. Työehdoista voitava sopia paikallisesti paljon laajemmin. Se on turvattava lainsäädännöllä. Työmarkkinoiden jäykkyys tekee työllistämisestä liian suuren riskin. Juhani Hyry, Hyrles Oy 23
Julkista sektoria pienennettävä turvataan kansalaisten hyvinvointi Julkisen sektorin menot suhteessa bkt:hen takaisin 50 prosenttiin tilaa kasvulle, pois kohtuuton verorasitus. Raha ei tule seinästä, jonkun pitää se tehdä. Jyrki Mäkynen, Oy HM Profiili AB 24
Verotuksen kannustavuutta lisättävä tuetaan yritysten menestymistä Selvitettävä mahdollisuus myöhentää yritykseen jätetyn tulon verotusta Tarvitaan yrittäjävähennys elinkeinonharjoittajille ja henkilöyhtiöille. Alv:n liukuva alarajahuojennus 50 000 Verottaa pitäisi vasta, kun raha otetaan kulutukseen. Mikko Akselin, TietoAkseli Oy 25
Yksinyrittäjien asemaa parannettava mahdollistetaan yrittäjänä pärjääminen Sääntely siedettäväksi Verotus kannustavaksi Sosiaaliturva kuntoon Työllistäminen helpommaksi Minulle tärkein olisi yrittäjävähennys. Hanna Munter, Harjula-Catering Oy 26
Turhasta sääntelystä luovuttava annetaan tilaa yrittäjyydelle ja luovuudelle Uusi sääntely pienet ensin periaatteen mukaisesti Vanhasta sääntelystä karsittava turhat velvoitteet Painavampi arvo yhteiskunnassa yrittämisen kannusteille Sääntely on lähtenyt ihan lapasesta. Tommi Matikainen, Ita Nordic 27
Kasvua, kansainvälistymistä ja reaalista kilpailukykyä Kasvuhakuisten pk-yritysten osuudeksi 12 % kaikista yrityksistä Vientiin tuplasti lisää pk-yrityksiä, osuudeksi 25 % kaikista yrityksistä Myönteisempi asenne Paremmat kannusteet Toimiva rahoitus Tehokkaat palvelut Tehokas kannuste kotimaassa tehtyjen tuotteiden vientiin olisi työmarkkinoiden joustavoittaminen. Aulis Asikainen, Comatec Group 28
Yrittäjyyttä tukeva Koulutuspolitiikka 29
Uusien yrittäjien koulutustaso - koulutustaso kasvaa ammatillinen painottuu 7 % 18 % 5 % Perusaste Ylioppilas 15 % 34 % Ammatillinen koulutus Opistoaste Ammattikorkeakoulu 21 % Yliopisto Lähde: Suomen Yrittäjät jäsenrekisteri (2008 alkaen jäseneksi liittyneet) 30
Osaamisella ja innovaatiolla tuottavuutta ja kilpailukykyä Yrittäjyystaidot kaikille koulutusasteille Tiiviimpää kumppanuutta yritysten ja oppilaitosten välille Koulutussopimus käyttöön ja nuorten oppisopimusta kehitettävä Innovaatiopolitiikan painopiste pk-yrityksiin 31 Oppisopimus on älyttömän kallis työnantajalle ja siksi nuorten koulutusmuotona harvinainen. Niina Etelätalo-Niemi, K-Market Ahlainen
Ammatillista koulutusta on uudistettava Rahoituksen tulee painottaa tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta (tutkinnot, tutkinnon osat ja työllistyminen) Työelämän palvelutehtävästä (TYKE) ei saa luopua Rahoitusta yritysten nopeisiin osaamistarpeiden muutostilanteisiin Nuorten oppisopimuskoulutukseen osaamisperusteinen palkkamalli 32
Yrittäjyysmyönteinen koulutusjärjestelmä Uusi yrittäjyys Yrittäjän osaaminen Yrittäjyyden edistäminen Ammattitaitoinen työvoima Yrityksen uusiutumiskyky
34