Espoon Urheilijat ry Judojaos Seuran toimintalinja 1
Sisällysluettelo 1 ESPOON URHEILIJAT RY JUDOJAOKSEN VISIO JA MISSIO... 3 1.1 VISIO... 3 1.2 MISSIO... 3 2 ESPOON URHEILIJAT RY JUDOJAOKSEN TAVOITTEET... 4 2.1 SEURAJOHTAMINEN... 4 2.2 HUIPPUJUDO... 4 2.3 HARRASTEJUDO... 5 3 SEURAMME EETTISET LINJAUKSET... 6 4 SEURAN ORGANISAATIO JA VASTUUHENKILÖIDEN ROOLIT... 7 4.1 ESPOON URHEILIJAT RY:N HALLITUS 2012... 7 4.2 ESPOON URHEILIJAT RY JUDOJAOKSEN TOIMIJAT 2012... 7 5 SEURAN TALOUSHALLINTO... 9 5.1 TALOUSHALLINNAN OHJESÄÄNTÖ... 9 5.2 BUDJETIN LUOMISEN RAAMIT... 9 6 JÄSENTEN MAKSUT... 10 6.1 MAKSUT... 10 6.2 MAKSUJEN SISÄLTÖ... 10 6.2.1 Liittymisjäsenmaksu... 10 6.2.2 Jäsenmaksu... 10 6.2.3 Graduointi- ja passimaksu... 11 7 VIESTINTÄTAVAT... 12 8 ESPOON URHEILIJOIDEN JUDOJAOKSEN TOIMINTAMUODOT... 13 8.1 MUKSUJUDO... 13 8.2 JUNIOREIDEN PERUSKURSSI... 13 8.3 JUNIOREIDEN JATKOKURSSI... 13 8.4 YLEISET HARJOITUKSET... 13 2
1 Espoon Urheilijat ry judojaoksen visio ja missio Espoon Urheilijat r.y. on vuonna 1968 perustettu urheiluseura, jonka alaisuudessa toimii eri urheilulajien, lähinnä itsepuolustuslajien, jaoksia. Judojaos on jo pitkään toiminut Espoonlahden alueella tarjoten junioreille mahdollisuuden aloittaa judoharrastus alueella. Tarkoituksena on mukaan tulleista nuorista ja miksei vanhemmistakin saada pitkäjänteisiä judon harrastajia ja näin kehittyä entistä monipuolisemmaksi seuraksi judoharrastusta varten. 1.1 Visio Jäsenmäärä yli sata henkeä vuoteen 2015 mennessä ja yksi SM-mitali saavutettuna 1.2 Missio Tarjotaan nuorille Espoonlahdessa mahdollisimman hyvä paikka harrastaa pitkäjänteisesti kamppailu-urheilua. Mahdollistetaan myös vanhemmille lajin harrastajille mahdollisuus taitojen ylläpitämiseen 3
2 Espoon Urheilijat ry judojaoksen tavoitteet Tavoitteissamme noudatamme pitkälti judoliiton strategisia tavoitteita, jotka ovat: Seurajohtaminen Huippujudo Harrastejudo 2.1 Seurajohtaminen Seurajohtamiseen kuuluu mm. seuran toimihenkilöiden kouluttaminen. Tällä hetkellä vuonna 2012 seuramme osallistuu judoliiton seurakehittämisohjelmaan, jossa on viisi viikonlopun mittaista lähijaksoa, sekä näiden jaksojen välissä tehtävät välitehtävät. Muuten seurallamme on kolme tavoitetta seurajohtamisen osalta: 1. Oman harjoitussalin hankkiminen Seuramme on harjoitellut vuosikaudet Mårtensbron koululla. Etuna tässä on se, että vuokrakustannukset ovat matalat, mutta lisävuorojen saanti on erittäin vaikeaa, lisäksi koulu voi halutessaan päättää peruuttaa vuoron päivänkin varoitusajalla, joka on silloin tällöin tapahtunut. Myös jokaisiin harjoituksiin mattojen kantaminen paikoilleen ja pois on rasittavaa. 2. Markkinointi kanavien tehostaminen Olemme aikaisempina vuosina ilmoittaneet Länsiväylässä peruskurssin aloituksesta. Tämä ei kuitenkaan vaikuta olevan enää tehokas keino saavuttaa markkinaryhmää, joten on harkittava, minkälaisia muita markkinointi kanavia voidaan käyttää kurssien markkinoimiselle. 3. Vähintään ruskeavöisten määrän kasvattaminen seurassa Vaikka judossa vyön väri ei ole itse tarkoitus, on se usein kuitenkin merkki siitä, kuinka kauan kyseinen henkilö on harrastanut lajia ja kuinka sitoutunut hän on kehittämään lajia eteenpäin. Näin ollen seuramme pyrkii kannustamaan nuoria jatkamaan aina pidemmälle lajin parissa. 2.2 Huippujudo Judoliiton kannalta huippujudo tarkoittaa kansainvälistä menestymistä. Seuramme kannalta on kuitenkin otettava realiteetit huomioon ja pyrittävä lähinnä kansalliseen menestymiseen. Tätä tukemaan meillä on kolme tavoitetta: 1. SM-mitali, nuorissa tai aikuisissa Toistaiseksi seuramme ei ole saavuttanut SM mitalia, vaikka joskus on osanottaja kisoihin lähtenytkin, tähän on kuitenkin saatava muutos. 2. Aluemestaruus joka vuosi 4
Viimeksi olemme jääneet ilman mitalia aluemestaruuskisoissa vuonna 2008. Ja viime vuonna saavutimme kaksi aluemestaruutta. Mitä isomman joukkueen aina kilpailuihin saamme mukaan, sitä todennäköisemmin voimme menestystä kilpailuista odottaa. 3. Randoriharjoitukset kerran viikossa Kisamenestystä tukemaan pyrimme jossain vaiheessa aloittamaan kerran viikossa pidettävät randoriharjoitukset. Tällöin normaaleissa harjoituksissa voitaisiin keskittyä enemmän tekniikkaan ja kerran viikossa ottaa kunnolla randoria. 2.3 Harrastejudo Harrastejudo tarkoittaa ennen kaikkea juniori toimintaa ja kaikkea, mikä liittyy siihen. Tämä on myös seuramme kantava voima, kuten sen uskoisi olevan lähes lajissa kuin lajissa. Harrastejudoon meillä on myös kolme tavoitetta: 1. Muksujudo ryhmä alkaen kerran kaudessa Nykyään halutaan tuoda lapset aina nuorempina ja nuorempina harrastuksen pariin. Tämän takia myös seuramme on järjestettävä nuoremmille mahdollisuus liikkua. Muksujudoa ryhmä onkin saatu aloitettua vuoden 2012 alusta. 2. Peruskurssi kaksi kertaa kaudessa Perinteisesti olemme aloittaneet peruskurssin syksyn alusta. Jonkin verran on kuitenkin vuosittain kyselty vuoden alusta alkavan peruskurssin perään. Kannattaa ainakin kokeilla, onko mahdollista aloittaa peruskurssia myös vuoden vaihteen jälkeen. Saadaanko tähän tarpeeksi osanottajia? 3. Mahdollisuus järjestää yksi leiri Toistaiseksi seurassamme on sen verran vähän toimijoita, että leirin järjestäminen olisi varsin suuri ponnistus. Toivottavasti tulevaisuudessa saadaan lisää toimijoita ja myös sellaisia vanhempia, jotka pystyvät auttamaan erilaisten tapahtumien järjestämisessä. 5
3 Seuramme eettiset linjaukset Seuramme pyrkimyksenä on antaa jäsenillemme parhaat mahdolliset puitteet harrastaa judoa hyvässä ja kannustavassa hengessä. Tämä koskee niin junioreita kuin aikuisiakin. Näiltä osin noudatamme seurassamme kolmea seuraavaa periaatetta: 1. Ketään ei syrjitä eikä kiusata harjoituksissa. Mikäli kiusaamista ilmenee harjoituksissa, siihen puututaan välittömästi ja tarvittaessa otetaan yhteyttä osallisten vanhempiin. 2. Kaikki ovat valmennuksen suhteen samalla viivalla. Tämä tarkoittaa sitä, että lähtökohtaisesti kaikki saavat samantasoista opetusta vetäjiltä. Mikäli judoka omalla kiinnostuneisuudellaan osoittaa halua lisäopetuksen suhteen, pyritään sitä järjestämään. 3. Harjoituksissa käytetään asiallista kieltä, kiroilua ei sallita. Muita ärsyttävään käyttäytymiseen puututaan ohjaajien toimesta. Kaikki ohjaajamme ovat tietoisia seuramme periaatteista ja valvovat niiden toteutumista harjoituksissa. 6
4 Seuran organisaatio ja vastuuhenkilöiden roolit Espoon Urheilijat ry on moni laji seura, joka on ennen kaikkea keskittynyt itsepuolustus lajeihin. Tällä hetkellä seurassamme toimii kaksi jaosta: Judo- ja painijaos. 4.1 Espoon Urheilijat ry:n hallitus 2012 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Hallituksen sihteeri Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen Jarno Varteva Tommi Harsunen Pertti Nieminen Juha Uotinen Markku Perttilä Jussi-Pekka Hakola Seuran ohjelmassa toimintavuonna 2012 ovat seuraavat lajit: Laji Jaoston puheenjohtaja Jaoston rahastonhoitaja Judo Juha Uotinen Tommi Harsunen Paini Jouni Ilomäki Aatos Heinonen 4.2 Espoon Urheilijat ry judojaoksen toimijat 2012 Jaoston puheenjohtaja Juha Uotinen Vastuussa myös junioreiden peruskurssista Jaoston rahastonhoitaja Tommi Harsunen Seuragraduoija, vastuussa kaikesta graduointeihin liittyvästä Koulutuspäällikkö Yleisten harjoitusten vetäjä Vastuussa myös seurarekisterin ylläpidosta 7
Juniori vastaava, vastaa kaikesta Markku Perttilä junioreiden peruskurssin jälkeisestä harjoitteluun liittyvästä Kilpailuvastaava, vastaa kaikista Lauri Särkilahti kilpailuihin liittyvistä asioista Muksujudovastaava, vastaa kaikista Marjaana Karppinen muksujudo kurssiin liittyvistä asioista Peruskurssin ohjaaja Onni Nyberg Peruskurssin ohjaaja Aleksi Maunula 8
5 Seuran taloushallinto 5.1 Taloushallinnan ohjesääntö Taloudenhoitaja Valtuudet: Jaoston puheenjohtaja Valtuudet: Hyväksymismenettely: Taloudenhoitaja maksaa kaikki seuralle tulevat laskut. Hänellä on myös kaikkien pankkitilien käyttöoikeudet. Puheenjohtaja hyväksyy kaikki ne laskut, jotka eivät ole suoraan judoliiton laskuja tai muita selkeästi judoon liittyviä kuluja. Näitä ovat mm kulukorvaukset, judovöiden osto, kauden päättäjäisten lasku jne. Puheenjohtajan yhden laskun hyväksymisvaltuus ei saa ylittää 1000. Puheenjohtaja kuittaa jokaiseen laskuun, hyväksytty ja nimensä, joka tätä vaatii. Talouden seuranta toimintavuoden aikana on taloudenhoitajan vastuulla. Seuralla on sen verran varallisuutta, että myös yllättävät menot voidaan näistä maksaa. Kevään lopulla arvioidaan tilanne, pitääkö esim. harjoitusmaksua nostaa, vai ei. 5.2 Budjetin luomisen raamit Jaoston budjettiesityksen tekee jaoston rahastonhoitaja. Tämän budjettiesityksen hyväksyy emoseuran hallitus. Tulot: Jäsen- ja kausimaksut Avustukset (saadaan lähinnä emoseuralle, mutta voidaan tarvittaessa jakaa myös jaostoille) Tarvikemyynti Judopukujen myynti Passimaksut Graduointimaksut Menot: Judopuvut Judopassit Mainoskulut Virkistyskulut Pankkimaksut Maksut judoliitolle Matkakulukorvaukset Kisa- ja koulutuskulut Muita kuluja (Hankinnat) 9
6 Jäsenten maksut 6.1 Maksut Espoon Urheilijoiden judojaoksen maksut hoidetaan seuraavasti suoralla tilisiirrolla seuran tilille: Maksut: Liittymisjäsenmaksu Jäsenmaksu Muksujudokurssi (1 vuosi) Peruskurssinpuvut Graduointi 5. kyu, sisältää judopassin Graduoinnit 2-4 kyu vuodesta riippuen vuodesta riippuen vuodesta riippuen 35-45 (Riippuen koosta) 38 (Judoliiton ohjehinta) 27 (Judoliiton ohjehinta) Jäsenmaksu maksetaan kaksi kertaa vuodessa syksyllä harjoitusten alettua ja uudelleen vuoden alussa. Muksujudokurssi poikkeuksena, jossa kerralla maksetaan koko kurssin hinta. Viestiksi maksuun laitetaan aina, mistä maksusta on kysymys, sekä mikä on kyseessä olevan judokan nimi. HUOM! Sisaralennus on aina seuraavasta sisaruksesta eteenpäin 10. Esimerkiksi Jussi Judoka on aloittanut judon ja maksaa liittymisjäsenmaksun, sekä puvun. Viesti: Jussi Judoka: Liittymisjäsenmaksu ja puku Ja maksut maksetaan tilille: Nordea FI44 14195000 0084 76 Eräpäivä syksyn jäsenmaksuun on 31.10 ja kevään jäsenmaksuun 28.2. Muut eräpäivät löytyvät muista kaavakkeista. 6.2 Maksujen sisältö 6.2.1 Liittymisjäsenmaksu Sisältää kirjautumisen seuran jäseneksi, sekä puolen kauden harjoittelun seurassa. Liittymisjäsenmaksu on sen takia suurempi kuin tavallinen jäsenmaksu, että seuraan liittyminen aiheuttaa jonkin verran työtä. Jäsen täytyy rekisteröidä sekä seuran, että liiton rekistereihin. Muutoin liittymisjäsenmaksun maksanut jäsen saa kaikki samat etuudet kuin jo aiemmin seuran jäseninä olleilla henkilöillä on. 6.2.2 Jäsenmaksu Jäsenmaksu sisältää judoliiton edut, sekä harjoittelumaksun puolen kauden ajalta. Judoliiton edut on lyhyesti kuvattu alla: Tapaturmavakuutuksen judoharrastustasi varten olitpa sitten muksujudoka, peruskurssilainen, kilpailija, huippu-urheilija, valmentaja, ohjaaja, tuomari, seurasi talkootyöntekijä tai toimitsija. Neljästi vuodessa ilmestyvän aikakausilehtimuotoon uudistetun Ippon lehden. 10
Oman seurasi nimellä varustetun jäsenkortin. Oikeuden osallistua Judoliiton alaiseen kilpailutoimintaan ilman erillistä kilpailulisenssiä. Oikeuden osallistua Judoliiton ja sen alueiden ohjaaja- ja valmentajakoulutukseen. Oikeuden suorittaa Judoliiton tunnustamia vyöarvoja, joista vyöarvon suorittaja saa itselleen näyttävän vyödiplomin. Mahdollisuuden tulla valituksi Judoliiton edustusvalmennusryhmien harjoitusleireille sekä ulkomaisiin kilpailutapahtumiin, joihin Judoliitto lähettää joukkueita. Mahdollisuuden tulla valituksi Judoliiton valmennustukea nauttivien urheilijoiden ryhmään. 6.2.3 Graduointi- ja passimaksu Graduointi- ja passimaksu sisältää mahdollisuuden osallistua kolme kertaa saman vyö arvon vyö kokeeseen, mikäli ei heti ensimmäisellä onnistu vyötä saamaan. Lisäksi vyöarvon suoritettuaan judoka saa judoliiton toimittaman vyödiplomin uudesta vyöarvosta. Passimaksu on tavallista graduointimaksua hieman suurempi, sillä se sisältää myös judopassin, johon tullaan kirjaamaan kaikki kyseisen henkilön judo saavutukset. 11
7 Viestintätavat Seuran/jaoston internet sivut Pyrimme päivittämään internet sivuille kaikki ajankohtaiset asiat. Ajankohtaista osiosta löydät tietoa muuttuneista treeniajoista, lomista ja muusta. Sivuilta löytyy myös kilpailijoille tarkoitettu osio, sekä tietoa mm vetäjistä. Jäsenille jaettavat paperitiedotteet Pyrimme jakamaan tiedotteita kilpailuista, leireistä ja koulutuksista harjoitusten ohessa. Myös seuramme peruskurssiopas ja jatkokurssiopas sisältävät tietoa niin seuran toiminnasta kuin judosta yleensä. Facebook-sivu Facebook sivu toimii seuran epävirallisena tiedotuskanavana. Facebook sivuilla voidaan sopia vaikka seuran harrastajien kesken lenkille lähtemisestä tai kyydeistä kisoihin. Jaoston ilmoitustaulu Ilmoitamme joitain asioita myös Mårtensbron koulun pukuhuoneiden vieressä olevalla ilmoitustaululla. Käyttö on kuitenkin varsin rajoitettua, sillä taulu on koulun, eikä meidän. Sähköpostilistat Pyrimme kauden 2012-13 aikana keräämään kaikilta jäseniltä sähköpostiosoitteet, jotta saamme luotua harjoitusryhmäkohtaiset sähköpostilistat. Muksujudon osalta tämä toimii jo. 12
8 Espoon Urheilijoiden judojaoksen toimintamuodot 8.1 Muksujudo Muksujudo on tarkoitettu 5-7-vuotiaille lapsille. Muksujudo sisältää liikuntaohjelmaa jossa lapsi oppii mm. perusliikkeitä, kehon hallintaa, toimimaan yhdessä sekä kokemaan ja oivaltamaan onnistumisen elämyksiä. Muksujudo kurssia vetäjä on käynyt myös judoliiton järjestämän muksujudo ohjaaja kurssin. 8.2 Junioreiden peruskurssi Peruskurssi on tarkoitettu 7-12-vuotiaille junioreille. Peruskurssilla opitaan koordinaatiota, peruskuntoa, notkeutta sekä hyviä käytöstapoja tatamilla. Myöhemmin lisää judotekniikoiden opettelua sekä oman halun mukaan tutustumista judokilpailuihin. Myös peruskurssin vetäjät ovat käyneet judoliiton järjestämän peruskurssiohjaaja kurssin. 8.3 Junioreiden jatkokurssi Käytännössä jatkokurssi kestää peruskurssin jälkeen niin kauan, että judoka on valmis siirtymään harjoittelemaan yleisissä harjoituksissa. Näin ollen jatkokurssilla on kelta- ja oranssivöisiä 9-13- vuotiaita judokoita. Ryhmällä on harjoitukset kaksi kertaa viikossa. Uusien tekniikoiden harjoittelun lisäksi osa ryhmäläisistä käy myös aloittelijoiden kilpailuissa. Myös jatkokurssin vetäjät ovat käyneet judoliiton junioreiden ohjaamiseen tarkoitettuja kursseja. 8.4 Yleiset harjoitukset Yleisiin harjoituksiin osallistuvat pidemmälle ehtineet harrastajat ja kilpailijat, joilla tavoitteena on korottaa vyöarvoa ja pärjätä kansallisissa kilpailuissa. Lisäksi lauantaisin vapaaharjoitteluvuoroja, jolloin voidaan harjoitella kilpailuja varten tai käydä läpi vyökoe tekniikoita. 13