TURISTI TULEE KYLÄÄN Sosiaalisesti kestävän matkailun näkökulma Seija Tuulentie Luontomatkailun tutkija, YTT Metsäntutkimuslaitos LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI ROVANIEMI 1.10.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Matkailun kulttuurisen ja sosiaalisen kestävyyden olennaiset kysymykset Kulttuurinen kestävyys Jatkuvuus Alueellinen, paikallinen ja etninen identiteetti Luonnon hyödyntämistavat Luontosidonnaiset elinkeinot Sosiaalinen kestävyys Osallisuus kehityksessä Hyötyjen ja haittojen jakautumisen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus Esim. työllisyys ja tulot, asuminen ja elämänlaatu Eri ikäryhmien, sukupuolten, ammattiryhmien, maanomistajien ym. tasapuolinen huomioonottaminen
Jos täällä ei turistia ois, niin täällä olis jokunen, pari kolme poromiestä ja muutama muori ja Lada-lastillinen juoppohulluja poikamiehiä, jokka jois kiljua hirvikivääri polvien välissä. Kerran kuussa käytäs Pellossa viinakaupassa, kun työttömyyskorvaus on lähempänä. Erään äkäslompololaisen näkemys kylästä ilman turismia (haastattelu 26.10.2005)
Väkiluku suhteutettuna vuoden 1985 väkilukuun 180,00 160,00 140,00 120,00 100,00 80,00 60,00 Kittilä Sirkka Köngäs Kolari Ylläsjärvi Äkäslompolo Seutukunta 40,00 20,00 0,00 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Väestökehitys Länsi-Lapin suurten matkailukeskusten tuntumassa
Kaikki siis hyvin? Luonto on vetovoimatekijä, mutta inhimillistä ja sosiaalista pääomaa tarvitaan Ongelmana väen väheneminen syrjäseuduilla Uusien asukkaiden saaminen ja sopeutuminen olennaista Kun matkailu lisääntyy ja keskukset kasvavat, asukkaiden huoli ympäristöstä kasvaa Matkailu tuo monenlaisia luonnonkäyttäjiä maaseutu- ja erämaaympäristöön Ristiriitojen ratkaisun tarve kasvaa
Paikallinen osallisuus suunnittelussa Etenkin kehitysmaista tutkimustuloksia, että paikallisten osallistuminen matkailukehitykseen ei ole tärkeää, kunhan taloudellinen hyöty tulee (edes jossain määrin) alueelle Suomessa maallikoiden osallistuminen suunnitteluun virallisesti hyväksytty Lain määrittelemä oikeus on asianosaisesta osallinen Kuitenkin päättäjät ja suunnittelijat kriittisiä: 1) vuorovaikutus hidastaa päätöksentekoa, 2) asukkaat eivät näe kokonaisuuksia, 3) äänessä pieni ryhmä (Staffans 2004)
Ylläksen ja Levin haastattelujen näkökulmat: Matkailukeskusten vakituiset asukkaat: Halua vaikuttaa ja huolta kasvusta Kylien välillä eroja Vapaa-ajan asukkaat & muut säännölliset kävijät: Osallistuminen koetaan vastustamisena Paikallislehtiä seurataan; vahva side paikkaan Sesonkityöntekijät: Osallistumishalukkuus vähäistä Arvokas näkökulma jää käyttämättä? Suunnittelijat ja luottamushenkilöt: + Uutta tietoa ja nopeutta prosessiin - Koetaan vastustamisena ja hidasteena Jokinen & al, 2009; Mettiäinen & al. 2009
Konsensukseen tähtäävä vuorovaikutusprosessi Vuorovaikutuksen tyyli Menettelytavat Kustannukset Edustuksellinen päätöksenteko Tavanomainen ratkaisumalli Epäsuora vuorovaikutus ja muodolliset lausunnot Samat menettelytavat kaikissa tapauksissa Aluksi alhaiset, pitkällä aikavälillä korkeat Samat edustuksellisesti valitut edustajat Yhteistoiminnallinen ratkaisumalli Suora vuorovaikutus; tapaamiset kasvokkain Räätälöidyt menettelytavat tapauksen mukaan Aluksi korkeammat, pitkällä aikavälillä alhaiset Tapauskohtaisuus; tätä prosessia varten valitut edustajat Peltonen & Litmanen 2008
Lopuksi Lapin matkailu on sosiaalisesti ja kulttuurisesti monessa suhteessa kestävällä pohjalla Matkailukeskukset kuitenkin haasteellisia: Uudenlaisia sosiaalisia yhteisöjä Uudenlaista yhdyskuntarakenteita Uudenlaista luonnon käyttöä Haasteeseen vastaamiseen vähän resursseja Kaikki (ja kaikkien) tieto ja kokemus tarpeen! Oikeudellistumisen sijaan omaehtoinen osallistuminen?
www.minervakustannus.fi
Kiitos! Kysymyksiä? Kommentteja!