Opinnäytetyön ohje Opiskelijan nimi Opinnäytetyö Perustutkinto Ammattinimike Luovutuspäivämäärä
Sisällys 1 Johdanto 1 2 Opinnäytetyön kirjallinen osa 2 2.1 Kansilehti 2 2.2 Tiivistelmä 3 2.3 Sisällysluettelo 3 2.4 Johdanto 4 2.5 Käsittelyluvut 4 2.6 Päätäntä 4 2.7 Lähdeluettelo 5 2.8 Liitteet 5 3 Opinnäytetyön ulkoasu 6 4 Lähteiden merkitseminen 10 4.1 Lähdeviitteiden merkitseminen 10 4.2 Lähdeluettelomerkinnät 13 5 Opinnäytetyön arviointi ja arviointikriteerit 15 Liitteet
1 1 Johdanto Kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy vähintään kahden opintoviikon laajuinen opinnäyte, jonka tarkoituksena on opittujen tietojen ja taitojen itsenäinen osoittaminen. Opinnäyte voi olla tehtäväkokonaisuus, kirjallinen työ, selvitys, projektityö, tuote tai muu vastaava. Siihen liittyy aina pienimuotoinen kirjallinen osuus, ja se voidaan suorittaa yksilö- tai ryhmätyönä tai laajempana projektina. Tässä ohjeessa opinnäytetyöllä tarkoitetaan opinnäytteen kirjallista osaa. Projektitöistä ynnä muista käytännön opinnäytteistä tehdään aina kirjallisena osana työraportti, joka on laajuudeltaan selvästi suppeampi kuin tutkielmatyyppinen opinnäytetyö. Mikäli opinnäytteenä ei tehdä lainkaan käytännön osuutta vaan pelkästään kirjallinen tutkielma, tutkielman sivumäärä voi olla esimerkiksi 20 liuskaa. On selvää, että työn aiheen on liityttävä omaan ammattialaan ja aiheen käsittelyn on osoitettava oman alan ammattitaitoa. Jos opinnäytteenä tehdään esimerkiksi asiakastyytyväisyystutkimus, opinnäytetyössä noudatetaan kirjallisen raportin muotoa tutkimusongelmineen ja johtopäätöksineen. Tulokset esitetään osana tutkimusraporttia. Opiskelijan on osattava suunnitella opinnäytteensä oman kiinnostuksensa ja ammatillisen suuntautumisensa mukaisesti. Opinnäytettä tehdessään hänen on osattava työskennellä omatoimisesti, johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti. Hänen pitää etsiä opinnäytteessä tarvittavaa tietoa eri lähteistä ja suhtautua tietoon kriittisesti. Hänen on osattava yhdistellä tutkinnon eri osa-alueiden osaamista ja käyttää tarkoituksenmukaisia työskentelymenetelmiä. Edelleen hänen on osattava itsenäisesti ratkaista opinnäytteeseensä liittyviä ongelmia ja arvioida opinnäytteen etenemistä ja sen tuloksia. (Ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet 2000.) Opinnäytetyö jää dokumentiksi tehdystä opinnäytteestä. Työn laadinta voi alkaa jo opiskelun alkuvaiheessa tai esimerkiksi työharjoittelun yhteydessä, mutta työ valmistuu opiskelun loppuvaiheessa. Tämä ohje on tarkoitettu yhteiseksi oppaaksi opinnäytetyön tekijöille. Ohjeessa kuvataan opinnäytetyön rakenne ja ulkoasu. Lisäksi annetaan ohjeita siihen, miten lähtei-
2 tä käytetään ja miten lähteet merkitään lähdeviitteisiin ja lähdeluetteloon. Alakohtaiset poikkeavuudet ja täsmennykset tulevat opetuksen yhteydessä. 2 Opinnäytetyön kirjallinen osa Opinnäytetyö on laaja ja määrämuotoinen raportti, jonka varsinaisen tekstiosan muodostavat johdanto, käsittelyluvut ja päätäntä. Opinnäytetyön rakentuminen eri osista on esitetty kuvassa 1. (8)Liitteet (7) Lähdeluettelo (6) Päätäntä (5) Käsittelyosuus (4) Johdanto (3) Sisällysluettelo (2) Tiivistelmä (1) Kansilehti Kuva 1. Opinnäytetyön rakenne 2.1 Kansilehti Kansilehdelle tulevat työn nimi ja muut perustiedot: tekijä, sana opinnäytetyö, perustutkinto, ammattinimike ja työn luovutuspäivämäärä. Työn nimen tulee olla mahdollisimman naseva ja tarkka. Yksi sana on liian lyhyt työn nimeksi.
3 Nimessä pitää näkyä aiheen lisäksi myös näkökulma, esimerkiksi Harjoitusyritys oppimisympäristönä tai Suhdemarkkinointimallin soveltaminen teollisuusyrityksessä. Kansilehden malli on tämän ohjeen liitteenä 1. 2.2 Tiivistelmä Joillakin koulutusaloilla, esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla, opinnäytetyöhön kirjoitetaan tiivistelmä. Se on yksisivuinen kooste työn keskeisestä sisällöstä ja tuloksista. Tiivistelmä kirjoitetaan kokonaisin virkkein ilman lähdeviitteitä hyvää yleiskieltä käyttäen. Siinä esitellään työn tavoite, aineisto, työn toteutus sekä tulokset tai tuotos ja keskeiset päätelmät. Tiivistelmä on itsenäinen teksti, ja sen tulee olla sellaisenaan ymmärrettävä kokonaiskuva työstä. Tiivistelmäesimerkki on liitteenä 2. 2.3 Sisällysluettelo Sisällysluettelo kertoo lukijalle jo yhdellä vilkaisulla opinnäytetyön olennaisen sisällön ja asioiden johdonmukaisen etenemisen ja keskinäiset suhteet. Siinä eritellään työn sisältö pää- ja alaotsikoin. Sisällön ja otsikoinnin on vastattava toisiaan. Sisällysluetteloa laadittaessa kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin kysymyksiin: Kattaako opinnäytetyön käsittely nimen ilmaiseman aiheen? Syntyykö kokonaisuudesta kiinteä ja johdonmukainen? Heijastaako otsikointi työn osien suhteellista pituutta? Onko samanarvoiset asiat ilmaistu samanarvoisin keinoin? Onko samanarvoisia otsikoita vähintään kaksi? (esimerkiksi pääluvun 3 alakohtia ovat tällöin vähintään luvut 3.1 ja 3.2) Sisällysluettelomalli on liitteenä 3.
4 2.4 Johdanto Johdannon tehtävä on saada lukija kiinnostumaan asiasta. Se kertoo lyhyesti työn aiheen ja sen valintaan vaikuttaneet syyt. Johdannossa määritellään, mikä on työn tavoite ja mihin työn tekemisellä pyritään. Johdannon ihannepituus on yksi sivu, ja se on paras kirjoittaa lopulliseen muotoon vasta viimeiseksi. Johdannon sisällön voi tarkistaa liitteessä 4 esitetyn kysymyslistan avulla. 2.5 Käsittelyluvut Käsittelyosuus on opinnäytetyön laajin osa. Se jakautuu useisiin lukuihin, joissa selostetaan johdonmukaisesti, mitä on saatu selvitetyksi. Tärkeää on pitää erillään lähteistä saadut tiedot omista käsityksistä. Hyvään opinnäytetyöhön on suositeltavaa ottaa mukaan ainakin 5 15 lähdettä. Lähteeksi soveltuvat muun muassa oppikirjat, lehtiartikkelit, internetsivut, tilastot, haastattelut ja luennot. Lähteiden ja viitteiden merkintäohjeista kertoo luku 4. Samoin havainnollistavien taulukoiden ja kuvien käyttö on selvitetty erikseen ohjeen luvussa 3. Jo raakatekstin kirjoitusvaiheessa on hyvä tarkistaa työn johdonmukaisuus: samoja asioita ei ole syytä käsitellä useassa eri luvussa. 2.6 Päätäntä Päätäntä-luku kokoaa työn keskeiset tulokset. Tuloksia verrataan johdannossa esitettyihin kysymyksiin tai tavoitteisiin: mitä on saatu selville eli mikä on työn tulos. Voidaan kertoa työn mukanaan tuomista kysymyksistä: mitä uutta on opittu, mitä havaintoja tehty, mikä oli kiinnostavaa, miten työ onnistui eli toteutuiko työlle asetettu tavoite. On hyvä tuoda julki, mitä ongelmia työssä kohdattiin ja miten ne ratkaistiin. On myös arvokasta pohtia, mitä kannattaisi tehdä toisin, jos työ aloitettaisiin uudelleen. Loppuarvioinnissa tarkastellaan työn tulosten yleistettävyyttä ja käytännön mer-
5 kitystä. Lisäksi voidaan esittää myös jatkotutkimusaiheita. Päätännässä työn tekijä osoittaa oman osaamisensa ja asian hallintansa: tämän luvun kirjoittamiseen on syytä varata riittävästi aikaa. Päätäntä-luku voidaan otsikoida monin tavoin: Lopuksi, Pohdinta, Päätäntä, Arvioiva päätäntä. 2.7 Lähdeluettelo Lähdeluetteloon (esimerkki liitteessä 6) merkitään vain ne painetut ja painamattomat lähteet, joita tekstissä on käytetty ja jotka on mainittu lähdeviitteissä. Lukija näkee luettelosta, millaiseen tietoon kirjoittaja on perehtynyt ja mistä hän voi tarkistaa itseään kiinnostavat tiedot. Opinnäytetyön lähteiden on oltava luotettavia ja työn aiheen kannalta merkittäviä. Esimerkiksi Wikipediasta voi löytää linkkejä luotettaviin lähteisiin, vaikka Wikipedian omat artikkelit eivät opinnäytetyön lähteiksi sovikaan. Sopivat lähteet ja niiden oikea lainaaminen nostavat työn arvoa. TOKI-kirjaston sivulta löytyy hyviä ohjeita lähteiden käyttöön. Lähdeluettelomerkintöjen tarkat ohjeet ovat luvussa 4. 2.8 Liitteet Liitteeksi tulee materiaali, jota ei ole voitu sisällyttää varsinaiseen tekstiin. Tekstissä on oltava viittaus jokaiseen liitteeseen: asianomaiseen kohtaan kirjoitetaan sulkeisiin liite ja sen numero. Jokaisessa liitteessä on oltava otsikko. Jos liiteaineisto on jostakin teoksesta otettu lainaus, esimerkiksi taulukko, siihen on merkittävä myös lähde. Liitteiksi voidaan sijoittaa esimerkiksi kysely- ja haastattelulomakkeet, niihin liittyvät saatekirjeet, rakennuspiirustukset.
6 3 Opinnäytetyön ulkoasu Käytettävä paperi on A4-kokoinen. Kirjaintyyppinä käytetään Arial- tai Times New Roman -fonttia ja kirjainkokona 12:ta. Riviväli on 1½, välistykset 0. Reunukset yläreuna 3 cm alareuna 2 cm vasen reuna 4 cm oikea reuna 1 cm Teksti alkaa vasemmasta marginaalista ilman sisennystä. Rivit kirjoitetaan täyteen. Kansilehti Kansilehdelle tulee vasempaan yläkulmaan koulun logo ja nimi. Puoliväliin sivua kirjoitetaan työn otsikko kirjainkoolla 20. Otsikko myös lihavoidaan. Kannen oikeaan alakulmaan kirjoitetaan työn tekijän nimi, sana Opinnäytetyö, perustutkinto, ammattinimike sekä työn luovutuspäivämäärä. Kirjainkoko on 12. Kannet ovat valkoiset. Joillakin koulutusaloilla työssä voi olla kaksoiskansi, johon voidaan laittaa myös kuva. Kansilehtimalli on liitteenä 1. Sisällysluettelo Sisällysluettelon otsikoksi merkitään Sisällys tai Sisällysluettelo. Luetteloon merkitään lukujen numerot, otsikot ja sivunumero, jolta kyseinen luku alkaa. Päälukujen otsikot lihavoidaan. Alalukujen otsikot sisennetään porrastetusti, mutta niitä ei lihavoida. Koska Lähteet ja Liitteet eivät ole selostavia tekstilukuja, niitä ei numeroida luvuiksi.
7 Sivunumero Sivunumero merkitään oikeaan yläkulmaan. Sivunumerointi alkaa numerolla 1 Johdanto-sivulta ja päättyy lähdeluettelon viimeiseen sivuun. Otsikot Otsikot erottuvat selvästi muusta tekstistä. Ennen otsikkoa jätetään kaksi tyhjää riviä (paitsi sivun alussa) ja otsikon jälkeen yksi tyhjä rivi. Otsikoita ei sisennetä. Otsikkoa ei saa jättää yksinään sivun viimeiselle riville. Pääotsikot lihavoidaan. Kappaleotsikoita voi käyttää jäsentämään tekstiä luvun sisällä. Kappaleotsikko kirjoitetaan lihavoituna kappaleen alkuun tai sen yläpuolelle omaksi rivikseen. Kappaleotsikon eteen ei tule luvun numeroa, eikä se myöskään näy sisällysluettelossa. Kappalejako Kappalejako osoitetaan tyhjällä rivillä. Sisennystä kappaleen alussa ei käytetä. Kuvat Työssä esiintyvät kuvat numeroidaan juoksevasti (1, 2, 3 ) ja nimetään kuvan alla (kuva 2). Tekstissä viitataan kuvaan numerolla. Kuvaan merkitään myös lähdeviite, jos se ei ole kirjoittajan oma. Kuvien pitää olla ulkoasultaan selkeitä, ja rinnakkaiskuvien pitää olla samankokoisia.
8 Kuva 2. Kirjoituspöytä piirrettynä AutoCAD 2009 -ohjelmalla (Pyylampi 2010: 2) Taulukot Taulukossa esitetään numerotietoja. Taulukoita tehtäessä on muistettava seuraavaa: Taulukoiden otsikot eli taulukkoselosteet kirjoitetaan taulukon yläpuolelle. Taulukot numeroidaan arabialaisin (1, 2, 3...) numeroin omana numerosarjanaan. Taulukoiden leveydeksi suositellaan kulloisenkin tekstin leveyttä (kuvien leveys vaihtelee). Taulukkoon merkitään lähde, jos taulukko ei ole kirjoittajan oma. Taulukko 1. Toteutuneet ostot (Korpi - Liimatainen 2011: 4) Elintarvikkeet Keittiötarvikkeet Johtajahuolto Yhteensä Osuus/retkeläinen 884,86 85,97 22,68 993,51 12,90 ruokakulut (ei matkaa tai majoitusta)
9 Luetteloiden merkitseminen Opinnäytetyössä voi käyttää myös luetteloita, jos ne selkiyttävät asiaa. Esimerkkejä: Minnesotassa, joka on kooltaan noin 70 % Suomen koosta ja jossa olosuhteet ovat hyvinkin maamme kaltaiset, kaadettiin riistaa vuonna 1945 seuraavasti: valkohäntäpeuroja 67 057 kpl sorsia 2 610 040 hanhia 12 725 peltopyitä ja viiriäisiä 4 714 karhuja 687. Tutkimusten perusteella yksilö ulkoisissa paineissa sopeutuu luopuu vetäytyy ylittää odotukset. Lahjakkaiden tyttöjen kasvatuksessa ovat tärkeitä seuraavat asiat: Tyttöjen pitäisi saada pienestä pitäen harjoitusta visuaalisspatiaalisten ongelmien ratkaisemisessa. Tytöille pitäisi tarjota esimerkkejä menestyneistä tiedenaisista. Tytöille on opetettava, että tulevaisuus on heidän omissa käsissään. Poikia ja tyttöjä pitää kannustaa samalla tavalla. Lukua ei pitäisi alkaa luettelolla eikä lopettaa luetteloon. Muutama virke päättää luvun kiinteäksi.
10 4 Lähteiden merkitseminen Opinnäytetöissä lähteiden käyttö pitää osoittaa täsmällisesti. Tekstiin merkitään lähdeviite sulkujen sisään jokaiseen kappaleeseen, jonka ajatuksia on poimittu lähteistä. Lähdeviite merkitään riippumatta siitä, onko lähdettä lainattu sanatarkasti vai referoiden. Jos kappaleesta puuttuu lähdeviite, se tarkoittaa sitä, että kappaleen ajatukset ovat kokonaan kirjoittajan omia eivätkä lähteisiin perustuvia. Jos lähdeviite on kappaleen lopussa, se osoittaa, että koko kappale perustuu lähdetietoihin. Jos lähdeviite on kappaleen sisällä, se osoittaa, että viitettä ennen oleva kappaleen alkuosa perustuu lähteisiin ja kappaleen loppuosa taas on kirjoittajan omaa kommenttia tai pohdintaa. 4.1 Lähdeviitteiden merkitseminen Lähdeviitteessä mainittu nimi löytyy aakkosellisesta lähdeluettelosta, josta lukijan on helppo tarkistaa lähteeseen liittyvät tarkat julkaisutiedot. Lähdeviite siis viittaa työn lopussa olevaan lähdeluetteloon. Painetusta lähteestä viite merkitään seuraavasti: kirjoittajan sukunimi (sen puuttuessa julkaisun tai tekstin nimi) teoksen ilmestymisvuosi kaksoispiste ja välilyönti sivunumero(t). 1. Jos lähteestä poimittua tietoa on useammassa kuin yhdessä virkkeessä, sulkujen sisälle tulee ensin tekijän sukunimi (julkaisun tai tekstin nimi), julkaisuvuosi, kaksoispiste ja välilyönti, sivunumero(t) ja piste. Piste laitetaan siis sulkujen sisään, jos viite liittyy useampaan kuin yhteen virkkeeseen.
11 Tässä on kaksi virkettä, joten lähdeviittauksen perään tulee piste: Hengityselinten sairaudet ovat hyvin yleisiä niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Esimerkiksi flunssa on teollistuneissa maissa merkittävin lyhytaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttaja. (Korkeila 2006: 75.) 2. Jos viitataan vain yhteen virkkeeseen, piste sijoitetaan sulkujen ulkopuolelle. Tuberkuloosin ja keuhkokuumeen tilalle yhdeksi yleisimmistä kuolinsyistä on tullut keuhkosyöpä (Korkeila 2006: 75). 3. Kirjoittajan nimi voidaan mainita tekstissä, jolloin nimeä ei toisteta viitteessä. Katariina Korkeilan (2006: 75) mukaan allergisten ja työperäisten sairauksien yleistyminen johtuu ainakin osittain lisääntyneestä diagnostiikasta. 4. Jos lähdeteoksella on kaksi tekijää, molemmat mainitaan viitteessä. Tekijöiden sukunimien väliin merkitään ajatusviiva: (Saarinen - Väyrynen 2011: 137.) 5. Jos teoksella on enemmän kuin kaksi tekijää, heidät kaikki merkitään viitteeseen vain ensimmäisellä mainintakerralla: (Hacklin - Kinnunen - Mansikka-aho - Saarivirta - Vuorijärvi 2010: 45-47.) Kun samaan teokseen viitataan myöhemmin, riittää tekijöistä ensimmäisen nimi ja lyhenne ym. (Hacklin ym. 2010: 53.)
12 6. Jos kappale on koottu useammasta kuin yhdestä lähteestä, samaan viitteeseen eli samojen sulkujen sisään merkitään peräkkäin kaikkien lähteiden tiedot. Lähteiden väliin tulee puolipiste ja välilyönti: (Uusitalo 2012: 12; Huttunen 2010: 134.) Tällaisissa tapauksissa lähdeviitteet laitetaan sulkujen sisään tärkeysjärjestykseen: päälähde ensin ja muut lähteet sen jälkeen. Jos lähteet ovat keskenään yhtä tärkeitä, ne laitetaan tuoreusjärjestykseen: uusin ensin ja vanhin viimeiseksi. 7. Haastattelusta, luennosta, tv- tai radio-ohjelmasta tai muusta painamattomasta lähteestä tekstiviitteeseen tulee sukunimen lisäksi vuosiluku. Yritysten pitäisi kiinnittää enemmän huomiota asiakkuuden arvoon (Grönroos 2012). 8. Jos painetulla lähteellä ei ole henkilötekijää eli nimettyä kirjoittajaa, sukunimen asemesta lähdeviitteeseen tulee tekstin otsikko ja vuosiluku: Euroopan unionin poliittisen suunnan määrittävä toimielin on Eurooppaneuvosto. Eurooppa-neuvostolla tarkoitetaan Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja niiden hallitusten päämiesten säännöllisiä kokouksia. Puhekielessä Eurooppa-neuvostoa kutsutaan EU:n huippukokoukseksi. (EU lyhyesti 2011.) 9. Internet-lähteestä merkitään tiedon julkaisijan tai kirjoittajan nimi ja vuosiluku. Vuonna 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliiton toimintaan käytettiin noin 9 miljoonaa euroa. Liiton rahoituksesta noin puolet tulee Rahaautomaattiyhdistykseltä. (Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2011.) MS-taudin yleisimpiä oireita ovat näköhäiriöt, raajojen heikkoudet, tuntoaistin häiriöt, puutuminen, liiallinen lihasjännitys, koordinoinnin ja tasa-
13 painon säilyttämisen vaikeudet, kivut sekä virtsarakon toiminnan häiriöt. Oireet ja niiden voimakkuus voivat vaihdella. (Riikola Elovaara 2011.) Kirjoittajan nimi merkitään Internet-lähteen lähdeviitteeseen, jos se näkyy nettisivulla. Jos kirjoittajan nimeä ei löydy sivulta, lähdeviitteeseen merkitään tiedon julkaisijan nimi. 10. Kun viitataan lakiin, asetukseen tai säädökseen, lähdeviitteeksi merkitään lain nimi tai sen virallinen lyhenne sekä luku ja pykälä(t), joihin tieto perustuu. Viranomaisten vaitiolovelvollisuudesta, asiakirjojen salassapidosta sekä muista tietojen saantia koskevista rajoituksista säädetään julkisuuslaissa (Julkisuuslaki 621/1999, 2 ). 4.2 Lähdeluettelomerkinnät Lähdeluetteloon kirjataan työssä käytetyt lähteet tekijän sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. 1. Kirjoista ilmoitetaan tekijä(t) julkaisuvuosi kirjan nimi painos (jos on useita) mahdollinen julkaisusarjan nimi ja numero kustantaja painopaikka. Korkeila Katariina 2006. Lääketiedettä läheltä. Edita. Helsinki. Jos kirjan tai muun painetun lähteen tekijä on nimeämätön, merkitään lähde seuraavasti:
14 EU lyhyesti 2011. Eurooppatiedotus, ulkoasiainministeriö. Sastamala. Julkisuuslaki1999. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621. 2. Internet-lähteestä merkitään sisällöstä vastaavan tekijän nimi, julkaisuvuosi, otsikko, Internet-osoite ja tiedon hakupäivämäärä. Internet-osoite voidaan merkitä joko suoraan kopioimalla alasivun osoite. Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2011. Rahoitus. http://www.mll.fi/mll/rahoitus/. 28.11.2011. Jos Internet-lähteen kirjoittajan nimi näkyy nettisivulla, lähdeluetteloon merkitään kirjoittajan nimi, julkaisuvuosi, otsikko, Internet-osoite sekä tiedon hakupäivämäärä. Internet-osoite voidaan merkitä joko suoraan kopioimalla alasivun osoite. Riikola Teija Elovaara Tiina 2011. MS-tauti. Käyvän hoidon potilasversiot. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/potilaalle/naytaartikkeli/tunnus/khp0009. 13.9.2012. 3. Lehtiartikkelista merkitään lähdeluetteloon kirjoittajan nimi, julkaisuvuosi, artikkelin nimi, lehden nimi, lehden numero (aikakauslehti) tai päivämäärä (päivälehti) ja sivut, joilla artikkeli on: Honkanen Juha-Pekka 2012. Jokainen voi ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Kuntalehti 9/2012, 42 45. Kalliokoski Maria 2011. Entä he, jotka eivät saa töitä? Aamulehti 14.11.2011, B14. Vastaavat tiedot merkitään myös muista lähdetyypeistä, joita voivat olla esimerkiksi artikkelit toimitetussa teoksessa, esitteet, haastattelut, luennot, videot, ohjemonisteet,
15 sähköpostiviestit tai tv-ohjelmat. Liitteessä 5 on esimerkkejä erilaisten lähdetyyppien merkintätavoista. 5 Opinnäytetyön arviointi ja arviointikriteerit Opinnäytteen arvioinnin kohteina ovat koko työprosessi, työn sisältö ja laatu, kirjallinen ja suullinen raportointi. Lopullisen arvosanan koko opinnäytteestä antaa ammattiaineen ohjaava opettaja. Kirjallisen osuuden painoarvo eri ammattialoilla vaihtelee. Joillakin ammattialoilla opinnäytteen kirjallisen osuuden arviointi vaikuttaa suoraan äidinkielen pakollisen neljännen opintojakson, Ammatillinen äidinkieli, arvosanaan. Opinnäytetyön arvioinnissa olennaisia ovat sujuva oikeinkirjoitus ja selostava asiatyylinen ote. Kirjallisen osuuden arvioinnissa voidaan käyttää Tampereen ammattiopiston opinnäytetyön äidinkielenopettajan arviointilomaketta (liite 7). Yleislinjaus opinnäytetyön arviointikriteereistä: K3 Työssä mielenkiintoista, uutta tietoa sekä omaperäistä pohdintaa Aiheen käsitteleminen monipuolista, samoin toteutus ja esittely Opinnäytetyön kieli- ja ulkoasu erinomaisia H2 Kokonaisuus on selkeä, perusteltu ja sisältää itsenäisiä päätelmiä Monipuolinen aiheen käsittely, toteutus ja esittely Opinnäytetyön kieli- ja ulkoasu hyviä
16 T1 Sisällöltään niukahko Melko yksipuolinen asian käsittely ja esitys Opinnäytetyön kieli- ja ulkoasu kuitenkin tyydyttävä tai välttävä Arvioinnissa jonkin alueen erityisosaaminen ja -hallinta voivat korvata toisen alueen puutteita.
Liite 1. Kansilehtimalli Röyhelöt flamencomekon perustana Jenni Lahti Opinnäytetyö Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto Vaatetusompelija 30.4.2013
Liite 2. Tiivistelmäsivun malli TAMPEREEN SEUDUN AMMATTIOPISTO Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto TIIVISTELMÄ Lähihoitaja Opiskelijan nimi Lapsen kivun kokeminen Lähihoitaja leikki-ikäisen lapsen tukena verikokeenottotilanteessa Opinnäytetyö Kevät 200x 21 sivua Opinnäytetyön aiheena on lasten kivun kokeminen. Tarkoituksena on antaa tietoa tuleville lähihoitajille lasten kivun hoidosta, siitä miten jokainen lähihoitaja voi toimia lapsen ja hänen vanhempiensa tukena ja kannustajana. Työssä tarkastellaan, mikä merkitys turvallisuuden ja yksilöllisyyden periaatteilla on lasten kivun hoidossa. Lisäksi selvitetään, miten leikki-ikäisen lapsen kehitysvaihe vaikuttaa hänen toimintaansa ja käyttäytymiseensä kipua aiheuttavassa tilanteessa. Työssä käytetään TAYS:n lastenosastolla tehtyä haastattelua lasten tuntemuksista verikoetilanteita kohtaan. Lasten kivun arviointimenetelminä voidaan käyttää lasten itsensä kertomaa tietoa kivuistaan. Apuna voidaan käyttää myös erilaisia kipuasteikkoja sekä lapsen käyttäytymisen tarkkailua ja mitattavissa olevia fysiologisia suureita. Usein lasten kipua voidaan ehkäistä jo pelkästään empaattisella suhtautumisella ja sillä, että lapsen kipuihin suhtaudutaan vakavasti ja häntä halutaan auttaa. Verikoetilanteessa korostuu lähihoitajan osuus lapsen ja vanhempien tukijana ja auttajana. Sekä lapsi että vanhemmat tarvitsevat tietoja toimenpiteen tarkoituksesta ja kulusta. Vanhemman läsnäolo toimenpiteessä on lapselle usein hyvin tärkeää, mutta joskus vanhemman oma ahdistus ja pelko toimenpidettä kohtaan voivat estää hänen osallistumisensa tilanteeseen. Jotta lähihoitaja voi vähentää lapsen kipua ja kivusta aiheutuvaa pelkoa, on lapsen kivun hoito koettava tärkeäksi asiaksi ja siihen on paneuduttava tosissaan.
Liite 3. Sisällysluettelomalli Sisällys 1 Johdanto 1 2 Alustava työsuunnitelma 2 3 Miten koodilukko toimii? 3 3.1 Yleistä koodilukon toiminnasta 3 3.2 Koodilukon fyysisen toiminnan tarkastelua 4 4 Koodilukon valmistaminen 5 4.1 Piirilevyn valmistaminen 5 4.1.1 Ongelmat piirilevyn valotuksessa 5 4.1.2 Piirilevyn kehitys 6 4.1.3 Piirilevyn rei ittäminen 7 4.2 Komponenttien kiinnittäminen 7 5 Ohjeita juottamiseen 9 6 Koodilukon säätäminen 11 6.1 Näppäilyajan merkitys 12 6.2 Numeroyhdistelmän/koodin merkitys 12 6.3 Koodilukon säätämiseen tarvittavat mittalaitteet 12 7 Arvioiva päätäntä 14 Lähteet 16 Liitteet
Liite 4. Johdannon sisältökysymyslista Johdannon sisältökysymykset Johdanto kertoo opinnäytetyösi idean siten, että lukija ymmärtää sen, vaikka ei tuntisi aihetta entuudestaan. Johdannossa siis esittelet ja perustelet opinnäytetyösi. Kerro lyhyesti seuraavat asiat: opinnäytetyön aihe: kerro, mitä opinnäytetyösi käsittelee aiheenvalinnan perustelu: kerro, miksi opinnäytetyösi on hyödyllinen ja tärkeä avainkäsitteen määrittely: kerro, mitä opinnäytetyösi avainsana tarkoittaa aiheen rajaus: kerro perustellen, mistä näkökulmasta aihettasi tarkastelet eli mihin keskityt ja mitkä asiat jätät vähemmälle tai tarkastelun ulkopuolelle tehtävän tarkoitus: kerro, mitä selvität opinnäytetyössäsi ja/tai mihin opinnäytetyötäsi voi käyttää tehtävän toteutustapa: kerro lyhyesti, miten olet opinnäytetyösi tehnyt ja mitkä ovat päälähteesi ja millaisia toiminnallisia osia opinnäytteeseesi mahdollisesti liittyy opinnäytetyön esittely: kerro yhdessä kappaleessa, miten tekstisi etenee eli mitä ja missä järjestyksessä tekstissäsi käsittelet. Johdannon jälkeen lukijalla pitää olla selkeä käsitys siitä, mitä hän on ryhtymässä lukemaan eli mitä tuleman pitää.
Liite 5. Esimerkkejä erilaisten lähdetyyppien merkitsemistavoista A: lähteenä on kirja (tarvittavat tiedot löytyvät nimilehdeltä = kannen jälkeiseltä sivulta) Lähdeluettelomerkintä: Hirsjärvi Sirkka Remes Pirkko Sajavaara Paula 2005. Tutki ja kirjoita. 11. painos. Tammi. Jyväskylä. Lähdeviitteenä olisi esimerkiksi (Hirsjärvi Remes Sajavaara 2005: 137.) tai myöhemmin (Hirsjärvi ym. 2005: 137.) B: lähteenä on lehdessä julkaistu artikkeli Lähdeluettelomerkintä: Honkanen Juha-Pekka 2012. Jokainen voi ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Kuntalehti 9/2012, 42 45. Lähdeviitteenä olisi esimerkiksi (Honkanen 2012: 43.) C: lähteenä on luku toimitetusta kokoomateoksesta, jonka luvuilla on eri kirjoittajia, joiden nimet näkyvät sisällysluettelossa kunkin luvun kohdalla Lähdeluettelomerkintä: Aavaluoma Sanna 2011. Muistisairaus psyykkisenä prosessina. Teoksessa Härmä Heidi Granö Sirpa (toim.) Työikäisen muisti ja muistisairaudet. WSOYpro OY. Helsinki, 204 247. Lähdeviitteenä olisi esimerkiksi (Aavaluoma 2011: 229.) D: lähteenä on painettu teos, jolla ei ole nimettyä kirjoittajaa - kerro otsikko, painovuosi ja julkaisukanava Lähdeluettelomerkintä: EU lyhyesti 2011. Eurooppatiedotus, ulkoasiainministeriö. Sastamala. Lähdeviitteenä olisi esimerkiksi (EU lyhyesti 2011: 3.) E: lähteenä on Internetissä julkaistu artikkeli, jolle löytyy nimetty kirjoittaja Lähdeluettelomerkintä, jossa osoiterivi on kopioitu: Riikola Teija Elovaara Tiina 2011. MS-tauti. Käyvän hoidon potilasversiot. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/potilaalle/naytaartikkeli/tunnus/khp00090. 13.9.2012. Lähdeluettelomerkintä, jossa osoite on merkitty hakupolkuna sivuston etusivulta: Riikola Teija Elovaara Tiina 2011. MS-tauti. Käyvän hoidon potilasversiot. http://www.kaypahoito.fi > Potilaalle > MS-tauti. 13.9.2012. Lähdeviitteenä olisi (Riikola Elovaara 2011.)
Liite 5. Esimerkkejä erilaisten lähdetyyppien merkitsemistavoista F: lähteenä on Internetissä julkaistu artikkeli, jolle ei löydy nimettyä kirjoittajaa Lähdeluettelomerkintä, jossa osoiterivi on kopioitu: Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2011. Rahoitus. http://www.mll.fi/mll/rahoitus/ 28.11.2011. Lähdeluettelomerkintä, jossa osoite on merkitty hakupolkuna sivuston etusivulta: Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2011. Rahoitus. http://www.mll.fi > Tietoa MLL:stä > Rahoitus. 28.11.2011. Lähdeviitteenä olisi (Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2011.) G: suullinen lähde = luento tai haastattelu Lähdeluettelomerkintä: Yli-Uotila Tiina 2012. Opettaja. Lääkehoidon toteuttamisen opintojakso. Tampereen ammattiopisto. Sairaalankadun toimipiste. Huhtikuu 2012. Lähdeviitteenä olisi (Yli-Uotila 2012.) Lähdeluettelomerkintä: Aho Ari 2012. Fysioterapeutti. Hatanpään sairaala. Tampere. Haastattelu 13.9.2012. Lähdeviitteenä olisi (Aho 2012.)
Liite 6. Lähdeluetteloesimerkki Lähteet Aavaluoma Sanna 2011. Muistisairaus psyykkisenä prosessina. Teoksessa Härmä Heidi Granö Sirpa (toim.) Työikäisen muisti ja muistisairaudet. WSOYpro OY. Helsinki, 204 247. Aho Ari 2012. Fysioterapeutti. Hatanpään sairaala. Tampere. Haastattelu 13.9.2012. EU lyhyesti 2011. Eurooppatiedotus, ulkoasiainministeriö. Sastamala. Hirsjärvi Sirkka Remes Pirkko Sajavaara Paula 2005. Tutki ja kirjoita. 11. painos. Tammi. Jyväskylä. Honkanen Juha-Pekka 2012. Jokainen voi ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Kuntalehti 9/2012, 42 45. Julkisuuslaki1999. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621. Kalliokoski Maria 2011. Entä he, jotka eivät saa töitä? Aamulehti 14.11.2011, B14. Korkeila Katariina 2006. Lääketiedettä läheltä. Edita. Helsinki. Lahti Jenni 2013. Röyhelöt flamencomekon perustana. Opinnäytetyö. Tampereen seudun ammattiopisto. Tampere. Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2011. Rahoitus. http://www.mll.fi. 28.11.2011. Partio Scout 2010a. Nuorekas satavuotias. http://www.partio.fi/suomeksi/lyhyesti/mita_partio_on/historiaa.iw3. 14.1.2011. Partio Scout 2010b. Partiolaisen matka. http://www.ohjelma.partio.fi/index.php?title=etusivu. 14.1.2011.
Liite 6. Lähdeluetteloesimerkki Pyylampi Ari-Matti 2010. Kirjoituspöytä. Opinnäytetyö. Tampereen ammattiopisto. Tampere. Päihteet ja liikenne 2007. DVD. Suomen videokeskus. Helsinki. Riikola Teija Elovaara Tiina 2011. MS-tauti. Käyvän hoidon potilasversiot. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/potilaalle/naytaartikkeli/tunnus/khp00090. 13.9.2012. Tamminen Markus 2012. Psykologian opettaja. Muistiinpanot psykologian kurssilta. Tampereen ammattiopisto. Syksy 2012. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy 2012. Maitotuotteet ruokavaliossa. Esite. Valio Oy.
Liite 7. Arviointilomake OPINNÄYTETYÖN ÄIDINKIELENOPETTAJAN ARVIOINTILOMAKE Opiskelija ryhmä ULKOASU JA RAKENNE Muotoilu T 1 2 3 (mm. kansi, marginaalit, rivivälit, kuvat, kappalejako) Sisällysluettelo T 1 2 3 (mm. otsikoiden informatiivisuus ja lukurakenteen loogisuus) Lähdeviitteet T 1 2 3 (kattavuus ja muodon oikeellisuus, tekstin luotettavuus) Lähdeluettelo T 1 2 3 (kattavuus ja muodon oikeellisuus) KIELIASU Kirjoitelman sidosteisuus T 1 2 3 (tekstin sisäinen jatkuvuus ja yhtäpitävyys) Virkerakenteet T 1 2 3 (ilmaisun ymmärrettävyys, sujuvuus ja monipuolisuus) Oikeinkirjoitus T 1 2 3 (välimerkit, yhdyssanat, numeroilmausten taivutus yms.) Asiatyylisyys T 1 2 3 (virheinä mm. puhekielisyys, vieraskielisyys, väärä passiivikielisyys) Muuta ARVIOINTI (1-3) Tampereella äidinkielen lehtori