Kansallisten yhteyspisteiden perustamista koskevat pääperiaatteet Euroopan yhteisön kuudennen tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelman yhteydessä Johdanto Kaikki Euroopan yhteisön jäsenvaltiot ja puiteohjelmaan assosioituneet valtiot perustivat viidennen puiteohjelman yhteydessä kansallisten yhteyspisteiden (National Contact Points, NCP) järjestelmiä, joiden tarkoituksena oli antaa tietoa hakijoille ja avustaa sekä heitä että meneillään olevien hankkeiden sopimuspuolia. Kansallisten yhteyspisteiden perusperiaatteet määritettiin keskusteluasiakirjassa Guiding Principles for Setting up Information and Assistance Networks (30. lokakuuta 1998). Kuudennessa puiteohjelmassa on otettu käyttöön uusia rakenteita ja toteutusvälineitä, joten asianmukaisten tietojen ja neuvonnan antaminen hakijoille on entistäkin tärkeämpää, jotta varmistetaan avoimuus ja hakijoiden tasavertaiset mahdollisuudet. Kansainvälisen verkostoitumisen ja tutkimusalan EU:n laajuisen yhdentämisen myötä kansallisten yhteyspisteiden verkosto voi myötävaikuttaa merkittävästi kuudennen puiteohjelman ja eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiseen. Tämän asiakirjan tarkoituksena on antaa yleisiä ohjeita tiedotus- ja neuvontapisteiden (kansallisten yhteyspisteiden) järjestelmän perustamista varten kaikissa jäsenvaltioissa ja assosioituneissa valtioissa. Ohjeiden laadinnassa on otettu huomioon edeltävistä puiteohjelmista saadut kokemukset ja kuudennen puiteohjelman haasteet. Ohjeet koskevat verkoston rakennetta, sen jäsenten nimeämis- ja hyväksyntämenettelyä sekä sen toimintaa käytännössä. Asiakirjassa esitetyistä pääperiaatteista on keskusteltu ja yksimielisesti sovittu työryhmässä, johon osallistuivat 31 jäsen- ja assosioituneen valtion tiede- ja tutkimusministereiden henkilökohtaiset edustajat ja komission edustajat. Ne on tarkoitettu yleisohjeiksi kansallisten yhteyspisteiden järjestelmien perustamiseen ja käytännön toimintaan sekä suhteiden hoitamiseen komission ja muiden verkoston jäsenten kanssa. Perusperiaatteet Jäsenvaltioissa ja assosioituneissa valtioissa nykyisin toimivien kansallisten yhteyspisteiden järjestelmien rakenne vaihtelee suuresti, ja mukana on sekä hyvin keskitetysti toimivia että hajautettuja verkostoja ja joitakin aivan erityyppisiä toimijoita, ministeriöitä ja korkeakouluja, tutkimuskeskuksia ja tehtävään erikoistuneita toimistoja sekä yksityisiä konsulttiyrityksiä. Verkostojen vaihteleva rakenne heijastaa kansallisia perinteitä, työskentelytapoja, rahoitusjärjestelmiä ja kansallista tutkimuspolitiikkaa. Erilaisten järjestelmien yhdistävä tekijä on valmius tarjota sekä puiteohjelman ensisijaisia aihealueita että useita tutkimusaloja kattavia erityistoimia koskevaa Page 1
osaamista ja varmistaa lähestymistapojen yhtenäisyys ja korkea palvelutaso. Tätä yleisperiaatetta olisi sovellettava myös kuudennessa puiteohjelmassa. Yleistä käytäntöä, jonka mukaan jäsenvaltioiden hallitukset huolehtivat kansallisten yhteyspisteiden järjestelmän perustamisesta, rahoituksesta, jäsenten valinnasta sekä toiminnan valvonnasta ja seurannasta, olisi edelleen jatkettava, kun taas komission tehtävänä olisi tarjota tarvittavat tiedot ja tarvittava koulutus sekä toimia kansainvälisen verkostotoiminnan koordinoijana. Kansainvälisen toiminnan (verkottuminen, esikuva-analyysit, hankekumppanien etsiminen) myötä syntyvät kansallisten yhteyspisteiden järjestelmien väliset yhteydet ovat tärkeä tekijä palvelujen laadun yhdenmukaistamisessa, mikä myötävaikuttaa eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiseen. Kansallisten yhteyspisteiden järjestelmää ylläpitävälle organisaatiolle (ylläpitäville organisaatioille) suositellut tehtävät Seuraava tehtäväluettelo on suuntaa antava. Se ei pyri olemaan täydellinen eikä pakollinen kaikille kansallisille yhteyspisteille. Kansallisten yhteyspisteiden tehtäviin voisi sisältyä seuraavaa: - Tiedottamistoimet Yhteisön TTK-ohjelmia koskevan yleisen ja erityisen tiedotusmateriaalin jakelu, mukaan luettuna osallistumisehtoja ja ehdotusten jättämismahdollisuuksia ja -edellytyksiä koskeva materiaali Tiedotustilaisuuksien järjestäminen ja tiedotusmateriaalin laatiminen yhdessä komission kanssa (tiedotuspäivät, seminaarit, konferenssit, tiedotteet, verkkosivut, messut jne.) Tiedottaminen yhteisön seuraavista tavoitteista: naisten osallistumisen edistäminen puiteohjelmassa, tieteen ja etiikan sekä tieteen ja kansalaisyhteiskunnan välisten suhteiden lujittaminen Tiedottaminen muista tutkimusta ja innovointia koskevista eurooppalaisista ohjelmista, kuten Eureka ja COST - Neuvonta, avustaminen ja koulutus Neuvonta kaikkien kuudennen puiteohjelman toteutusvälineiden käyttöalasta ja käyttöä koskevista säännöistä kiinnittäen erityistä huomiota uusiin toteutusvälineisiin eli integroituihin hankkeisiin ja huippuosaamisen verkostoihin Hallinnointimenettelyjä ja hankesopimusta koskeva neuvonta (osallistujien asema ja vastuualueet konsortiossa, sopimuspuolten kustannukset, oikeudet ja velvollisuudet, eettisten sääntöjen noudattaminen jne.) Avustaminen hankekumppanin etsimisessä ja tiedon levittäminen kiinnostuksenilmaisu- ja ehdotuspyynnöistä (käyttämällä yhteisön tarjoamia välineitä kuten CORDIS-palvelua, yhteistyöverkostoja jne.) Organisaatioiden, erityisesti uusien hakijoiden ja pk-yritysten, avustaminen niiden osallistumisen lisäämiseksi kuudennessa puiteohjelmassa Page 2
TTK-ohjelmia koskevien koulutustilaisuuksien järjestäminen tietoa edelleen välittäville tahoille asiantuntevan neuvonnan varmistamiseksi Koulutusseminaarien järjestäminen tietyille kohderyhmille (pk-yritykset, korkeakoulut, eri ammattialojen järjestöt, tieteen parissa työskentelevät naiset jne.) ja tietyistä aiheista (sopimustekniset näkökohdat, osallistumista koskevat säännöt, useiden erityisohjelmien kattamat tutkimusalueet, eettiset säännöt jne.) Integroituihin hankkeisiin ja huippuosaamisen verkostoihin osallistuvien konsortioiden neuvonta sopivan hallinnointirakenteen luomiseksi Komission avustaminen toimissa, joiden avulla varmistetaan uusien kumppaneiden tasavertaiset mahdollisuudet hakea meneillään oleviin integroituihin hankkeisiin ja huippuosaamisen verkostoihin - Palautteen ja tietojen antaminen Palautteen antaminen komissiolle puiteohjelman toteuttamisessa ja siihen osallistumisessa mahdollisesti ilmenneistä ongelmista ja hankaluuksista Tiedottaminen muille yhteisön verkostoille, esim. innovaatiokeskuksille (IRC) ja euroneuvontakeskuksille (EIC) osallistujista, jotka saattavat tarvita apua esimerkiksi yleisissä EU:hun liittyvissä asioissa tai sellaisissa innovaatioiden ja teknologian siirtoa koskevissa kysymyksissä, joita kyseiset verkostot tyypillisesti käsittelevät Tiedottaa komissiolle sellaisista kansallisten yhteyspisteiden suunnittelemista toimista ja tapahtumista, jotka vaativat komission henkilöstön osallistumista Kansallisten yhteyspisteiden järjestelmää ylläpitävän organisaation (ylläpitävien organisaatioiden) ominaispiirteet Edellä kuvattujen tehtävien hoitamiseksi kansallisten yhteyspisteiden järjestelmää ylläpitävällä organisaatiolla voi olla esimerkiksi seuraavassa lueteltuja valmiuksia. Luettelo ei pyri olemaan täydellinen eikä pakollinen kaikille kansallisille yhteyspisteille. Hyvät tiedot yhteisön TTK-toimista ja niiden kattamista teknologian aloista Tarvittavat valmiudet avun tarjoamiseksi erityyppisille toimijoille (yritykset, tutkijat, pk-yritykset jne.) TTK-hankkeiden hallinnointia ja rahoitusta koskevat taidot Tarvittava kokemus kansallisen tiedeyhteisön tavoittamiseksi ja kyseisen tiedeyhteisön hyväksyntä sekä hyvät tiedot kansallisista tutkimuspolitiikoista Riittävä henkilöstö ja laitteisto (esim. tietotekniikka) Mahdollisuus toimia riippumattomana organisaationa ja noudattaa puolueettomuutta palvelujensa tarjonnassa Soveltuvuus toimintaan osana kansainvälistä järjestelmää, jonka tarkoituksena on edistää osallistumista kuudenteen puiteohjelmaan ja etsiä hankekumppaneita Valmiudet koordinoida järjestelmän eri osallistujien toimintaa Palvelutason vähimmäisvaatimuksena on se, että kukin kansallinen yhteyspiste on tavoitettavissa puhelimitse, faksilla ja sähköpostin välityksellä tavanomaisina työaikoina ja että sillä on verkkosivusto, jolla annetaan perustiedot sen tarjoamista palveluista. Page 3
Jäsenten nimeämis- ja hyväksyntämenettely Kunkin jäsenvaltion ja assosioituneen valtion on organisoitava oman kansallisten yhteyspisteiden järjestelmänsä rakenne. Lisäksi jäsenvaltiot ja assosioituneet valtiot nimeävät kansallisten yhteyspisteiden järjestelmää ylläpitävän organisaation (ylläpitävät organisaatiot) ja huolehtivat sen (niiden) perustamisesta kansallisten edellytysten ja vaatimusten mukaisesti sekä edellä selostetut periaatteet huomioon ottaen. Kussakin jäsen- ja assosioituneessa valtiossa olisi huolehdittava koordinointimekanismista, jolla varmistetaan järjestelmän toiminnan yleinen johdonmukaisuus. Mekanismin olisi oltava kevyt ja epäbyrokraattinen. Tiedot nimetyistä organisaatioista ja yhteyshenkilöistä olisi ilmoitettava komissiolle tieteestä, tutkimuksesta ja teknologian kehittämisestä vastaavan ministerin (tai ministeriön taikka ministeriöiden tähän tehtävään valtuuttaman organisaation) virallisella kirjeellä. Käytännön hallinnoinnin vuoksi kyseiset organisaatiot ja yhteyshenkilöt olisi nimettävä puiteohjelman aihepiirikohtaisten ja monialaisten painopistealueiden rakennetta noudattaen (katso rakenne liitteessä II). Kun jäsen- ja assosioituneet valtiot ovat nimenneet organisaation (organisaatiot), komissio hyväksyy sen (ne) kuudennen puiteohjelman ensisijaisiksi yhteyspisteiksi, joista saa TTK-ohjelmia koskevaa tietoa, neuvontaa ja/tai apua. Asiasta ilmoitetaan lähettämällä virallinen hyväksymiskirje nimetyssä organisaatiossa työskentelevälle nimetylle yhteyshenkilölle (nimetyille yhteyshenkilöille). Jos organisaatio tai yhteyshenkilö vaihtuu, sovelletaan samaa menettelyä. Organisaatio käyttää nimeä 'Kansallisia yhteyspisteitä ylläpitävä organisaatio', joka mainitaan sellaisenaan kaikissa komission julkaisuissa (kansallisten yhteyspisteiden tietokanta CORDIS-palvelussa, tietopaketit, esitteet, verkkosivut jne.) Kansallisten yhteyspisteiden ja komission välinen yhteistyö Komissio pitää jäsen- ja assosioituneiden valtioiden organisoimia kansallisten yhteyspisteiden järjestelmiä tärkeinä kumppaneina kuudennen puiteohjelman toteuttamisessa ja hallinnoinnissa. Tällainen jaettuihin vastuualueisiin perustuva kumppanuus on tärkeä tekijä avoimuuden ja tasavertaisten mahdollisuuksien varmistamisen kannalta. Eri ohjelmien hallintokomiteoiden tarkoitus on avustaa komissiota strategisessa päätöksenteossa, mutta kansallisten yhteyspisteiden verkoston merkitys on komission mielestä siinä, että se on kuudennessa puiteohjelmassa tärkein rakenne, joka antaa hakijoille ja sopimuspuolille käytännön tietoja ja tukea. Näin ollen komission tarkoituksena on: julkaista nimettyjen kansallisten yhteyspisteiden tiedot CORDIS-palvelussa, hakijoiden oppaissa ja muussa tiedotusmateriaalissa antaa kansallisille yhteyspisteille sopivaa koulutusta aihealuekohtaisista ja hallinnollisista näkökohdista ja myös asiaankuuluvista EU:n politiikan aloista ja Page 4
eettisistä kysymyksistä varsinkin ennen kuudennen puiteohjelman käynnistymistä ja sen käynnistymisen yhteydessä kutsua kansallisten yhteyspisteiden edustajat TTK-kysymyksiä koskeviin tiedotustilaisuuksiin, joita komissio aikoo järjestää kutsua kansallisten yhteyspisteiden edustajat eri ohjelmien johdon järjestämiin aihepiirikohtaisiin konferensseihin ja seminaareihin nimetä komission yksiköissä kaikkien kuudennen puiteohjelman ensisijaisten aihealueiden ja useita tutkimusaloja kattavien toimien osalta yhteyshenkilöt, jotka hoitavat yhteyksiä kansallisiin yhteyspisteisiin antaa ajoissa tietoa työohjelmista ja toteutuskaavioista, tulevista ehdotuspyynnöistä, ensisijaisten aihealueiden ja hallinnollisten menettelyjen muutoksista, tilastotietoja ehdotuspyynnöistä ja ehdotusten arvioinneista sekä asiaankuuluvia tietoja rahoitusta saaneista huippuosaamisen verkostoista ja integroiduista hankkeista jne.; pyrkimyksenä on antaa yhtä korkeatasoista tietoa kaikista ensisijaisista aihealueista ja useita tutkimusaloja kattavista toimista tiedottaa kansallisille yhteyspisteille kiinnostuksenilmaisupyyntöjen tuloksista toimittaa esitteitä ja muuta tiedotusmateriaalia kansallisille yhteyspisteille edelleen jaettavaksi perustaa kansallisten yhteyspisteiden ekstranet-verkkosivusto ja ylläpitää sitä tiedonvälitystä varten ja keskustelufoorumina tukea ja koordinoida aktiivisesti kansallisten yhteyspisteiden Euroopan laajuista verkottumista ja edistää tällä tavoin osallistumista yhteisön TTK-toimiin ja myötävaikuttaa eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiseen antaa tarvittaessa tukea lisäkustannuksiin, jotka liittyvät kansainvälisiin erityistoimenpiteisiin, toimiin ja tapahtumiin ja/tai joiden tavoitteena on edistää, lisätä ja helpottaa pk-yritysten, pienten tutkimusryhmien, äskettäin perustettujen ja syrjäisillä alueilla sijaitsevien tutkimuskeskusten osallistumista sekä edistää ehdokasmaiden organisaatioiden osallistumista tutkimustyön ensisijaisia aihealueita koskeviin toimiin erityisesti huippuosaamisen verkostojen ja integroitujen hankkeiden yhteydessä. Tällaisiin toimiin voisivat kuulua tiedottaminen, konferenssien ja työryhmätapaamisten järjestäminen, esikuvaanalyysit, kansallisten yhteyspisteiden järjestämät koulutustilaisuudet; kyseisiin lisäkustannuksiin voisivat sisältyä kansallisia yhteyspisteitä ylläpitävien organisaatioiden kansainvälisistä koordinointikokouksista aiheutuneet ylimääräiset kustannukset. Kansallisten verkostojen välinen yhteistyö Kansallisten yhteyspisteiden järjestelmät voivat tehdä yhteistyötä kahdella eri tavalla: yhteistyö sekä tietojen ja kokemusten vaihto muissa maissa toimivien saman alan organisaatioiden kanssa yhteistyö samassa maassa toimivien yhteisön eri verkostojen kuten innovaatiokeskusten ja euroneuvontakeskusten kanssa (palautteen ja tietojen antaminen) päällekkäisen toiminnan välttämiseksi ja yhteistyö kansallisten tutkimusverkostojen ja -organisaatioiden kanssa Page 5
Kansallisten yhteyspisteiden toiminnan laatua koskeva tietojen vaihto Euroopan tasolla Kansallisten yhteyspisteiden toiminnan laatua ja sen varmistusta seuraavat ne kansalliset viranomaiset, jotka perustivat yhteyspisteet. Kansainvälisen tason kokemusten vaihdolla ja parhaiden toimintatapojen levittämisellä voi olla tärkeä merkitys tällaisen seurannan tukemisessa, ja lisäksi voidaan myötävaikuttaa eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiseen. Eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiseen tähtäävissä toimissa tehdyistä esikuvaanalyyseista saadut kokemukset voivat olla toiminnan katalysaattoreina. Komission tarkoituksena on tukea ja koordinoida aktiivisesti kokemusten ja tietojen vaihtoa, ja se voi myöntää tukea tällaisista kansainvälisistä toimista aiheutuneisiin lisäkustannuksiin. Page 6
Liite I Terminologia Kansallinen yhteyspiste (National Contact Point, NCP): kansallisten yhteyspisteiden järjestelmä kansallisten yhteyspisteiden verkosto henkilöiden ja/tai organisaatioiden yleisnimitys, jolle tulisi löytää sopiva vastine kussakin jäsenvaltion ja assosioituneen valtion kielessä nimitys, jolla tarkoitetaan kansallisen tason verkostoa nimitys, jolla tarkoitetaan jäsenvaltioiden ja assosioituneiden valtioiden kaikkien kansallisten yhteyspisteiden järjestelmien muodostamaa kokonaisuutta Liite II Kansallisten yhteyspisteiden lyhytnimet ja niitä vastaavat puiteohjelman aihealueet Yhteyspisteen lyhytnimi BiotechHealth IST NanoMatPro Aeronautics Food Ecotech Knowledge Society NEST SME INCO Co-ordination Innovation Mobility EURATOM Yhteyspisteen kattamat kuudennen puiteohjelman tutkimusalat SP1: 1.1.1 Biotieteet, genomitutkimus ja terveysalan bioteknologia SP1: 1.1.2 Tietoyhteiskunnan teknologia SP1: 1.1.3 Nanoteknologia ja nanotieteet, älykkäät materiaalit ja uudet tuotantomenetelmät ja -laitteet SP1: 1.1.4 Ilmailu ja avaruus SP1: 1.1.5 Elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus SP1: 1.1.6 Kestävä kehitys, globaalinen muutos ja ekosysteemit SP1: 1.1.7 Kansalaiset ja hallinto osaamisyhteiskunnassa SP2: 4. Tieteen ja yhteiskunnan väliset suhteet SP1: 1.2.1 Uudet ja kehittyvät tieteenalat ja teknologiat Pk-yritysten osallistuminen kuudennen puiteohjelman tutkimustoimiin SP1: 1.2.3 Kansainvälistä yhteistyötä tukevat erityistoimenpiteet SP1: 2.1 Toimien koordinoinnin tukeminen 2.2 Politiikan yhtenäisen kehittämisen tukeminen SP2: 1. Tutkimus ja innovointi SP2: 2. Tutkijavoimavarat ja liikkuvuus SP2: 3. Tutkimusinfrastruktuurit SP3: Ydinenergia Page 7
Page 8 01/08/2002/Euroopan komissio PO RTD A2