LOHJAN KAUPUNKI PALVELUVERKKOTYÖ 2015 ELÄINLÄÄKÄRIVASTAANOTOT

LOHJAN KAUPUNKI PALVELUVERKKOTYÖ 2015 ELÄINLÄÄKÄRIVASTAANOTOT 1

SISÄLLYSLUETTELO 1. Selvityksen tausta, tarve ja tavoitteet... 3 2. Nykytilanne... 3 2.1. Vastaanottojen kulut... 4 2.2. Eläinlääkärikäynnit... 4 2.3. Tuotantoeläimet... 5 2.4. Yksikkökohtaiset kustannukset... 5 3. Toimitilat... 6 3.1. Toimitiloille asetettavat vaatimukset... 6 3.2. Nykyiset vastaanottotilat... 7 3.3. Yhteistoiminta-alueella sijaitsevat mahdolliset uudet tilat... 7 4. Matkasubventiot... 9 5. Henkilöstöjärjestelyt... 10 6. Vaihtoehdot... 10 7. Klinikkamaksut... 11 8. Johtopäätöksiä... 12 2

1. SELVITYKSEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Eläinlääkintähuoltolaki velvoittaa kuntaa järjestämään alueellaan peruseläinlääkäripalvelut ja kiireellisen eläinlääkärinavun. Peruseläinlääkäripalvelut on järjestettävä virka-aikana muille kuin hyötyeläimille silloin, jos palvelua ei ole muuten saatavilla. Kiireellinen eläinlääkärinapu on kuitenkin järjestettävä kaikille eläimille kaikkina vuorokaudenaikoina. Lohjan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue kattaa Lohjan ja Karkkilan kaupunkien sekä Vihdin ja Siuntion kuntien alueet. Eläinlääkintähuolto järjestetään tällä alueella kunnallisesti eläinlääkintähuoltolain mukaisesti. Tällä hetkellä käytössä on neljä eläinlääkärinvastaanottoa, joissa kussakin työskentelee yksi eläinlääkäri: Vihdissä, Karkkilassa, Pusulassa ja Lohjan asemalla. Alueella on kuitenkin myös yksityisiä palveluntarjoajia lemmikkieläimille, erityisesti Lohjan ja Vihdin alueella. Tämän vuoksi eläinlääkintähuoltolain mukaisesti lemmikkieläinten peruseläinlääkäripalveluita ei olisi välttämätöntä tarjota kunnallisesti ainakaan Lohjan keskustan ja Vihdin alueella. Eläinlääkintähuollossa ei tällä hetkellä käytetä ostopalveluja. Alueen yksityiset eläinlääkäripalvelut ovat jossain määrin vähentäneet kunnallisten palvelujen kysyntää, mutta asiaa ei ole toistaiseksi huomioitu kunnallisten palvelujen mitoituksessa. Selvitystyön tavoitteena on luoda kokonaiskuva siitä, mitä kaikkea on huomioitava mietittäessä Lohjan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueella sijaitsevien eläinlääkärivastaanottojen mahdollista keskittämistä. Samalla pyritään selvittämään mitkä ovat eläinlääkärivastaanottojen keskittämisellä mahdollisesti saatavat taloudelliset ja toiminnalliset hyödyt. 2. NYKYTILANNE Yhteistoiminta-alueen kunnilta ja valtiolta peritään yhteistoimintamaksuja eläinlääkintähuollon osalta ja tämä on tällä hetkellä ainoa kliinisen eläinlääkintähuollon tuotto, koska eläinlääkintähuolto potilastyön osalta ei tuota kunnalle mitään. Eläinlääkärit keräävät potilailta perittävät maksut itselleen oman y-tunnuksensa alla. Eläinlääkäreiden palkka muodostuukin pääosin potilaiden omistajien maksamista korvauksista. Käyttämänsä lääkkeet ja tarvikkeet eläinlääkärit omistavat itse. Eläinlääkintähuollon toimintatuotot ovat vuonna 2014 olleet 225 781 euroa. Eläinlääkintähuollon menot koostuvat henkilöstökuluista, vastaanottojen vuokra- ja siivouskuluista sekä vastaanottoihin liittyvän laitteiston ja välineistön hankinnoista ja niiden huollosta. Muita kuluja aiheutuu mm. eläinlääkäreiden työvaatehuollosta, koulutuksista ja palveluiden ilmoittelusta lehdissä. Henkilöstökulut muodostuvat praktiikkatyötä tekevien eläinlääkäreiden kuluista ja myös osa toimistosihteerin, hygieenikkovalvontaeläinlääkärin ja ympäristöterveyspäällikön henkilöstökuluista vyörytetään eläinlääkintähuollolle. Toimintakulut ovat vuonna 2014 olleet 469 992 euroa. Eläinlääkintähuollon toimintakate on vuonna 2014 ollut 244 211 euroa. 3

2.1. Vastaanottojen kulut Henkilöstökulut ovat noin 80 % kaikista kuluista. Suurimman osan kuluista muodostavat viranhaltijoiden kuukausipalkat ja eläke- ja vakuutusmaksut. Eläinlääkäreille maksettavat päivystyskorvaukset ovat noin 10 % ja eläinlääkäreiden vuosilomasijaisille maksettavat palkat noin 7 % henkilöstökuluista. Palvelujen ostot muodostavat toimintakuluista toiseksi suurimman osan, 11 %. Suurin osa näistä kuluista muodostuu vastaanottojen siivouskustannuksista. Myös eläinlääkäreiden vaatehuolto toteutetaan pääosin ostopalveluna. Pesulakustannukset ovat Karkkilassa selkeästi muita vastaanottoja korkeammat, koska Karkkilassa ei ole käytössä pesukonetta päivystäjien liinavaatteiden pesua varten. Vihdissä vaatekuluja ei tällä hetkellä ole lainkaan. Vastaanottojen puhelinkuluja on pyritty pienentämään lopettamalla käyttämättömänä olevat lankapuhelinliittymät. Muut toimintakulut ovat noin 7 % kaikista toimintakuluista. Vastaanottojen vuokrat muodostavat näistä suurimman osan. Laitevuokrakuluihin sisältyvät kolmen vastaanoton ultraäänilaitteiden vuokramenot. Nykyisten eläinlääkärivastaanottojen kuluja v. 2014 on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Eläinlääkärivastaanottojen kulut, euroa, v. 2014 Lohjan asema Vihti Karkkila Pusula YHTEENSÄ Vuokrakulut 22 170 9 220 12 120 6 980 50 490 Neliövuokra, e / m 2 10,87 6,98 9,89 9,70 Siivouskulut 10 480 8 760 4 240 3 790 27 270 Laitekulut (2013) 0 840 3 150 1 800 5 790 Muut kulut 380 380 380 380 1 520 YHTEENSÄ 33 030 19 200 19 890 12 950 85 070 Aineet, tarvikkeet ja tavarat muodostavat toimintakulujen pienimmän osan ja ne vaihtelevat vuosittain sen mukaan, mitä millekin vastaanotolle tarvitaan. Näiden kulujen menekkiä on mahdotonta arvioida etukäteen, jolloin niiden pienentäminen säästömielessä on myös erittäin haastavaa. 2.2. Eläinlääkärikäynnit Eläinlääkärikäyntejä kertyi vuonna 2014 koko yhteistoiminta-alueella virka-aikana yhteensä 6 227 kpl ja päivystyksessä hoidettiin potilaita 942 kpl. Tuotantoeläinkäyntejä oli näistä virka-aikana 11 % ja päivystysaikana 26 %. Taulukko 2. Eläinlääkärien käyntitilasto koko yhteistoiminta-alueella, v. 2014 Virka-aika Päivystys YHTEENSÄ Pieneläinvastaanottokäynnit 5 528 698 6 226 Tuotantoeläinsairaskäynnit 646 244 890 Tuotantoeläinterveydenhuoltokäynnit 53-53 YHTEENSÄ 6 227 942 7 169 4

Taulukko 3. Vastaanottokohtaiset asiakasmäärät, v. 2014 Hyötyeläimet + hevoset Pieneläimet YHTEENSÄ Karkkila 186 962 1 148 Lohjan asema 44 2 283 2 327 Pusula 222 1 022 1 244 Vihti 247 1 261 1 508 YHTEENSÄ 699 5 528 6 227 Eläinlääkäripalvelut on järjestetty siten, että kaikilla tarvitsevilla on mahdollisuus saada palveluita kohtuullisen etäisyyden päässä asuinpaikastaan. Eläinlääkäreiden töitä ei ole voitu toistaiseksi järjestää siten, että kiireellinen eläinlääkäriapu olisi voitu eriyttää ajanvarauspotilaita hoitavilta eläinlääkäreiltä pois. 2.3. Tuotantoeläimet Tuotantoeläinten määrät yhteistoiminta-alueella käyvät ilmi taulukosta 4. Nautojen, sikojen, siipikarjan, lampaiden ja hevosten yhteismäärä alueella on vajaa 20 000. On hyvä huomioida, että hevosten osalta viralliset luvut ovat suuntaa antavia, sillä luvuissa ovat mukana vain maatiloilla olevat hevoset. Lisäksi osa tiedoista on salassa pidettäviä mm. eläinten pienen tilakohtaisen määrän vuoksi. Tuotantoeläintilat on sijoiteltu myös kartalle, jotta voidaan hahmottaa kuinka tuotantoeläimet jakautuvat alueella, ks. liite 1. Taulukko 4. Tuotantoeläinten määrät yhteistoiminta-alueen kunnissa Naudat Siat Siipikarja Lampaat Hevoset YHTEENSÄ Karkkila 350 351.. - 33 734 Lohja 2 460 1 250 8 184 1 281 330 13 505 Siuntio 413.. 57.. 83 553 Vihti 1 310 831 76 736 434 3 387 YHTEENSÄ 4 533 2 432 8 317 2 017 880 18 179 Lähde: SVT, maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Huom! Hevosten osalta luvuissa ovat mukana vain maatiloilla olevat hevoset... Tieto on liian epävarma esitettäväksi tai se on salassapitosäännön alainen. 2.4. Yksikkökohtaiset kustannukset Nykyisten vastaanottojen käynti- ja potilaskohtaisia kustannuksia pyritään arvioimaan taulukossa 5. Taulukko 5. Yksikkökustannukset, asiakkaat virka-aikana, euroa e / asiakas, e / asiakas, e / asiakas, pieneläimet tuotantoeläimet kaikki Karkkila 20,68 106,94 17,33 Lohjan asema 14,47 750,68 14,19 Pusula 12,67 58,33 10,41 Vihti 15,23 77,73 12,73 5

3. TOIMITILAT 3.1. Toimitiloille asetettavat vaatimukset Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran laatima valtakunnallinen ohjelma eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta sekä kuntien järjestämistä eläinlääkäripalveluista (EHO) sisältää eläinlääkäripalveluiden saatavuutta ja laatua koskevat yleiset tavoitteet sekä valvontaan kuuluvat tarkastukset, näytteenotot ja muut toimenpiteet. Jos kunta huolehtii peruseläinlääkäripalvelun ja kiireellisen eläinlääkärinavun järjestämisestä tuottamalla itse palveluja joko kokonaan tai osittain, kunnan on järjestettävä palveluja varten tarpeelliset toimitilat ja työvälineet ottaen huomioon eläinlääkintähuoltolain ja työturvallisuuslain (738/2002) velvoitteet työnantajana sekä kunnan suunnitelma ja kunnan alueella pidettävien kotieläinten lajit ja lukumäärät. Lääkkeet on lainsäädännön vaatimusten mukaisesti pystyttävä säilyttämään ja hävittämään asianmukaisesti. (Lääkitsemislaki 387/2014, 14 ). Huumausaineeksi luokiteltaville lääkeaineille on oltava lukittava tila. (Huumausainelaki 373/2008, 26 ; huumausaineasetus 548/2008, 6 ). Huoneenlämmössä, viileässä ja jääkaappilämpötilassa säilytettäville lääkkeille ja muille tarvikkeille (esim. näytteet ja tutkimusvälineet) on oltava omat varastotilansa. Yhteistoiminta-alueella on tavoitteena pidettävä eläinlääkäreiden yhteisiä toimitiloja siellä, missä maantieteelliset etäisyydet eivät muodostu liian suuriksi. Tarvittaviin toimitiloihin kuuluvat vastaanottotilat sekä toimistohuoneet, lämpimät autotallit ja riittävät varastotilat. Asianmukaiset pesu- ja kuivaustilat instrumenteille, suurillekin praktiikkavarusteille ja suojavaatteille ovat välttämättömät. Yhteistoiminta-alueella tulisi olla käytettävissä hevosia varten pakkopilttuu tai vastaava rakenne, jossa tutkimus- ja hoitotoimenpiteet voidaan suorittaa vaarantamatta työ- ja potilasturvallisuutta. Samassa yhteydessä tulisi olla käytettävissä tilat, joissa hevosten kaataminen voidaan turvallisesti suorittaa. Henkilökunnan sosiaaliset tilat peseytymis- ja lepotiloineen kuuluvat jokaiseen toimipisteeseen. Päivystäjän ja viransijaisen asumiseen soveltuvat asianmukaiset tilat järjestetään yhteistoiminta-alueella niihin toimipisteisiin, joista päivystystoimintaa harjoitetaan. Hyvin järjestetyt asuinolosuhteet parantavat myös sijaisten saatavuutta. Jos tiloja käytetään pieneläinten vastaanottoon, tiloihin sisältyy odotushuone, riittävä määrä toimenpide- ja leikkaushuoneita sekä potilaiden pesuun soveltuvat tilat. Kunnan on huolehdittava toimitilojen päivittäisestä siivouksesta ja kunnossapidosta sekä jätehuollosta, johon sisältyy vanhentuneiden lääkkeiden sekä käytettyjen ruiskujen, neulojen ym. hävittäminen. Tiloihin pitää järjestää asianmukainen vartiointi ja murtosuojaus. Eriytetty seutu- tai maakunnallinen pieneläinpäivystyspiste tulisi varustaa riittävän tasokkaasti niin, että varustetasoon kuuluvat ainakin röntgenlaitteisto ja riittävä laboratoriovarustus mukaan lukien kuivakemian analysaattori tai vastaava. Ajanmukaiset atk-laitteet ohjelmineen sekä tietoliikenne- ja puhelinyhteydet ovat välttämättömiä kaikille kunnaneläinlääkäreille. Yhteistoiminta-alueen kaikkia eläinlääkäreitä koskeva ajanvarausjärjestelmä ja potilaskortisto on pyrittävä järjestämään atk-pohjaisena. 6

Instrumenttien pesu ja desinfiointi on järjestettävä paikan päällä tai nouto- ja palautuspalveluna. Työvaatteiden pesu ja kuivatus järjestetään asianmukaisesti. Normaalit suojavaatteet ja jalkineet sekä erityisvarustus tarttuvien eläintautien ja zoonoosien varalta näytteenotto- ja pakkaustarvikkeineen kuuluvat varustukseen. Pieneläinpraktiikassa varusteisiin kuuluu ultraäänilaite, elektrotomi, eläinvaaka, säädettävät toimenpide- ja leikkauspöydät sekä valaisimet ja kaikki normaalit tutkimusvälineet sekä instrumentit. Tarvitaan myös pakastin kuolleiden/lopetettujen pieneläinten säilyttämiseen. 3.2. Nykyiset vastaanottotilat Eläinlääkäreiden nykyiset vastaanottotilat ja varustelu täyttävät pääosin niille asetetut valtakunnalliset vaatimukset, mutta hevosten hoitoon tarkoitettua pakkopilttuuta yhteistoiminta-alueella ei ole. Eläinlääkäripäivystystä ei ole eriytetty suur- ja pieneläinpäivystykseen, koska suureläinten määrä päivystyksessä on selvästi pieneläimiä vähäisempi. Yhteispäivystys ei ole hankaloittanut palveluiden tarjoamista kaikille tarvitseville. Yhteispäivystys myös takaa riittävän potilasmateriaalin päivystysaikana, mikä on edellytys sille, että päivystykseen on saatavilla sijaisia. Erillinen suureläinpäivystys vähentäisi potilasmääriä niin, että päivystyksiä hoitavia sijaisia ei todennäköisesti saataisi riittävästi ja virassa olevat eläinlääkärit joutuisivat hoitamaan kaikki päivystykset itse. Tämä lisäisi eläinlääkäreiden työn kuormittavuutta huomattavasti. Mikäli eläinlääkärivastaanotot siirretään nykyisistä tiloista pois, joudutaan näille tiloille etsimään uusi käyttötarkoitus ja myymään tai vuokraamaan edelleen. Lohjan kaupungin omistamasta Lohjan aseman vastaanottotilasta jää vuokratulot kaupungille saamatta, mikäli toiminta siirtyy tiloista toisaalle. Sama koskee muitakin kunnan omistamia tiloja. Pusulan vastaanottotilojen yläkerrassa toimii tällä hetkellä perusturvan yksikkö eli koko talo on kaupungin käytössä. Mikäli eläinlääkärivastaanotto poistuu tiloista, on alakerta mahdollista ottaa muuhun käyttöön tai vaihtoehtoisesti harkita perusturvankin toiminnan siirtämistä pois kiinteistöstä, jolloin esimerkiksi kiinteistön myynti saattaisi olla mahdollista. Karkkilan vastaanottotilat omistaa Karkkilan kaupunki ja niiden tyhjentyessä on kaupungin mietittävä tilojen jatkokäyttöä oman harkintansa mukaisesti. Vihdin vastaanottotilat sijaitsevat tällä hetkellä samassa kiinteistössä, josta myös yhteisvastaanottotiloja on kartoitettu. Mikäli Vihdin eläinlääkärivastaanotto siirtyy kokonaan kiinteistöstä pois, on myös tämä kiinteistö kunnan harkinnan mukaan myytävissä tai vuokrattavissa edelleen. 3.3. Yhteistoiminta-alueella sijaitsevat mahdolliset uudet tilat Edellä mainitun perusteella yhteistoiminta-alueelta on kartoitettu eläinlääkäreiden vastaanottotiloja, jotka täyttävät seuraavat vaatimukset: Tiloissa on oltava vastaanottohuoneet jokaiselle eläinlääkärille, joko 2 tai 4 huonetta esim. á 15 m 2. Kaikissa huoneissa on oltava yhtäläinen varustus: Huoneessa on oltava vesipiste käsienpesua varten sekä eläimenpesumahdollisuus (vedenkestävä lattia ja lattiakaivo / erillinen pesutila). Huoneessa on oltava runsaasti kaappitilaa, myös lukittavaa, sekä välittömässä läheisyydessä työpiste, voi olla erillinen toimistohuone (pöytä, tietokone, tulostin, työtuoli, hyllytilaa). Jääkaapille on hyvä olla tilaa. Leikkaus-/toimenpidehuone, jossa huonekorkeutta riittävästi. Pinta-ala vähintään n. 15-20 m 2. Säädettävä leikkauspöytä, jonka yläpuolella tehokas 7

valaisin. Hankittavaa laitteistoa varten ilmanvaihdon poistoputki oltava mahdollista asentaa tilaan. Vedenkestävä lattia ja lattiakaivo. Jokaiselle eläinlääkärille oma lukittava varastotila lääkkeidensäilytystä varten. Pesu- ja kuivatushuone isoille instrumenteille, praktiikkavarusteille ja suojavaatteille, isohko tila, letkupesu mahdollista. Odotustila potilaille Varastotilaa pakastimille kuolleiden/lopetettujen eläinten säilyttämiseen. Asuintilat, joissa lepotilat, keittiö ja peseytymismahdollisuus Autotalli, jossa lämmitys Mikään nykyisistä vastaanottotiloista ei sellaisenaan sovellu neljän eläinlääkärin eikä edes kahden eläinlääkärin yhteisvastaanotoksi. Vastaanottojen keskittäminen vaatisikin vähintään tilojen remontoinnin, jonka kustannuksia eri vaihtoehdoissa arvioidaan jäljempänä tässä selvityksessä. Eläinlääkäreiden yhteisvastaanottoon soveltuvia tiloja on yhteistoiminta-alueelta löytynyt seuraavasti: Karkkila: Aiemmin lastenneuvolana käytetyt tilat, neliöitä kaiken kaikkiaan 170. Tilat omistaa yksityinen taho, joka on valmis vuokraamaan tilat eläinlääkäreiden käyttöön. Huoneita tilassa on kuusi ja yksi niistä on toiminut aiemmin laboratoriona. Huoneet ovat 18 20 m 2 kokoisia ja kaikissa on vesipiste sekä viemäri. Yhdessä huoneessa on leikkaussalivalaisin ja huoneen korkeus on 3 m. Leikkaussalin lattia on mahdollista tehdä tarpeiden mukaan. Kaikissa huoneissa on jääkaappi, huoneet ovat lukittavia ja kaikissa huoneissa on myös lukittavat komerot. Kaikissa huoneissa on koneellinen ilmanvaihto. Pesuhuoneita on kaksi, joista toinen on mahdollista liittää keittiöön ja lepotilaan ja toista käyttää instrumenttien pesemiseen. Varastotilaa löytyy ylimääräisistä huoneista tai odotustilaan väliseinällä eristettävästä alueesta. Lämmin autotalli on viereisen rakennuksen alakerrassa ja on remontin yhteydessä mahdollista yhdistää vastaanottotilan pihaan. Liitteeseen 2 on koottu tiloja kuvaavia pohja- ym. kuvia. Lohja Lohjalta on alustavissa tarkasteluissa löytynyt kaksi mahdollisesti eläinlääkärivastaanotoksi sopivaa tilaa. Osoitteessa Mäntynummentie 4 on tila, jossa neliöitä on katutasossa n. 170 m 2 ja kellarissa n. 46 m 2. Tilat remontoitaisiin vaatimusten mukaisiksi ja vuokrasopimus olisi mahdollista tehdä alkuun viiden vuoden määräajaksi. Asumistilat pitäisi vuokrata erikseen. Tilan pohjapiirros ja valokuva ovat liitteessä 3. Toinen mahdollinen tila olisi Lohjanportin liikekeskuksessa, jossa tilaa olisi 200 300 m 2 yhdessä tasossa ja lepotilat saisi yläkerrasta. Tiloihin saataisiin mahtumaan neljänkin eläinlääkärin yhteisvastaanotto. Vihti Aiemmin Vihdin sairaalan ja kirkonkylän kotihoidon käytössä olleet tilat osoitteessa Jokikunnantie 74. Eläinlääkärivastaanotto toimii kiinteistön tiloissa jo ennestään ja sitä olisi mahdollista laajentaa sekä kahden että neljän eläinlääkärin toimitiloiksi. Tällä hetkellä eläinlääkärin käytössä on käytännössä noin 170 m 2 (vuokrasopimuksen mukaan 110 m 2 ). Kiinteistön kokonaishuoneistoala on 620 m 2 jakautuen kolmeen kerrokseen. Toisessa kerroksessa on neliöitä noin 250 ja pohjakerroksessa 110. 8

Kumpaankin voidaan sisällyttää tämän lisäksi autotalli sekä lepotilat kiinteistön yläkerrasta. Tilat remontoitaisiin vaatimusten mukaisiksi ja vuokrasopimus tehtäisiin määräajaksi jatkuen sen jälkeen toistaiseksi voimassa olevana. Tiloja esitellään liitteessä 4. Näiden tilojen pohjalta on laskettu alustavat arviot kustannuksista ja niiden muutoksista eri vaihtoehdoissa. Laskelmat ovat tässä vaiheessa alustavia ja perustuvat osin oletuksiin (uusissa tiloissa mm. siivouskustannukset 5 e / m 2 ), mutta ovat kuitenkin kokonaisuutta tarkastellen suuntaa antavia. 4. MATKASUBVENTIOT Potilasmatkoissa hinnoittelu perustuu suurimmalta osin matkan pituuteen. Pitkällä matkalla asiakas joutuu siis maksamaan suuremmat kulut eläinlääkärin käynnistä. Monilla sellaisilla alueilla, joilla potilasmatkat muodostuvat hyvin pitkiksi, kunta subventoi matkan pituudesta johtuvaa suurta käyntimaksua. Vastaanottojen keskittäminen loisi yhteistoiminta-alueelle paineita subventioiden käyttöönottamiselle. Eläinlääkintähuoltolaki ei kuitenkaan edellytä subventioita. Yleensä subventio kattaa 25 km ylittävän osuuden käyntimaksusta ja kilometrikorvauksesta. Jos matka potilaskäynnille on 50 km, hinta muodostuu seuraavasti: käyntimaksu 49,90 e ja matkakorvaukset 44 e, yht. 93,90 e + ALV 24 % = 116,44 e. Jos matka olisi 25 km, hinta olisi käyntimaksu 38,57 e ja matkakorvaus 22 e, yht. 60,57 e + ALV 24 % = 75,11 e. Jos kunta subventoi 25 km ylittävän osuuden, kunnalle jää maksettavaksi loppusummien erotus eli 41,33 e. Tämä siis virka-aikana, päivystysaikana käyntimaksuun tulee 50 % tai 100 % korotus riippuen vuorokaudenajasta, jolloin myös subvention osuus kasvaa. Esimerkiksi Salon kaupunki subventoi tuotantoeläinmatkoista päivystysaikaan käyntimaksuja ja kilometrikorvauksia siltä osin, kuin kokonaispituus (meno- ja paluumatka) ylittää 50 km. Hoitava eläinlääkäri laskuttaa subventio-osuuden suoraan Salon kaupungilta, kun kyseessä on Salon alueella hoidettu tuotantoeläin. Kainuun maakunta kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt hyötyeläimen omistajille maksettavaksi eläinlääkärin käyntipalkkiosta yli 20 km ja matkakorvauksesta yli 40 km menevän osuuden. Eläinlääkärin matkakustannukset ja käyntipalkkiot määräytyvät kunnalliseläinlääkäritaksan mukaan. Mikkelin seudun ympäristöpalvelut subventoi käyntimaksuja ja matkakuluja siltä osin, kuin ne ylittävät 30 km päähän tehdyn sairaskäynnin käyntimaksusta ja edestakaisesta matkakulusta aiheutuneet kustannukset. Toimenpidepalkkioita ei subventoida. Hoitava eläinlääkäri laskuttaa subventio-osuuden suoraan Mikkelin seudun ympäristöpalveluilta. Ehtona on, että kyseessä on toiminta-alueella hoidettu hyötyeläin. Kangasniemellä subventiot ovat Keski-Suomen maakunnallisen päivystyksen mukaiset. Tällä hetkellä matkoista 15 e ja käyntimaksusta 30 e virka-aikana ja 60 e päivystysaikana ylimenevä osa korvataan. Toimenpiteitä ei subventoida. Hoitava eläinlääkäri laskuttaa subventiot suoraan kunnalta / kuntayhtymältä. Mahdollisessa eläinlääkärivastaanottojen keskittämisessä on erityisen tärkeää huomioida yhteisvastaanoton sijainti, koska huonolla sijoittamisella kunnan paineet subventioiden käyttöönottoon kasvavat, jolloin suuri osa saavutettavista säästöistä palaa subventiomaksuihin. 9

Lisääntyvät matkakustannukset pyritään huomioimaan taulukossa 6 kaavamaisesti siten, että kahden vastaanoton mallissa matkojen oletetaan kasvavan 15 km suuntaansa ja tämä kerrotaan verkosta poistuvien vastaanottojen tuotantoeläinkäyntien määrällä. Mikäli vastaanottoja olisi vain yksi, on matkan pidentymisen oletuksena 30 km suuntaansa. 5. HENKILÖSTÖJÄRJESTELYT Henkilöstökulut ovat noin 80 % kaikista kuluista. Tällä hetkellä käytössä on neljä eläinlääkärinvastaanottoa, joissa kussakin työskentelee yksi eläinlääkäri. Henkilöstöjärjestelyjä olisi mahdollista tehdä tulevien vuosien aikana esimerkiksi nykyisen Lohjan asemalla sijaitsevan vastaanoton osalta. Viran täyttämättä jättäminen tällä hetkellä osa-aikaeläkkeellä olevan viranhaltijan eläköitymisen yhteydessä tuottaisi kohtuulliset säästöt. Lohjan aseman vastaanoton toiminta-alueella on yksityistä palvelutarjontaa parhaiten tarjolla. Kyseisellä alueella on myös vähiten hyötyeläimiä eli suurin osa potilaista voitaisiin hoitaa yksityisten voimin. Toisaalta vastaanotto hoitaa selvästi enemmän lemmikkieläimiä muihin vastaanottoihin verrattuna, jolloin vastaanoton tuottomahdollisuudet vastaanottomaksua harkittaessa pienentäisivät kokonaistuotto-odotuksia huomattavasti. Säästömahdollisuudet viran täyttämättä jättämisellä voisivat olla tämänhetkisten tietojen perusteella vuositasolla seuraavat: vastaanoton vuokra- ja siivouskustannukset 32 000 e, muut kulut vähintään 1 500 e, säästyvät sijaiskustannukset 4 500 e, säästyvät palkka- ja sivukulukustannukset noin 30 000 e. Yhteensä säästöä voisi kertyä noin 68 000 euroa. Käytännössä viran täyttämättä jättäminen tarkoittaisi kuitenkin sitä, että kiireellinen eläinlääkärinapu jouduttaisiin hoitamaan ostopalveluna virka-aikana tai vyöryttämään muille viranhaltijoille. Päivystysjärjestelmä ei toimisi kolmen eläinlääkärin voimin, jolloin myös päivystyspalveluita jouduttaisiin ostamaan ulkopuolelta. Päivystyspalveluiden ostaminen ei välttämättä nostaisi kustannuksia nykyisistä, jos päivystys saataisiin hoitumaan yksityisten eläinlääkärin ammatinharjoittajien voimin, esim. opiskelijoiden avulla. Pelkkien opiskelijoiden käyttäminen päivystysten hoitamiseen aiheuttaisi kuitenkin erittäin suuren työpanostuslisän henkilölle, joka järjestelisi päivystysvuorot opiskelijoille. Kokonaissäästö esim. ympäristöterveyspäällikön menetetyn työajan ja lisääntyvän kuormituksen myötä ei kuitenkaan olisi pelkissä euroissa mitattavissa, joten toiminnallisesti kolmen eläinlääkärin järjestelmä ei välttämättä olisi järkevä ratkaisu. Sijaiskulujen yleistä vaikutusta eri vaihtoehdoissa on pyritty alustavasti arvioimaan taulukossa 6. Mikäli yhteisvastaanotolla työskentelee kaksi tai neljä eläinlääkäriä, on yhteisillä sijaisjärjestelyillä mahdollista saavuttaa jonkin verran säästöjä. Sijaiskuluja on mahdollista kuitenkin vähentää myös nykyisellä vastaanottomäärällä harjoittamalla vakituisten eläinlääkärien kesken tiiviimpää sijaistusyhteistyötä poissaolojen aikana. 6. VAIHTOEHDOT VE0. Nykytilanne: vastaanotot Lohjan asemalla, Karkkilassa, Pusulassa ja Vihdissä. VE1. Vastaanottojen määrä säilyy ennallaan, mutta Karkkilan vastaanotto siirretään uusiin tiloihin. VE2. Kaksi vastaanottoa, joissa kummassakin kaksi eläinlääkäriä. 10

VE2a. Vastaanotot Vihdin kirkonkylässä ja Lohjalla, Mäntynummentie VE2b. Vastaanotot Karkkilassa ja Lohjalla, Mäntynummentie VE2c. Vastaanotot Vihdin kirkonkylässä ja Lohjalla, Lohjanportti VE2d. Vastaanotot Karkkilassa ja Lohjalla, Lohjanportti VE3. Yksi vastaanotto, jossa neljä eläinlääkäriä VE3a. Vastaanotto Vihdissä VE3b. Vastaanotto Lohjalla VE4. Kaksi vastaanottoa, joissa Lohjalla yksi eläinlääkäri ja Vihdin kirkonkylässä kolme eläinlääkäriä Taulukko 6. Kustannusrakenne eri vaihtoehdoissa, euroa VE0 VE1 VE2a VE2b VE2c VE2d VE3a VE3b VE4 Nykytila Nykytila, Karkkila uusissa tiloissa Vihti (2) ja Lohja (2) Karkkila (2) ja Lohja (2) Vihti (2) ja Lohja (2) Karkkila (2) ja Lohja (2) Vihti (4) Lohja (4) Lohja (1), Vihti (3) Vihti: Jokikunnantie, 170 m 2 ; Lohja: Mäntynumme Karkkila: 170 m 2 ; Lohja: Mäntynumme Vihti: Jokikunnantie, 170 m 2 ; Lohja: Lohjanportti, 200 m 2 Karkkila: 170 m 2 ; Lohja: Lohjanportti, 200 m 2 Vihti: Jokikunnantie, n. 250 m 2 Lohja: Lohjanportti, 300 m 2 Lohjan asema nykyisissä tiloissa, Vihti: Jokikunnantie, n. 250 m 2 Karkkila: 140 ntie, 216 m 2 + ntie, 216 m 2 + m 2 asunto asunto Vuokrakulut 50 490 62 370 65 220 64 800 62 820 62 400 57 600 46 800 79 770 Siivouskulut 27 270 31 430 23 160 23 160 22 200 22 200 15 000 18 000 25 480 Laite- ja muut kulut 7 310 7 310 5 000 5 000 5 000 5 000 3 000 3 000 3 000 YHTEENSÄ, euroa 85 070 101 110 93 380 92 960 90 020 89 600 75 600 67 800 108 250 Kilometrikorvaukset, á 0,440 e 0 5 386 6 191 5 386 6 191 11 933 17 292 5 386 Sijaiskulut 70 000 70 000 64 000 64 000 64 000 64 000 64 000 64 000 64 000 YHTEENSÄ, euroa 155 070 171 110 162 766 163 151 159 406 159 791 151 533 149 092 177 636 7. KLINIKKAMAKSUT Eläinlääkäreiden asiakkailta on lain mukaan mahdollista periä erillistä klinikkamaksua. Klinikkamaksulla on mahdollista kattaa mm. vastaanoton vuokrasta, varustuksesta ja mahdollisesta avustajasta aiheutuvia kustannuksia. Esimerkiksi Riihimäellä kuntayhtymä perii eläimen omistajalta tai haltijalta 10 35 euron klinikkamaksun eläinlääkärin perimän palkkion lisäksi. Maksu on potilaskohtainen eli jokaisesta hoidettavasta potilaasta peritään erikseen toimenpiteen vaativuusluokituksen mukainen klinikkamaksu. Klinikkamaksuun lisätään arvonlisävero. Myös Keski-Uudenmaan ympäristökeskus perii klinikkamaksua, suuruudeltaan 10 e (sis. ALV). Klinikkamaksua ei kuitenkaan peritä, jos kyseessä on hyötyeläin ja klinikkamaksu peritään vain kerran, jos sama sairaus tai toimenpide vaatii useamman käynnin kahden kuukauden sisällä. Taulukossa 7 on laskettu 10 euron potilaskohtaisen klinikkamaksun käyttöönoton vaikutus vuoden 2014 potilasmäärillä. Taulukko 7. Klinikkamaksun 10 e / potilas käyttöönoton vaikutus Klinikkamaksut Potilasmäärä (á 10 e), euroa Karkkila 962 9 620 Lohjan asema 2 283 22 830 Pusula 1 022 10 220 Vihti 1 261 12 610 YHTEENSÄ 5 528 55 280 11

8. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Mikään nykyisistä vastaanottotiloista ei sellaisenaan sovellu neljän tai kahden eläinlääkärin yhteisvastaanotoksi. Vastaanottojen keskittäminen vaatisi siis vähintään tilojen remontoinnin, jonka kustannukset on otettava huomioon keskittämisen taloudellisia hyötyjä arvioitaessa. Henkilöstökulut eivät varsinaisesti ole riippuvaisia vastaanottojen määrästä. Henkilöstökuluihin on myös vaikea vaikuttaa säästömielessä erityisesti tilanteessa, jossa henkilöstön palkat ovat maan keskitasoa alhaisemmat. Yksi säästömahdollisuus olisi sijaiskulujen pienentäminen. Keskitetyllä vastaanotolla eläinlääkärit pystyisivät helpommin sijaistamaan toisiaan, jolloin sijaisia ei välttämättä tarvitsisi palkata samaa määrää kuin nykytilanteessa. Sijaisten käyttäminen kaikissa poissaolotilanteissa ei ole kuitenkaan välttämätöntä myöskään nykyisessä neljän vastaanoton mallissa, jossa vakituisten eläinlääkäreiden tiiviillä sijaistusyhteistyöllä sijaiskuluja olisi mahdollista ainakin jossain määrin vähentää. Tulevaisuudessa tuotantoeläintilojen todennäköisen isompiin yksiköihin keskittymisen myötä tulee eteen mahdollisuus selvitä alueella pienemmälläkin vastaanottomäärällä. Tätä kehitystä tukee myös se, että pieneläinten määrän kasvun myötä saattaa alueen yksityinen eläinlääkäripalveluiden tarjonta kasvaa, jolloin on siis mm. henkilökunnan luontaisen poistuman yhteydessä mahdollista selvittää mahdollisuutta tulla toimeen pienemmälläkin eläinlääkäri- ja vastaanottomäärällä. Palvelujen ostojen osalta ainoa varsinainen merkittävä säästömahdollisuus vastaanottoja keskittämällä olisi siivouskustannusten pieneneminen. Puhelinkuluihin vastaanottojen keskittäminen ei varsinaisesti vaikuttaisi, mutta jossakin määrin kylläkin aine- ja tarvikekuluihin, koska osa tarvittavista välineistä voitaisiin hankkia yhteiskäyttöön. Samoin laitevuokrakulut pienenisivät, koska laitteita ei olisi välttämätöntä vuokrata jokaiselle eläinlääkärille erikseen, vaan laitteita voitaisiin käyttää yhteisesti. Eläinlääkärit näkevät keskitettyyn vastaanottoon liittyvänä uhkana potilasmäärien vähentymisen, jos vastaanotolle joutuu matkustamaan pidemmän matkan aiempaan nähden. Potilasmäärien vähentyminen näkyy suoraan eläinlääkäreiden tuloissa, jolloin voi olla hankalaa saada henkilökuntaa pysymään töissä. Potilasmatkat yhteisvastaanotolta hyötyeläintiloille pitenisivät, koska yhteisvastaanotolta on johonkin suuntaan aina pidempi matka nykyisten vastaanottojen sijainteihin nähden. Toisaalta on oletettavaa, että eläinlääkäreiden työhyvinvointi myös paranee yksintyöskentelyn keskittämisen myötä merkittävästi vähentyessä. Potilasmatkoissa hinnoittelu perustuu suurelta osin matkan pituuteen. Pitkällä matkalla asiakas joutuu siis maksamaan suuremmat kulut eläinlääkärin käynnistä. Monilla sellaisilla alueilla, joilla potilasmatkat muodostuvat hyvin pitkiksi, kunta subventoi matkan pituudesta johtuvaa suurta käyntimaksua. Vastaanottojen keskittäminen loisi yhteistoiminta-alueelle paineita subventioiden käyttöönottamiselle. Jos keskimääräinen subventio olisi 30 euroa ja kaikkia potilasmatkoja subventoitaisiin, subventiomaksuja kertyisi vuoden aikana varovasti arvioiden yhteensä noin 15 000 euroa. Eläinlääkintähuollon toimintakatteen alijäämää saataisiin pienennettyä lisäämällä toiminnan tuottoja eli perimällä tässä selvityksessä esiteltyä potilaskohtaista klinikkamaksua, esimerkiksi 10 e / potilas. 12