Sidosryhmäkysely Etelä-Karjalan maakuntaohjelmasta 2014 2017 4.10.2016
Hyvä yhteistyökumppani, mikä on tunnelma tänään maakunnassa? 100, 0 % 80,0 % 60,0 % 58,3 % 40,0 % 33,3 % 20,0 % 8,3 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 1 2 3 4 5 Uusi suodatin (KA:3.75, Hajonta:0.6) (Vastauksia:12)
Vastaajan taustatiedot Valtion virassa tai toimessa 22,6 % Kunta- tai kuntayhtymän virassa tai toimessa 12,9 % Kehittämisyhtiö tai kehittämisorganisaatio 19,4 % Tutkimus- tai koulutuslaitos (tai yhtiö) 12,9 % Maakunnan yhteistyöryhmän jäsentoimija 16,1 % Muu aluekehityksen kumppani 6,5 % Lisää vaihtoehto... 9,7 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Uusi suodatin (KA:3.45, Hajonta:1.93) (Vastauksia:31)
Maakuntaohjelman toteutuminen toimintalinjoittain
1. Yritteliäs ja osaava Etelä-Karjala tähtää maakunnan osaamis- ja innovaatiopotentiaalin täysimääräiseen hyödyntämiseen. Elinkeinorakenne uudistuu lisäämällä osaamispohjaisia työpaikkoja sekä integroimalla opiskelijoita nykyistä paremmin Etelä-Karjalaan. (1.0 = Ei ollenkaan, 5.0 = Erittäin hyvin) 100, 0 % 80,0 % 60,0 % 56,7 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 13,3 % 0,0 % 0,0 % 1 2 3 4 5 0,0 % Uusi suodatin (KA:3.17, Hajonta:0.64) (Vastauksia:30)
2. Kansainvälinen ja kiinnostava rajamaakunta vahvistaa osaamiseltaan, elinkeinotoiminnaltaan ja sijainniltaan kilpailukykyistä maakuntaa. Siinä tavoitellaan toimivaa infrastruktuuria, kansainvälisen elinkeinotoiminnan edistämistä sekä kulttuurisen monimuotoisuuden hyödyntämistä. (1.0 = Ei ollenkaan, 5.0 = Erittäin hyvin) 100, 0 % 80,0 % 60,0 % 48,4 % 40,0 % 29,0 % 20,0 % 22,6 % 0,0 % 0,0 % 1 2 3 4 5 0,0 % Uusi suodatin (KA:2.94, Hajonta:0.72) (Vastauksia:31)
3. Vihreä ja uudistuva edelläkävijä asettaa tavoitteeksi puhtaan elinympäristön ja vihreän teknologian älykkäästi erikoistuvan edelläkävijämaakunnan. Biotalouteen sekä energia-, sähköja ympäristötekniikkaan luodaan uutta liiketoimintaa. Tavoitteena on edistää elinympäristön puhtautta sekä vastuullista kuluttamista. Vihreä hyvinvointi sekä lähiruoka avaavat uusia mahdollisuuksia yritystoiminnalle. (1.0 = Ei ollenkaan, 5.0 = Erittäin hyvin) 100, 0 % 80,0 % 60,0 % 58,1 % 40,0 % 32,3 % 20,0 % 0,0 % 6,5 % 3,2 % 0,0 % 1 2 3 4 5 Uusi suodatin (KA:3.68, Hajonta:0.64) (Vastauksia:31)
4. Välitön ja välittävä Etelä-Karjala painottaa asennetta mennä positiivisina karjalaisina eteenpäin. Maakunnan asukkaat osallistuvat ja tekevät asioita yhdessä tavoitteena rakennetun, henkisen ja sosiaalisen kulttuurin kestävä kehitys. (1.0 = Ei ollenkaan, 5.0 = Erittäin hyvin) 100, 0 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 33,3 % 40,0 % 23,3 % 20,0 % 0,0 % 0,0 % 1 2 3 4 5 3,3 % Uusi suodatin (KA:3.23, Hajonta:0.84) (Vastauksia:30)
Vapaa kommentti Ulkoiset muutokset, kuten ruplan kurssin muutos, ovat aiheuttaneet haasteita maakuntaohjelman tavoitteiden saavuttamiseen. Kuitenkin maakunnan sisällä on ohjelmakauden aikana tapahtunut lähentymistä ja yhteistyön lisääntymistä. Jokaisen kohdan osalta voisi todeta, että vaikka vielä ei olla ihan maalissa, suunta on hyvä ja paljon asiaa edistäviä toimenpiteitä tehdään ja on vireillä. Kohdassa 4. olisi paljon tekemistä. Venäjän tilanne on tuonut runsaasti haasteita Etelä-Karjalan yrityselämälle, mikä heijastuu moneen muuhunkin. Kohdan yksi osalta haasteet ovat suuret, potentiaalia on ympäristö- ja energiateknologiassa, missä on hyviä saavutuksia.
Laadintaprosessin arviointi - Havainnot strategian/maakuntaohjelman laadintaprosessin onnistumisista ja hyvistä käytännöistä- Havainnot mahdollisista ongelmista ja puutteista- Suositukset kehittämiseksi + Vahva osallistaminen laadintaprosessiin + Hyvää työtä! Viisaus "asuu" meissä kaikissa. Laadintaprosessissa tavoitteita lähestyttiin käytäntölähtöisesti. Se tuotti konkreettisia ja mitattavia tavoitteita. Kuitenkin se aiheutti myös sen, että osa tavoitteista tuli epärelevanteiksi, koska tavoitteiden pohjana olleet lähtökohdat, kuten vaikkapa INKA-ohjelma tai ENI/CBC-rahoitus eivät toteutuneetkaan. Oli hyvin vuorovaikutteinen. Kuntien sitouttaminen oli esimerkillistä. Riittävän laaja kuuleminen oli hyvä käytäntö Laadintaprosessi on ollut yleisellä tasolla hyvä. Nopeasti muuttuviin tilanteisiin pitäisi pystyä reagoimaan entistä paremmin (esim. Venäjäyhteistyön hankaloituminen). Kattavasti kysytty eri osapuolien näkemykset En ole itse osallistunut maakuntaohjelman laadintaan, mutta pidän hyvänä laaja-alaista osallistumistaja eri tahojen kuuntelemista mikä käsittääkseni on aiemmilla kierroksilla toteutunut hyvin. Tämä näkyy mielestäni siinä,e ttä eri toimijat on saatu aika mukavasti sovitettua isojen linajusten alle niin, ettei paikan löytäminen maakuntasuunnitelmasta ja keskeisistä toimenpiteistä ole vaikeaa. ELY-keskuksen osallistaminen vaatimatonta, johtunee henkilövaihdoksista yms
Laadintaprosessin arviointi 1) Havainnot strategian/maakuntaohjelman laadintaprosessin onnistumisista ja hyvistä käytännöistä 2) Havainnot mahdollisista ongelmista ja puutteista 3) Suositukset kehittämiseksi Kun Hämeen RR- ELY-keskus käynnistää ESR hankehaun, ilmoitetaan ne Rakennerahasto-ohjelman toimintalinjat ja eritystavoitteet, joihin haku kohdistetaan. Lisäksi on mainittu, että hankkeiden tulee tukea alueen maakuntaohjelmia ja niiden TOTSUja. Hankkeiden käsittelyssä arvioidaan sitten hankkeiden Rakennerahasto-ohjelman mukaisuus ja Maakuntaohjelman mukaisuus. Ongelmana Etelä-Karjalan ESR -hankkeiden arvioinnissa on, kun ESR -hankkeet on laadittu ja arvioitu Rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen ja erityistavoitteiden mukaisina, mutta kun arvioidaan Etelä-Karjalan maakuntaohjelman mukaisuutta, ei Etelä-Karjalan maakuntaohjelmasta / TOTSUsta kuitenkaan useinkaan suoraan löydy selkeää kohtaa/kohtia, joihin hanke selkeästi liittyy ja, jota se edistää. ESR -hankehakemukset kuitenkin arvioidaan ja pisteytetään mm. valintaperusteiden kohdan: III Alueelliset valintaperusteet ja siinä olevan arviointikriteerin; Maakuntaohjelman mukaisuus mukaan ja pisteitä hankkeet voivat saada 1-5. Ongelmaksi tulee se, että Etelä-Karjalan hankkeet voivat saada tämän kohdan arvioinnissa vähemmän pisteitä, kuin jonkin toisen maakunnan vastaavanlainen hanke, jonka maakuntaohjelmasta / TOTSUsta löytyy selkeä kytkentä ja liittyminen maakuntaohjelmaan / TOTSUun. Kun Hämeen ELY-keskuksen ESR-hankearvioinnissa arvioidaan kaikkien alueen maakuntien (5 maakuntaa) alueilta tulleet ko. toimintalinjan ja erityistavoitteen hankkeet samassa arvioinnissa ja samoin kriteerein, voivat Etelä-Karjalan hankkeet saada pienemmän pistemäärän, kuin jonkin toisen maakunnan hanke. Näin ollen se voi vaikuttaa hankkeiden väliseen kilpailutilanteeseen. Hankkeet laitetaan arvioinnissa saatujen pisteiden mukaiseen paremmuusjärjestykseen ja katsotaan, mitä hankkeita lopulta rahoitetaan. Toki otetaan myös huomioon maakuntakohtainen tilanne. Esim. Kymenlaakson maakuntaohjelmassa / TOTSUssa on aika selkeästi esillä ja kuvattu Rakennerahasto-ohjelman mukaan esim. seuraavat kohdat Toimintalinja 2. Koulutuksen ja osaamisen kehittäminen työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ja siinä on mm. kirjattu: Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen, Pk-yritysten tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantavien koulutus-, ohjaus-, neuvonta ja asiantuntijapalveluiden kehittäminen, Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen, Osaaminen: koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen jne. Ne liittyvät melko suoraan EU:n Rakennerahasto -ohjelma-asiakirjan kohtiin esim. TL 3, TL 4 ja TL 5. Esim. TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) ja esim. siinä: - Erityistavoite 6.1 Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen ja - Erityistavoite 7.1 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen Esim. TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR). Jatkossa tulisi kiinnittää paremmin huomiota Rakennerahasto-ohjelman ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelman / TOTSUn sisältöjen kirjausten parempaan toisiinsa kytkeytymiseen. Etelä-Karjalan maakuntaohjelman / TOTSUn tulisi olla paremmin synkroonissa Rakennerahasto-ohjelmaan erityisesti ESR -toimintalinjojen TL 3,4 ja 5 ja erityistavoitteiden 6.1, 7.1, 8.1, 9.1, 9.2 ja 10.1 kanssa.
Laadintaprosessin arviointi 1) Havainnot strategian/maakuntaohjelman laadintaprosessin onnistumisista ja hyvistä käytännöistä 2) Havainnot mahdollisista ongelmista ja puutteista 3) Suositukset kehittämiseksi Maakuntaohjelmaa ei tulisi rajata liian tiukaksi, kaikki uudet ideat ovat tarpeen. Laajapohjainen ja avoin valmistelu + Vieläkin voisi parantaa yhteistyötä "kentän" toimijoiden kanssa. Liikaa ylätason ja saman edustuksellisen porukan työskentelyä. Eri toimijoiden vaikutusmahdollisuuksia jo laadintavaiheessa ja sitoutuneisuutta tulisi parantaa. Toimenpiteiden konkreettisuuteen ja toteuttamisedellytyksiin enemmän huomiota. Kaksi vuotta on lyhyt aika ja kovin suuria muutoksia ei saada aikaan. Keskeiset painopisteet ovat nyt hyvät! Maakunnassa osattu panostaa hyvin omiin vahvuuksiin. Osallistaminen heikkoa. Luottamuspula liiton suunalta muihin merkittävää Eri tahojen kanssa tapaamiset tuovat aina uusia näkökulmia. prosessi kesken hyvää on laaja toimijakentän osallistaminen Sisältöjen kokoamisen osalta ohjelmatyö on ollut onnistunutta. Ongelmakohtia on toteutuksessa, kun asiat eivät kulje pelkästään oman maakunnan kautta, vaan valtiolla ja Uudenmaan liitolla on aina sanottavansa siihen miten asioita toteutetaan. Tarvittaisiin lisää aitoja ylimaakunnallisia hankkeita. Aiempi järjestelmä, jossa hankkeista oli aitoa kilpailua Etelä- Suomen alueella, oli toimiva. - Tarvitaan enemmän keskustelufoorumeita tuloksia tekeville tahoille vuoropuhelua varten. Tuloksia tekevät tahot ovat toimenpiteitä tekevät tahoja. Pari kertaa vuodessa ajatustenvaihtoa mitä lähdetään tekemään. Nyt keskustelu likaa strategisella tasolla, toimeenpaneva puuttuu.
Laadintaprosessin arviointi 1) Havainnot strategian/maakuntaohjelman laadintaprosessin onnistumisista ja hyvistä käytännöistä 2) Havainnot mahdollisista ongelmista ja puutteista 3) Suositukset kehittämiseksi Eksote on onnistunut. Ammattikorkeakoulujen yhteistyöstä plussaa. Koulutuksessa painotetaan jo vähän liikaakin yrittäjyyttä, kun pitäisi puhua tosiasiassa työelämätietouden kehittämisestä (mukaan opintosuunnitelmiin), jonka yhdeksi osa-alueeksi yrittäjyys kuuluu. Prosessi ok. toimenpiteiden vastuita määriteltäessä vaikea kohdentaa toteutusvastuita julkisen sektorin ulkopuolelle. Kuitenkin yritykset lopulta luovat työpaikat. Aika jähmeä prosessi, ei välttämättä reagoi laadintaprosessin aikana tapahtuviin toimintaympäristön muutoksiin. Maakuntaohjelmaa laaditaan usein "pienimmän pahan" periaatteella eli lähtökohdista, jotka sopivat mahdollisimman monelle. Onko tämä innovatiivinen lähtökohta?
Tilannearviointi 1) Havainnot valmisteluvaiheen tilannearvion onnistumisista 2) Havainnot mahdollisista ongelmista ja puutteista Tulevaisuutta on vaikeampi ennustaa kuin menneisyyttä. Ehkä valmisteluvaiheessa vallinnut tilanne tuuditti liikaan positiivisuuteen, eikä huomioitu mahdollisten ulkoisten muutosten mahdollisuuksia. Valmistelussa osallistettiin maakunnan toimijoita monipuolisesti. Onnistuneita ja aikaa hyvin heijastelevaa tilannekuvaa. Muutokset Venäjällä ovat olleet ennakoituakin suurempia. Maailmanpoliittisen tilanteen jyrkkiä muutoksia ei voitu valmisteluvaiheessa ennakoida ja tilannearvio muodostui joiltakin osin ylioptimistiseksi. Venäjään ja venäläisiin liittyvien toimintojen arvio liian optimistinen meistä johtumattomista syistä. Reagointi voisi olla nopeampaa, matkailuun panostaminen tulee vasta siinä vaiheessa kun osaajat ovat jo pudonneet kartalta ja alamäki on jyrkkää. Tilannekuvaa ei täysin tunnisteta. "Voivotellaan", ei toimita
Tilannearviointi 1) Havainnot valmisteluvaiheen tilannearvion onnistumisista 2) Havainnot mahdollisista ongelmista ja puutteista hyvässä vauhdissa maakuntauudistukseen valmistautumista samalla - kiertotalouden ymmärrys lisääntynyt - jääkö ohjelma kaukaiseksi, lisää tietoa mitä välineitä toimeenpanoon, lähinnä mitkä rahoituskanavat. Nyt jokainen toimija tuo esiin vain omia tavoitteita.
Strateginen ajattelu ja valinnat 1) Ovatko strategiset valinnat perusteltuja? 2) Havainnot mahdollisista ongelmista ja puutteista? 3) Suositukset kehittämiseksi? Strategiset valinnat ovat perusteltuja. Globalisaation murros ja kansainvälisen politiikan yllättävät käänteet ovat ennakoimattomia, arvaamattomia. Esimerkiksi Ukrainan tilanne, Syyria, öljyn liikatuotanto, ruplan arvon muutokset. Suomen on kaiken kaikkiaan suuntauduttava ulospäin; talous saadaan kuntoon viennin kasvun myötä. Strategiset valinnat olivat perusteltuja laadintavaiheessa, joskin nyt tehtynä valinnat todennäköisesti kohdistuisivat tai painottuisivat toisin. Ehkä valinnoissa voisi jatkossa huomioida vahvemmin sellaisia teemoja, jotka ovat riippumattomampia ulkoisista muutoksista. Esimerkiksi yhdessä tekemisen vahvempi painottaminen. Strategiset valinnat ovat perustellut ja oikeansuuntaiset. Kyllä ovat, mm sijainti Venäjän rajalla, biotalous ja ympäristöteknologia ovat ajankohtaisia ja luontevia valintoja Ovat perusteltuja, mutta yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa on pystyttävä reagoimaan muutoksiin takertumatta tehtyjen ohjelmien yksityiskohtiin. Seuraavat vuodet tulevat olemaan haasteellisia toteuttaa ohjelmaa kaikkien kehittäjätahojen keskittyessä enemmän organisatorisiin muutoksiin. Matkailun haasteet on myös koordinaation ja vastuun jakamisen saralla. Jos löytyisi joku rohkea joka ottaisi vetovastuun! Työskentelen yliopistolla ja ainakin tästä näkökulmasta katsottuna valinnat ovat erittäin perusteltuja. Seuraan työni puolesta aktiivisesti myös esim. (tutkimus)rahoittajien tekemisiä ja linjauksia Suomessa ja Euroopan tasolla, ja myös siitä näkökulmasta Etelä-Karjalassa tehdyt strategiset linjaukset tuntuvat ajankohtaisilta ja perustelluilta.
Strateginen ajattelu ja valinnat 1) Ovatko strategiset valinnat perusteltuja? 2) Havainnot mahdollisista ongelmista ja puutteista? 3) Suositukset kehittämiseksi? Alueen vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin perustuvina ovat perusteltuja. Miten positiivisuutta, yksituumaisuutta ja yhteistyötä sekä sitä kautta tuloksellisuutta voisi vahvistaa? Strategiat ja painopisteet ok. Niiden eteen on vain tehtävä pitkäjänteistä työtä. Strategiset valinnat ovat hyvin perusteltuja. Joskus odottaisi enemmän erottuvuutta eri maakuntien väliltä. Kannattaa pitäytyä selkeästi omissa vahvuuksissa, joita kaikilla maakunnilla kuitenkin on. Valinnat ovat kohdallaan. Analyysia ja kehittämistoimia tarvitaan ok kansallista näkökulmaa voi aina toivoa enemmän maakunnallisiin painotuksiin, jotta verkostomainen yhteistyö mahdollistuu paremmin yli maakuntarajojen - ovat perusteltuja. Lisäksi esiin EU jätehierarkiaa ja linkit siihen.
Strateginen ajattelu ja valinnat 1) Ovatko strategiset valinnat perusteltuja? 2) Havainnot mahdollisista ongelmista ja puutteista? 3) Suositukset kehittämiseksi? -valinnat sinänsä perusteltuja - toimintaympäristön odotettua voimakkaammat muutokset haastaneet strategian jalkauttamista valinnat oikeita, vaikka maakunnan ulkopuolisessa maailmassa ja toimintaympäristössä tapahtunut muutoksia (ruplan kurssi ym). Investoinneille olisi tarvittu EU-tukea heti ohjelmakauden alusta. Investointien vauhdittamisen kautta saatavissa työllisyyttä vahvemmaksi. Valinnat saattoivat olla laadintahetkellä perusteltuja. Tilanteet muuttuvat kuitenkin nopeasti. Ohjelman yhteensovitus Kymenlaakson kanssa on haasteellista ja onko edes tarpeen? Energia - ja ilmastokysymyksissä Etelä-Karjala voi olla menestyjä. Tästä on jo hyviä esimerkkejä. Tätä pitää vahvistaa edelleen.
Strategian ja ohjelmatyön toteuttaminen 1) Onko maakuntaohjelma vaikuttanut oman organisaatiosi strategisiin linjauksiin ja toimintaan? 2) Onko maakuntaohjelman toteuttaminen tuottanut uusia kumppanuuksia? 3) Antaako maakuntaohjelma toimivan viitekehyksen kehittämistyölle toimintaympäristön muutoksissa? 4) Miten on huomioitu muutosjoustavuus (resilienssi) vs. älykäs erikoistuminen? Kyllä; yhteistyötä tehdään ELY-keskuksen ja Etelä-Karjalan liiton kanssa. Kaiken kaikkiaan monialainen yhteistyö on valttikortti, jota käytetään. Maakuntaohjelma on vaikuttanut oman organisaationi linjauksiin ja toimintaan. Esimerkiksi kehittämistoimintaa on suunnattu maakuntaohjelman teemojen suuntaan. Maakuntaohjelman tuoma viitekehys tukee kehittämistyötä, ja luo pitkän jänteen suunnitteluun vakautta. Muutosjoustavuuteen voisi kiinnittää enemmän huomiota, koska erikoistumalla liian kapeasti linjaukset ovat herkempiä sellaisille muutoksille, joita nytkin olemme kohdannet, kuten voimakkaasti vähentynyt venäläisten turistien virta. Kyllä on. Maakuntaohjelma on vaikuttanut sekä ELY-keskuksen strategisiin valintoihin, että rahoituksen ja muiden toimenpiteiden suuntaamiseen. Ohjelma on vaikuttanut oman organisaation kehittämishankkeiden muotoiluun. Nopeasti muuttuvaan tilanteeseen ei ole osattu varautua. - ei ole - ei ole - voisi antaa jos muutoksille ei annettaisi liikaa huomiota kehitystyön rinnalla - eos Maakuntaohjelmalla on konkreettista vaikutusta ainakin organisaatioistamme lähteviin rahoitushakemuksiin (erityisesti EAKR). Yleisemmällä tasolla yliopiston ja maakuntaohjelman strategiset linjaukset ovat osittain samoja ja toisiin täydentäviä. Maakuntaohjelma on toiminut hyvänä työkaluna aluekehityshankkeissa sekä tulevaisuuden suuntauksia arvioitaessa. Maakuntaohjelmaa on antanut hyvän perustan kehittämistyön.
Strategian ja ohjelmatyön toteuttaminen 1) Onko maakuntaohjelma vaikuttanut oman organisaatiosi strategisiin linjauksiin ja toimintaan? 2) Onko maakuntaohjelman toteuttaminen tuottanut uusia kumppanuuksia? 3) Antaako maakuntaohjelma toimivan viitekehyksen kehittämistyölle toimintaympäristön muutoksissa? 4) Miten on huomioitu muutosjoustavuus (resilienssi) vs. älykäs erikoistuminen? On vaikuttanut, uusia kumppanuuksia ei suoranaisesti maakuntaohjelma ole tuottanut, mutta on toki ollut tietynlaisena laajempana taustatekijänä ja viitekehyksenä. Maakuntaohjelma antaa toimivan viitekehyksen kehittämistyölle toimintaympäristön muutoksissa, jos toimijoilla on yhtenevä käsitys ohjelman toimintalinjojen toteutuksesta. Kyllä on vaikuttanut, esim. biotalouden ja uusiutuvan energian kehittämishankkeet. Vaikuttaa myös oman organisaation toiminnan painotuksiin tai pyritään ottamaan huomioon. Hyvin huomioitu. Kyllä, ei juurikaan, periaatteessa kyllä Muutosjoustavuus ei hahmotu On vaikuttanut kun omaa strategiaa ja toimintaa on suunniteltu. - ei - ei uusia mutta vahvistanut vanhoja - kyllä, kun sitä saadaan tukemaan vielä kansalliset toimet - on vaikuttanut. Meillä kierrätyskeskus ja olemme huomioineet toiminnassamme kiertotalouden - kumppaneina tuonut yhteyden LUTiin Työmarkkinajärjestöt vaikuttavat ohjelman toteuttamiseen omalta osaltaan. Huomioitu kehittämistyön strategisissa painopisteissä Eipä juuri ole vaikuttanut oman organisaation linjauksiin.
Parantaminen ja eväät jatkoon 1) Havainnot onnistumisista ja hyvistä käytännöistä? 2) Miten maakunnan strategista suunnittelujärjestelmää voisi kehittää? 3) Tulisiko maakuntien tehdä yhdessä strategista suunnittelua? 4) Muu havainnot ja palaut e? Mielestäni olisi tärkeää, että maakunnat tekisivät yhdessä strategista suunnittelua. Ylialueellinen yhteistyö ja ylialueelliset verkostot ovat SUURI MAHDOLLISUUS monella alalla. Yhdessä tekemisen vahvistaminen ja vihreän teeman mukainen suuntaus ovat toteutuneet hyvin, sen sijaan elinkeinotoiminnan osalta kasvuyritysten ja kansainvälisten yritysten kehitys ei ole ollut tavoitteiden mukaista. Maakunnan strategista suunnittelujärjestelmää tulisi ehkä kehittää ketterämmäksi niin, että ohjelmakauden aikana siihen saadaan tehtyä niitä linjauksien viilauksia, joiden avulla ohjelma paremmin elää toiminta-aikansa. Strategisia valintoja kannatta pohtia yhdessä lähimaakuntien kanssa, koska mahdollisuudet ja tavoitteet ovat yleensä saman suuntaisia Maakuntien tuleva rooli vaaleineen ja mahdollisine verotusoikeuksineen tuo uusia haasteita strategiselle suunnittelulle. Maakuntien yhtenäinen näkemys niiden roolista ja tehtävistä olisi hyvä asia. Kymenlaakso-yhteistyön varaan ei kannata kovin paljon laskea. Yhteistyön tiivistäminen Etelä-Savon kanssa olisi monella sektorilla luontevaa. Jotakin asioita voitaisiin tehdä myös Pohjois-Karjalan kanssa. - jep - lisää vuoropuhelua, mutta tiukan ohjatusti - pitäisi - eos
Parantaminen ja eväät jatkoon 1) Havainnot onnistumisista ja hyvistä käytännöistä? 2) Miten maakunnan strategista suunnittelujärjestelmää voisi kehittää? 3) Tulisiko maakuntien tehdä yhdessä strategista suunnittelua? 4) Muu havainnot ja palaut e? Positiivista kattavuus, isoja linjoja, mutta riittävästi myös keskittymistä esim. alueellisesti tärkeiden asioiden ja alojen osalta. En ollut itse edellisellä suunnittelukierroksella mukana, mutta lopputuloksen pohjalta sanoisin edellisen kierroksen olleen onnistunut. Maakunnallisuus on tarjoaa parhaimmillaan hyvän tukiverkon ja erikoistumismhdollisuuden, mikä on tärkeää muuttuvassa maailmassa. Yhtä tärkeää on, että maakuntaohjelman valmistelussa ollaan jatkuvasti hereillä ja avoinna muutoksille toimintaympäristössä ja maailmassa, ja nämä muutokset ujutetaan mukaan myös maakuntatason suunnitteluun. Etelä-Karjalasta puuttuu maakunnallinen aito yhdessä tekeminen, liikaa kissanhännän vetoa edelleenkin seutukuntien välillä. Kuten edellä todettu enemmän mahdollisuutta osallistua jo laadintavaiheessa ohjelman laadintaan. Silloin kun maakunnilla yhteinen näkemys kehityksen suunnasta tai yhteinen maantieteellinen intressi, kuten Saimaa, niin ehdottomasti yhteistyötä lisättävä. Yhteistyötä yli maakuntarahojen myös strategisen suunnittelun osalta. Pienten maakuntien tulisi tehdä yhdessä suunnittelua nykyistä selvästi vahvemmin ja syvällisemin. Suurissa strategisissa linjauksissa ei saa käpertyä pienen maakunnan tasolle, vaan linajat on löydettävä yhdessä suuraluetasolla. Maakunnan eri toimijoiden välinen yhteistyö on mennyt parempaan suuntaan, eri tahojen keskinäinen luottamus lienee myös parantunut. Ns. naapurimaakuntien kannattaa varmasti miettiä yhdessä strategioita sekä erilaisia hankeideoita.
Parantaminen ja eväät jatkoon 1) Havainnot onnistumisista ja hyvistä käytännöistä? 2) Miten maakunnan strategista suunnittelujärjestelmää voisi kehittää? 3) Tulisiko maakuntien tehdä yhdessä strategista suunnittelua? 4Muu havainnot ja palaut e? kansallisesti valikoidot painotukset (inka, aiko yms.) tulisi näkyä yli maakuntarajojen eli oman maakunnan osaamista pitäisi päästä liittämään muiden maakuntien/ kansallisesti valittuihin painotuksiin myös maakuntastrategisella tasolla eli yhteistä suunnittelua tietyllä tasolla maakuntien olisi hyvä tunnistaa mitä yhteisisä tavoitteita on jotta avataan toteuttajille mahdollisuus kansalliseen yhteistyöhön ja uusien tapojen oppimiseen maakunnan ulkopuolellakin. Jatkossa on toiminnan valmistelua tehtävä entistä laajemmassa yhteydessä naapurimaakuntiin vaikuttavuuden varmistamiseksi (esim. sote). Onnistumisia mm. ympäristöliiketoiminnassa ja LUT Energian osaamisen tunnettuuden vahvistamisessa. Suunnittelua tehdään tolkuton määrä julkisella sektorilla eikä lisää tarvita esim maakuntien kesken.
Asteikko 1. Yritteliäs ja osaava Etelä-Karjala tähtää maakunnan osaamis- ja innovaatiopotentiaalin täysimääräiseen hyödyntämiseen. Elinkeinorakenne uudistuu lisäämällä osaamispohjaisia työpaikkoja sekä integroimalla opiskelijoita nyk yistä paremmin Etelä -Karjalaan. 2. Kansainvälinen ja kiinnostava rajamaakunta vahvistaa osaamiseltaan, elinkeinotoiminnaltaan ja sijainniltaan kilpailuk yk yistä maakuntaa. Siinä tavoitellaan toimivaa infrastruktuuria, kansainvälisen elinkeinotoiminnan edistämistä sekä kulttuurisen monimuotoisuuden hyödyntämistä. 3. Vihreä ja uudistuva edelläkävijä asettaa tavoitteeksi puhtaan elinympäristön ja vihreän teknologian älykkäästi erikoistuvan edelläkävijämaakunnan. Biotalouteen sekä energia-, sähkö- ja ympäristötekniikkaan luodaan uutta liiketoimintaa. Tavoitteena on edistää elinympäristön puhtautta sekä vastuullista kuluttamista. Vihreä 4. Välitön ja välittävä Etelä -Karjala painottaa asennetta mennä positiivisina karjalaisina eteenpäin. Maakunnan asukkaat osallistuvat ja tekevät asioita yhdessä tavoitteena rakennetun, henkisen ja sosiaalisen kulttuurin kestävä kehitys. 2,94 3,17 3,23 3,68 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Uusi suodatin