RAUMAN KAUPUNKI Ympäristöterveydenhuolto Rauman kaupungin ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma 2017
2 (60) Sisällys sivu 1 Johdanto 4 2 Rauman kaupungin ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma 4 2.1 Toimintaympäristön ja tehtävien muutokset 4 2.2 Valvonnan voimavarat ja tehtäväjako 5 2.3 Valvontavoimavarojen riittävyys 10 2.4 Koulutus 10 2.5 Laatujärjestelmä ja erityistilanteisiin varautuminen 11 2.6 Viestintä 11 2.7 Valvonnan maksullisuus 11 2.9 Suunnitelman toteutumisen seuranta ja raportointi 12 3 Elintarvikevalvonta 14 3.1 Lainsäädäntö 14 3.2 Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma (VASU) ja valtakunnalliset valvontaprojektit 15 3.3 Lainsäädännön ja ohjeistuksen muutokset 16 3.4 Valvontakohteet 16 3.5 Elintarvikelain mukaiset tarkastukset 18 3.6 Näytteenotto ilmoitettavista elintarvikehuoneistoista 18 3.7 Suuret yleisötilaisuudet, elintarvikkeiden ulkomyynti ja liikkuvien elintarvikehuoneistojen valvonta 19 3.8 Laitosvalvonta 20 3.9 Näytteenotto laitoksissa 20 3.10 Alkutuotantopaikkojen tarkastukset 21 3.11 Seurantaohjelmat 21 3.12 Hyvän käytännön ohjeet 22 3.13 Maksut 22 3.14 Ruokamyrkytysepidemiat ja elintarvikkeisiin liittyvät terveysvaaratilanteet 22 3.15 Voimavarat ja henkilöstön pätevyys 22 4 Terveydensuojelulain mukainen valvonta 25 4.1 Lainsäädäntöön, valvonnan ohjeistukseen ja toimintatapoihin liittyvät muutokset 25 4.2 Lausunnot 27 4.3 Valvontakohteet 27 4.4 Tarkastustiheydet 27 4.5 Terveydensuojelulain mukaisen valvonnan tarkastukset 27 4.6 Ilmoitusten käsittely 28 4.7 Asunnoissa ja muissa oleskelutiloissa esiintyvien terveyshaittojen selvittäminen 29 4.8 Terveydensuojelulain mukaiset säännöllisen valvonnan tarkastukset 29 4.9 Laivatarkastukset 33 4.10 Talousveden valvonta 33 4.11 Uimavesien ja uimapaikkojen valvonta 34 4.12 Terveydensuojeluvalvontaan käytettävät voimavarat 35 4.13 Terveydensuojeluvalvonnasta perittävät maksut 37 5 Tupakka- ja lääkelain mukainen valvonta 38 5.1 Lainsäädäntöön, valvonnan ohjeistukseen ja toimintatapoihin liittyvät muutokset 38 5.2 Valvontakohteet 39 5.3 Tupakkalain ja lääkelain mukaiset tarkastukset 39 5.4 Myyntilupahakemusten käsittely 40
3 (60) 5.5 Tupakka- ja lääkelain mukaiseen valvontaan käytettävissä olevat voimavarat 40 5.6 Valvonnasta perittävät maksut 41 6 Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta 43 6.1 Suunnitelman taustaa 43 6.2 Kuntien suunnitelmat 43 6.3 Voimavarat 44 6.4 Tietojärjestelmät 47 6.5 Viestintä 48 6.6 Maksullisuus 48 6.7 Valvonnan toimeenpano 49 6.8 Eläinten terveyden valvonta 49 6.9 Eläinten merkitseminen ja rekisteröinti 51 6.10 Eläinten lääkitsemisen valvonta 51 6.11 Sisämarkkinakauppa, vienti ja tuonti 51 6.12 Eläinten hyvinvoinnin valvonta 52 6.13 Eläimistä saatavat sivutuotteet 54 6.14 Täydentävien ehtojen valvonta 55 6.15 Eläinlääkäripalvelujen toimeenpano 55 6.16 Seuranta, arviointi ja raportointi 59 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Lainsäädäntö Elintarvikevalvonnan kohdekohtainen valvontasuunnitelma Terveydensuojeluvalvonnan kohdekohtainen valvontasuunnitelma Talousveden näytteenottosuunnitelmat Uimavesien näytteenottosuunnitelmat Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan kohdeluettelo Eläinlääkintähuollon resurssitarpeen kartoitus
4 (60) 1. Johdanto Ympäristöterveydenhuolto on ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä. Terveydenhuoltolain (1326/2010) määritelmien mukaisesti ympäristöterveydenhuolto on osa perusterveydenhuoltoa. Toiminnan tavoitteena on ehkäistä ihmisen elinympäristössä esiintyvistä tekijöistä johtuvia sairauksia. Terveydenhuoltolain 21 :ssä todetaan, että ympäristöterveydenhuollosta säädetään terveydenhuoltolain lisäksi terveydensuojelulaissa (763/1994), elintarvikelaissa (23/2006), tupakkalaissa (549/2016) ja eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009). Rauman kaupungin ympäristöterveydenhuolto huolehtii lisäksi lääkelain 54a 54d :n mukaisesta nikotiinivalmisteiden myynnin valvonnasta. Keskeisin valvottava lainsäädäntö on listattu tämän suunnitelman liitteeseen 1. Ympäristöterveydenhuollon erityislainsäädännössä kunnille on säädetty velvollisuus laatia säännöllistä valvontaa koskevat valvontasuunnitelmat kullekin valvonnan osa-alueelle. Valvontasuunnitelmista säädetään tarkemmin valvontaneuvoston asetuksessa kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (665/2006). Asetuksen 8 :n mukaan kunnan tulee toimittaa hyväksymänsä seuraavan vuoden valvontasuunnitelma aluehallintovirastolle kunkin kalenterivuoden loppuun mennessä. Kunnan valvontasuunnitelmia koskeva asetus on tarkoitus kumota, mikä antaa kunnalle enemmän mahdollisuuksia päättää valvontasuunnitelman laajuudesta ja sisällöstä. Tämän valvontasuunnitelman sisältöä on jo ennakoivasti jossain määrin karsittu. Suunnitelman laatimisessa tulee ottaa huomioon ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma sekä toimialakohtaiset valtakunnalliset valvontaohjelmat. Suunnitelmassa on huomioitu lisäksi ympäristöterveydenhuollon tulosalueen talousarviotavoitteet sekä laatujärjestelmän kehittämissuunnitelma. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukainen säännöllinen valvonta on toiminnanharjoittajalle maksullista lukuun ottamatta eläinsuojelu- ja eläintautilakien mukaista valvontaa. Kunta perii hyväksymänsä taksan mukaiset valvontamaksut. Vuoden 2017 aikana tullaan satasote projektin puitteissa tarkastelemaan mahdollisuutta laatia yhteinen maakunnanlaajuinen valvontasuunnitelma vuodelle 2018. 2. Rauman kaupungin ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma 2.1 Toimintaympäristön ja tehtävien muutokset Ympäristöterveydenhuolto siirtyy sote- ja maakuntauudistuksen myötä maakunnan tehtäväksi 1.1.2019. Tässä yhteydessä nykyisten neljän Satakunnan ympäristöterveydenhuollon yksikön toiminnot yhdistetään. Satakunnan ympäristöterveydenhuolto on mukana sote- ja maakuntauudistusta valmistelevassa Satasote projektissa, jonka puitteissa on vuoden 2016 aikana laadittu nykytilaselvitys ja aloitettu yhdistymisen ja maakuntaan siirtymisen valmistelu. Valmisteluun liittyen ympäristöterveydenhuollon työryhmä on laatinut erillisen toimintasuunnitelman. Vuonna 2017 sote- ja maakuntauudistukseen liittyviin tehtäviin on syytä varata riittävästi henkilöstön työaikaa. Rauman kaupungin tavoitteena on uudistaa organisaatiorakenteensa siten, että uusi organisaatiorakenne otetaan käyttöön vuoden 2017 alkupuolella. Ympäristöterveydenhuolto pysyy organisaatiossa osana muuta terveydenhuoltoa. Kaupungin organisaatiomuutoksen ei odoteta vaativan merkittävästi työpanosta ympäristöterveydenhuollon henkilöstöltä.
5 (60) Kuluttajaturvallisuuslain muutoksella kuluttajaturvallisuuteen liittyvät tehtävät siirrettiin kunnilta Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle 1.5.2016 alkaen. Vuoden 2017 suunnitelma ei enää sisällä kuluttajaturvallisuuteen liittyviä asioita. 2.2 Valvonnan voimavarat ja tehtäväjako Ympäristöterveydenhuollon tehtävissä työskentelee vuonna 2017 neljä terveystarkastajaa, terveysinsinööri, ympäristöterveydenhuollon johtaja, kolme kunnaneläinlääkäriä, valvontaeläinlääkäri sekä toimistosihteeri. Valvontaeläinlääkärin työajasta 50 % lasketaan käytettäväksi Rauman kaupungin alueella. Ympäristöterveydenhuollon käytettävissä olevat voimavarat ovat vuonna 2017 noin 10,5 henkilötyövuotta. Toiminnan tukipalvelut saadaan Rauman kaupungilta. Edellä mainittujen lisäksi täytettynä on 50 %:n työajalla sijaiseläinlääkärin virka. Sijaiseläinlääkärin tehtävänä on toimia sijaisena kunnaneläinlääkäreiden vuosilomasijaisuuksien ja muiden poissaolojen aikana. Eläinlääkintähuollon henkilökunnan pitkien virkavapaiden vuoksi sijaiseläinlääkäri ei kuitenkaan vuonna 2017 ole käytettävissä edellä mainittuun tehtävään, minkä vuoksi joudutaan käyttämään runsaasti ulkopuolisia sijaisia. Sijaiseläinlääkärin virkaa ei ole laskettu mukaan voimavaroihin, koska vuosilomasijaisia ei niihin lasketa. Aikaisempi valvontaeläinlääkäreitä koskeva sopimus Pyhäjärviseudun ympäristötoimiston ja Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä irtisanottiin 23.2.2016. Uusi sopimus tehtiin Pyhäjärviseudun ympäristötoimiston kanssa. Lisäksi kunkin valvontayksikön tekemillä päätöksillä annettiin Rauman, Sastamalan seudun ja Pyhäjärviseudun valvontaeläinlääkäreille toimivalta kaikkien näiden valvontayksiköiden alueella. Rauman ja Pyhäjärviseudun ympäristötoimiston valvontaeläinlääkäreiden työnjaosta sovittiin samassa yhteydessä uudelleen. Yksi terveystarkastajista irtisanoutui heinäkuussa 2016. Viralle saatiin täyttölupa, ja rekrytoinnissa pyritään siihen, että uusi viranhaltija voisi aloittaa työnsä vuoden 2017 alusta. Virkaan valittu ryhtyy tekemään elintarvikevalvonnan tehtäviä ja niihin liittyen tupakka- ja lääkelakien mukaista valvontaa. Tarkemmasta tehtäväjaosta elintarvikevalvonnan ja eräiden muiden tehtävien osalta päätetään, kun uusi viranhaltija aloittanut työnsä. Ympäristöterveydenhuollon toimistosihteeri on irtisanoutunut 1.1.2017 alkaen. Toimelle on vuoden 2016 lopussa saatu täyttölupa ja rekrytointi on käynnistetty. Toimi pyritään täyttämään helmikuun 2017 aikana. Tarkoituksena on, että toimistosihteeri ryhtyy tehtäviin perehdyttyään tekemään muiden tehtäviensä ohella mm. ilmoitusten ja hakemusten käsittelyyn liittyviä tehtäviä. Uuden terveystarkastajan ja uuden toimistosihteerin perehdyttäminen sekä toimistosihteerin yleensä hoitamien tehtävien tekeminen ennen kuin uusi toimistosihteeri on perehtynyt työhönsä tulevat viemään merkittävästi valvontahenkilöstön työaikaa. Ympäristöterveydenhuollon henkilöstön alustava tehtäväjako on esitetty taulukossa 1. Terveystarkastajista kaksi on erikoistunut elintarvikevalvonnan tehtäviin (elintarvikevalvontatiimi) ja kaksi muihin terveysvalvonnan tehtäviin (terveydensuojelutiimi). Koska aluehallintoviraston arviointi- ja ohjauskäynnillä todettiin elintarvikevalvontaan varatut voimavarat riittämättömiksi, päätettiin, että yksi terveystarkastajista tekee sekä elintarvikevalvonnan että terveydensuojeluvalvonnan tehtäviä ja kuuluu näin ollen molempiin tiimeihin. Voimavarojen vähyydestä johtuen erikoistumisesta joudutaan hänen kohdallaan luopumaan.
6 (60) Taulukko 1. Ympäristöterveydenhuollon alustava tehtäväjako 2017 Nimi Virkanimike Vastuualue Tiina Laitala ympäristöterveydenhuollon johtaja Hallinto Viranhaltijapäätökset Valvonnan ja toiminnan ohjaus Elintarvikevalvonta (laitokset) Riku Eriksson terveysinsinööri Terveydensuojelu asunnontarkastukset laivatarkastukset sisäilmaongelmaepäilyjen tarkastukset sisäilmatyöryhmä ja rakennuslupapalaverit meluvalvonta lausunnot Tupakkalain mukainen valvonta tupakansavu asunnoissa Tiedonhallintajärjestelmän pääkäyttäjä Laitevastaava Jonna Aro terveystarkastaja Terveydensuojelu uimahallit, uimarannat talousvesi huoneistot (ei koulut ja majoitushuoneistot) haittaeläimet eläinsuojat kaava-alueella lausunnot laivatarkastukset Erityistilannesuunnittelu Ympäristöterveydenhuollon johtajan sijainen Sami Stål terveystarkastaja Terveydensuojelu koulut ja oppilaitokset majoitushuoneistot yleisötilaisuudet Elintarvikevalvonta laitoskeittiöt majoitushuoneistojen yhteydessä toimivat Ruokamyrkytysepidemioiden selvittäminen Tiedonhallintajärjestelmän pääkäyttäjä Sisäinen ATK-tuki Ruokamyrkytysepidemioiden selvittäminen Tupakkalain mukainen valvonta asuntoyhteisöjen tupakointikieltohakemukset Sari Syngelmä terveystarkastaja Elintarvikevalvonta tehtäväjaosta päätetään myöhemmin Tupakka- ja lääkelain mukainen valvonta
7 (60) Säde Stål terveystarkastaja Elintarvikevalvonta tehtäväjaosta päätetään myöhemmin Tupakka- ja lääkelain mukainen valvonta Internet sivujen ylläpito ja kehittäminen Laatupäällikkö Hanne-Maarit Kurkinen Minna Laeslahti Paula Toura Anne-Mari Sjölund kunnaneläinlääkäri Eläinten terveyden- ja sairaanhoito Tia Kotilainen valvontaeläinlääkäri Eläinsuojelu- ja eläintautivalvonta Elintarvikevalvonta eläimistä saatavien elintarvikkeiden alkutuotanto Toimi avoin toimistosihteeri Ympäristöterveydenhuollon toimistotehtävät asiakaspalvelu asiakirjahallinta laskutus raportointi internet sivujen ylläpito ilmoitusten ja hakemusten käsittelytehtävät päivystyslistat ja päivystyslaskut kokousten sihteeri ympäristöterveydenhuollon johtajan assistentti muut toimistotehtävät Tupakkalain mukainen valvonta tehdään elintarvike- ja terveydensuojelulakien mukaisen valvonnan yhteydessä. Tupakan ja nikotiinivalmisteiden myyntilupahakemusten käsittelyn tekevät terveydensuojelutiimin tarkastajat, kunnes toimistosihteerin toimi saadaan täytettyä ja toimistosihteeri perehdytettyä tehtäviinsä. Vuoden 2017 aikana hakemusten käsittely ja lupapäätösten valmistelu siirretään toimistosihteerin tehtäväksi kuitenkin siten, että lupaa hakeneen valvontakohteen valvonnasta vastaava tarkastaja saa tiedon hakemuksista ja ohjeistaa tarvittaessa käsittelyä. Terveystarkastajien ja terveysinsinöörin käytettävissä oleva laskennallinen työaika on 1 100 henkilötyöpäivää (htpv). Ympäristöterveydenhuollon johtajan käytettävissä on laskennallisesti 220 htpv. Vuosina 2010, 2012 ja 2016 toteutettujen työajanseurantojen mukaan ympäristöterveydenhuollon johtajan arvioidaan käyttävän vuonna 2017 hallinnollisiin tehtäviin (mm. henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäviin) noin 70 htpv ja organisaatiomuutoksiin ja perehdytykseen liittyviin tehtäviin noin 25 htpv jolloin varsinaisiin ympäristöterveydenhuollon tehtäviin jää käytettäväksi noin 125 htpv. Tästä ajasta käytetään laskennallisesti eläinlääkintähuoltoon liittyviin tehtäviin noin 30 htpv, elintarvikevalvonnan tehtäviin noin 40 htpv, terveydensuojelulain mukaisiin tehtäviin noin 45 htpv ja tupakkaja lääkelain mukaisen valvonnan tehtäviin noin 10 htpv. Valvontaeläinlääkärin työajasta 5 % (5 htpv) on varattu Raumalla tapahtuvaan eläimistä saatavien elintarvikkeiden alkutuotannon valvontaan.
8 (60) Eläinlääkintähuollon tehtäviin on käytettävissä noin 3,5 henkilötyövuotta sekä ympäristöterveydenhuollon johtajan työpanos. Tarkemmat laskelmat eläinlääkintähuollon henkilövoimavarojen riittävyydestä on esitetty suunnitelman kohdassa 6. Taulukossa 2 on esitetty suunnitelma voimavarojen jakamisesta terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon eri osa-alueille. Taulukon lukuihin sisältyvät suunnitelmalliseen valvontaan käytettävien voimavarojen lisäksi myös muihin kyseisen osa-alueen valvontatehtäviin käytettävät voimavarat sekä laskennallinen osuus muihin kuin varsinaisiin valvontatehtäviin käytettävästä ajasta. Taulukko 2. Suunnitelma valvontavoimavarojen jakautumisesta valvonnan eri osa-alueille. Htv = henkilötyövuosi, htpv = henkilötyöpäivä. Toimiala htv htpv Elintarvikevalvonta 2,60 573 Terveydensuojelulain mukainen valvonta 2,97 653 Tupakka- ja lääkelain mukainen valvonta 0,21 46 Peruseläinlääkäripalvelut ja päivystys 3,16 695 Eläinsuojelu ja eläintautivalvonta 0,56 123 Toimistosihteerin tehtävät 1,0 220 Yhteensä 10,5 2310 Ympäristöterveydenhuollossa on tehtäviä, jotka eivät ole varsinaisia valvontatehtäviä, mutta joiden tekemiseen on silti varattava aikaa. Tästä syystä valvontaan käytettävissä oleva aika on huomattavasti pienempi kuin taulukossa 2 esitetty kokonaistyöaika. Taulukossa 3 on esitetty arvio näihin muihin tehtäviin terveysvalvonnassa käytettävästä työajasta. Kokonaisuudessaan muihin kuin valvontatehtäviin on vuonna 2017 arvioitu kuluvan 358 henkilötyöpäivää. Koska tupakkalain mukaisen valvonnan ja nikotiinivalmisteiden myynnin valvonnan osuudet valvontaan käytettävästä työajasta ovat suhteellisen pieniä, näitä tehtäviä ei ole huomioitu laskelmassa. Taulukko 3. Arvio terveystarkastajien ja terveysinsinöörin muihin kuin valvontatehtäviin kuluvasta ajasta sekä käytetyn ajan laskennallisesta jakautumisesta valvonnan eri osa-alueille. (Elint = elintarvikevalvonta, Tesu = terveydensuojelulain mukainen valvonta) Tehtävä htpv Elint Tesu Tiedonhallintajärjestelmä 31 12 19 Laatujärjestelmän ylläpito 13 7 6 Erityistilannesuunnittelu ja varautuminen 6 2 4 Internet-sivujen ylläpito 10 6 4 Koulutus 70 18 52 Postin käsittely, kirjallisuuteen ja säädöksiin tutustuminen 45 21 24 Työkokoukset 35 16 19 Työn suunnittelu ja raportointi 15 8 7 Asiakkaiden neuvonta ja ohjaus 56 19 37 Perehdytys/perehtyminen (uudet työntekijät) 49 32 17 Sote- ja maakuntauudistus 28 16 12 Yhteensä 358 157 201
JA RE SaS Työajan käyttö htpv yhteensä SrS SäS SaS 9 (60) Taulukossa 4 on esitetty laskelma elintarvikevalvontaan käytettävissä olevan terveystarkastajien työajan jakaantumisesta eri tehtäviin, ja taulukossa 5 on esitetty vastaava laskelma terveydensuojeluvalvontaan käytettävissä olevan terveysinsinöörin ja terveystarkastajien työajan jakaantumisesta eri tehtäviin. Taulukko 4. Elintarvikevalvonnan tehtäviin käytettävissä olevan terveystarkastajien työajan jakautuminen Tehtävä Työajan käyttö htpv yhteensä Muut kuin valvontatehtävät 70 58 29 157 Ilmoitusten käsittely (noin 30 kpl) 4 4-8 Asiakasvalitusten ja ruokamyrkytysepäilyjen käsittely 2 2 2 6 Suunnitelman mukaiset elintarvikevalvonnan tarkastukset 100 110 30 235 Seurantatarkastukset 30 32 3 70 Näytteenotto 2 2-4 Ulkomyynnin ja suurten yleisötilaisuuksien valvonta 2 2 2 6 Pakkokeinojen valmistelu 2 2 2 6 Rakennuslupalausunnot 2 2 2 6 Yhteensä 214 214 70 498 Taulukko 5. Terveydensuojelulain mukaisiin tehtäviin käytettävissä olevan terveystarkastajien ja terveysinsinöörin työajan jakaantuminen Tehtävä Muut kuin valvontatehtävät 69 56 76 201 Ilmoitusten käsittely (n. 30 kpl) 25 - - 25 Asunnontarkastukset ja näytteenotot - 90-90 Koulujen ja päiväkotien epäilyyn perustuvat tarkastukset 10 15 10 35 Laivatarkastukset (n. 45 kpl) 5 15-20 Lausunnot, sidosryhmäyhteistyö 10 12 10 32 Asiakasvalitusten käsittely (muut kuin sisäilma) 2 2 2 6 Haittaeläinasiat 6 1-7 Sisäilmatyöryhmän kokoukset 2 3 2 7 Rakennuslupapalaverit - 5-5 Uimavesinäytteenotto, uimavesivalvontaan liittyvät tehtävät 10 1-11 Talousvesivalvontaan liittyvät tehtävät 18 1-19 Suunnitelman mukaiset tarkastukset 44-20 64 Jälkivalvontatarkastukset 10 1 2 13 Pakkokeinojen valmistelu 5-5 10 Tupakkalain mukainen valvonta 2 4 10 16 Sisäilmaongelmien asiantuntijatehtävät (ei viranomaistyö) - 10-10 Koulujen monialaisen tarkastuskäytännön kehittäminen - - 3 3 Yhteensä 218 216 140 574
10 (60) 2.3 Valvontavoimavarojen riittävyys Valvontaan käytettävissä olevia henkilövoimavaroja on 2013 2014 merkittävästi supistettu. Avoimeksi tulleita virkoja ei ole täytetty. Terveysvalvonnan voimavaroja on vähennetty noin 25 %. Lisäksi asiantuntijavoimavaroja on korvattu toimistosihteerin työpanoksella noin 0,5 henkilötyövuotta. Uudet valtakunnalliset valvontaohjelmat vuosille 2015 2019 on julkaistu vuonna 2014. Valtakunnallisissa valvontaohjelmissa riskinarviointia on muutettu siten, että vähäriskisimpiä toimintoja on jätetty suunnitelmallisen valvonnan ulkopuolelle, mikä vähentää merkittävästi voimavarojen tarvetta. Elintarvikeviraston ohjeessa elintarvikehuoneistojen riskiluokituksesta ja valvontatarpeen määrittelystä on lisäksi selkeästi vähennetty erityisesti vähäriskisiin huoneistoihin tehtävien tarkastusten vähimmäismääriä. Elintarvikevalvonnan voimavaratarve on myös tosiasiallisesti vähentynyt elintarvikelain muutosten ja elintarvikevalvonnan valtakunnallisten kehittämistoimien myötä. Toimialakohtaisissa suunnitelmissa on esitetty toimialoittain laskelmat valvontakohteiden määrän ja laadun perusteella valtakunnallisen valvontaohjelman mukaisesti lasketusta valvontavoimavarojen vähimmäistarpeesta sekä kunkin toimialan tehtäviin laskennallisesti käytettävissä olevista voimavaroista. Laskennallisesti nykyiset voimavarat ovat valtakunnalliseen valvonnan ohjaukseen tehdyt muutokset huomioiden riittävät, jos esimerkiksi toimijoiden neuvontaan ja ohjaukseen käytettävää työpanosta pystytään suunnitellun mukaisesti vähentämään. Vuonna 2017 yksi terveystarkastaja aloittaa rakennusterveysasiantuntijakoulutuksen, joka on katsottu välttämättömäksi uusi asumisterveysasetus huomioiden valvonnan riittävän osaamisen varmistamiseksi. Koulutuspäiviä tulee tästä syystä kertymään tavanomaista enemmän. Lisäksi soteja maakuntauudistuksen valmistelutyö ja uuden tupakkalain toimeenpanoon mahdollisesti tarvittava runsas työpanos tulevat viemään henkilöstön aikaa. Tästä syystä voimavarat eivät vuoden 2017 osalta ole laskennallisestikaan täysin riittävät. Tilanne kuitenkin korjaantunee tulevina vuosina. Vaikka voimavarat ovat laskennallisesti riittävät, on käytännön kokemus osoittanut, että käytännössä tavoitteisiin pääseminen on haastavaa. Tähän vaikuttavat mm. suunnittelemattomat poissaolot, erilaiset häiriötilanteet kuten epidemiaepäilyt, tavanomaista suurempaa työpanosta vaativat tarkastukset, työajan käyttö toimijoiden ohjaukseen ja neuvontaan sekä se, että sirpaleisesta ja monimuotoisesta työnkuvasta johtuen ajankäytön tarkka suunnittelu on käytännössä mahdotonta. 2.4 Koulutus Ympäristöterveydenhuollon henkilöstö on korkeakoulutettua ja tehtävät vaativia asiantuntijatehtäviä, joiden menestyksellinen hoitaminen edellyttää jatkuvaa tietojen ajan tasalla pitämistä ja osaamisen kehittämistä. Ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman mukaan hyvä koulutustavoite olisi peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimenkuvasta riippuen keskimäärin kahdeksan koulutuspäivää vuodessa viranhaltijaa kohden. Henkilökuntaa kannustetaan ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoaan osallistumalla ajankohtaisiin koulutustilaisuuksiin. Vuodelle 2017 on laadittu erillinen koulutussuunnitelma osana Rauman kaupungin koulutussuunnitelmaa. Lisäksi terveysvalvonnan suunnitelmassa on laskennallisesti varattu aikaa omatoimiseen säädöksiin ja kirjallisuuteen tutustumiseen. Terveysvalvonnan henkilöstön koulutustilaisuuksien osallistumismaksuja varten on terveysvalvonnan vuoden 2017 talousarvioon varattu 6 000. Summa on tavanomaista korkeampi, koska se sisältää rakennusterveysasiantuntijakoulutukseen varatun lisämäärärahan. Lisäksi on varauduttu koulutukseen liittyviin majoituskuluihin (2500 ) ja koulutusmatkoista aiheutuviin kuluihin. Eläinlääkintähuollon henkilöstön koulutuksen osallistumismaksuihin on varattu 2 000 :n määräraha, ja majoituskuluihin 2 000 :n määräraha. Suuri osa koulutuksista on keskusviranomaisten järjestämiä
11 (60) koulutuspäiviä, joista ei peritä osallistumismaksua tai joiden osallistumismaksut ovat kohtuulliset. Aluehallintoviraston järjestämät työnohjauspäivät ja työkokoukset ovat maksuttomia samoin kuin Rauman kaupungin sisäinen koulutus. 2.5 Laatujärjestelmä ja erityistilanteisiin varautuminen Terveysvalvonnan laatujärjestelmää ylläpidetään. Laajempaan kehitystyöhön ei ole voimavaroja. Vuoden 2016 laatupäivässä laadittuun kehittämissuunnitelmaan kirjatut toimenpiteet toteutetaan. Vuoden 2017 aikana järjestetään yksi terveysvalvonnan henkilökunnan laatupäivä. Voimavarojen puitteissa pyritään aloittamaan käytäntö, jossa ympäristöterveydenhuollon johtaja osallistuu tarkkailijana vuosittain vähintään kerran jokaisen tarkastuksia tekevän henkilökunnan jäsenen tekemään tarkastukseen. Eläinlääkintähuollon henkilökunnalle järjestetään laatupäivä, jos ympäristöterveydenhuollon johtaja pystyy varaamaan aikaa eläinlääkintähuollon laatujärjestelmän kehittämiselle. Erityistilannesuunnitelmaa pyritään pitämään ajan tasalla. Varavoimaa testataan ja Virvepuhelinten käyttöä harjoitellaan vähintään kerran. Virve puhelinten käyttöohje tarkistetaan ja täydennetään. Osallistutaan mahdollisiin erityistilanneharjoituksiin. 2.6 Viestintä Vuoden 2016 valvonnan tuloksista pyritään tiedottamaan lehdistön ja internet sivujen välityksellä toimintaraporttien valmistuttua. Vuonna 2017 pyritään jatkamaan vuonna 2016 aloitettua ajankohtaisten ympäristöterveydenhuollon toimialaan liittyvien tiedotteiden viemistä kuukausittain kaupungin nettisivuille. Rauman kaupungin internet sivut uudistuivat vuoden 2016 lopulla. Internet sivujen sisältöä pyritään kehittämään siten, että yleisimmissä kysymyksissä asiakkaat voidaan ohjata hakemaan tarvittavat tiedot nettisivuilta. Asiakkaiden neuvontaan ja ohjaukseen on valvontasuunnitelmassa varattu terveystarkastajien ja - insinöörin työaikaa 56 henkilötyöpäivää, mikä tarkoittaa keskimäärin kahta tuntia viikossa henkilöä kohti. 2.7 Valvonnan maksullisuus Kunnan valvontaviranomaisen on ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön mukaisesti perittävä toimijalta hyväksymänsä taksan mukainen maksu valvontasuunnitelmaan sisältyvistä tarkastuksista, näytteenotosta ja näytteen tutkimuksesta. Hyväksytty taksa on nähtävillä sosiaali- ja terveysviraston internet -sivuilla. Tätä suunnitelmaa kirjoitettaessa voimassa oleva taksa on hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 22.11.2016 ( 261). Taksaa päivitetään tarvittaessa terveydensuojelulakiin 11.11.2016 tehtyjen muutosten johdosta vuoden 2017 alkupuolella. Uudessa tupakkalaissa otettiin käyttöön veroluontoinen valvontamaksu. Vastaava muutos oli aikaisemmin saatujen tietojen mukaan tarkoitus tehdä tupakkalain voimaantultua myös muihin ympäristöterveydenhuollon lakeihin. Viimeisimpien tietojen mukaan tätä muutosta ei kuitenkaan tulla tekemään, ennen kuin maksullisuuteen liittyvät kysymykset sote- ja maakuntauudistukseen liittyen on ratkaistu.
12 (60) 2.8 Suunnitelman toteutumisen seuranta ja raportointi Suunniteltujen terveysvalvonnan tarkastusten toteutumista seurataan ajantasaisesti palvelimella olevan excel taulukon avulla. Toteutuminen käsitellään lisäksi neljännesvuosittain terveysvalvonnan työkokouksissa. Sosiaali- ja terveyslautakuntaa varten laaditaan suunnitelman toteutumisesta puolivuotisraportti Rauman kaupungin talousarvion toteutumisen puolivuotisraportoinnin yhteydessä. Valvontasuunnitelman toteutumisesta ja tarkastusten tuloksista laaditaan yhteenveto, joka esitetään tiedoksi sosiaali- ja terveyslautakunnalle vuoden 2017 maaliskuun loppuun mennessä. Yhteenvedossa selvitetään ainakin toteutuneiden suunnitelman mukaisten tarkastusten ja muiden tarkastusten sekä näytteiden määrät kohdetyypeittäin ja yhteenveto tuloksista, ilmoitusten johdosta tehtyjen päätösten, hyväksymispäätösten, käsiteltyjen ilmoitusten ja myönnettyjen myyntilupien määrät, arvio eri osa-alueiden valvontaan käytetystä työajasta, tieto kertyneistä maksutuloista ja niiden kohdentumisesta sekä yleinen arvio valvontasuunnitelman toteutumisesta ja käytetyn työpanoksen riittävyydestä. Yhteenvedossa pyritään arvioimaan myös tarkastusten kattavuutta ja tehokkuutta, voimavarojen riittävyyttä ja valvonnan kohdentumisen onnistumista. Jos toteutuma eroaa merkittävästi suunnitelmasta, pyritään selvittämään syyt suunnitelmasta poikkeamiselle. Lisäksi voidaan tehdä yhteenveto todettujen epäkohtien määristä ja laadusta. Pöytäkirjanote lähetetään tiedoksi aluehallintovirastolle. Tiedot valvontakohteista ja tehdyistä tarkastuskäynneistä siirtyvät ajantasaisesti terveysvalvonnan tiedonhallintajärjestelmästä valtakunnalliseen tietokantaan (VATI). Tarkoituksena on, että myös näytteiden tutkimustulosten osalta siirrytään Analyysipalvelun kautta tapahtuvaan sähköiseen raportointiin. Valvontasuunnitelman toteutumiseen liittyvät tiedot raportoidaan valtakunnallisen ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmän (VYHA) kautta. Valtakunnallisen järjestelmän luomisessa on ollut ongelmia, minkä vuoksi näytetulosten siirtymisen aloittaminen on viivästynyt ja käyttöönottoon liittyvät tehtävät ovat aiheuttaneet runsaasti ylimääräistä työtä. On todennäköistä, että myös vuonna 2017 joudutaan käyttämään merkittävästi työaikaa, jotta valvontatiedot siirtyisivät valtakunnalliseen tietojärjestelmään oikealla tavalla. Vuonna 2017 pyritään osallistumaan voimavarojen sallimissa puitteissa aktiivisesti uuden valtakunnallisen tiedonhallintajärjestelmän kehitystyöhön. Yhteenveto suurten vesilaitosten talousvedestä otettujen näytteiden tutkimustuloksista toimitetaan aluehallintovirastoon vuoden 2017 maaliskuun loppuun mennessä. Uimarantaluettelo toimitetaan aluehallintovirastolle vuoden 2017 huhtikuun loppuun mennessä. Uimarantojen seurantakalenterin mukaan otettujen näytteiden ja aistinvaraisten havaintojen tulokset, uimaveden laadun arvioinnin ja luokituksen tulokset ja kuvaus toteutetuista merkittävistä hallintatoimenpiteistä toimitetaan aluehallintovirastolle kuukauden kuluessa uimakauden päättymisestä. Valvontasuunnitelman toteutumisesta laadittua yhteenvetoa käytetään hyväksi vuoden 2018 suunnitelmaa laadittaessa. Ajantasaisen seurannan ja puolivuotisraportin tietoja käytetään hyväksi vuoden 2017 suunnitelmaa laadittaessa.
13 (60) Tavoitteet Ympäristöterveydenhuollon asemaa ja sijoittumista muuttuvissa organisaatioissa selvitetään. Pyritään aktiivisesti vaikuttamaan siihen, että ratkaisut olisivat ympäristöterveydenhuollon toiminnan kannalta mahdollisimman edulliset. Suunnitellaan tarvittavat toimenpiteet muutosten hallitsemiseksi. Järjestetään yksi terveysvalvonnan laatupäivä Järjestetään yksi eläinlääkintähuollon laatupäivä Toteutetaan terveysvalvonnan laatupäivänä 2016 laadittuun laatujärjestelmän kehittämissuunnitelmaan kirjatut muutokset Ympäristöterveydenhuollon johtaja ryhtyy osallistumaan tarkkailijana tarkastuksiin Testataan varavoimaa ja harjoitellaan Virve puhelinten käyttöä kerran. Virve puhelinten käyttöohje tarkistetaan ja täydennetään. Tiedotetaan vuoden 2016 valvonnan tuloksista toimintaraporttien valmistuttua Kehitetään Internet sivujen sisältöä ja viedään sivuille kuukausittaisen teeman mukaisia tiedotteita. Valvontasuunnitelman toteutumista käsitellään neljännesvuosittain työkokouksissa. Valvontasuunnitelman toteutumisesta laaditaan sosiaali- ja terveyslautakunnalle puolivuotisraportti talousarvion toteutumisen puolivuotisraportoinnin yhteydessä. Valvontasuunnitelman toteutumisesta ja tarkastusten tuloksista laaditaan yhteenveto, joka esitetään tiedoksi sosiaali- ja terveyslautakunnalle vuoden 2017 maaliskuun loppuun mennessä. Jokainen henkilöstön jäsen osallistuu vähintään yhteen koulutustilaisuuteen vuoden aikana.
14 (60) 3 Elintarvikevalvonta 3.1 Lainsäädäntö Elintarvikelain (23/2006) 32 :n mukaan kunnan on huolehdittava alueellaan elintarvikelain mukaisesta valvonnasta lukuun ottamatta keskusviranomaisen, alueellisen elintarvikevalvontaviranomaisen ja muiden elintarvikelaissa erikseen nimettyjen valvontaviranomaisten tehtäväksi säädettyjä valvontatehtäviä. Elintarvikelain 45 :ssä säädetään, että kunnan elintarvikevalvontaviranomaisen on, saatuaan ilmoituksen ruokamyrkytysepäilystä tai epäillessään ruokamyrkytystä muusta syystä, viipymättä tehtävä tapausta koskeva selvitys asianmukaisine epidemiologisine ja mikrobiologisine tutkimuksineen yhteistyössä tartuntatautilaissa säädettyjen viranomaisten kanssa sekä toimitettava tarpeelliset ilmoitukset Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja Elintarviketurvallisuusvirastolle. Lain 46 :n mukaan kunnan on laadittava kuntaa koskeva erityistilanteisiin varautumista koskeva suunnitelma. Elintarvikelain 41 :ssä säädetään, että kunnan elintarvikevalvontaviranomaisen tulee laatia toimintaansa sopiva laatujärjestelmä sekä ylläpitää ja soveltaa sitä. Laatujärjestelmää koskevista vaatimuksista säädetään EY:n valvonta-asetuksen (882/2004) 8 artiklassa. Elintarvikelain 48 :n mukaan kunnan tulee laatia säännöllistä valvontaa koskeva kunnan elintarvikevalvontasuunnitelma siten, että valvonta on yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukaista, ehkäisee terveysvaaroja ja suojaa kuluttajia taloudellisilta tappioilta. Säännöksessä on määrätty suunnitelman vähimmäissisällöstä. 41 :n mukaan valvontasuunnitelmat on laadittava siten, että elintarvikelain ja sen soveltamisalaan kuuluvan Euroopan yhteisön elintarvikkeita koskevan lainsäädännön edellyttämät valvontaan liittyvät toimenpiteet sisältyvät niihin. Valvontasuunnitelmaan sisällytetään elintarvikkeiden alkutuotantopaikkojen, hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen ja ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen toiminnan säännöllinen valvonta. Muut kuin ilmoitetut tai hyväksytyt elintarvikehuoneistot eivät kuulu säännöllisen valvonnan piiriin. Elintarvikelain 48 :n mukaan valvontasuunnitelman tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot. tarkastusten sisällön määrittely valvontakohteiden tarkastustiheys kunnan viranomaisnäytteenotto ja näytteen tutkiminen valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Kunnan valvontasuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon valtakunnallinen elintarvikevalvontaohjelma. Valvontasuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, vähintään kuitenkin kolmen vuoden välein. Tätä suunnitelmaa laadittaessa on otettu huomioon kansallinen valvontasuunnitelma vuosille 2015 2019. Rauman ympäristöterveydenhuollossa on katsottu, että mm. toimintaympäristön, valvontakohteiden ja lainsäädännön jatkuvien muutosten vuoksi valvontasuunnitelmaa on tarpeen päivittää ja kehittää ja laatia valvontakohdekohtaiset valvontasuunnitelmat vuosittain. Tässä suunnitelmassa esitetään elintarvikevalvonnan tavoitteet vuodelle 2017.
15 (60) 3.2 Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma (VASU) ja valtakunnalliset valvontaprojektit Kansallisen valvontasuunnitelman mukaisia kunnalliseen elintarvikevalvontaan liittyviä painopisteitä vuodelle 2017 ovat KUTI -kokonaisuuden käytön varmistaminen, tietojen käyttö ja päivitys, alkutuotannon hygieniavalvonta tiloilla, joiden raakamaitoa toimitetaan kuluttajien käyttöön, elintarvikevalvonnan yhdenmukaistaminen Oivan käyttöönoton jälkeen, reseptivalvontaprojekti, siivutettuja juustoja koskeva elintarvikepatogeeniprojekti ja vientivalvontajärjestelmien kehittäminen. Rauman ympäristöterveydenhuollossa on pyritty ja pyritään jatkossakin voimavarojen puitteissa ja mahdollisuuksien mukaan huolehtimaan valtakunnallisessa KUTI tietojärjestelmässä olevien tietojen paikkansapitävyydestä ja ajantasaisuudesta. Kiikari käyttöliittymä KUTI- ja YHTI tietojen selaamiseksi avattiin valvontayksiköiden käyttöön huhtikuussa 2016. Vuonna 2017 harjoitellaan liittymän käyttämistä suunnittelussa ja raportoinnissa. Samoin Rauman ympäristöterveydenhuolto on pyrkinyt ja tulee jatkossakin pyrkimään omalta osaltaan aktiivisesti edesauttamaan elintarvikevalvonnan valtakunnallista yhdenmukaistamista ja olemaan voimavarojen puitteissa aktiivisesti mukana myös uuden valtakunnallisen valvontatietojärjestelmän (VATI) kehitystyössä. Tiloja, joiden raakamaitoa toimitetaan kuluttajien käyttöön, ei ole Rauman alueella valvonnan tiedossa. Heinäkuussa 2016 julkaistun tiedon mukaan aiheeseen liittyvää valtakunnallista valvontaprojektia ei päästä aloittamaan vuonna 2017. Raumalla ei ole vientivalvontaa tarvitsevia toimijoita. Kansallisessa valvontasuunnitelmassa painopistealueeksi merkitty siivutettuja juustoja koskeva elintarvikepatogeeniprojekti päättyy vuoden 2016 lopussa. Kansallisessa valvontasuunnitelmassa mainitusta reseptivalvontaprojektista ei ole suunnitelmaa kirjoitettaessa saatu tietoa. Jos projekti toteutetaan vuonna 2017, siihen pyritään osallistumaan mahdollisuuksien mukaan. Vuonna 2017 osallistutaan valtakunnalliseen kasvisten alkuperän valvontahankkeeseen. Hankkeeseen liittyvät valvontatoimenpiteet on alustavan suunnitelman mukaan tarkoitus toteuttaa toukosyyskuussa 2017. Vuonna 2017 osallistutaan myös valtakunnalliseen nimisuojattujen elintarvikkeiden valvontahankkeeseen, jos Raumalla todetaan olevan hankkeessa tarkoitettuja nimisuojattuja elintarvikkeita valmistavia, pakkaavia tai myyviä toimijoita. Hankkeen valvontatoimenpiteet on tarkoitus toteuttaa elojoulukuussa 2017. Edellä mainittuihin hankkeisiin liittyvät tarkastukset ja mahdolliset näytteenotot suunnitellaan tarkemmin, kun suunnittelua varten tarvittavat tiedot saadaan Evirasta. Valvontahankkeisiin liittyvät tarkastukset ja mahdolliset näytteenotot katsotaan suunnitelman mukaisiksi tarkastuksiksi ja niistä peritään maksu. 3.3 Lainsäädännön ja ohjeistuksen muutokset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1169/2011 (elintarviketietoasetus) annettiin 15.10.2011. Asetus koskee elintarviketietojen antamista kuluttajille. Se korvaa suurelta osin aikaisemman kansallisen pakkausmerkintälainsäädännön. Siirtymäsäännöksen mukaan ravintoarvoilmoitukset tulevat pakollisiksi 13.12.2016. Kansallisesti asiaan liittyen on annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus elintarviketietojen antamisesta kuluttajille. Asetus on tullut voimaan huhtikuussa 2015, mutta joiltain osin sitä sovelletaan vasta 13.12.2016 alkaen. Lisäksi on annettu asetus eräiden elintarvikkeiden ilmoittamisesta voimakassuolaisiksi, joka tulee samoin voimaan 13.12.2016.
16 (60) Eräistä elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisistä toiminnoista annetun asetuksen (1258/2011) muuttamisesta annettu asetus tuli voimaan 15.3.2016. Tärkein muutos oli vähäriskiseksi katsottavien toimintojen tuotannon enimmäisrajojen nostaminen. Elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta annetun asetuksen (1368/2011) muuttamisesta annettu asetus tuli samoin voimaan 22.3.2016. Asetuksella säädettiin alkutuotannon toimijoiden kirjanpidon säilytysajasta ja vaatimuksista hirvieläimiä vähittäismyyntiin toimittaville metsästäjille. Ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta annetun asetuksen (1367/2011) muuttamisesta annettu asetus tuli voimaan 22.3.2016. Muutoksessa säädettiin vaatimuksista ilmoitetuille elintarvikehuoneistoille, joista tilalla teurastetun siipikarjan tai tarhatun kanin lihaa luovutetaan kuluttajalle tai toimitetaan vähittäismyyntiin. Samaa asetusta muutettiin uudelleen 1.6.2016. Tällöin säädettiin tyhjiö- ja suojakaasupakattujen kalastustuotteiden säilytyslämpötilavaatimuksesta ja laajennettiin salaattibaaritoiminnan mahdollisuuksia. Viimeisin muutos tähän asetukseen on tullut voimaan 1.11.2016. Asetuksesta poistettiin vaatimus tuoreen kalan pyynti- tai nostopäivän ilmoittamisesta kuluttajille. Pakasteista annetun asetuksen (818/2012) 7 :n 2 momentti kumottiin 1.6.2016. Säännös oli ristiriitainen elintarviketietoasetuksen säännöksen kanssa. Laitosten elintarvikehygieniasta annettua asetusta (795/2014) muutettiin 1.7.2016. Muutoksella kevennettiin useita laitoksia koskevia vaatimuksia. Asetus erityisruokavaliovalmisteista kumottiin 20.7.2016. Erityisruokavaliovalmisteita ei enää käsitellä omana ryhmänään eikä niistä vaadita ilmoitusta Eviraan. Vuoden 2016 alussa annettiin uusi ohje jyrsijätorjunnasta ja jyrsijämyrkkyjen käytöstä elintarvikehuoneistoissa. Ravintolisäoppaan päivitys julkaistiin helmikuussa. Pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita käsitteleville henkilöille asetettavista osaamistodistus-, terveydentilaselvitys- ja suojavaatetusvaatimuksista annettiin uusi ohjeistus 26.9.2016. Kunnan elintarvikevalvontasuunnitelmien laatimista koskeva ohje otettiin käyttöön 1.9.2016. 3.4 Valvontakohteet Elintarvikevalvonnan valvontakohteet käyvät ilmi liitteestä 2. Taulukossa 6 on esitetty eri toimintatyyppeihin kuuluvien valvontakohteiden lukumäärät ja vuodelle 2017 suunniteltujen tarkastusten lukumäärät. Elintarvikelain 42 :ssä säädetään ensisaapumisvalvonnasta. Rauman kansanterveystyön kuntayhtymän valvontajaosto on vuonna 2008 päättänyt, että Rauman kaupunki ei tee sopimusta Elintarviketurvallisuusviraston kanssa ensisaapumisvalvonnasta huolehtimisesta. Asiaa harkitaan uudelleen, jos esimerkiksi valvonnan tarve alueella olennaisesti lisääntyy siten, että ensisaapumisvalvontaan käytettävä työaika voidaan tosiasiallisesti korvata Elintarviketurvallisuusvirastolta valvonnasta saatavien maksutulojen avulla. Talousarviotavoitteen mukaisesti uusista elintarvikehuoneistoista tehtävien ilmoitusten käsittelyajat pyritään pitämään mahdollisimman lyhyinä. Tavoitteena on, että elintarvikelain mukaisen ilmoituksen käsittelyaika on alle 2 kk.
17 (60) Taulukko 6. Elintarvikevalvonnan tarkastuskohteet ja suunniteltujen tarkastusten määrät toimintatyypeittäin Toimintatyyppi Kpl 2016 Kpl 2015 Tarkastuksia suunniteltu 2017 Hyväksytyt elintarvikehuoneistot 2 3 48 Lahtivajat 3 0 Vilja- ja kasvisala, leipomot ja helposti pilaant. 7 2 Vilja- ja kasvisala, kasvis-, marja- ja hedelmätuott. 2 2 Yhdistelmätuotteiden valmistus 1 0 Muu valmistus 2 1 Myynti, teoll. pakattuja, ei helposti pilaant. 5 0 Tukkumyynti, teoll. pakattuja, ei helposti pilaant. 2 0 Myynti, teoll. pakattuja, helposti pilaantuvia 16 2 Myynti, pakkaamattomia 2 0 Myynti, käsitellään helposti pilaantuvia 14 10 Ulkomyynti 29 25 Ravintolat 58 81 Grilli- ja pikaruoka 16 10 Kahvilat 23 2 Pitseriat 15 13 Laitoskeittiöt 66 46 Keskuskeittiöt 6 13 Elintarvikkeiden kuljetus 9 2 Eläinperäisten elintarvikkeiden varastointi 2 0 Ei-eläinperäisten elintarvikkeiden varastointi 5 1 Kontaktimateriaalit 8 4 Säännöllisen valvonnan piirissä olevat ilmoitetut elintarvikehuoneistot yhteensä 291 214 10 Pubit 16 Apteekit 7 Ilmoitetut elintarvikehuoneistot yhteensä 314 300 224 Yleisötilaisuudet 10 Alkutuotantopaikat, maidontuotantotilat 17 Alkutuotantopaikat, muut nautatilat 6 Alkutuotantopaikat, sikatilat 19 Alkutuotantopaikat, siipikarjatilat 10 Alkutuotantopaikat, lammas- ja vuohitilat 7 Alkutuotantopaikat, muut 170 Alkutuotantopaikat yhteensä 223 19
18 (60) 3.5 Elintarvikelain mukaiset tarkastukset Säännöllisen valvonnan tarkastuksista on laadittu kohdekohtainen valvontasuunnitelma (liite 2). Valvontakohteiden riskiluokituksessa ja tarkastustiheyden määrittelyssä noudatetaan Eviran ohjetta 10503/1. Suunnitelmassa on esitetty ohjeen mukainen riskinarviointi sekä riskinarvioinnin perusteella suositeltu tarkastustiheys sekä tämän perusteella suunnitellut tarkastukset vuodelle 2017. Suunnitelman mukaisista tarkastuksista peritään maksu. Elintarvikevalvonnan suunnitelman mukaiset tarkastukset alkutuotantopaikkojen tarkastuksia lukuun ottamatta ovat Oiva järjestelmän mukaisia tarkastuksia, joista laaditaan Oiva -raportti. Tarkastusten sisältö määräytyy Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran antamien erillisten ohjeistusten mukaisesti. Ilmoituksen tai hakemuksen käsittelyn yhteydessä tehdään valvontakohteen alustava riskiluokitus ja päätetään, milloin huoneistoon tehdään ensimmäinen tarkastus. Tarkastus pyritään tekemään toiminnan laadusta ja laajuudesta riippuen kuukauden, kolmen kuukauden tai kuuden kuukauden kuluttua huoneiston käyttöönotosta. Ensimmäisellä tarkastuksella tehdään kohteen riskiluokitus, jonka perusteella päätetään tarkastustiheydestä ja mahdollisesti loppuvuoden aikana tehtävistä tarkastuksista. Ensimmäinen tarkastus ja riskiluokituksen perusteella tehdyt sitä seuraavat tarkastukset ovat maksullisia. Toimijan vaihtumiseen liittyvän ilmoittamisen johdosta ei lähtökohtaisesti tehdä huoneistoon ylimääräistä tarkastuskäyntiä. Seuraava suunniteltu tarkastus laajennetaan kattamaan kaikki kohteeseen sovellettavat Oiva rivit. Jos kuitenkin seuraavaan huoneistoon suunniteltuun tarkastuskäyntiin on yli kuusi kuukautta toimijan vaihtumisesta, tehdään huoneistoon yksi ylimääräinen maksullinen tarkastus. Valvonnan tehokkuuden ja johdonmukaisuuden kannalta on tärkeää varmistaa, että valvonnassa havaitut epäkohdat korjataan. Jos epäkohdan tai epäkohtien korjaamiselle on tarkastuskertomuksessa tai pakkokeinoasiakirjassa annettu määräaika, peritään epäkohtien korjaamisen varmistamiseksi tehtävästä jälkitarkastuksesta maksu. 3.6 Näytteenotto ilmoitettavista elintarvikehuoneistoista Elintarvikevalvonnan näytteitä otetaan toimijan omavalvonnan toimivuuden todentamiseksi. Näytteenotto kohdennetaan riskinarvioinnin perusteella niihin elintarvikealan yrityksiin, joissa omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi tehtävä viranomaisnäytteenotto koetaan tarpeelliseksi. Epätyydyttävän tutkimustuloksen johdosta tehty uusintanäytteenotto on maksullista. Näytteenotto ja näytteiden tutkiminen, joka ei sisälly suunnitelmaan, on maksullista lisäksi silloin, jos syynä näytteenottoon on säännösten noudattamatta jättäminen. Maksullista näytteenottoa on esimerkiksi valvonnassa todetun epäkohdan laajuuden selvittäminen, korjaavien toimenpiteiden tekemisen tai riittävyyden varmistaminen tai säädösten noudattamiseksi annetun kehotuksen tai määräyksen noudattamisen tai noudattamatta jättämisen toteaminen tai vahvistaminen (882/2004, art. 28). 3.6.1 Elintarvikkeen suolapitoisuus Ravintoarvoilmoitusta ja voimakassuolaisuusmerkintöjä koskevien uusien säännösten voimaantuloon liittyen vuonna 2017 kiinnitetään valvonnassa erityistä huomiota elintarvikkeiden suolapitoisuusmerkintöihin. Vuonna 2017 elintarvikehuoneistoista, jotka valmistavat tai pakkaavat elintarvikkeita, otetaan suolapitoisuuteen ja/tai voimakassuolaisuuteen liittyvien pakkausmerkintöjen tarkastuksen yhteydessä näytteitä elintarvikkeen suolapitoisuuden määrittämiseksi. Uusien säädösten
19 (60) mukaisesti näytteistä määritetään natriumpitoisuus, jonka perusteella lasketaan suolaekvivalenttipitoisuus. Näytteiden avulla pyritään varmistamaan, että reseptit ja laskelmat vastaavat todellisuutta. 3.6.2 Jäähdytetyn elintarvikkeen mikrobiologinen laatu Kuumentamalla valmistetun elintarvikkeen jäähdyttäminen myöhemmin tapahtuvaa tarjoilua varten on yksi valmistusprosessien riskialtis vaihe. Liian hidas jäähdytys voi johtaa ruokamyrkytyksiä aiheuttavien mikrobien lisääntymiseen elintarvikkeessa ja pahimmassa tapauksessa kuumuutta kestävien mikrobitoksiinien muodostumiseen. Vuonna 2017 otetaan näytteitä jäähdytetyistä kuumentamalla valmistetuista elintarvikkeista. Näytteistä määritetään enterobakteerit, B. cereus ja Cl. perfringens. 3.6.3 Kontaktimateriaalien migraatiotestit Rauman alueella on yksi suuri elintarvikekontaktimateriaaleja markkinoiva toimija. Vuonna 2017 tutkitaan kaupungin omana valvontaprojektina kontaktimateriaalien elintarvikekelpoisuutta 3 5 näytteestä, joista osa on muilta kuin Rauman alueella toimivilta toimijoilta. Tutkimuskohteena ovat muovit tai muovia sisältävät yhdistelmämateriaalit. Näytteiden tutkiminen on toimijoille maksutonta. Projektin tavoitteena on ehkäistä toimijoiden eriarvoista kohtelua ja saada lisää valvonnassa tarvittavaa osaamista kontaktimateriaalien testaamisesta. 3.7 Suuret yleisötilaisuudet, elintarvikkeiden ulkomyynti ja liikkuvien elintarvikehuoneistojen valvonta Säännöllisesti valvottavien liikkuvien elintarvikehuoneistojen tarkastukset on merkitty valvontasuunnitelman liitteeseen 2. Tarkastukset tehdään Oiva tarkastuksina. Muiden liikkuvien elintarvikehuoneistojen tai tilapäismyynnin kohdalla toimintaa valvotaan pistokoeluonteisesti. Liikkuvaa myyntitoimintaa harjoittavan toimijan tai yleisötilaisuuden järjestäjän tiedottaessa myyntitoiminnasta Rauman alueella, tarkastetaan pistokoeluonteisesti ja toiminnan laatuun perustuvan riskinarvioinnin pohjalta viimeisimmän Oiva-tarkastuksen arvosanat. Jos toimija on Oiva-tarkastuksessa saanut korjattavaa tai huono arvosanan, myyntipisteeseen tehdään uusintatarkastus, joka on asetuksen 882/2004 artiklan 28 mukaisesti maksullinen. Tarkastus voidaan tehdä myös silloin, jos myynnistä ei ole tiedotettu elintarvikelain edellyttämällä tavalla, myyntipisteeseen ei aikaisemmin ole tehty Oiva-tarkastusta, jos edellisestä Oiva-tarkastuksesta on kulunut Eviran ohjeistuksen mukaisesti määriteltyä vähimmäistarkastustiheyttä pitempi aika tai jos tarkastus muusta syystä katsotaan tarpeelliseksi. Näissä tapauksissa tarkastus on maksuton. Rauman alueella pidetään noin kymmenen vuosittain säännöllisesti toistuvaa suurta yleisötilaisuutta, joihin liittyy myös elintarvikemyyntiä. Suunnitelmataulukkoon ei ole merkitty yleisötilaisuuksien tarkastuksia. Lähtökohtaisesti kaikkiin taulukkoon merkittyihin yleisötilaisuuksiin tehdään tarkastus. Tarkastus voidaan kuitenkin jättää tekemättä, jos riskinarvioinnin perusteella sen tarve katsotaan vähäiseksi tai jos valvonnan voimavarat eivät riitä tarkastuksen tekemiseen. Myös kaikkiin uusiin merkittäviin yleisötilaisuuksiin pyritään tekemään tarkastus. Yleisötilaisuuksien tarkastukset katsotaan suunnitelman mukaisiksi tarkastuksiksi. Suurimmissa tilaisuuksissa, kuten Raumanmeren juhannuksen kohdalla, tarkastus voi koostua useammasta käynnistä ja tarkastukseen voi osallistua useampia henkilöitä. Yleisötilaisuuteen tehtävän tarkastuksen yhteydessä tarkastetaan yleisötilaisuuden yleiset järjestelyt, kuten myyntipisteiden sijoittelu, käymälät, vesipisteet, sähkö ja jätehuolto.
20 (60) 3.8 Laitosvalvonta Eläimistä saatavia elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä käsittelevien laitosten kohdekohtainen valvontasuunnitelma on esitetty liitteessä 2. Kaikki suunnitelmaan merkityt laitosten tarkastukset tehdään Oiva tarkastuksina, ja niiden sisältö määräytyy Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran antamien tarkastusohjeiden mukaan. Laitosvalvonnan suunnittelussa pyritään siihen, että kussakin laitoksessa kaikki valvonnan osa-alueet tulevat tarkastettua vähintään kolmen vuoden välein. 3.9 Näytteenotto laitoksissa Elintarvikealan toimija vastaa tuotteidensa turvallisuudesta ja laadusta ja varmistaa sitä myös omavalvonnassa tehtävin tutkimuksin. Viranomaisnäytteenoton tarkoituksena on pistokokein varmistaa omavalvonnassa saatujen tutkimustulosten luotettavuutta ja tutkimusten oikeaa kohdentamista. Viranomaisnäytteenotolla ei korvata omavalvontanäytteenottoa. Viranomaisnäytteenottoa voidaan kuitenkin lisätä, jos laitoksen omavalvonnan taso havaitaan odotettua huonommaksi, näytteenotto on tarpeen tarkastushavaintojen johdosta, viranomaisnäytteiden tulokset ovat epätyydyttäviä tai muusta vastaavasta syystä. Näytteenotto pyritään tekemään pääsääntöisesti tarkastusten yhteydessä, mutta myös erillisiä näytteenottokäyntejä voidaan tehdä tarpeen mukaan. Liitteessä 2 on esitetty laitoskohtainen näytteenottosuunnitelma. 3.9.1 Pintapuhtausnäytteenotto (PP) Laitoksen tiloista otetaan puhdistuksen jälkeen pintapuhtausnäytteitä ennen kuin toiminta on alkanut kyseisessä tilassa. Näytteet otetaan pääsääntöisesti kontaktimaljoilla, mutta tarvittaessa voidaan käyttää myös muita menetelmiä. Näytteet otetaan aerobisten mikrobien kokonaispesäkemäärän määrittämiseksi. Liha-alan laitoksessa otetaan lisäksi näytteitä enterobakteerien pesäkemäärän määrittämiseksi. Kerrallaan otetaan molempia näytetyyppejä laitoksen tilojen koosta ja toiminnan monimuotoisuudesta riippuen 5 20. 3.9.2 Listerianäytteet tuotantoympäristöstä (LIST) Listerianäytteet otetaan pääsääntöisesti sivelynäytteinä tuotantoympäristön pinnoilta tiloista, joissa käsitellään suojaamattomia sellaisenaan syötäviä elintarvikkeita. Joitakin näytteitä voidaan ottaa myös lattiakaivosta. Näytteitä otetaan kerrallaan laitoksen tilojen koosta riippuen 2 5 kpl. 3.9.3 Tuotenäytteiden mikrobiologiset tutkimukset Mikrobiologisia tutkimuksia tehdään jauhelihasta (JHMB), lihavalmisteista (LVMB) ja kalajalosteista (KJMB). Tuotteista tehdään mikrobikriteeriasetuksen mukaiset määritykset. Lisäksi voidaan tehdä 1 3 muuta määritystä tuotteelle tyypillisten patogeenisten mikrobien osoittamiseksi tai yleisen hygieenisen laadun arvioimiseksi. 3.9.4 Tuotenäytteiden kemialliset tutkimukset (KEM) Laitoksesta otetaan näytteet kemiallisia tutkimuksia, kuten suola- ja rasvapitoisuuden, sidekudospitoisuuden sekä eräiden lisäaineiden määrittämistä varten. Määritysten avulla tarkistetaan pistokokein pakkausmerkintöjen paikkansapitävyyttä. Näytteeksi otetaan kyseisessä laitoksessa pakattuja tuotteita. Vuonna 2017 tutkitaan erityisesti elintarvikkeiden suolapitoisuuksia. Tutkimukset tehdään osana suolapitoisuusmerkintöjen paikkansapitävyyden ja säädöstenmukaisuuden tarkastamista,