SEUTUKAUPUNGIT SOVELTAMISEN MESTARIT (SEUTU-OHJELMA) OHJELMAN TEKNISET TIEDOT VERKOSTO Hallinnoija: Isäntäkaupungit: Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 1. Kauhajoki 2. Kurikka 3. Lieksa 4. Forssa 5. Imatra Verkoston muut kaupungit (Seutukaupungit jotka osallistuvat ohjelman rahoitukseen): 6. Alajärvi (Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelut Oy) 7. Alavus (Alavuden kehitys Oy) 8. Hamina 9. Heinola 10. Huittinen 11. Kannus 12. Kaskinen (ei virallisesti seutukaupunki) 13. Kemi (Digipolis) 14. Keuruu 15. Kokemäki 16. Kuusamo (Naturpolis) 17. Loimaa 18. Novago Yrityskehitys Oy (Lohja ja Raasepori) 19. Parkano 20. Rauma 21. Salo 22. Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy (Sastamala) 23. Somero 24. Valkeakoski Seutu-ohjelman toimintaan ja rahoitukseen voi myöhemmin liittyä myös muita seutukaupunkeja. Ohjelman organisaatio: ORGANISAATIO 1. Seutukaupunkiverkosto Ohjelma tuottaa tietoa ja osaamista koko seutukaupunkiverkostolle (n. 50 kaupunkia) mutta toiminta painottuu rahoitukseen osallistuviin seutukaupunkeihin 2. Yhteistyöryhmä Ohjelman yhteyteen kootaan yhteistyöryhmä, johon seutukaupunkien edustajien lisäksi kutsutaan ohjelman painopisteiden kannalta keskeiset sidosryhmät mm. painopisteisiin liittyvistä ministeriöistä. Yhteistyöryhmä keskittyy sisällöllisen yhteistyön kehittämiseen painopisteissä huomioiden erityisesti kansalliset linjaukset ja strategiat. 3. Ohjausryhmä
Ohjausryhmä vastaa hankkeen teknisestä ja rahoituksen käyttöön liittyvästä ohjauksesta. Jäseniksi kutsutaan ainakin hallinnoijan, isäntäkaupunkien ja rahoittajan edustajat. Kokoonpanoa voidaan täydentää tarpeen mukaan. 4. Hankkeen hallinnoija Hankkeen hallinnoijana toimii Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä (SEK). SEK:n hallitus on päättänyt 20.1.2016 kokouksessaan, että SEK voi ottaa Seutukaupungit soveltamisen mestarit ohjelman hallinnoitavakseen, mikäli teemaverkosto hyväksytään kasvusopimusmenettelyn piiriin. Ohjelman hallinnoija on konkreettinen työrukkanen, joka koordinoi ohjelman toteutumista ja vastaa ohjelman sisäisistä toimenpiteistä. 5. Isäntä-seutukaupungit Verkoston laajuuden vuoksi ohjelmalla on 5 isäntäkaupunkia, jotka ovat tiivisti mukana ohjelman toteutuksen ohjauksessa ja tukemisessa hallinnoijan rinnalla. Seutukaupunkiverkoston ja ohjelman ohjausryhmään kuuluvien keskeisten sidosryhmien lisäksi ohjelman verkostoon kuuluu ja verkostoa laajennetaan yritysten, asiantuntijaorganisaatioiden ja oppilaitosten suuntaan. Erityisesti seutukaupungeissa toimivat toisen asteen oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut otetaan aktiivisesti mukaan ohjelman teemoissa. Lisäksi ohjelma mahdollistaa seutukaupunkien kanavoivan ohjelman vaikutuksia ja hyötyjä laajemmin seutukuntaansa yli kuntarajojenkin. 1.5.2016 31.12.2018 OHJELMAN KESTO 1. TAVOITTEET Ohjelman tavoite on uudistaa seutukaupunkien elinkeinoelämän ekosysteemejä erityisesti palvelumuotoilua hyödyntäen ja kansainvälisyyteen tähdäten. Ekosysteemien uudistamisessa lähdetään liikkeelle seutukaupunkien olemassa olevista vahvuuksista ja elinkeinoelämästä. Ohjelma tähtää näiden vahvuuksien ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn säilymiseen ja kasvamiseen seutukaupungeissa. Ohjelman myötä osallistuvien seutukaupunkien ja niiden elinkeinoelämän osaaminen ja verkostot ovat kasvaneet ohjelman teemoissa. Ohjelman ja ekosysteemien vahvistamisen keskeisenä tavoitteena on myös investointien liikkeelle saaminen. Ohjelma toimii vipuvartena laajemmalle toiminnalle, joille haetaan erillisiä osarahoituksia. Ohjelma tavoitteena on generoida kokeiluja ja osapilotteja. Lisäksi ohjelma nivoo ainutlaatuisella tavalla yhteen kansallisesti yli aluehallinto- ja maakuntarajojen reilut 20 seutukaupunkia seutukuntineen. Jokaisella alueella on tulossa tai käynnissä oman ekosysteeminsä päivittäminen vastaamaan nykyisiä ja tulevia mahdollisuuksia ja haasteita. Kysymykset ja pääteemat ovat monella alueella samat. Tämä ohjelma mahdollistaa rajallisten voimavarojen yhdistämisen pelkän paikallisen kehityksen sijaan. 2. STRATEGISET PAINOPISTEET
Kun monet toiminnot edelleen globalisoituvat, kasvaa samaan aikaan paikallisuuden merkitys. Paikallisuus korostuu yhtä lailla kaupungeissa kuin maaseudullakin. Talousalueensa keskuksina toimivat seutukaupungit ovat vahvoja alueellisia toimijoita, jotka vastaavat kunnalliseen itsehallintoon perustuen ja asukkaidensa vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet turvaten kuntalaistensa hyvinvoinnista ja alueensa elinvoimasta hyvinvointipalveluja koordinoimalla ja tuottamalla sekä elinkeinoelämää kehittämällä. Jokaisella kunnalla, seudulla ja maakunnalla on omat vahvuutensa. Koko Suomen kilpailukyvyn edistäminen edellyttää alueiden erikoistumista ja yhteistyötä. Yhteistyön tekemiseksi tarvitaan vahvoja, toimivia, byrokratialtaan kevyitä ja uusia mahdollisuuksia luovia toiminta-alustoja, verkostoja. Seutukaupunkien keskeisenä tehtävänä on alueellisesta elinvoimaisuudesta vastaaminen. Tätä toteuttamaan tarvitaan hyvin toimivia ja joustavia instrumentteja, että seutukaupungit pystyvät tarjoamaan asukkailleen näiden arvostamaa sujuvaa arkea, riittävää palvelutarjontaa ja kohtuullisia elinkustannuksia, mikä kehittää seutukaupunkeihin työpaikkaomavaraisuutta. Seutukaupunkien menestys voidaan tulevaisuudessa rakentaa laajan elinvoimanäkemyksen varaan, missä tulevaisuutta rakennetaan ennakoivan elinkeinojen kehittämisen lisäksi viihtyisän asuin- ja elinympäristön sekä toimivien palvelujen varaan. Alueiden menestykseen vaikuttavat olennaisesti kyky elinkeinorakenteen uudistamiseen, kaupunkiympäristöjen monipuoliset osaamiskeskittymät, palvelut sekä laadukas elinympäristö. Näin ollen elinkeinojen ja uusien työpaikkojen kehittämisellä on ratkaiseva merkitys, kun puhutaan eri alueiden menestystekijöistä tulevaisuudessa. Seutukaupunkien elinvoiman kehittäminen tarvitsee kansallista kehystämistä ja yhteistä alustaa, joka tämän kehittämishankkeen kautta luodaan. Hanke liimaa seutukaupungit ja seutukaupungeissa tapahtuvan elinkeinojen kehittämisen yhteen. Seutukaupunkipiloteista saatujen kokemusten perusteella jo suhteellisen pienillä panostuksilla on suuri vaikuttavuus seutukaupungeille ja niiden talousalueille. Tämä ohjelma on keskeinen tekijä seuraavassa vaiheessa seutukaupunkien rakentaessa laajan, hallinnolliset ja toimialalliset rajat ylittävän valtakunnallisen verkoston. Lisäksi ohjelman hyödyt säteilevät laajalle koko maan tutkimusja kehittämistulosten jalostamisessa ja soveltamisessa käytäntöön.
KUVA 1. OHJELMAN STRATEGINEN PAINOPISTE JA KESKEISET UUDISTUMISEN VÄLINEET 3. TOIMENPITEET Hankkeen toiminta rakentuu kolmen päätoimenpidekokonaisuuden alle: 1. Verkoston koordinointi, kehittäminen ja aktivointi Ohjelma toimii kansallisena koordinaatiotasona ja järjestää keskitetysti yhteisiä tilaisuuksia sekä antaa osaamispanosta osahankkeiden valmisteluun sekä varmistaa jalostettavan tiedon levittämisen ohjelman eri osahankkeiden kesken koko seutukaupunkiverkostolle. Ohjelma kasvattaa myös verkostonsa osaamista ohjelman painopisteissä. 2. Kokeilujen ja pilottien käynnistäminen Toiminnassa merkittävä osuus on ohjelman kautta synnytettävillä erillisrahoitteisilla osapiloteilla ja kokeiluilla, joiden kautta ohjelman keskeiset kohdealueet tulevat konkreettisen toteutuksen alle. Ohjelmalla tuetaan pilottien valmistelua ja käynnistämistä. Lisäksi pieniä kokeiluja voidaan toteuttaa suoraan osana ohjelmaa. Ohjelmassa tuetaan rinnakkaisten pilottien ja kokeilujen toteutusta sekä hyvien käytäntöjen jakoa alueiden välillä. Alueiden välisten yhteishankkeiden syntyä tuetaan myös ohjelmalla mutta aluerajat ylittävät hankkeet eivät ole itsetarkoitus rahoituksellisen vaikeusasteen kohotessa monesti huomattavasti alueiden välisissä hankkeissa. Ohjelma tukee myös yritys- ja yritysryhmähankkeiden valmistelua ja käynnistämistä ohjelman teemoissa. 3. Viestintä
Laajassa verkostossa sisäinen ja ulkoinen viestintä on keskeisessä roolissa. Lisäksi Seutukaupungit soveltamiset mestarit -ohjelmalla levitetään kokeilujen kautta löydettyjä ratkaisuja ja autetaan niiden soveltamisessa vertaiskehittämisen keinoin. Tällä tavalla paketoidaan osaamista ja hanketoimintaa. OHJELMAN BUDJETTI JA RAHOITUS RAHOITUS 2016 2017 2018 Yhteensä TEM, AIKO (50%) 75000 100000 100000 275000 Seutukaupungit (max. 5000 75000 100000 100000 275000 /kaupunki/vuosi) Yhteensä 150000 200000 200000 550000 Ohjelmaan sitoutuneet kaupungit ovat varautuneet maksimissaan 5000 /hankevuosi/kaupunki omarahoitusosuuteen.