14.11.2014 VILJELIJÄTUKIHAKUKOULUTUKSET SYKSY 2014 KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA

KYSYMYKSET 146990 1 (45) 14.11.2014 VILJELIJÄTUKIHAKUKOULUTUKSET SYKSY 2014 KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA Yleisiä kysymyksiä ja vastauksia Voisiko Mavi sähköisen haun edistämiseksi vielä tiedottaa hyvissä ajoin pankkitunnusten hankkimisesta? Viljelijöille lähetettävään tukihakumuistutukseen tulee maininta, että Vipuun pääsee pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella ja HST-kortilla. Jos viljelijä aikoo hakea tukea sähköisesti, hänen pitää hankkia jokin näistä tunnuksista. Voiko eriyttämiskuviota muuttaa kunnissa uudelle ohjelmakaudelle? Kyllä. Henkilöt eivät ole sidoksissa eriyttämisrooleihinsa vaan niitä voidaan muuttaa. Täytyy kuitenkin pitää huoli siitä, ettei sama henkilö käsittele aiemmin hoitamansa tilan asioita kahdessa eri vaiheessa. Esimerkiksi tuen maksajaviranomaisena vuonna 2014 toiminut henkilö ei voi toimia tilalle takaisinperijänä saman vuoden osalta, mutta seuraavina vuosina kyllä, kun joku muu on maksajan roolissa. Milloin maksajavirastosopimusten päivittäminen aloitetaan? Päivitys aloitetaan 2015 vuoden alussa. Maaseutuvirasto Landsbygdsverket Finnish Agency for Rural Affairs PL 405, 60101 Seinäjoki PB 405, 60101 Seinäjoki PO Box 405, 60101 Seinäjoki puh. 0295 31 2000 tfn 0295 31 2000 tel. +358 295 31 2000

2 (45) Työpaja 1: Perustuki Voidaanko perustuen maksua aikaistaa vuonna 2016? Suorissa tuissa ennakoiden maksu voi alkaa 16.10 tukihakuvuonna, jos kaikki valvonnat (hallinnollinen valvonta ja paikan päällä tehtävä valvonta) on tehty. Ennakkoa voidaan maksaa 50 %. 1.12 alkaen suoraa tukea voidaan maksaa 100 %, jos kaikki valvonnat on tehty. Suomessa ei ole tilatukijärjestelmän aikana maksettu kertaakaan ennakkoja, mutta lähes kaikkina vuosina maksut viljelijöille on aloitettu 1.12. Mikä aikataulu on tukioikeuksien siirroissa vuonna 2015? Sama aikataulu kuin ennenkin eli ilmoitus siirrosta pitää jättää 15.6 tai jos kyseessä on kokotilan hallinnan siirto syyskuussa (tarkempi pvm päätetään myöhemmin). Onko uutta lomaketta 103B vuodelle 2015? Ei ole vielä. Yritetään saada mahdollisimman pian uusi lomake tehtyä. Mitä tapahtuu, jos tukioikeuksien siirrosta on sovittu, mutta toinen osapuoli ei noudata sopimusta? Sopimusta on noudatettava, muutoin kyseessä on sopimusrikkomus. Voiko jo nyt siirtää tukioikeuksia B-C1-alueelta C2-C4-alueelle tai A-alueelle? Kyllä, tukioikeuksien omistuksen siirrot ovat mahdollisia. Jos jollakulla on ylimääräinen B-C1- tukialueen tukioikeus, jonka perusteella ei tänä vuonna saa tukea, sen omistuksen voi jo siirtää C2-C4- tai A-alueelle. Kun tarkastellaan vastaanottajan lohkoja 15.6.2015 tilanteen mukaan, tehdään entisestä B-C1-tukioikeudesta jommankumman tukialueen mukainen. Mitä tukioikeuksien mitätöinti tarkoittaa? Mihin rahat menevät? Varantoon, ministeriön kassaan vai jonnekin muualle? Tehdäänkö mitätöinti joka vuosi? Mitätöinti tarkoittaa sitä, että ylimääräiset tukioikeudet lakkaavat olemasta. Käytännössä kaikki perustukeen liittyvät rahat jaetaan uudestaan siten, että koko suoriin tukiin varatusta rahasta siirretään 49 % perustukijärjestelmää varten. Tämä potti on noin 256 M. Tästä rahasta osa siirretään sivuun, ja siitä summasta tehdään uusi kansallinen varanto. Loput rahat jaetaan alueellisesti niiden tukioikeuksien kesken, jotka ovat jääneet jäljelle tukioikeuksien mitätöinnin jälkeen. Tukioikeuksien mitätöinti tehdään vain kerran, vuonna 2015 15.6 tilanteen perusteella. Mitä ja missä järjestyksessä tukioikeuksia mitätöinti tehdään? Yksittäisen tilan hallinnassa olevat tukioikeudet laitetaan järjestykseen niin, että yksikköarvoltaan kaikkein halvimmat tukioikeudet ovat järjestyksessä viimeisenä. Ne muodostavat keskenään yhden ryhmän. Kun tukioikeuksia mitätöidään, mitätöidään siitä ryhmästä jossa on halvimmat tukioikeudet siten, että sekä omistuksessa olevia että vuokrattuja tukioikeuksia on samassa suhteessa. Jos ryhmässä on vain omistuksessa olevia tukioikeuksia, mitätöityy vain omistuksessa olevia tukioikeuksia.

3 (45) Kuullaanko tukioikeuksien mitätöinnissä niitä, joiden tukioikeudet lakkaavat olemasta? Mikä on ELYkeskusten rooli tukioikeuksien mitätöinnistä? Ei kuulla. Tämän hetken lakiluonnos sanoo, että ylimääräiset tukioikeudet lakkautetaan (=mitätöidään) 15.6.2015 tilanteen tietojen perusteella. On täysin mahdollista, että maaomistajien tukioikeuksia mitätöityy, jos sillä joka tukioikeudet omalla tukihakemuksellaan on ilmoittanut, on liikaa tukioikeuksia suhteessa tukikelpoiseen pinta-alaan. Tällä hetkellä käsittelyssä olevassa lakiluonnoksessa muutetaan ns. toimeenpanolakia siten, että ELYkeskukset tekevät päätöksen tukioikeuksien mitätöinnistä. Miksi hallinto ei voi siirtää ylimääräisiä tukioikeuksia sinne missä niitä tarvitaan? Tukioikeuden siirrosta ilmoittaa aina siirtäjä eli tukioikeuden luovuttaja. Hallinto ei ole luovuttaja, koska hallinnolla ei ole tukioikeuden omistajuutta tai hallintaa. Voiko mitätöityä tukioikeuksia saada takaisin? Aivan samoja tukioikeuksia ei voi saada takaisin, mutta jos mitätöinti on johtunut siitä, että hakija ei ole voinut jättää tukihakemusta vuonna 2015 ylivoimaisen esteen tai poikkeuksellisen olosuhteen takia ja hän on ilmoittanut siitä viranomaiselle, hän voi hakea tukioikeuksia kansallisesta varannosta ylivoimaisen esteen tai poikkeuksellisen olosuhteen päättymistä seuraavassa varantohaussa. Tämä varantoperuste on vapaaehtoinen eikä sitä ole vielä hyväksytty. Pinta-alat muuttuvat valvonnoissa. Miten tukioikeuksien käy ja palataanko vielä vuoteen 2006 ja viedäänkö tukioikeudet pois sieltä asti? Pinta-alavalvonnassa säilyy 50 raja. Jos löydetään sellainen virhe, jonka voidaan osoittaa olleen lohkolla jo vuonna 2006 ja jonka perusteella tukioikeuksia ei olisi saanut antaa, ne ovat perusteettomasti alun perin myönnetty. Jos tällaista virhettä on koko tilan tasolla laskettuna yli 50, pitää tukioikeudet viedä pois ja tukea periä takaisin. Takaisinperintä tukioikeuksiin ja tukeen ulottuu neljä vuotta taaksepäin. Se, miten tätä hoidetaan teknisesti eri tietojärjestelmissä, on vielä auki. Huomatkaa, että kun perustuen tukitaso laskee, voi pinta-alavirhettä olla enemmän. Voiko jo nyt uskoa varantoperusteeseen nuoret ja aloittavat viljelijät? Kyllä voi, sillä kyseessä ovat pakolliset varantoperusteet jäsenmaille. Kyseessä on kaksi eri perustetta eli molempia ehtoja ei tarvitse täyttää. Liittyykö nuoren viljelijän 40 ikävuoden raja edelliseen varantoperusteeseen nuori viljelijä? Kyllä. Esimerkki: Aktiiviviljelijä täyttää 40 vuotta vuonna 2015 (synt. 1975) ja aloittaa samana vuonna tilanpidon. Hän hakee tukioikeuksia varannosta vuonna 2015 nuoren viljelijän perusteella. Hän voi hakea samalla perusteella myös vuosina 2016, 2017, 2018 ja 2019, koska hän täyttää nuoren viljelijän tuen ehdot kaikkina vuosina. Mikä on aloittavan viljelijän määritelmä? Aloittavalla viljelijällä tarkoitetaan viljelijää, joka ei ole aloittamista edeltävänä viitenä vuonna harjoittanut itse maataloutta tai ei ole vastannut maataloustoimintaa harjoittavan oikeushenkilön maataloustoiminnasta. Aloittavan viljelijän kohdalla ei ole ikävaatimuksia, mutta maataloustoiminta on voinut alkaa aikaisintaan vuonna 2013, jotta voi hakea tukioikeuksia varannosta vuonna 2015.

4 (45) Voiko varannosta hakea tukioikeuksia sellainen, joka saa peltoa, mutta jolta tukioikeudet on menetetty? Periaatteessa ei, mutta jos hakija täyttää nuoren viljelijän määritelmän, tai on maataloustoiminnan aloittava viljelijä, tällainen hakija saa tukioikeudet kaikelle tukikelpoiselle pinta-alalle. Mutta jos sille, jolta pellot em. hakijalle tulevat, on tukioikeudet myönnetty, ei uusia tukioikeuksia voi saada saman pinta-alan perusteella. Säilyvätkö varantoperuste tilusjärjestelyt? Kyllä säilyy, siihen ei ole tulossa muutoksia. Miten tukioikeuksien varantoon vienti käyttämättömyyden perusteella muuttuu? Käyttämättömyyttä aletaan tarkastella uudestaan vasta kahden perustukivuoden jälkeen eli lasketaan vuodet 2015 ja 2016 peräkkäin. Jos molempina vuosina tukioikeuksia jää käyttämättä samasta syytä, tukioikeuksia viedään varantoon. Vuosien 2014 ja 2015 käyttämättömyyttä ei tarkastella, koska vuodet ovat eri järjestelmien piirissä. Mitä tapahtuu, jos vasta valvonnassa vuonna 2017 todetaan, että hakija ei täytä aktiiviviljelijän määritelmää eikä ole täyttänyt sitä vuonna 2015 tai 2016? Jos näin käy, perustukea (ja muitakin tukia lukuun ottamatta kansallisia tukia) on maksettu perusteettomasti ja ne täytyy periä takaisin. Perustuen osalta kun tukea peritään takaisin, tarkoittaa se myös sitä, että tukioikeuksia ei ole käytetty vuosina 2015, 2016 ja 2017 ja tukioikeudet viedään käyttämättömyyden perusteella varantoon. Mikä on ns. tukioikeuksien siirron kevennetty versio, joka on esitelty Maaseudun Tulevaisuudessa 24.10.2014? Onko se ok, vaikka toisinkin on sanottu? Maanomistaja ja vuokralainen voivat lisätä maanvuokrasopimukseen lausekkeen, jossa sovitaan, että maanvuokrasopimuksen päättymisen jälkeen tukioikeuksien omistajuus siirtyy maanomistajan osoittamalle toiselle aktiiviviljelijälle. Lauseke kannattaa muotoilla niin, että siinä on joustonvaraa eli esimerkiksi niin, että aktiiviviljelijää ei vielä nimetä tässä vaiheessa. Osapuolet, eli vuokranantaja ja vuokralainen, saavat keskenään päättää mitä tukioikeuksista sovitaan, kunhan lopullinen siirtoilmoitus on tehty niin, että siirron vastaanottaja on aktiiviviljelijä.

5 (45) Työpaja 2: Peltokasvipalkkio, Aktiiviviljelijä Peltokasvipalkkio Miksi tukea ei makseta avomaanvihanneksista Pohjois-Suomessa? Avomaan vihanneksille on aiemmin maksettu kansallista Etelä-Suomen erikoiskasvipalkkiota. Tämä tukimuoto päättyy ja se korvataan Etelä-Suomen avomaanvihanneksille maksettavalla peltokasvipalkkiolla. Miksi seoskasvit eivät ole mukana valkuaiskasveissa? Komission linjaus on, että seoskasvustot eivät ole tukikelpoisia viherryttämistuen typensitojakasvien osalta. Peltokasvipalkkion osalta linjaus on kansallinen. Perusteluna, että seoskasvustojen alaan aiemmin käytetyt eurot halutaan kohdentaa mm. rukiille ja sokerijuurikkaalle. Lisäksi seoskasvustot ovat valvonnan kannalta ongelmallisia, koska kasvustosta on vaikea todeta valkuaiskasvien määrän olevan yli 50 % kylvösiemenestä. Saako raiviolla kasvatetulle rukiille tuen? Kyllä saa. Minimiala, josta maksetaan? 0,05 ha. Onko valkuaiskasvien korjuutavalla merkitystä? Ei ole, koska peltokasvipalkkiossa ei ole korjuuvelvoitetta. Saako peltokasvipalkkion, jos palkkioon oikeuttava kasvi on suojakasvina nurmelle? Asiasta keskustellaan ja tähän palataan myöhemmin Onko eroa syys- ja kevätrukiilla? Molemmat ovat oikeutettuja peltokasvipalkkioon. Onko herneellä sadonkorjuuvelvoite? Ei ole. Saako herneellä käyttää pientä määrää tukikasvia? Asiasta keskustellaan ja tähän palataan myöhemmin. Menevätkö viherrytys ja peltokasvipalkkio päällekkäin? Eivät mene. Molemmat voidaan maksaa. Kuminan tukikelpoisuus?

6 (45) Kumina ei ole tukikelpoinen peltokasvipalkkiossa. Voiko olla öljykasvin ja valkuaiskasvin seos? Kyllä voi. Aktiiviviljelijä Onko paliskunnilla sellaisia rakenteita, että voisivat joutua seurantalistalle? Jos paliskunta hakee tukia, joissa vaaditaan aktiiviviljelijäehdon täyttyminen, niin se voi joutua kieltolistalle, jos se hallinnoi lentoasemaa, rautatieyhtiötä, vesiyhtiötä, kiinteistöyhtiöitä, kiinteitä urheilukenttiä tai vapaaajanalueita. Tällaisia tukia ovat suorat tuet, luonnonhaittakorvaus, luonnonmukaisen tuotannon korvaus, eläinten hyvinvointikorvaus tai ympäristökorvaus. Esimerkiksi poroerotusaitauksen hallinnointi ei johda kieltolistalle. Pitääkö viljellä itse vai voiko työt teettää urakoitsijalla? Aktiiviviljelijä voi teettää työt urakoitsijalla. Kuka katsotaan rakennuttajaksi? Rakennuttajiakin löytyy viljelijöiden joukosta? Rakennustoiminnan laajuus, entä, jos rakennustoiminta on loppunut? Aiheen valmistelu on kesken ja tähän palataan myöhemmin. Pitääkö omistaa kv-yhtiö vai joutuuko seurantalistalle työskentelystä kv-yhtiössä? Kiinteistöyhtiössä työskentely ei johda kieltolistalle, vaan tuenhakijan täytyy hallinnoida yhtiötä, jotta hän joutuu kieltolistalle. Kuinka toimitaan tapauksessa, jossa maatalouden pito lopetetaan syksyllä ja aloitetaan kieltolistalla oleva toiminta. Miten tätä seurataan läpi vuoden? Aiheen valmistelu on kesken ja tähän palataan myöhemmin. Miten toimitaan, jos tuenhaun jälkeen rakentaa esimerkiksi maneesin? Aktiiviviljelijän ehto tulee täyttyä koko vuoden ajan. Oppilaitosten osalta koulutusliikelaitoksen tulkinta? Yleensä maatalousoppilaitosten asema? Oppilaitosta tarkastellaan tuenhakijana. Tällöin tarkastellaan, hallinnoiko oppilaitos lentoasemaa, rautatieyhtiötä, vesiyhtiötä, kiinteistöyhtiöitä tai kiinteitä urheilukenttiä tai vapaa-ajanalueita. Tarkastelua ei uloteta kuntaan, joka mahdollisesti omistaa oppilaitoksen. Miten tulkitaan, jos oppilaitoksen maneesia pyörittää ulkopuolinen yrittäjä? Aiheen valmistelu on kesken ja tähän palataan myöhemmin.

7 (45) Mitkä ovat valvontaseuraamukset (jos tilalta löydetäänkin maneesi)? Jos todetaan, ettei viljelijä täytä aktiiviviljelijän määritelmää, seuraamukset ovat samat kuin kunnankin käsittelyssä eli tukia ei makseta. Jos tuenhakijalla on harrastuslentokenttä, oma jalkapallokenttä, harjoitusravirata tai ampumarata niin joutuuko kieltolistalle? Kysymyksessä mainitut kentät ja radat ovat kieltolistan mukaista toimintaa, jos niissä on kiinteitä rakenteita ja/tai kiinteitä katsomoita. Jatkovalmistelussa tarkennetaan sitä milloin kyseessä on kiinteä rakenne ja toisaalta sitä, milloin toimija katsotaan komission työasiakirjassa tarkoitetuksi erikoistuneeksi toimijaksi. Mihin perustuu, että ratsastuskoulut ovat kieltolistalla? Aiheen valmistelu on kesken ja tähän palataan myöhemmin. Miten aloittavien viljelijöiden tarkastelu tehdään? Myös aloittavien viljelijöiden täytyy täyttää aktiiviviljelijän ehto. Jos aloittava viljelijä joutuu kieltolistalle ja haluaa sieltä vapautumiseksi käyttää asetuksen 1307/2013 artiklan 9, kohdan 2 a.) mukaista vaihtoehtoa, suorien tukien määrä on vähintään 5 % muista kuin maataloustuloista. Tässä tapauksessa suorien tukien määrä lasketaan delegoidun asetuksen 639/201 artiklan 12 kohdan 2 mukaisesti. Osakeyhtiö ja kuolinpesä tuenhakijana? Osakeyhtiötä ja kuolinpesää tarkastellaan tuenhakijana. Osakeyhtiön tai kuolinpesän tulee täyttää aktiiviviljelijän ehto, mutta yksittäisten osakkeiden /jäsenten osalta ehdon täyttymistä ei tarkastella. Maatilayhtymä + vuokratalli ja maneesi? Maatilayhtymän kaikkien jäsenten tulee täyttää aktiiviviljelijän ehto. Maneesien kohdalla aiheen valmistelu on kesken ja tähän palataan myöhemmin. Milloin katsotaan, että harjoittaa ratsastuskoulutoimintaa (montako tuntia tms.)? Aiheen valmistelu on kesken ja tähän palataan myöhemmin Katsotaanko tieisännöinti kiinteistöyhtiöksi? Ei katsota. Tukioikeuksien siirto, jos ei ole aktiiviviljelijä? Tukioikeudet voidaan siirtää vain aktiiviviljelijälle. Tukioikeudet voivat palautua vuoden 2015 jälkeen ei aktiiviviljelijälle, mutta niiden siirto on tehtävä aina aktiiviviljelijälle. Mavin tiedote aiheesta: Tukioikeuksien omistuksen siirrosta on huolehdittava tänä vuonna Riittääkö, että hakee vain yhtä tukea (esim. maidon tukea), onko silloin aktiiviviljelijä? Vielä ei ole linjattu mitä tukia pitää hakea, että on aktiiviviljelijä.

8 (45) Ratsastuskoululla on vain ulkokenttä ja katsomo, joutuuko se kieltolistalle? Aiheen valmistelu on kesken ja tähän palataan myöhemmin. Mitä tehdään, jos viljelijä ilmoittaa olevansa aktiiviviljelijä mutta kunta tietää, että asia ei ihan näin olisi? Valvonnasta tullaan ohjeistamaan kuntia myöhemmin. Jos on kaksi y-tunnusta, miten toimitaan (katsotaanko maatilan tunnusta vai tuon kielletyn yrityksen tunnusta)? Aiheen valmistelu on kesken ja tähän palataan myöhemmin. Onko vain listalle päätynyt toiminta kiellettyä, ei siis kaikki muu yritystoiminta? Tuenhakija joutuu kieltolistalle vain, jos hän hallinnoi lentoasemaa, rautatieyhtiötä, vesiyhtiötä, kiinteistöyhtiöitä tai kiinteitä urheilukenttiä tai vapaa-ajanalueita. Saako omistaa rivitaloja? Rakennusten ja kiinteistöjen omistaminen ei johda kieltolistalle. Olisiko parempi selvittää toiminta maatalousverotuksen puolelta (että kuuluu siihen) kuin YTJ? Yksi mahdollisuus kieltolistalla olevalle tuenhakijalla on osoittaa, että YTJ:n mukaan hänen pääliiketoimintansa on maatalous. Myös verotukseen liittyvät mahdollisuudet ovat olemassa. Verotustietoja hyödynnetään kahdessa muussa mahdollisuudessa. Suorien tukien määrä on vähintään 5 % muista kuin maataloustuloista tai maataloustoiminta ei ole merkityksetöntä. Onko turkistarhat kiellettyjä? Turkistarhan hallinnointi ei johda kieltolistalle. Voiko lentokentän reunoja viljellä? Voi viljellä ja tukea niille voi saada, jos ne täyttävät tukikelpoisen maatalousmaan edellytykset sekä muut tukijärjestelmäkohtaiset edellytykset. Tuenhakija joutuu kieltolistalle, jos hän hallinnoi lentoasemaa.

9 (45) Työpaja 3: Ympäristösitoumukset Tarkoittaako sitoutumaton ala mitä? Lohkon korvauskelpoisuus on pysyvä ominaisuus, jos lohko säilyy maatalousmaana. Korvauskelpoinen ala voi olla sitoutumattomalla viljelijällä ilman, että korvauskelpoisuus häviää Mitä tarkoittaa, että vähenemisiä (20%) ei ole ollenkaan? Vähenemisrajaa ei ole määritetty. Jos omassa hallinnassa oleva lohko tai lohkon osa menee maatalouskäytön ulkopuolelle, lohkolle tai sen osalle maksettu korvaus peritään takaisin sitoumusajalta. 50 ha peltoa (tilatukiominaisuuksia ehkä kuitenkin oikeuksia käyttämättä), 2 vuotta ollut pois ympistä, onko korvauskelpoista? Todennäköisesti korvauskelpoista, jos on ollut tukikelpoista aiemmin. Onko suojavyöhyke pakko toteuttaa, jos se on valittu? Ei ole. Kuinka vähällä lannoitteella saa korvauksen? Ei ole rajattu. Kasvusto tulee olla täydentävien ehtojen mukaisesti viljelty. Missä tuissa on jatkossa sadonkorjuuvelvoite? Ei missään, jos korjuuta ei ole erikseen mainittu. Maksetaanko ympäristönurmista ja lhp:stä, jos on vapautettu viherryttämisen monipuolistamisesta, koska on yli 75 % nurmea? Maksetaan. Tukikelpoisuus ei häviä, vaikka lohkolle ei vuosittain haetakaan tukia? Ei häviä, jos lohko pysyy maatalouskäytössä. Tuleeko vähenemiseen minimirajaa? Ei tule. Tuleeko takaisinperintä, jos vuokranantaja rakentaa mökkinsä? Jos lohko, johon rakennetaan pysyy vuokraajan hallinnassa, niin tulee. Jos lohko ennen rakentamista palautuu maanomistajalle, niin ei tule.

10 (45) Pitääkö toimenpiteet valita 1. vuotena? Toimenpiteitä voidaan vaihtaa tietyin ehdoin. Onko turvepeltoihin vastaavaa toimenpidettä? Ympäristönhoitonurmien monivuotiset ympäristönurmet. Maksetaanko viherlannoitusnurmista, jos kyseessä on esim. luomutila? Luomutilalle ei makseta viherlannoitusnurmesta. Mikä on ympäristönhoitonurmi? Ympäristösitoumuksen toimenpide, joka pitää sisällään luonnonhoitopeltonurmen, suojavyöhykkeet ja monivuotiset ympäristönurmet. Miten viljelijä voi tietää, että lohko on valtaojan varrella? Valtaojatieto kartoilla ei ole täydellinen. Valtaojatieto kartalta saattaa puuttua tai joissain tapauksissa se voi olla kartalla, vaikka se ei sinne kuulukaan. Miten alan väheneminen menee, jos tila on joutunut myymään peltoa omakotiasutuksen tieltä tai alaa vähenee yhdyskuntarakentamisen tieltä? Ei vaikuta, jos itse ei omassa hallinnassaan olevalta pellolta muuta peltoa muuhun käyttöön. Voisiko ottaa lietteen levittämisen, vaikka ei olisi sitoutunut ympäristökorvaukseen? Ei voi. Onko myöhemmin mahdollista valita lisää toimenpiteitä? Joissakin tapauksissa on. Päätetäänkö vanhat sitoumukset? Kaikki sitoumukset päätetään 30.4.2015. Kaikki voivat antaa uuden sitoumusehtojen mukaan. Mitätöityykö 2014 perustettu LHP? Sitä voidaan käyttää hyväksi uudella kaudella, mutta voi myös kylvää muuta 2014 perustettuun lhp:hen. Tehdäänkö erillinen päätös, kun sitoumus päättyy? Tavoitteena on, että erillistä päätöstä ei tarvitsisi tehdä. Asia on kesken. Seurataanko, jos maatalousala, joka poistuu maatalouskäytöstä käy välillä sitoutumattomalla? Maatalouskäytöstä poistuva lohko ei ole enää korvauskelpoinen eikä siten enää sitoumuskelpoinen.

11 (45) Jos vuokrasopimus päättyy (kunnat, kaupungit, srk), katsotaanko poistuva ala maatalouskäytöstä poistuvaksi? Ei katsota. Miksi 5 vuoden sitoumusaika eikä esim. vuoden? Toimenpiteille saadaan tällöin jatkuvuutta ja vaikuttavuutta. Kuinka monta toimenpidettä voi valita? Tätä ei ole lähtökohtaisesti rajattu. Voiko vuonna 2014 perustetut monimuotoisuuspellot vielä ensi vuonna ilmoittaa monimuotoisuuspeltona? Kyllä. Onko satotasokorjaukset olemassa? On. Voiko korvauskelpoisen alan siirtää? Voi siirtää. 1 ha:n minimiraja tilatasolla. Jos suunnittelee spv:a ja nuori isäntä tekee navetan, kannattaa jättää pois? Ympäristökorvauksessa tulee takaisinperintä, jos ala poistuu korvauskelpoisuuden piiristä. Kuinka kauan sitoumusta on jatkettava, kun yläikäraja poistuu? Sitoumusaika on 5 vuotta. Sitoumuksesta voi luopua ylivoimaisen esteen vuoksi tai sitoumus voi raueta, jos ala vähenee alle minimirajan. Jos neuvonnan perusteella muuttaa toimenpidettä, tuleeko vakuutus? Tehdäänkö uusi sitoumuspäätös? Kyllä tehdään uusi päätös, koska sitoumuksen sisällä asiat muuttuvat. Pitääkö säätösalaojitus olla valmis jo nyt? Säätösalaojitus tulee olla valmis, kun korvausta haetaan. Millainen lohko käy suojavyöhykkeeksi? Vesistön tai valtaojan varrella oleva, pohjavesialueella oleva, natura-alueella oleva, kosteikon vieressä oleva ja entinen sopimussuojavyöhyke.

12 (45) Pääseekö lohkot sitoumuksen piiriin, jos on ollut LFA-sitoumus? Kyllä, koska kelpoisuustieto yhdistetään peltolohkojen osalta. Meneekö kohdentamisalue peruslohkotunnuksen mukaan? Kyllä. Voiko syksyn ilmoituksen tehdä sähköisesti? Suunnitelmien mukaan voi. Miksi talviaikaisessa kasvipeitteisyydessä kevennetystä muokkauksesta on jäänyt minisiipiaura pois? Se muokkaa maata enemmän kuin kevennetysti. Onko kasvipeitteisyystoimenpiteessä ideana, että sitoudutaan viideksi vuodeksi? Toimenpiteessä sitoudutaan viideksi vuodeksi. Mille alalle talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä maksetaan? Tietyt alat täyttävät kasvipeitteisyysprosenttia ja niistä tietyille aloille maksetaan. Mikä on suojavyöhykkeen leveys? Ei ole määritelty. Jos ei sitoudu ensimmäisenä vuotena, niin voiko sitoutua vasta 2016? Ja miten tukikelpoisen alan määräytyminen silloin menee? Alalle määritetään korvauskelpoisuus v. 2015. V. 2016. Ala on lähtökohtaisesti sitoumusalaksi kelpaavaa, mutta keväällä annettavassa hakuasetuksessa mainitaan voiko esim. uusia sitoumuksia hakea. Joutuuko jokainen pitämään lohkokirjanpitoa? Jokainen sitoutunut. Onko toimenpiteiden valinnat tehtävä 1. Vuotena? Tietyt vaihtomahdollisuudet myöhempinä vuosina. Tuleeko sanktioita, jos ei toteuta viiden vuoden aikana valitsemaansa toimenpidettä? Tiettyjä toimenpiteitä tulee noudattaa joka vuosi, mutta ei kaikkia. Ei tule silloin sanktiota. Saako kerääjäkasville käyttää glyfosaattia? Kerääjäkasvin voi päättää glyfosaatilla samana syksynä.

13 (45) Tarvitseeko monivuotisia ympäristönurmia perustaa koko sitoumusaikana? Ei ole pakko. Voiko saneerauskasvin laittaa suojaviljaan? Silloin ilmoitettu kasvi on vilja. Pitääkö viherlannoitusnurmi perustaa uudestaan ensi vuonna, että pääsee 2 vuoden kiertoon? Ei tarvitse. Kolme vuotta on maksimi pitoaika viherlannoitusnurmella. Miksi LHP% ei ole sama koko Suomessa? Alaa on haluttu kohdentaa. Onko viljelysuunnitelma enää pakollinen? Viljelysuunnitelma tulee olemaan osa RTK-toimenpidettä. (ei tiedossa koulutuksissa tätä). Luonnonhoitopeltoa voi olla 5 %, lasketaanko viherlannoitusnurmet siihen? Ei lasketa. Onko suojavyöhykkeissä 15 m raja? Ei ole määritetty leveyttä. Maanomistaja lopettaa vuokrasopimuksen, eikä pelloille hae enää kukaan tukia. Katsotaanko, että menee ei-sitoutumattomalle? Menee ei sitoutuneelle, mutta ei aiheuta takaisinperintää Meni pelto minne vaan, kunhan pysyy peltona, niin ei tule seuraamuksia? Kyllä ja vuokraviljelijä ei ole enää vastuussa, jos omistaja esim. metsittää pellon. Jos 2015 2016 pellot tulee yli 65 -vuotiaalta, jääkö ne pellot ilman tukea? Ensi vuonna 65-v. pykälää tullaan soveltamaan vielä. Myöhemmin soveltaminen jää hakuasetusten varaan. Voiko karjatila, jolla on lietettä, ottaa naapurista kuivalantaa? Lietelannan sijoittaminen peltoon ja orgaanisen aineksen lisääminen eivät voi olla toimenpiteenä samalla tilalla.

14 (45) Kannattaa ilmeisesti valita kaikki toimenpiteet, vaikka ei tiedä toteuttaako kaikkia? Toimenpiteitä voi valita lähtökohtaisesti ehtojen rajoissa. Miksi omalta tilalta peräisin oleva ei käy Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrätys toimenpiteeseen? Tällä on tavoiteltu orgaanisen aineen leviämistä laajemmalle alueelle. Onko ympäristönhoitonurmilla yhteensä mitään yläikärajaa? Luonnonhoitopeltonurmella on, muilla ei. Onko suojavyöhyke perustettava? Entä vanhat? Ei tarvitse vanhaa nurmea perustaa uudelleen. Vuokrasopimuksen päättyminen ei aiheuta takaisinperintää, jos vuokrasopimus katkeaa 5 v aikana ja maanomistaja rakentaa siihen talon? Ei aiheuta, jos ei ole enää viljelijän hallinnassa. Onko suojavyöhyke ainoa toimenpide pohjavesialueella? Voi olla muitakin. Onko pintafosforin käyttökieltoa? Ei ole pintafosforin käyttökieltoa. Miten suojavyöhyke kunnassa tarkastetaan, laitetaanko vain maksuun? Hallinnollinen tarkastus ja sen perusteella hyväksytään tai jätetään hyväksymättä. Mahdollinen kuuleminen. Jos ei toteuta valittua toimenpidettä minään sitoumusvuotena, tuleeko sanktio? Ei tule, jos ei sitoumusehtojen mukaan pidä toteuttaa. Muuten tulee. Pitääkö lhp olla samalla lohkolla 2 vuotta? Jos pidempään, tuleeko sanktio? Ei tule LHP-nurmesta sanktiota, jos on pidempään. Kotieläintilako ei voi valita ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättämistä? Voi valita, koska ympäristökorvauksessa ei erotella kasvi- ja kotieläintilaa. Jos on peltoja, jotka eivät ole ympin piirissä, saako tehdä sitoumuksen? Korvauskelpoisista lohkoista voi tehdä sitoumuksen sitoumusehtojen puitteissa.

15 (45) Lohkot ilmoitetaan sitoumukselle, rakennetaan sikala, jätetäänkö lohko ilmoittamatta? Voi jättää ulos sitoumuksesta. Jos lohkot palautuu vuokranantajalle, vaikuttaako se viljelijän korvauksiin? Ei tämän hetkisen tiedon mukaan vaikuta. Onko 1 ha rajana korvauskelpoisuuden vaihdossa? On. Onko sadonkorjuuvelvoitetta vielä? Ei ole, jos ei ole erikseen mainittu. Jos sitoumukset päätetään automaattisesti ja hakuajan jälkeen lähetetään päätös, joku voi luulla, että vanha jatkuu? Tiedotuksella on tässä hyvin suuri osuus. Mitä niille tapahtuu, ketkä eivät huomaa sitoutua ymppiin? Voivat sitoutua mahdollisuuksien mukaan seuraavina vuosina, jos sitoutua vielä voi. Onko luonnonhoitopellot jaettu eri toimenpiteiden alle? Entiset luonnonhoitopellot ovat nyt toimenpiteen Ympäristöhoitonurmet alla, jossa on luonnonhoitopeltonurmet. Toimenpiteen Peltoluonnon monimuotoisuus alla on nyt monimuotoisuuspellot. Valitaanko toimenpiteet 5 vuodeksi kerrallaan? Kyllä. Tarviiko suojavyöhykkeitä toteuttaa joka vuosi? Tarvitsee, jos niitä on lohkolle ilmoitettu. Silloin niiden pitää olla samalla lohkolla sitoumuksen loppuun saakka. Onko lhp nurmessa peräkkäisvaatimus? min. 2 v. Tuleeko kuntalistat kohdentamisalueista? Kyllä. Miten kohdentamisalueiden rajakunnissa olevat lohkot ilmoitetaan? Kohdentamisalue perustuu peruslohkon sijaintiin.

16 (45) Voiko toimenpiteitä ottaa sitoumukselle ennen kuin on tarkastettu? Mitä, jos esim. maalaji muuttuu? Sitoumuksen tekovaihe on ratkaiseva. Ylivoimaisen esteen poikkeukset alan vähenemiseen, onko voimassa ja miten? On voimassa. Jos hevostila (3 ha) ei saa lisäpeltoa ja on myönnetty investointiavustusta, peritäänkö investointituki takaisin, jos pelto ei riitä? Laskelmat on tehty siltä pohjalta, että korvausta maksetaan, joten tuskin peritään. Tämä on enemmän investointipuolen asia. Jos on monivuotisten ympäristönurmien osalta sitoumushetkellä epävarma, kannattaako silti valita? Toimenpiteitä voi valita myöhemmin tietyin edellytyksin. Saako suojavyöhyke muita tukia? Saa, mutta ei muista toimenpiteistä ympäristökorvauksesta. Pääseekö vanhat pellot sitoumuksen piiriin? Jos ne ovat olleet peltoa ennen vuotta 2004 ja ilmoitettu silloin ja 2014. Jos on orgaaninen lannoitevalmiste, joka ei sisällä kumpaakaan (N/P), pitääkö ravinteet ottaa huomioon? Ei silloin tarvitse. Jos lhp täyttää kasvipeitteisyydessä 20% ja lisäksi on 20 %, miltä alalta korvaus maksetaan? 40 %. Jos on kohdentamisalueella tuo 20 % kevytmuokattua, niin sitten sillä alueella vain 20 %. Voiko toimenpiteitä vaihtaa? Voi vaihtaa tietyin edellytyksin. Onko viljeltävä uusia aloja ympin ehtojen mukaisesti, vaikka niitä ei saisi sitoumukselle? Jos tilalla on sitoumus, niin kaikkia lohkoja on viljeltävä ravinteiden tasapainoisen käytön mukaisesti. Jos korvauskelpoista alaa poistuu, voiko sen kompensoida tulevalla korvauskelpoisella alalla? Eri vuosina/samana vuonna? Ei voi, koska ei ole vertailualaa.

17 (45) Jos on ollut 15 v. lhp:na, tuleeko rajoituksia? Voi olla, jos kasvusto lhp-ilmoituksen sallii. Onko maatalouskäytöstä poistuvaa alaa, jos vuokralohkot lähtevät maanomistajien omaan käyttöön? Vuokraviljelijä ei ole enää niistä vastuussa. Pitääkö toteuttaa katetoimenpidettä joka vuosi, vaikka siemenperunaa ei saa viljellä kuin 2 vuotta peräkkäin samalla lohkolla? Jollain muulla lohkolla pitää sitten toteuttaa. Joka sitoumusvuosi jollain lohkolla. Onko niin, että pitää täyttää ehdot joka vuosi puutarhakasveilla? Kyllä, ainakin yhdellä lohkolla. Vähennetty lannoitus yksivuotisilla puutarhakasveilla poistuu toimenpiteistä. Voiko lhp:lla olla säätösalaojitus? Voi olla.

18 (45) Työpaja 4: Eläinten hyvinvointikorvaus Muuttuvatko korvaukset tai sitoumusehdot kesken kauden? Kausi lyhenee viidestä vuodesta vähitellen yhteen vuoteen, joten kesken kauden ei enää tule muutoksia. Rahaa on varattu korvauksiin n. 20 % nykyistä enemmän, joten leikkauksia korvausmääriin tuskin tullee. Euromäärä saattaa esim. maitotiloilla laskea, etenkin jos tilalla ei ole vasikoita kuin uudistamiseen. Mitkä ovat yleiset korvausperusteet? Korvauksen perusteena on mm. viljelijän tekemä ylimääräinen työ, materiaalit (kuivikkeet ja virikkeet) ja asiantuntijoiden tekemä työ (esim. suunnitelmat ja käynnit). Nämä on laskennallisesti jaettu eläinyksikköä kohti MTT-taloustutkimuksen tekemissä korvaustasolaskelmissa. Riittääkö laiduntamiseen, että esim. navetan ovi on auki ja eläimillä on mahdollisuus päästä ulos? MTT:n laskeman korvauksen perusteena on työ, joka kuluu eläinten vientiin ja hakemiseen, joten pelkkä mahdollisuus mennä ulos ei yleensä riitä. Pitää ruokintasuunnitelman ja tuotannonseurannan olla ulkopuolisen tekemää? Nämä voi tehdä itse, mikäli on siihen tarvittavat työvälineet ja osaamista. Voidaanko tuotantotaukoja hyväksyä eli silloin minimi ey-vaatimus alittuu? Lyhyitä tuotantotaukoja voi olla naudanlihan, sianlihan- ja siipikarjatuotannossa. Yleensä silloin koko eläinrakennus on tyhjänä. Tuotantotauot voivat alentaa keskimääräistä ey-määrää ja siten myös saatavaa korvausta. Mitä papereita kuntaan pitää toimittaa? Eläinten terveydenhuoltoasiat siirtyvät Maatilojen neuvonta-toimenpiteeseen ja palo- ja pelastussuunnitelmia ei vaadita. Joitakin eläinmäärien ilmoittamisia tarvitaan sikojen ja siipikarjan osalta, mutta nekin voi tehdä pääsääntöisesti myös Vipu-palvelussa. Ilmoitukset pitää tehdä tukivuotta seuraavan vuoden tammikuussa. Miten uutta eläinten hyvinvointikorvausta haetaan? Korvauksen haku vuodelle 2015 ja sitoumus 1.5.2015-31.12.2016 tehdään 30.4.2015 mennessä päätukihaun yhteydessä mieluiten Vipu-palvelussa. Vuosittainen korvauksen haku tehdään jatkossa ennen tukivuotta eli marraskuussa 2015 haetaan korvausta ajalle 1.1.2016-31.12.2016. Mitä tapahtuu, jos eläimet laittaa pois kesken sitoumuskauden ilman mitään erityistä syytä? Sitoumuskauden korvaus peritään takaisin ja uutta sopimusta ei voi tehdä kahteen vuoteen.

19 (45) Työpaja 5: Kasvulohkojen piirtäminen ja lohkojen korvauskelpoisuudet KASVULOHKOJEN PIIRTÄMINEN Pitääkö kaikki kasvulohkot piirtää? Ei tarvitse. Kasvulohkot piirretään vain siinä tapauksessa, että peruslohkon sisällä on enemmän kuin yksi kasvulohko. Silloin kasvulohkot täytyy piirtää. Piirtämisellä tarkoitetaan sitä, että osoitetaan kartalla, missä kasvulohkojen välinen raja menee. Mihin mennessä kasvulohkot tulee piirtää ja miten kauan niitä saa muuttaa? Miten muuttaminen tehdään? Hakuajat eivät muutu totutuista. Päätukihaun kasvulohkot ilmoitetaan viimeistään 30.4.2015. Tähän mennessä tulee ilmoittaa kasvulohkojen pinta-alat ja piirtää kasvulohkot siinä tapauksessa, että peruslohkolla on usea kasvulohko. Jos kasvulohkojen tiedot ovat muuttuneet päätukihaun jälkeen, muutokset on tehtävä 15.6.2015. Muutosilmoituksen yhteydessä kasvulohkot piirretään vain siinä tapauksessa, että kasvulohkon pinta-ala on muuttunut. Jos vain kasvitietoihin tulee muutoksia (esim. kaura muuttuu ohraksi), piirrosta ei tarvitse tehdä. Voiko kasvulohkojen piirtämisessä kasvulohkojen koko pyöristyä johonkin muuhun kuin peruslohkon kokoon? Ei voi. Sovellus ohjaa hakijaa piirtämään kasvulohkot siten, että kasvulohkojen yhteenlaskettu pinta-ala on aina täsmälleen sama kuin peruslohkon pinta-ala. Voiko peruslohkoja muuttaa ennen piirtämistä? Kyllä. Sähköisessä tukihaussa on tärkeää, että viljelijä tekee ensin peruslohkojen rajakorjaukset, yhdistämiset ja jakamiset ja sen jälkeen siirtyy piirtämään kasvulohkoja. Paperihaussa kunta tekee viljelijän karttakorjauksen mukaan tarpeelliset muutokset ja piirtää kasvulohkot tämän jälkeen. Täytyykö piirtää kasvulohkot, joilla on sama tukitaso, mutta eri kasvilaji? Kyllä. Tarvitseeko piirtää kasvulohkot erikseen, jos peruslohkolla on esimerkiksi nyt 4 eri kasvulohkoa kylvettynä samalla kasvilla eri lannoitustaso- ja perustamisvuosisyistä? Hallinnon vuoksi tällaisia kasvulohkoja ei tarvitse ilmoittaa erikseen tukihaussa. Lannoite- ym. ehtojen vuoksi tilan muistiinpanoista on toimenpiteet löydyttävä tarpeen mukaan erikseen. Niiden, jotka käyttävät Vipu-palvelussa esitäyttönä viljelysuunnitteluohjelmiston tietoja, tulee huomioida, että pinta-alojen ja muiden lohkotietojen takaisinlataus Vipusta vs-ohjelmistoon päivittää vs-ohjelmiston tiedot sellaiseksi, mitä Vipu-palvelussa on ilmoitettu. Tässä tapauksessa, jos haussa yhdistetään 4 kasvulohkoa yhdeksi, myös vs-ohjelmistosta neljän kasvulohkon tilalle latautuu yksi kasvulohko.

20 (45) Takaisinlatausta ei ole pakko tehdä vaan tiedot voi myös päivittää käsin, jos hakemusta tehdessä on tullut muutoksia. Pitääkö tilapäisesti viljelemättömät alat ilmoittaa erikseen vai voiko edelleen ilmoittaa yhtenä monta pientä alaa? Tilapäisesti viljelemättömät ilmoitetaan jokainen omana alanaan. Asia kuitenkin voi tarkentua vielä talven aikana ennen päätukihakua. Tuleeko seuraamuksia, jos kaikkia pieniä kasvulohkoja ei piirrä? Asia on vielä selvityksessä, vastausta ei toistaiseksi voida antaa. Jos peruslohko on vuokralla, mutta vuokranantaja haluaa aarin perunamaan johonkin kulmaan, voiko jättää piirtämättä tai miten tulee piirtää? Kaikki vähintään aarin kokoiset alat tulee piirtää kartalle osoittamalla kasvulohkon rajat. Voisiko tukihakemuksella rastittaa, että ilmoitettu ala saa tuenhakijan suostumuksella muuttua muutaman aarin esitetystä, jos viranomainen ei saa piirrosta täysin täsmäämään annettuun alaan? Tämä vaihtoehto on tiedossa ja mietinnän alla. Miten karttaohjelma toimii, lataako lohkojen tietoja muistiin? Karttasovelluksen käyttö on muuten hidasta. Karttoja tai lohkon tietoja ei ladata muistiin. Onnistuuko itse mittaamaan GPS:llä ja siirtämään siten tarkasti kasvulohkon suoraan Vipuun? Vipuun ei ole toistaiseksi mahdollista siirtää tietoja kysytyllä tavalla. Toive on tiedossa ja mahdollisesti tulevina vuosina siirtäminen on mahdollista. Vastaako Vipun esitäyttötiedot kevään päätukihaussa valvonnassa viimeksi todettuja pintaalamuutoksia? Kyllä, edellisen vuoden valvonnat ja viljelijäkorjaukset on päivitetty kartoille. Voiko hakemuksesta osan tehdä sähköisesti ja osan paperilla? Päätukihakua ei voi tehdä osittain sähköisesti ja osittain paperilla esimerkiksi siten, että piirtäisi kasvulohkot sähköisesti ja jättäisi muut tiedot paperilla. Tämä johtuu siitä, että Vipu-palvelu ohjaa hakijaa niin, ettei puutteellista hakemusta voi jättää. Voiko paperihaussa toimitettava kartta, johon kasvulohkot on piirretty, olla joku muu kuin Mavin viimeksi toimittama ajantasaistuskartta? Muiden karttojen hyväksyminen on mietinnässä.

21 (45) Voiko sähköinen hakija palauttaa muutosilmoituksen paperisena? Muutosilmoituksen voi palauttaa paperilla, vaikka päätukihaussa olisikin tehnyt sähköisen hakemuksen. Toisin päin ei voi toimia eli tilanteessa, jossa päätukihaku on tehty paperilla, on muutosilmoituskin jätettävä paperilla. Onko muutoshaussa piirrettävä kasvulohkot uudestaan? Muutosilmoituksessa kasvulohkot piirretään uudestaan siinä tapauksessa, että kasvulohkon pinta-ala on muuttunut päätukihaussa ilmoitetusta pinta-alasta. Muussa tapauksessa kasvulohkoja ei piirretä muutosilmoituksessa. Piirretäänkö tuen perumiset myös kartalle? Todennäköisesti ei, mutta asia tarkentuu talven aikana. Miten valvonta suhtautuu, jos ei ole ilmoittanut peruslohkolle kasvulohkoja, mutta niitä on siellä 2 kpl, mutta kasvit ovat samaa tukitasoa? Valvontasäännöt tältä osin vastaavat nykyisiä, eli jos kasveilla on sama tukitaso, ei tule seuraamusta. Yhteiskäyttölohkot: Eikö yhteiskäytössä olevia lohkoja voi jatkossa ilmoittaa kahdella eri hakemuksella? Jos ei ole jatkossa mahdollista jättää useamman tuenhakijan hakemuksia yhdeltä peruslohkolta, mutta menettelyä halutaan käytännössä jatkaa, miten toimitaan? Koulutuskierroksella saadun palautteen perusteella yhteiskäyttöisten lohkojen ilmoittamismenettely palautetaan ennalleen siten, että jokainen hakija voi ilmoittaa omalla hakemuksellaan viljelemänsä alueet. Yhteiskäytössä olevien lohkojen ilmoittaminen omilla hakemuksilla on mahdollista Vipu-palvelussa ja paperihaussa. Muuttuneen suunnitelman vuoksi yhteiskäytössä olevia kasvulohkoja ei kuitenkaan voi piirtää Vipupalvelussa, vaan sähköisesti hakevien on palautettava yhteiskäyttöisistä peruslohkoista kasvulohkokartat paperilla. Voiko aiemmin yhteyskäytössä olleen lohkon jakaa, jolloin viljelijät ilmoittavat alat omina peruslohkoinaan? Yhteiskäytössä olevan peruslohkon voi tarvittaessa jakaa. Jakamiseen ei kuitenkaan ole niin suurta tarvetta nyt, kun ilmoittamismenettely palautetaan aiempien vuosien mukaiseksi. VIRANOMAISIA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KL-PIIRTÄMISESTÄ: Ovatko kasvulohkot näkyvissä valvontakartoilla? Kyllä. Kartat voidaan käytännössä muodostaa valvonnan käyttöön 15.6. jälkeen. Miten eriyttämiset hoidetaan kasvulohkojen piirtämisessä, onko kartan tallentaja sama kuin tallentaja? Tähän ei osata vielä antaa vastausta.

22 (45) Mitä karttoja viljelijä voi käyttää piirtämisessä? Ensisijaisesti käytetään ajantasaistuskarttoja. Muiden karttojen käytöstä tullaan ohjeistamaan YT-alueiden palavereissa. Voiko kunnassa tukihaun aikaan oleva avustaja, joka neuvoo viljelijää sähköhaun käytössä, olla muu kuin neuvoja tai eu-avustaja, jolla on vakuutukset virheiden varalta? Myös kunnan viranhaltija voi ohjeistaa ja rohkaista viljelijää sähköhaun käytössä teknisiltä osin. Vrt. tilanne, jossa viljelijää ohjeistetaan lomakkeen täyttämiseen. Onko kunnan virkamies esteellinen piirtämään kasvulohkoja Vipu-palveluun? On. Viljelijän on tehtävä hakemuksensa itse tai neuvojan apua käyttäen. Kasvulohkojen piirtämistä koskeva kuuleminen: Minne asti kuulemista voidaan tehdä, onko jokin takaraja? Ei ole takarajaa. Kuitenkin kuulemisen kohteena oleva asia voidaan ratkaista ilman viljelijän vastinetta, jollei hän vastaa kuulemiseen määräajassa. Voidaanko kuuleminen ratkaista, jos viljelijä ei vastaa kuulemiskirjeeseen? Asia voidaan ratkaista siinä tapauksessa, että kuulemiskirjeessä on annettu vastineen takaraja ja kun kirjeessä on mainittu, että asia voidaan ratkaista tämän jälkeen. Täytyykö kuuleminen tehdä 15.6. mennessä? Ei välttämätöntä, mahdollisimman pian, jotta valvonnat voidaan aloittaa. Voiko kuuleminen suurentaa ja pienentää ilmoitettuja kasvulohkoja? Voiko aloja muuttaa myös 15.6. jälkeen kuulemisessa? Kyllä, muutokset molempiin suuntiin ovat mahdollisia. Muuttaminen on mahdollista myös 15.6 jälkeen, koska kyse on viranomaisprosessista. Voidaanko kuuleminen tehdä kevennetyllä menettelyllä? Kyllä. Kunta voi esim. pyytää viljelijää käymään toimistolla ja piirrokset käydään yhdessä läpi. Viljelijältä on otettava hakemuspapereihin kuittaus alojen/piirrosten hyväksymisestä. OHJELMATUKIEN KORVAUSKELPOISUUS Jos on kaikkina vuosina ilmoittanut peruslohkon tukihaussa, mutta se on nyt juuri vuonna 2014 jäänyt vahingossa ilmoittamatta tukihakemuksella (esimerkiksi yhteiskäyttölohkotilanteissa voi käydä näin),

23 (45) onko mitään mahdollisuutta saada sitä korvauskelpoiseksi lohkoksi? Mietitään vielä asetuksen yksityiskohtia. Voiko korvauskelpoisuudet siirtää Vipusta viljelysuunnitteluohjelmistoon? Ei voi vielä luvata. Tarkentuu talven aikana. Saavatko luomutilojen lohkot tukikelpoisuuden? Eivät automaattisesti, kaikilla tiloilla/tuotantosuunnilla on samat säännöt. Voivatko lohkot, joita ei ikinä ole ilmoitettu tukikelpoisiksi, saada kelpoisuuden? Eivät. Koska voimassa olevalle, 20-vuotiselle ympäristötuen erityistukisopimukselle haetaan lohkon korvauskelpoisuutta? Kun sopimus on päättynyt, lohko voidaan hyväksyä korvauskelpoiseksi. Miksei korvauskelpoiseen lohkoon saa vuosittain liittää enempää kuin 10 aaria korvauskelvotonta alaa? Rajauksessa on tasapainoiltu päästövähennystavoitteiden, maankäytön muutoksen ja toisaalta käytännön viljelyn reunaehtojen kanssa.

24 (45) Työpaja 6: Viherryttäminen Saako viherryttämistuen, jos on saanut vapautuksen vaatimuksista jonkin poikkeuksen perusteella? Kyllä, viherryttämistuen saa tilan kaikelle tukikelpoiselle maatalousmaalle myös siinä tapauksessa, että tila on saanut vapautuksen vaatimuksista jonkin poikkeuksen perusteella. Viherryttämistukea voidaan maksaa kuitenkin enintään tukioikeuksia vastaavalle pinta-alalle. Jos rikkoo viherryttämistuen ehtoja, menettääkö koko tuen? Ehtojen rikkomisesta lasketaan vähennys viherryttämistuen määrään. Koko tuen menettäminenkin on mahdollista, mutta silloin on kyse jo useamman vaatimuksen laiminlyönnistä. Seuraamukset kovenevat, mikäli tila rikkoo ehtoja kolme vuotta peräkkäin. Kahden ensimmäisen vuoden ajan viherryttämistuen laiminlyöntien seuraamus kohdistuu vain viherryttämistukeen eikä vähennyksiä tehdä muista suorista tuista, mutta vuodesta 2017 lähtien viherryttämistuen vaatimusten laiminlyönti voi johtaa myös muiden suorien tukien vähentämiseen. Voiko jättää viherryttämistuen hakematta? Viherryttämistuen hakeminen ei ole pakollista. On kuitenkin hyvä muistaa, että mikäli hakee perustukea, tilan on noudatettava viherryttämistuen vaatimuksia kaikilla tukikelpoisilla hehtaareilla. Katso myös edellisen kysymyksen vastaus. Neuvooko vipuneuvoja viherryttämistuen hakemisessa ensi keväänä? Tavoitteena on, että vipuneuvojasta löytyy keväällä viherryttämistuen osalta kasvien prosenttiosuudet ja tilakohtaiset vaatimukset ja poikkeukset. Miksi luomuviljelijän pitää hakea vapautus? Mikäli luomutilalla on myös tavanomaista viljelyä, sillä alalla on noudatettava viherryttämisvaatimuksia. Luomutuotannossa olevia kasveja ei voida laskea mukaan viljelyn monipuolistamiseen. Tällöin joissakin tapauksissa on parempi tilalle, jos vapautusta ei hae, vaan noudattaa viljelyn monipuolistamista koko tilalla. Kun luomuvapautusta pitää hakea, pitääkö muissakin poikkeuksissa (esim. alle 10 ha tilan) hakea vapautusta? Ainoastaan luomuvapautus haetaan erikseen, muut poikkeukset tulevat automaattisesti tukihaussa annettujen tietojen perusteella. Voiko sadon puida, pellon muokata ja kylvää syyskasvin ennen 31.8.? Kyllä voi, jos tilalla säilyy monipuolistamisvaatimuksen mukaiset kaksi tai kolme kasvia ja näiden kasvien prosenttiosuudet eivät ylity. Jos tila ilmoittaa alle 10 ha peltoalaa, ja valvonnassa todetaan yli 10 ha, tuleeko tilalle monipuolistamisvaatimus? Kyllä tulee. Tuki maksetaan kuitenkin enintään ilmoitetun pinta-alan mukaan.

25 (45) Jos tilalla on ainoastaan pysyviä kasveja, eikä lainkaan peltoalaa, miten monipuolistaminen oikein menee ja mistä alasta maksetaan? Jos tilalla ei ole lainkaan peltoalaa, tilan ei tarvitse noudattaa viljelyn monipuolistamisen vaatimuksia. Tuki maksetaan kuitenkin tilan koko maatalousmaalle tukioikeuksien mukaiselle alalle. Onko kesannolla niittovelvoite? Niittovelvoitetta ei enää ole, mutta hoidettu viljelemätön pelto on pidettävä avoimena maatalousmaan säilyttämisvaatimuksen mukaisesti. Milloin kesanto pitää perustaa, riittääkö keväällä 2015, vai pitääkö olla jo 2014 lopussa? EFA-kesannolla ei saa olla maataloustuotantoa kesantokauden ajan. Kesantokaudeksi on suunniteltu 1.1.-15.8. EFA-kesannon vähimmäiskasvipeitteestä tullaan säätämään täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksissa. Niiden mukaan kesantojen tulee pääsääntöisesti olla viher- tai sänkikesantoja. Avokesannot hyväksytään vain tietyissä poikkeustapauksissa. Viherkesannon kasvipeite on kylvettävä viimeistään 30.6. Onko EFA-alalla kasvatettu herne oikeutettu peltokasvien tuotantopalkkioon? Kyllä on. Käykö herne-viljaseos EFA-alaksi? Valitettavasti ei käy, ainoastaan puhdas herne ja seokset muiden typensitojakasveiksi hyväksyttyjen kasvien kanssa käyvät EFA-alaksi. Lisää viherryttämistuen kysymyksiä ja vastauksia julkaistaan myöhemmin viherryttämistuen omalla verkkosivulla.

26 (45) Työpaja 7: Ympäristösopimukset ja ei-tuotannolliset investoinnit Täytyykö Y-puolen käydä katsomassa sopimuksia vaikka on kiinteä kustannustaso? Tämä on suositus. Tarvitseeko sopimusta muuttaa, jos ala vähenee? Jos ala vähenee valvonnan tai ajantasaistuksen seurauksena tiedot päivittyvät sovellukseen. Voiko lampaat/naudat laittaa kaikki rodut samaan sopimukseen? Samat lajit voi laittaa samaan sopimukseen, niillä on sama korvaus. Alkuperäislampaat omalleen ja alkuperäisnaudat omalleen Vuosittain käytettävä siitokseen? Täytyykö esimerkiksi 80 uuhen olla vuosittain käytetty siitokseen? Käytettävä siitokseen ei tarkoita aina sitä että on tuotettava jälkeläinen. Huomioon otetaan myös jos on astutettu/siemennetty, ei jälkeläisiä (uuhi tai pässi voi olla lisääntymiskyvytön yksilö) tai astutettu/siemennetty, luominen. Maa- ja metsätalousministeriön asetusluonnoksella on linjattu niin että sopimuseläimistä hevosten ja nautojen on tuotettava jälkeläisiä vähintään kaksi kertaa sopimuskauden aikana ja lampaiden ja vuohien vähintään kolme kertaa sopimuskauden aikana. Kanojen on tuotettava jälkeläisiä vuosittain sopimuskauden aikana. Pässillä on helpompaa kuin uuhella Eläin on korvattava, jos se ei pysty tuottamaan jälkeläisiä. Lisäämiseen saa käyttää sopimuskauden aikana ainoastaan samaan rotuun kuuluvaa puhdasrotuista eläintä. Voiko maisemahoitosopimukseen laiduntamiseen käyttää poroja? Ei ole kielletty, laidunnuspaine pitää ottaa huomioon. Mistä tarkastetaan lintujen käyttämät pellot kurki-, hanhi- ja joutsenpelloissa? Elyjen omasta aineistosta, useampien Elyjen Y-puolelta löytyy ko. aineisto. Voiko takaisinperinnästä välttyä, jos siirtää alan toisen henkilön hallintaan ja tämä toinen henkilö lopettaa sopimuksen? Toinen henkilö voi jatkaa sopimusta tai luopua siitä. Täytyykö lintupellossa olla todettu korvattua satovahinkoa? Vai riittääkö että on tehty satovahinkoilmoitus? Pitäisi olla todisteita, että on haettu satovahinkokorvausta. Ei-tuotannollisissa investoinneissa oli toiveita että hakuaika olisi useamman kerran vuodessa. Näin ei nyt näytä olevan, miksi ei? Haettavat määrät ovat olleet niin pieniä, että lisää hallinnollista taakkaa avata haku useamman kerran vuodessa.

27 (45) Turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely, mitä sille on tapahtunut? Siirtynyt sitoumuksen toimenpiteeksi monivuotinen nurmi. Maksetaanko luonnonlaitumille perustuki ja viherryttämistuki jos ne ovat pysyviä nurmia? Jos luonnonlaitumet ovat pysyvää nurmea ja tilatukioikeudet riittävät. Viherryttämistuen osalta asian käsittely on kesken. Voiko lintupelloille hakea tukea useampi viljelijä 5 ha täyttämiseksi? Ei, aina yksi viljelijä. Miten apr-sopimuksissa tarkastetaan se, että eläimiä on käytetty rodun lisäykseen sopimusehtojen mukaisesti? Kuten kuluvallakin kaudella, ennen sopimuskauden päättymistä pitää toimittaa lomake tästä viranomaiselle. Onko kurki-, hanhi-, joutsenpellon toimivuutta testattu käytännössä? Söderfjärdenissä on todettu, että kaurapellot pysäyttävät linnut. Saako kurkipellolle muuta korvausta kuin sopimuksen? Periaatteessa kaikki muut tuet saa. Onko aina pakko tehdä kaurareunus, jos kurkipelto ei rajaudu muihin lohkoihin? Ei ole. Onko nurmikiitoradalla kurkipelloissa määritelty leveys? Ei ole määritelty. Onko leadereilla roolia ei-tuotannollisissa? Ei ole enää. Onko ympäristösopimusten sähköistämisen aikataulusta suunnitelmaa? Suunnitelmissa on, mutta niitä ei ehditä sähköistää vielä ensi vuodelle. Pitäisikö petoaitoja voida tehdä myös vanhoille sopimuksille? Tällä hetkellä asetuksessa viitataan uuden kauden ympäristösopimukseen. Ovatko ei-tuotannolliset haettavana hyrrästä sähköisesti?

28 (45) Ei ehkä vielä ensi kesänä. Mitä ruokinnalta edellytetään kurki-, hanhi- ja joutsenpelloilta? Riittääkö normaali kasvusto vai pitääkö olla lisäruokintaa? Lisäruokintaa edellytetään. Kirjallinen suostumus, onko ehdoton vaatimus kurkipelloissa? Kyllä. Onko kosteikoissa vielä 10 % sääntö peltopinta-alasta? Ei-tuotannollisissa on, sopimuspuolella ei ole. Voiko olla luontaisesti syntyneitä kosteikkoja, jota hoidettaisiin hoitotoimenpiteillä? Ei-tuotannollista investointia ei voisi hakea tällaiseen, mutta hoitosopimusta kyllä. Päätettävät sopimukset: miten käsitellään 1.10 ja 1.5. alkaneet ja 2015 päätettävät sopimukset, voiko uuden sopimuksen aloittaa 1.5. vai 1.10? 30.9 päättynyt sopimus alkaa 1.10.2015. Miten uusilla hakijoilla, alkaako sopimus 1.5. vai 1.10.? Suunnitelmaan perustuvat alkavat 1.10 näillä näkymin. Voiko ei-tuotannollisessa kosteikossa poiketa 10 % vaatimuksesta vai vain 0,5 % vaatimuksesta? Vain 0,5 % vaatimuksesta. Voiko maisemapuolelle tehdä ei-tuotannollista investointia? Maisemapuolella ei sovellu, paitsi jos alue hoidetaan laiduntamalla. Valitseeko tuensaaja vai ELY kumpaa kustannusmallia käytetään ei-tuotannollisissa? Ely päättää kumpaan kustannusmalliin kohde paremmin soveltuu. Mikä on suurpetojen aiheuttama merkittävä uhka laiduneläimille, millainen uhka on riittävä? Millaista näyttöä on oltava, onko oltava raadeltuja kuolleita eläimiä vai riittääkö vähempi? Tätä pitää vielä selvittää. Millaisia kysymyksiä komissiosta tuli ei-tuotannollisiin investointeihin liittyen ja tuleeko niiden takia muutoksia? Valintakriteerit on tähän mennessä tehty muutos.