ILMAILUMÄÄRÄYS AGA M3-9 Muutos 1 4.6.2001 PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 www.lentoturvallisuushallinto.fi LENTOASEMAN KUNNOSSAPITO JA KENTTÄALUEEN TARKAS- TUKSET Tämä ilmailumääräys on annettu ilmailulain (281/95) 51 :n nojalla. Se perustuu kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen Liitteen 14 (Annex 14, Volume I) normeihin (Standard) ja suosituksiin (Recommendation) sekä Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) käsikirjaan Airport Services Manual, Part 8. Tämä ilmailumääräys tulee voimaan 6.9.2001 ja kumoaa 23.1.1997 annetun ilmailumääräyksen AGA M3-9. Sisällysluettelo 1 Yleistä...1 2 Kunnossapito-ohjelma...1 3 Päällysteet...1 4 Kiitotien uudelleenpäällystäminen...2 5 Kenttävalot ja sähköjärjestelmät...2 6 Kenttäalueen tarkastukset...4 1 YLEISTÄ 1.1 Soveltamisala 1.1.1 Tämä ilmailumääräys koskee lentoasemia. Huomautus. - Lentoasema on lentopaikka, jossa ilmaliikennepalvelu on pysyvästi järjestetty. Muista lentopaikoista säädetään ilmailumääräyksissä AGA M1-1 ja AGA M2-1. 1.1.2 Tämä ilmailumääräys kohdistuu lentoaseman ja lentoaseman pitäjän toimintaan eikä tällä ilmailumääräyksellä rajoiteta tai säännellä ilma-aluksen miehistön tai lentotoiminnan harjoittajan toimintaa. 1.1.3 Mitä tässä ilmailumääräyksessä sanotaan lennonjohdosta, koskee myös AFIS-elintä, ellei toisin mainita. 1.2 Määritelmät 1.2.1 Tässä ilmailumääräyksessä esiintyvien käsitteiden määritelmiä on ilmailumääräyksissä AGA M3-1 ja OPS M1-1. 1.3 Poikkeamat 1.3.1 Ilmailulaitoksen Lentoturvallisuushallinto voi perustellusta hakemuksesta antaa luvan poiketa tästä ilmailumääräyksestä. 2 KUNNOSSAPITO-OHJELMA ILL 3300 10/01 2.1 Lentoasemalla on oltava kunnossapito-ohjelma, johon kuuluu tarvittaessa myös ennakkohuoltojärjestelmä laitteistojen pitämiseksi sellaisessa kunnossa, että ilmaliikenteen turvallisuus, säännöllisyys ja tehokkuus eivät heikkene. Laitteistoihin katsotaan kuuluvan tässä yhteydessä muun muassa päällysteet, visuaaliset maalaitteet, sähkönsyöttöjärjestelmät, kuivatusjärjestelmät, turva-aidat ja rakennukset. Huomautus 1.- Ennakkohuolto on ennalta tehdyn ohjelman mukaista kunnossapitotyötä, jonka tarkoituksena on estää laitteistojen viat tai vaurioituminen. Huomautus 2.- Airport Services Manual, Part 9 sisältää ohjeita visuaalisten maalaitteiden ennakkohuollosta. Huomautus 3.- Opastavaa aineistoa inhimillisten tekijöiden periaatteiden soveltamisesta kunnossapitoohjelman suunnittelussa ja toteutuksessa on ICAO:n julkaisuissa Circular 216 (Human Factors Digest No. 1 Fundamental Human Factors Concepts) ja Circular 238 (Human Factors Digest No. 6 Ergonomics). 3 PÄÄLLYSTEET 3.1 Lentoasemalla on oltava ohjeistus, jonka tavoitteena on vähentää vieraiden esineiden kulkeutumista kenttäalueelle ja pitää päällystetyt alueet (kiitotiet, rullaustiet, asematasot tms.) puhtaina irtokivistä tai muista esineistä, jotka saattavat vahingoittaa ilma-aluksen rakenteita ja moottoreita tai haitata ilma-aluksen järjestelmien toimintaa. Huomautus 1. - Annex 14, Liite A, luku 8 ja Aerodrome Design Manual, Part 2 sisältävät ohjeita rullausteiden reuna-alueiden pintaa koskevista varotoimenpiteistä. Airport Services Manual, Part 2, Pavement Surface Conditions, kohta 10.1 sisältää ohjeita alueiden pitämiseksi puhtaana vieraista esineistä.
2/6 AGA M3-9, 4.6.2001 Huomautus 2. - Jos sotilasilma-aluksille on erityisvaatimuksia kenttäalueen puhtauden suhteen, sopivat lentoaseman pitäjä ja sotilasviranomaiset näistä keskenään. 3.2 Kiitotien pinta on pidettävä sellaisessa kunnossa, että siihen ei synny epäsäännöllisyyksiä, jotka voivat aiheuttaa vahinkoa ilma-aluksille. Huomautus - Katso Annex 14, Liite A, luku 5. Eräiden asiantuntijanäkemysten mukaan seuraavat yksittäiset epätasaisuudet (kohoumat tai painumat) eivät vielä aiheuta vahinkoa suihkuturbiinilentokoneille: Matka, jolla epätasaisuus Epätasaisuus mitataan 1 m 12 mm 5 m 30 mm 10 m 50 mm 60 m 100 mm 3.3 Kiitotien pinnan kitkaominaisuuksia on tarvittaessa mitattava säännöllisin väliajoin jatkuvatoimintoisella, itsekastelevalla kitkanmittauslaitteella päällysteen ollessa puhdas lumesta ja jäästä. Jos mitattu kitkakerroin jollakin kiitotien kolmanneksella on pienempi kuin 0,50, ilmailutiedotuspalvelulle on ilmoitettava kiitotien olevan märkänä liukas. Huomautus - Annex 14, Liite A, luku 7 sisältää ohjeita kiitotien kitkaominaisuuksien arvioinnista. Airport Services Manual, Part 2 sisältää lisäohjeita. 3.4 Kiitotiepäällysteen kitkaominaisuuksien parantamiseen on ryhdyttävä, kun koko kiitotien tai jonkin sen osuuden kitkakerroin laskee alle 0,50 mitattuna itsekastelevalla kitkanmittauslaitteella päällysteen ollessa puhdas lumesta ja jäästä. Huomautus - Noin 100 m kiitotieosuutta on pidettävä riittävänä kunnossapitotoimenpiteisiin tai ilmoituksen tekoon ryhtymistä varten. 3.5 Korjaavien kunnossapitotoimenpiteiden tarve on tutkittava, jos koko kiitotien tai sen jonkin osuuden kitkakerroin alittaa 0,60 päällysteen ollessa puhdas lumesta ja jäästä. 3.6 Jos on syytä olettaa, että kiitotien tai sen jonkin osuuden kuivatusominaisuudet ovat huonot kaltevuuksien tai painaumien vuoksi, kiitotien kitkaominaisuudet on mitattava sellaisissa luonnollisissa tai jäljitellyissä oloissa, jotka vastaavat paikallisia sadeolosuhteita, ja tarvittaessa on ryhdyttävä korjaaviin kunnossapitotoimiin. 3.7 Jos turbiinimoottorilla varustetut lentokoneet käyttävät rullaustietä, rullaustien reuna-alueiden pinta on hoidettava niin, että sillä ei ole irtokiviä eikä muita esineitä, jotka voivat joutua ilmavirtauksen mukana lentokoneen moottoreihin. Huomautus - Aerodrome Design Manual, Part 2 sisältää ohjeita tästä asiasta. 3.8 Päällystetyn kiitotien pinnalta on hiekka, lieju, pöly, öljy, seisova vesi, kumijäljet ja muut vieraat aineet poistettava ennen kuin niitä kertyy ilmaliikenteelle haitallisessa määrin. Huomautus - Airport Services Manual, Part 2 sisältää lisätietoja kitkaominaisuuksien parantamisesta ja kiitoteiden puhdistamisesta. 4 KIITOTIEN UUDELLEENPÄÄLLYS- TÄMINEN Huomautus - Seuraavat määräykset koskevat kiitoteiden uudelleenpäällystämistä silloin, kun kiitotie on määrä ottaa uudelleen käyttöön ennen, kuin koko kiitotie on uudelleenpäällystetty, jolloin tarvittaessa voidaan tehdä tilapäinen luiska uuden ja vanhan kiitotien päällysteen välille. Aerodrome Design Manual, Part 3, sisältää ohjeita uudelleenpäällystyksestä ja päällysteiden käyttökunnon arvioimisesta. 4.1 Tilapäisen luiskan pitkittäissuuntaisen kaltevuuden on oltava a) enintään 1,0 %, kun uuden päällysteen paksuus on enintään 5 cm; ja b) enintään 0,5 %, kun uuden päällysteen paksuus on yli 5 cm. Huomautus - Kaltevuus mitataan kaltevuuserona kiitotien pintaan eikä vaakatasoon nähden. 4.2 Uudelleenpäällystys on kunkin työvaiheen aikana tehtävä valmiiksi koko kiitotien leveydeltä, ennen kuin se otetaan käyttöön. Huomautus - Kiitotiemerkintöjen tekemisestä uudelleenpäällystyksen yhteydessä on annettu määräyksiä ilmailumääräyksessä AGA M3-12. 5 KENTTÄVALOT JA SÄHKÖJÄR- JESTELMÄT Huomautus - Näiden määräysten tarkoituksena on määritellä ennakkohuoltotoiminnan tavoitetasot. Niiden perusteella ei voida määritellä sitä, milloin jokin valojärjestelmä on lentotoiminnan kannalta epäkunnossa (unserviceable). (Ks. kuitenkin kohdat 5.8 ja 5.9). Ilma-aluksen päällikkö voi ottaa puutteellisuuden tarvittaessa huomioon saatuaan tiedon epäkunnossa olevien valojen lukumäärästä ja sijainnista kyseisessä valojärjestelmässä. Erityisen tärkeä on tieto siitä, onko valojärjestelmän muoto epäkunnossa olevien valojen vuoksi muuttunut. 5.1 Valon on katsottava olevan epäkunnossa, jos mitattaessa pääkeilan keskimääräinen valovoimakkuus on alle 50 prosenttia Annex 14:n Liitteen 2 asianmukaisessa kuvassa määritellystä arvosta tai jos silmämääräisessä tarkastuksessa valovoimakkuuden todetaan selvästi alentuneen. Lentoaseman pitäjän on annettava ohjeet siitä, miten silmämääräisessä tarkastuksessa valovoimakkuuden alenemaa arvioidaan ja missä tapauksissa ja millä tavalla epäkun-
AGA M3-9, 4.6.2001 3/6 nossa olevien valojen määrä ja sijainti on ilmoitettava ilma-aluksen ohjaajalle. 5.2 Visuaalisten maalaitteiden toimintakuntoisuuden varmistamiseksi on niiden kunnossapitoa varten oltava ennakkohuoltojärjestelmä. Huomautus - Airport Services Manual, Part 9, sisältää ohjeita visuaalisten maalaitteiden ennakkohuollosta. 5.3 Kategorian II tai III tarkkuuslähestymiskiitoteiden järjestelmien ennakkohuoltoon tulee kuulua ainakin seuraavat tarkistukset: a) lähestymisvalojärjestelmien ja kiitotievalojärjestelmien valojen valovoimakkuuden, valonjaon ja suuntauksen silmämääräinen tarkastus ja tarvittaessa maastomittaus. b) lähestymisvalojärjestelmien ja kiitotievalojärjestelmien jokaisen virtapiirin sähköisten ominaisuuksien mittaus. c) valojen valovoimakkuuden säädön oikean toiminnan tarkistus 5.4 Kategorian II tai III tarkkuuslähestymiskiitoteiden kiitotievalojärjestelmiin kuuluvien valojen valovoimakkuuden, valonjaon ja suuntauksen maastomittaus tulee suorittaa joko mittaamalla kaikki valot tai riittävän kattavin pistokokein. 5.5 Kategorian II tai III tarkkuuslähestymiskiitoteiden kiitotievalojärjestelmiin kuuluvien upotettujen valojen valovoimakkuuden, valonjaon ja suuntauksen maastomittaus tulee viimeistään 30.6.2003 alkaen suorittaa käyttäen liikkuvaa mittausyksikköä, joka on riittävän tarkka yksittäisten valojen ominaisuuksien analysointiin. 5.6 Kategorian II tai III tarkkuuslähestymiskiitoteiden lähestymis- ja kiitotievalojärjestelmiin kuuluvien upotettujen valojen mittaustiheyden tulee perustua liikennemäärään, paikalliseen ilman likaisuuden tasoon, asennettujen valaistuslaitteiden luotettavuuteen, ja maastomittausten tulosten jatkuvaan arviointiin. Joka tapauksessa upotettujen valojen maastomittaus tulee tehdä vähintään kerran vuodessa ja 1.1.2002 alkaen vähintään kahdesti vuodessa. Kategorian II tai III tarkkuuslähestymiskiitoteiden muiden kuin upotettujen kiitotievalojen maastomittaus tulee tehdä vähintään kerran vuodessa. 5.7 Tarkkuuslähestymiskategorian II tai III kiitotiellä käytettävän ennakkohuoltojärjestelmän avulla on pyrittävä siihen, että aina kategorian II tai III toiminnan aikana kaikki lähestymisvalot ja kiitotievalot ovat toimintakunnossa ja että joka tapauksessa ainakin: a) 95 % kunkin seuraavan järjestelmän valoista on toimintakunnossa: 1) tarkkuuslähestymiskategorian II ja III lähestymisvalojärjestelmistä sisimmäinen 450 m; 2) kiitotien keskilinjavalot; 3) kiitotien kynnysvalot; ja 4) kiitotien reunavalot; b) 90 % kosketuskohtavaloista on toimintakunnossa; c) 85 % lähestymisvalojärjestelmän valoista osalla, joka on kauempana kuin 450 m kynnyksestä, on toimintakunnossa; d) 75 % kiitotien päätevaloista on toimintakunnossa; e) epäkunnossa oleva valo ei sijaitse toisen epäkunnossa olevan valon vieressä tai perässä. Opastuksen jatkuvuuden ylläpitämiseksi on pyrittävä siihen, ettei yllä mainittu epäkunnossa oleva prosentuaalinen osuus valoista sijaitse niin, että valojärjestelmän peruskuvio muuttuu. Huomautus - Kun on kyse lyhytorsista ja poikkiorsista, opastus ei katkea kahden vierekkäisen tai peräkkäisen epäkunnossa olevan valon vuoksi. 5.8 Kun pysäytysvalorivi on tarkoitettu käytettäväksi kiitotienäkyvyyden ollessa alle 350 m, ennakkohuoltojärjestelmän avulla on pyrittävä siihen, että a) korkeintaan kaksi valoista on epäkunnossa; ja b) kaksi vierekkäistä valoa ei ole epäkunnossa, ellei valoväli ole huomattavasti lyhyempi kuin määräykset edellyttävät. Jos kolme vierekkäistä valoa tai yhteensä enemmän kuin neljä valoa on epäkunnossa, on pysäytysvalorivin katsottava olevan epäkunnossa. 5.9 Jos PAPI-järjestelmän jossakin yksikössä on enemmän kuin yksi lamppu epäkunnossa, on koko järjestelmän katsottava olevan epäkunnossa ja se on sammutettava. 5.10 Kun rullaustie on tarkoitettu käytettäväksi kiitotienäkyvyyden ollessa alle 350 m, ennakkohuoltojärjestelmän avulla on pyrittävä siihen, että mitkään kaksi peräkkäistä rullaustien keskilinjavaloa eivät ole epäkunnossa. 5.11 Kun ennakkohuoltojärjestelmä on tarkoitettu tarkkuuslähestymiskategorian I kiitotielle, sen avulla on pyrittävä siihen, että aina kategorian I toiminnan aikana kaikki lähestymis- ja kiitotievalot ovat toimintakunnossa ja että joka tapauksessa vähintään 85 prosenttia valoista on toimintakunnossa kussakin seuraavista;
4/6 AGA M3-9, 4.6.2001 a) tarkkuuslähestymiskategorian I lähestymisvalojärjestelmä b) kiitotien kynnysvalot; c) kiitotien reunavalot; ja d) kiitotien päätevalot. Opastuksen jatkuvuuden takaamiseksi on pyrittävä siihen, että epäkunnossa oleva valo ei ole toisen epäkunnossa olevan valon vieressä tai perässä ellei valoväli ole huomattavasti lyhyempi kuin määräykset edellyttävät. Huomautus - Kun on kyse lyhytorsista ja poikkiorsista, opastus ei katkea kahden vierekkäisen tai peräkkäisen epäkunnossa olevan valon vuoksi. 5.12 Kun kiitotie on tarkoitettu käytettäväksi lentoonlähtöihin kiitotienäkyvyyden ollessa alle 550 m, ennakkohuoltojärjestelmän avulla on pyrittävä siihen, että jokaisen toimintajakson aikana kaikki kiitotievalot ovat toimintakunnossa ja että joka tapauksessa: a) vähintään 95 prosenttia kiitotien keskilinjavaloista (missä sellaiset on) ja kiitotien reunavaloista on toimintakunnossa; ja samalla b) vähintään 75 prosenttia kiitotien päätevaloista on toimintakunnossa. On pyrittävä siihen, että epäkunnossa olevan valon vieressä tai perässä ei ole toista epäkuntoista valoa. 5.13 Kun kiitotie on tarkoitettu käytettäväksi lentoonlähtöihin kiitotienäkyvyyden ollessa 550 m tai enemmän, ennakkohuoltojärjestelmän avulla on pyrittävä siihen, että jokaisen toimintajakson aikana kaikki kiitotievalot ovat toimintakunnossa ja että joka tapauksessa vähintään 85 prosenttia kiitotien reunavaloista ja päätevaloista on toimintakunnossa. 5.14 Kun huonon näkyvyyden toimintamenetelmät ovat voimassa lumisateella tai vastaavissa olosuhteissa, on upotettujen valojen toimintakuntoa seurattava jatkuvasti lyhyin aikavälein suoritettavilla tarkastuksilla ja kunnossapitotoimin on pyrittävä pitämään ne toimintakunnossa siinä määrin, kuin on käytännössä toteutettavissa. Jos upotettujen valojen toimintakuntoisuutta ei kyetä arvioimaan, on tästä ilmoitettava lennonjohtoelimelle. 5.15 Huonon näkyvyyden toimintamenetelmien voimassa ollessa ei turva-aidan sisäpuolisella alueella saa suorittaa eikä teettää maarakennustöitä eikä maaperätutkimuksia. Huonon näkyvyyden toimintamenetelmien voimassa ollessa lentoasema ei saa suorittaa eikä teettää maarakennustöitä eikä maaperätutkimuksia turva-aidan ulkopuolella siellä, missä voi sijaita lennonvarmistuksen kannalta tärkeitä voimansyöttö- tai viestikaapeleita. 6 KENTTÄALUEEN TARKASTUKSET 6.1 Kenttäalueen tarkastusten lukumäärä vuorokaudessa 6.1.1 Käytössä olevat kiitotiet on tarkastettava vähintään a) kolme kertaa vuorokaudessa, jos lentoaseman aukioloaika on yli 16 tuntia kyseisen vuorokauden aikana, b) kaksi kertaa vuorokaudessa, jos lentoaseman aukioloaika on yli 8 tuntia mutta enintään 16 tuntia kyseisen vuorokauden aikana tai c) kerran vuorokaudessa, jos lentoaseman aukioloaika on enintään 8 tuntia kyseisen vuorokauden aikana. Huomautus - Talvikaudella noudatetaan kiitotietarkastusten lukumäärän suhteen ensisijaisesti ilmailumääräystä AGA M3-10. 6.1.2 Rullaustiet, asematasot, koekäyttöpaikat, kompensointitasot ja lentoaseman hoidossa olevat lentokonehallien edustat on tarkastettava vähintään kerran päivässä. Pelastuspalvelutiet on tarkastettava vähintään kerran viikossa. Lennonjohdon toiminta-aikojen ulkopuolella sekä kiitotien, rullaustien tai sen osan ollessa poissa käytöstä ei tarkastusta tarvitse suorittaa. 6.1.3 Lentoaseman päällikön tulee antaa tarkemmat ohjeet tarkastusten ajoituksesta ottaen huomioon edellä esitetyt vähimmäisvaatimukset. 6.1.4 Tarkastus on tehtävä tarvittavassa laajuudessa myös a) kun on syytä olettaa, että olosuhteet ovat muuttuneet edellisen tarkastuksen jälkeen siinä määrin, että siitä on tiedotettava ilmaliikenteelle, b) kun alueella on työskennelty eikä alueen tarkastusta ole muuten asian-mukaisesti järjestetty (ei koske tavanomaisia talvikunnossapitotöitä), c) ilma-aluksen, työkoneen tai ajoneuvon tavanomaisesta poikkeavan toiminnan jälkeen, d) rajuilman ja rankkasateen jälkeen sekä, liikenteen niin vaatiessa, rajuilman ja rankkasateen aikana, e) kiitotienäkyvyyden laskiessa alle 800 m, jos on odotettavissa lentoonlähtöjä tai laskuja kiitotienäkyvyyden ollessa alle 600 m, tai näkyvyyden alkaessa heikentyä siten, että säännöllisesti suoritettava tarkastus voi vaikeutua, f) kun on syytä epäillä että alueella on lintuparvia tai suurehkoja lintuja tai eläimiä, asiattomia kulkijoita tai muuta ilmaliikennettä vaarantavaa, g) lennonjohdon tai ilma-aluksen sitä pyytäessä
AGA M3-9, 4.6.2001 5/6 h) otettaessa kiitotie, rullaustie tai sen osa uudelleen käyttöön ja i) kun muut erityiset syyt sitä vaativat. 6.2 Tarkastuksen suorittaminen 6.2.1 Lentoaseman päällikön tulee määrätä, kenen tehtävänä kulloinkin on huolehtia edellä mainittujen alueiden asianmukaisesta tarkastamisesta. Erityisesti on määrättävä, kuuluuko kenttävalojen ja varsinkin upotettujen valojen toimintakuntoisuuden tarkkailu lumisissa olosuhteissa kiitotietarkastuksia suorittavien vaiko sähköhuollon tehtäviin. Jos lentoaseman henkilöstöön kuuluva havaitsee kenttäalueella tai sen läheisyydessä sellaisia lentoturvallisuuteen vaikuttavia puutteita, jotka eivät mahdollisesti vielä ole tiedossa, hänen on ilmoitettava havainnostaan välittömästi lennonjohdolle. Jos lentoaseman henkilöstöön kuuluva havaitsee kenttäalueella liikkuessaan vieraan esineen, on hänen poistettava se. Jos esine on jo voinut vahingoittaa ilma-alusta, se on otettava talteen ja ilmoitettava asiasta lennonjohdolle välittömästi. Esine on otettava myös talteen, jos se on tarpeen selvitettäessä, kuinka esine on joutunut alueelle. Jos esineen poistaminen vaatii erityisiä toimenpiteitä, havainnosta on ilmoitettava heti lennonjohdolle ja lentoaseman kunnossapitoon. Mikäli kenttäalueelta löydetään esineitä, jotka voivat olla ilma-aluksen osia tai renkaan kappaleita, on ne otettava talteen ja niistä tulee ilmoittaa heti, jotta toimiin ilma-aluksen tavoittamiseksi voidaan ryhtyä viipymättä. 6.2.2 Kenttäalueella ja siihen liittyvillä, ilma-alusten turvallisuuden kannalta tärkeillä alueilla tulee tarkastuksessa kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin: a) vieraat esineet ja epäpuhtaudet kuten ajoneuvosta tai ilma-aluksesta pudonneet osat, ilmaaluksesta valuneet nesteet, harjakoneen harjakset, pakkaustarvikkeet, päällysteestä irronnut aines, maa-aines, poistamatta jäänyt hiekoitushiekka, kivet, vaaralliset lumi- ja jääesiintymät sekä polttoaine- tai öljyläikät. b) lentoturvallisuuden kannalta merkittävät päällystevauriot kuten kivien irtoaminen pinnasta, kappaleiden irtoaminen halkeamien reunoista, suuret tai muutoin tavanomaisesta poikkeavat epätasaisuudet, kantavuuden pettäminen, yli 10 mm:n tasoero halkeaman eri puolilla kiitotiellä, verkkohalkeama-alueet, runsaan sateen jälkeen veden virtauksen aiheuttamat syöpymät halkeamien sisällä sekä lentokoneen pyörän aiheuttamat painaumat seisontapaikoilla ja erityisesti ns. push back-paikoilla. c) päällystämättömän alueen heikko kantavuus, veden peitossa olevat alueet ja vettyneet alueet, jotka ovat menettäneet kantavuutensa sekä puutteellisesti täytetyt kaivannot d) päällystämättömän alueen uudet epätasaisuudet ja painumat kuten maanalaisten putkijohtojen tai kaivojen vaurioista ja niihin liittyvistä syöpymistä aiheutuvat äkilliset sortumat ja kaivannon täytteen painuminen e) korkeusero päällysteen reunan ja siihen liittyvän päällystämättömän alueen välillä f) kaivonkansien kunto, paikallaan oleminen ja mahdollinen korkeusero maanpintaan nähden g) kenttävalaistuslaitteiden, niistä erityisesti liukukulmavalojen mekaaninen vaurioituminen tai peittyminen kasvillisuuden, lumivallien tai muiden esteiden taakse sekä liukukulmavalojen huurtuminen ja upotettujen valojen toimintakunto lumisissa olosuhteissa h) kylttien ja merkkien kunto ja luettavuus, kylttien peittyminen kasvillisuuden, lumivallien, huurteen, tarttuneen lumen tai muiden esteiden taakse sekä kylttien valaistuksen toimintakunto, milloin se on vallitsevissa valaistusolosuhteissa todettavissa i) maalausmerkintöjen kunto ja erityisesti kiitotien ja rullaustien keskiviivojen, odotuspaikkamerkintöjen, seisontapaikoille ohjaavien merkintöjen ja seisonta- paikkojen tunnusnumeroiden kunto ja mahdollinen peittyminen lumen alle j) kiitotien pään turva-alueen, mahdollisen pysäytystien ja nousualueen esteettömyys ja kunto k) suihkuvirtausten aiheuttamat vauriot lennonvarmistuslaitteille l) ilma-alukselle ilmoitettava veden esiintyminen kiitotiellä, rullausteillä tai asematasolla (ks. kohta 6.3.2) m) rakennustyön aikaiset tilapäisjärjestelyt, ilmaliikenteeltä väliaikaisesti tai pysyvästi suljettujen alueiden sekä kaivantojen ja muiden merkitsemisessä käytettyjen merkkien ja valojen kunto n) luvattomat esteet, esineet ja kaivannot o) linnut ja eläimet, joista voi olla vaaraa ilmaalukselle, kuolleet linnut p) luvaton tai maaliikenneohjeista poikkeava liikkuminen turva-aidan sisäpuolisella alueella q) ilma-aluksen normaalista poikkeava toiminta, virheellisesti pysäköidyt ilma-alukset
6/6 AGA M3-9, 4.6.2001 r) ilma-aluksen tavanomaisista liikkeistä poikkeavat tai vaaratilanteesta kertovat jäljet s) lentomatkustajien jalankulkureittien turvallisuus asematasolla siltä osin kuin se ei kuulu lentotoiminnanharjoittajan vastuun piiriin t) alueelle joutuneet kemikaalit, jotka voivat vahingoittaa ilma-alusta tai joiden koostumusta ei tunneta u) talvikaudella kenttäalueen kunnon ilmoittamiseen ja kunnossapitotoimien tarpeeseen liittyvät asiat erillisten ohjeiden ja ilmailumääräyksen AGA M3-10 mukaisesti. Talvikaudella suoritetuissa kiitotietarkastuksissa on etusijalle asetettava kitkanmittaukset ja lumiesiintymien toteaminen sekä näitä koskevien tietojen toimittaminen viivytyksettä eteenpäin. 6.3 Raportointi ja toimenpiteet 6.3.1 Havaitut puutteet on korjattava mahdollisuuksien mukaan heti tarkastuksen yhteydessä. Havainnoista, joilla on merkitystä lentoturvallisuuden kannalta on ilmoitettava heti lennonjohdolle ja niille, joiden tehtäviin puutteiden korjaaminen kuuluu. Lennonjohdon ollessa suljettuna ilmoitus on tehtävä tarvittaessa aluelennonjohtoon. Tarvittaessa on alue suljettava sellaiselta ilmaliikenteeltä, johon vaara kohdistuu siihen saakka, kunnes puute on korjattu. 6.3.2 Jos kiitotien keskikaistalla, joka on leveydeltään puolet kiitotien leveydestä, on vettä, siitä on ilmoitettava lennonjohdolle käyttäen seuraavia termejä: KOSTEAkiitotie on niin kostea, että pinnan väri on muuttunut MÄRKÄkiitotien pinta on märkä, mutta vesilätäköitä ei ole VESILÄTÄKÖITÄnäkyvissä on merkittävä määrä seisovan veden muodostamia lätäköitä VEDEN PEITOSSAlaaja alue kiitotietä on seisovan veden peitossa Lisäksi on ilmoitettava veden esiintymisalueen sijainti ja tarvittaessa veden syvyys. Edellä mainitun keskikaistan ulkopuolellakin veden peitossa olevat kiitotien alueet on ilmoitettava lennonjohdolle. Myös rullaustiellä ja asematasolla veden peitossa olevista alueista on ilmoitettava lennonjohdolle. 6.3.3 Tarkastuksen suorittamisesta, tarkastuksen kohteesta, tarkastuksen tekijästä ja tarkastusajankohdasta tulee tehdä merkintä kunnossapidon päiväkirjaan tai tehdä vastaava ilmoitus radiolla lennonjohdolle siten, että ilmoitus tallentuu lennonjohdon äänentaltiointilaitteeseen. Jos tarkastuksessa on havaittu merkittäviä puutteita, joita ei ole voitu poistaa tai joiden toistuminen on estettävä, on siitä laadittava lisäksi kirjallinen tarkastusraportti. 6.3.4 Sen lisäksi mitä ilmailumääräyksessä GEN M1-4 todetaan menettelystä ilmoitettaessa lentotoiminnassa sattuneesta onnettomuudesta, vauriosta tai vaaratilanteesta on noudatettava seuraavaa: Jos tapahtumapaikka on tarpeen saada liikenteen käyttöön tai jäljet tai muut todistuskappaleet ovat muuten vaarassa hävitä tai peittyä lumen alle ennen kuin onnettomuustutkijat saapuvat paikalle, on paikalle kutsuttava poliisi, jota on pyydettävä tekemään jäljistä ja löytyneiden osien sijainnista karttaluonnos sekä ottamaan tarvittavat valokuvat. Onnettomuudessa vaurioitunut ilma-alus saadaan siirtää vain onnettomuustutkijan luvalla. Kiitotie on kuitenkin otettava tutkinnallisista syistä riippumatta uudelleen käyttöön heti, jos ilmassa odottavien ilmaalusten turvallisuus sitä vaatii.