Kaivos- ja kivialan oimialapäällikkö -projeki Loppurapori 1.6.2009-31.10.2012 Sisälö 1. Yleisä... 2 2. Projekin päämäärä, avoiee ja oimialapäällikön ehävä... 2 3. Kaivos ja luonnonkivieollisuuden kehiyksesä... 3 4. Lapin eollisuussraegia 2030... 4 5. Lausunno... 6 6. Kokoukse ja verkoso... 6 7. Julkaisu... 7 8. Ohjausryhmä... 8 9. Kusannukse ja rahoius... 8 Maija Uusisuo 09.12.2012 1
1. Yleisä Hankkeen ausalla on kauppa ja eollisuusminiseriön aseaman kaivannaiseollisuuden oiminaedellyyksiä pohineen yöryhmän oimenpidesuosius kaivannaisalan asianunijan saamisesa TEkeskuksiin (nyk. ELY keskus). Kaivos ja kivialan oimialapäällikkö hanke peruseiin Lapin liion, Lapin TEkeskuksen ja Työ ja elinkeinominiseriön yheishankkeena 2009. Hankkeen alkuperäinen oeuusaika oli 1.6.2009 31.7.2012. Toeuukselle myönneiin jakoaikaa 31.10 2012 saakka aikaisemmin myönneyn rahoiuksen puieissa. Toimialapäällikön sijoiuspaikka on ollu Lapin liio, joka on vasannu hankkeen oeuuksesa. Toimialapäällikön ehävää on hoianu 1.10.2009 alkaen DI Maija Uusisuo. Tehävä jakuu Lapin liiossa erillisellä rahoiuksella 31.1.2013 saakka. 2. Projekin päämäärä, avoiee ja oimialapäällikön ehävä Vuonna 2009 ssä hankesuunnielmassa hankkeen päämäärä, avoiee ja oeuus muooiliin seuraavasi: Hankkeen keskeisenä päämääränä on edisää ja koordinoida a) kaivosalan ja sen lähialojen kehiymisä sekä b) niihin liiyviä infrasrukuurin, logisiikan, yövoiman ja kouluuksen, ukimuksen sekä yriysverkosojen oimenpieiä, joilla maksimoidaan kaivosalan hyödy alueella pikällä aikavälillä. Hankkeen avoieina on: edisää kaivosalan kehiämisoimien koordinaaioa ja sekä maakunnallisen eä valakunnallisen kaivoskluserin synymisä uoaa, väliää ja koordinoida kaivosalan kehiysä kuvaavaa ieoa alue ja valionhallinnon, elinkeinoelämän ja kouluussekorin arpeisiin laaia maakunnallinen eollisuusohjelma edisää yriysoiminaan, infrasrukuuriin ja osaamiseen liiyviä kehiämisoimia, joilla maksimoidaan kaivosalan ja kivenjalosuksen hyöy alueella pikällä aikavälillä edisää alan kouluuksen järjesämisä ja valmiuksia kaivosoiminnan käynnisymiseen luoda pysyvä, akiivise ja ennakoiva yheisyöverkoso kaivosalan kehiymisen ueksi osallisua liikennejärjeselmää koskevaan suunnieluun sekä yheisyön iivisämiseen suheessa valioon ja elinkeinoihin lisää ja syvenää viranomaisen, kunien, yriysen ja oppilaiosen sekä inressiryhmien välisä yheisyöä, iedon kulkua ja vuorovaikuusa Hankkeeseen palkaaan oimialapäällikkö, joka vasaa hankkeen oimenpieiden oeuamisesa ja verkosoyheisyön oimivuudesa. Toimialapäällikön ehäviin kuuluva kaivos ja kiven jakojalosukseen liiyvien kehiämisoimien koordinoini ja maakunnallisen kaivoskluserin vahvisaminen suunnielu, hanke ja kaavoiusoiminaa ukeva asianunijaehävä oimialakehiyksen seurana, raporoini ja oimialan monipuolinen iedonväliys (oimialarapori, rahoiusnäkemykse, oimialapäivä ja asianunijaapaamise) sekä sidosryhmä ja verkosoyheisyön ehävä. Hankkeen oeuuksessa eenkin kaivoseollisuueen liiyvässä viesinä on ollu merkiävä osa yöä. Kaivosalan perusieoja ja alan kehiysnäkymiä on esiely lukuisissa seminaareissa ja erilaisissa 2
sidosryhmäapaamisissa. Lisäksi kaivannaisalan perusieoua on oimieu myös kirjallisena eri medioille, sidosryhmille ja yriyksille. Eri yöryhmien ja hankkeiden ohjausryhmien yöskenelyyn osallisuminen on ollu merkiävää ja on ollu merkiävä osa verkosoiumisa ja kaivannaisoiminnan kehiämisen edisämisä. Merkiävimpiä ja valakunnallisia foorumeia ova ollee yö ja elinkeinominiseriön nimiämä Kaivannaiseollisuusyöryhmä, Vuorikluserin ohjausryhmä, valioneuvoson nimiämä Iä ja Pohjois Suomi yöryhmä ja Liikenneviraon nimiämä Pohjois Suomen kaivosoiminnan kuljeusarpee ja oimiva kuljeusreii yöryhmä. 3. Kaivos- ja luonnonkivieollisuuden kehiyksesä Hankkeen käynnisyessä maailmanlaajuinen alouslama oli saavuanu myös Suomen. Kaivoseollisuudessa suhdaneiden käänyminen parempaan apahui varsin nopeasi, meallien hinna käänyivä nousuun ja vuonna 2010 raporoiiin uoanoennäyksiä. Viime aikojen kehiysä on leimannu alouskehiyksen epävarmuus ja lisäänyny kriiikki kaivosoiminaa kohaan. Luonnonkivenjalosuksessa kansainvälisen kaupan lisäänyminen on kirisäny kilpailua. Talouden lama on vaikuanu eenkin rakennuskiviuoanoon kaua maailman. Luonnonkiven käyön arvioidaan kuienkin kasvavan ulevaisuudessa. Käyöaluee laajeneva niin julkisessa rakenamisessa kuin yksiyiskodeissakin. Kaivoseollisuuden pikän aikavälin odoukse ova edelleen posiiivise. Väesön kasvu, kehiyvien alouksien kasvu ja kaupungisuminen lisäävä edelleen meallien ja mineraalien kysynää. Meallien ja mineraalien kysynnän kasvu on kuienkin vahvasi sidoksissa kehiyvien maiden alouksien kasvuun. Lähiulevaisuua leimaa epävarmuus eenkin Euroopan alouden kehiyksesä ja Kiinan alouskasvun hidasumisesa johuen. Odoukse vaiheleva raaka aineisa riippuen. Suomessa suhauuminen kaivosoiminaan ja sen kasvuun oli varsin posiiivinen eikä kriiikkiä juuri kuulunu vuonna 2009. Kaivosoimina nähiin yöpaikkoja luovana kasvualana. Marraskuussa 2012 Talvivaaran kipsisakka alaan vuoo aiheui kriiikkiryöpyn, ei pelkäsään kaivosoiminaa vaan myös kaivoksia luviavia ja valvovia viranomaisia kohaan. Talvivaaran lisäksi mediahuomiosa osansa ova saanee myös muu kaivokse. Paikallisen väesön ja muiden elinkeinonharjoiajien hyväksynä kaivosoiminnan harjoiamiselle on konkreisoiunu. Eri inressien yheensoviaminen ja luoeava oimina ova kaivosoiminnan edellyyksiä. Kaivosoiminnan haase on ennuseavuuden vähenyminen ja riskien kasvaminen. Paikallisilla proeseilla voi olla maailmanlaajuisia seurauksia. Raaka aineisiin liiyvä naionalismi on lisäänyny kaikkialla maailmassa. Keskuselua käydään kaivosoiminnan hyödyisä ja haioisa paikallisyheisöille. Vaaimukse veroisa ja rojalimaksuisa ova enisä useammin keskuselussa esillä. Kaivoseollisuuden osaajisa kilpaillaan kansainvälisesi. Paikallisen yövoiman saaavuus on rajallisa Pohjois ja Iä Suomeen sijoiuvalle kaivoseollisuudelle. Lisäksi Suomessa kaivoseollisuudelle koulueun yövoiman saaavuua uhkaa keskiaseen ja oisen aseen kouluuksen aloiuspaikkojen supisukse Pohjois Suomessa. 3
Kilpailu yövoimasa nosaa palkkoja ja kaivosoiminnan kusannuksia. Syksyllä 2012 Eelä Afrikan Lonminin Marikanan kaivoksen lakon seurauksena palkkoja noseiin 10 22 % ehäväsä riippuen. Lakon johdosa plainan maailmanmarkkinahina nousi arviola 21 %. Meallien ja mineraalien kansainvälisä kauppaa häirisevä vienirajoiukse ja maksu, joia eenkin kasvava aloude ova aseanee raaka aineidensaannin varmisamiseksi omien alouksiensa kasvulle. Raaka aineiden vapaan kansainvälisen kaupan urvaaminen on muun muassa EU:n mineraalipoliiikan painopiseiä. On arvioiu, eä kaivoseollisuuden on varauduava meallien ja mineraalien hinojen vaiheluun ja epävakaisuueen ulevaisuudessa. Malminesinä uoaa enisä harvemmin maailmanluokan esiinymiä. Alhaisempien pioisuuksien hyödynäminen merkisee enisä suurempia määriä maeriaalien käsielyä, mikä edellyää edullisempien eknologioiden kehiämisä. Suure massa luova myös haaseia ympärisöasioiden hallinnalle. Uusi kaivoslaki asui voimaan 1.7.2011. Uuden kaivoslain mukaisesi Tukes (Turvallisuus ja kemikaaliviraso) aloii oiminnan uuena kaivosviranomaisena. Tukesin kaivoslupayksikkö oimii siirymävaiheessa Rovaniemen lisäksi myös Helsingissä. Suomessa kaivosprojekeja kehieään edelleen akiivisesi ja käynnissä on kiinnosavia malminesinäprojekeja ja edisyksellisiä kaivosen laajennus ai perusamishankkeia. Invesoinni malminesinään vuonna 2011 oliva noin 81 miljoonaa euroa. Vuoden lopulla oiminnassa on 12 meallimalmikaivosa. Teollisuusmineraaleja louhiiin 31 louhoksesa vuonna 2011. Kaivoseollisuuden liikevaiho oli noin 1,4 miljardia euroa ja se yöllisi noin 3400 henkilöä. Meallimalmien ja eollisuusmineraalien kokonaislouhina (malmin ja sivukiven) vuonna 2011 oli 71,4 miljoonaa onnia. Luonnonkivialan liikevaiho vuonna 2011 oli 232,5 milj. euroa. Alalla oli yheensä 246 oimipaikkaa. Luonnonkiviala yöllisi 1551 henkilöä. Henkilösömäärä kasvoiva niin louhinnassa kuin jalosuksessa vuodesa 2010 vuoeen 2011 (kasvu 3 %). Graniiin louhinamäärä kasvoi yli 100 % vuodesa 2010 vuoeen 2011. Vuonna 2011 graniiin viennissä saavueiin kaikkien aikojen ennäys 46 milj. euroa. Tarkempia ieoja oimialojen kehiyksesä löyyy kaivoseollisuuden ja luonnonkivieollisuuden oimialaraporeisa (ks. julkaisu). 4. Lapin eollisuussraegia 2030 Lapin eollisuussraegiayö aloieiin vuoden 2010 alussa ja sraegia hyväksyiin Lapin liion halliuksen kokouksessa 29.8.2011. Sraegian linjaukse yöseiin useissa workshopeissa, joihin osallisui laajasi eollisuuden ja eri sidosryhmien edusajia. Teollisuussraegia anaa suunaviiva eollisuuden kasvun ja kansainvälisymisen urvaamiseksi sekä oiminaympärisön kehiämisen ja julkisen uen oimenpieiden kohdenamiseksi. Sraegiassa arvioidaan eollisuuden kehiysnäkymiä pikällä aikavälillä vuoeen 2030 saakka sekä aseeaan lyhyen ja keskipikän aikavälin avoiee kasvun edisämiseksi. Lapin eollisuuden visio vuoeen 2030: Lappi kasvaa luonnosaan. Lapin eollisuuden perusa on luonnonvarojen jalosaminen kesävän kehiyksen periaaeilla Lapin eollisuus ja oiminaympärisö ova saavuanee ason, jolloin Lappi veää uusia yriyksiä ja yönekijöiä alueelle luonnosaan 4
Lapin eollisuusoimija ova kansainvälisesi haluuja verkosokumppaneia Lapin eollinen kasvu ponnisaa innovaiivisuudesa, arkisesa osaamisesa ja lappilaisesa mielenlaadusa Sraegiassa on eollisuuden kehiämiselle aseeu viisi sraegisa avoiea: 1. Jalosusarvosa kasvua ja elinvoimaa: Lapin eollisuuden jalosusarvon kasvu lisää elinvoimaisuua ja hyvinvoinia Lapissa. 2. Nopea reagoinikyky/keeryys: Toiminaympärisön muuosen varhainen unnisaminen ja niihin reagoiminen ja hyödynäminen kilpailueduksi 3. Paras eknologia: Lapin eollise yriykse sovelava ja hyödynävä aina parasa käyeävissä olevaa eknologiaa (BAT) kilpailukykyisesi 4. Sraegise kumppani: Lapin oimija kehiävä uusia sovelluksia maailman parhaiden oimijoiden kanssa yheisyössä 5. Osaamispääoman kasvu: Osaamispääoman jakuva vahvisaminen on avain lisäämään innovaiivisuua, paranamaan kusannusehokkuua vahvisamaan kansainvälisä kilpailukykyä ja kiihdyämään aloudellisa kasvua. 6. Luonoa ja ihmisiä kunnioiaen: Luonnonvaroja jaloseaan luonoa ja ihmisiä kunnioiaen sekä yheisyössä muiden elinkeinojen (makailu, poronhoio) kehiämisen kanssa. Lapin eollisuuden kesävä kasvu pikällä aikavälillä nojaa alueen omien luonnonvarojen jalosamiseen korkea asoisiksi uoeiksi. Sraegisiksi oimialoiksi on määriely meallien jalosus, energiaeollisuus, kaivannaiseollisuus, mesä ja puuuoeeollisuus sekä elinarvike ja luonnonuoeeollisuus. Niiä ukevia ja niiden varassa kehiyviä oimialoja ova mealliuoeiden, koneiden ja laieiden valmisus, eollisuuspalvelu, kunnossapio ja huolo, logisiikka sekä rakenaminen. Teollisuuden oiminaympärisön oimenpiee kohdisuva energian ja osaavan yövoiman saannin urvaamiseen, infrasrukuurin paranamiseen, ukimus ja kehiysympärisöjen sekä eknologia ja yriyspalvelujen kehiämiseen. Myös eollisuuden arpee huomioivalla lainsäädännöllä voidaan ukea eollisuuden kasvua. Sraegian käyännön oeuus apahuu kolmella kehiämisohjelmalla, joka painouva: yriykse ja markkina rajapinnalle yriykse ja oiminaympärisö rajapinnalle yriysen kehiämiseen Kehiämisohjelmissa määrieään lyhyenaikavälin (neljä vuoa) painopisealuee ja oimenpiee kriiisen pullokaulojen poisamiseksi. Lapissa järjeseään eollisuudelle laajasi suunnau eollisuusseminaari 1 2 vuoden välein. Seminaarissa käsiellään eollisuuden kehiysnäkymiä, esiellään hyviä käyänöjä ja uusia eknologioia. Teollisuussraegian oeuumisen seuranaa varen esieään peruseavaksi yriysen, oppilaiosen kehiäjäorganisaaioiden, rahoiajien ja muiden sidosryhmien edusajisa koosuva seuranaryhmä. Seuranaryhmän nimiää Lapin liion hallius ja ryhmän siheerin ehävä hoiaa Lapin liio. Lapin eollisuussraegia 2030 loppuseminaari pideiin 13.9.2011 Rovaniemellä. 5
5. Lausunno Toimialapäällikön ehäviin on kuulunu asianunijalausunojen anaminen TEM:n ja ELY keskusen pyyämiin alan invesoinihankkeiden rahoiushakemuksiin. Hankeen aikana on anneu seuraava virallise lausunno: 28.1.2010 Kevisa Mining Oy:n kaivoshankkeen infrasrukuuri invesoinni hakemukseen 7.6.2010 Kylylahi Copper Oy:n Luikonlahden rikasamo hankkeen rahoiushakemukseen 3.11.2010 kylylahi Copper Oy:n Kylylahden kaivoshankkeen rahoiushakemukseen 15.12.2010 Belvedere Mining Oy:n hakemukseen Hiuran kaivoksen uudelleen käynnisäminen ja uoannon jakomahdollisuuksien selviäminen 15.4.2012 Sokamo Silver Oy:n hakemukseen Taivaljärven hopeakaivoksen ja rikasamon rakenaminen Toimialapäällikkö on osallisunu kahdesi ENPI CBC Kolarcic hankkeen arvioiniin varsinaisen arvioiniraadin jäsen eseellisyyden johdosa. Lisäksi oimialapäällikkö on osallisunu eriyisesi Lapin alueella oeueujen julkisa rahoiusa hakeneiden hankkeiden arvioinikeskuseluun. 6. Kokoukse ja verkoso Toimialapäällikön järjesä seminaari 1.12.2009, Rovaniemi, Kivenjalosuksen asianunijaseminaari, oimialaraporin julkisus. Seminaariin osallisui 42 henkilöä. 21.10.2010, Kaivosoiminnan asianunijaseminaari, oimialaraporin julkisus Seminaarin yheydessä järjeseiin myös käyni kromikaivoksella ja ferrokromiehaalla, Kemi Tilaisuueen osallisui noin 80 henkilöä. (ks. myös kappale 2.1.) 22.10.2010, Kemi, Toimialapäivä kaivosalan rahoiukseen liiyen, Kemi Julkisen oimijoiden (ELY keskus, Finnvera, Tekes, TESI ja TEM) kaivosalan asianunijoiden apaaminen. Tilaisuueen osallisui 20 henkilöä. 23.11.2010, Jyväskylä, Kaivosinvesoinien hankinakäyännö FinnMAeria Messujen yheydessä pidey kaikille avoin ja maksuon, mua eriyisesi kaivosalan alihankkijoille suunnau puolenpäivän seminaari. Seminaariin osallisui 64 henkilöä. 15.3.2011, Kemi, Lapin eollisuussraegian väliseminaari. Seminaariin osallisui noin 40 henkilöä. 30. 31.8.2011, Kajaani, Kaivosalan oimialapäivä (sis. vierailun Talvivaaran kaivoksella). Seminaariin osallisui 45 henkilöä. 13.9.2011, Rovaniemi, Lapin eollisuussraegia 2030 loppuseminaari. Osallisujia 39. 1.11.2011, Levi, Kaivosalan kehiys ja vaikuavuus, oimialaraporin julkisaminen. Noin 170 osallisujaa. 6
15.12.2011, Lappeenrana, Luonnonkivieollisuuden seminaari (sis. vierailu Palin Graniin louhoksella ja Ylämaan Graniiin ehaalla). Osallisujia 28. Kaivos ja luonnonkivieollisuueen liiyviä eukäeen pyydeyjä esiyksiä avoimissa seminaareissa ja sidosryhmäapaamisissa on ollu yheensä 43. Sidosryhmien apaamisia on ollu yli 220 erilaisessa kokouksessa ja ilaisuudessa. Tilaisuude on raporoiu hankkeen väliraporeissa. 7. Julkaisu Toimialapäällikkö on uoanu projekin aikana alla oleva rapori. Työ ja elinkeinominiseriön julkaisu ova maksua ja vapaasi ladaavissa osoieesa hp://www.emoimialapalvelu.fi. Julkaisu ova raporin ohessa. Uusisuo, Maija: Kivenjalosus, Toimialarapori 11/2009, Työ ja elinkeinominiseriö, 2009, ISSN 1795 9985, ISBN 978 952 227 319 2. Uusisuo, Maija: Kaivoseollisuus (Kaivosala), Toimialarapori 3/2010, Työ ja elinkeinominiseriö, 2010, ISSN 1795 9985, ISBN 978 952 227 455 7. Uusisuo, Maija: Kaivoseollisuus, Toimialarapori 4/2011, Työ ja elinkeinominiseriö, 2011, ISSN 1795 9985, ISBN 978 952 227 578 3. Uusisuo, Maija: Luonnonkivieollisuus, Toimialarapori 11/2011, Työ ja elinkeinominiseriö, 2011, ISSN 1795 9985, ISBN 978 952 227 592 9. Uusisuo, Maija: Kaivoseollisuus, Toimialarapori 2/2012, Työ ja elinkeinominiseriö, 2012, ISSN 1795 9985, ISBN 978 952 227 698 8. Uusisuo, Maija: Lapin eollisuussraegia 2030, julkaisu A25/2011, Lapin liio, 2012, ISBN 978 951 9244 57 0. Uusisuo, Maija: Kivenjalosus, raporissa Toimialapäälliköiden rahoiusnäkemykse 2010, ss.33 38, Työ ja elinkeinominiseriö, 2010. Uusisuo, Maija: Kaivosala, raporissa Toimialapäälliköiden rahoiusnäkemykse 2011, ss.46 55, Työ ja elinkeinominiseriö, 2011. Uusisuo, Maija: Kivenjalosus, raporissa Toimialapäälliköiden rahoiusnäkemykse 2011, ss.57 64, Työ ja elinkeinominiseriö, 2011. Uusisuo, Maija: Kaivoseollisuus, raporissa Toimialapäälliköiden rahoiusnäkemykse 2012, ss.44 54, Työja elinkeinominiseriö, 2012. Uusisuo, Maija: Luonnonkivieollisuus, raporissa Toimialapäälliköiden rahoiusnäkemykse 2012, ss.56 63, Työ ja elinkeinominiseriö, 2012. Aalonen Riikka, Alapassi Markus, Karhula Mervi, Karhunen Eija, Korhonen Ilkka, Loukola Ruskeeniemi Kirsi (oim.), Nybergh Paula, Pelonen Peri, Uusisuo Maija: Suomen kaivoseollisuuden ilannekasaus vuonna 2012, TEM raporeja 23/2012, Työ ja elinkeinominseriö, Elinkeino ja innovaaio osaso 12.9.2012 7
8. Ohjausryhmä Ohjausryhmä on kokoonunu hankeaikana seisemän keraa seuraavasi: 1.12.2009, 22.3.2010, 13.9.2010, 13.12.2010, 15.6.2011,26.9.2011, 16.1.2012. Ohjausryhmään ova kuulunee seuraava jäsene: Lapin liio, Esko Lovonen (pj.) TEM, oimialapalvelu, Esa Tikkanen TEM, konserniohjaus, Ilkka Korhonen Lapin ELY keskus, Tuija Ohonen Lapin ELY keskus, Jorma Leskinen, vuoroeluvapaalla 1.6. 30.11.2010, sijalla Ulla Alapeeri, Ari Kilponen (2011 Lapin ELY keskus, Juhani Ikonen (31.10.2010 saakka), Eira Luokkanen (1.11.2010 30.4.2011), Tiina Kämäräinen (1.5.2011 ) Oulun yliopiso, Leena Yliniemi RAMK, Jyrki Huhaniska GTK, Riso Pieilä Kivieollisuusliio ry, Pekka Jauhiainen Kaivannaiseollisuus ry, Heino Alaniska 9. Kusannukse ja rahoius Toeuunee kusannukse hankkeen alusa sen pääymiseen 31.10.2012 oliva yheensä 305 383,88 euroa. Koko hankeen kusannukse yliyivä 5 383,88 eurolla eli 1,8 prosenilla hankkeelle isä kokonaiskusannuksisa. Kusannukse yliivä n budjein henkilösömenoissa, makakusannuskissa ja muissa kuluissa. Hieman arvioiua pienemmiksi jäivä osopalvelu sekä oimiso ja vuokrakulu. Henkilösömenojen yliys johuu projekin ajallisesa jakamisesa ja kusannusen suunniellusa yliämisesä. Kusannusen yliys siirreään erillisrahoiuksella oeuavalle jakohankkeelle. Jakohankkeen pääymispäivä on 31.1.2013. 8
Taulukko: Hyväksyy budjei sekä oeuunee kusannukse ja rahoius HANKKEEN KUSTANNUKSET Hyväksyy Toeuunu 1.6.- 2009-31.12.2009 2012 yheensä 30.4.2010 1.5.- 31.8.2010 1.9.- 31.12.201 30.4.2011 1.5.- 31.8.2011 1.9.- 31.12.2011 31.5.2012 1.6.- 31.10.201 2 Projekin alusa Ero hyväksyyyn budjeiin Loppumaksaus % Henkilösökusannukse 65,94 197 828 14 065,11 18 588,30 20 455,25 18 839,49 18 909,16 23 747,86 20 223,00 26 511,35 43 063,09 204 402,61 6 574,61 3,32 Koko projeki euroa Koko projeki % Osopalvelu 10,89 32 666 4 859,12 549,54 653,44 5 505,64 1 098,11 1 736,81 11 064,04 1 353,55 2 373,11 29 193,36-3 472,64-10,63 Makakusannukse 16,20 48 608 4 412,54 7 658,77 4 248,50 4 651,77 3 485,40 2 114,74 10 035,98 8 643,46 4 292,03 49 543,19 935,19 1,92 Kone- ja laiehankinna 0,84 2 512 2 109,60 0,00 0,00 94,65 0,00 0,00 307,32 0,00 0,00 2 511,57-0,43-0,02 Toimiso- ja vuokrakusannukse 4,56 13 670 1 849,16 324,01 1 710,06 2 085,10 396,48 1 570,27 2 234,76 926,81 2 122,92 13 219,57-450,43-3,30 Muu kusannukse 1,57 4 716 95,85 48,47 548,47 987,55 454,59 341,68 548,83 2 661,25 826,89 6 513,58 1 797,58 38,12 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 100 300 000 27 391,38 27 169,09 27 615,72 32 164,20 24 343,74 29 511,36 44 413,93 40 096,42 52 678,04 305 383,88 5 383,88 1,79 47 294,16 % 100,00 9,13 9,06 9,21 10,72 8,11 9,84 14,80 13,37 17,56 101,79 Rahoius % / % Hyväksyy Toeuunu 2009-2012 yheensä 1.6.- 31.12.2009 30.4.2010 1.5.- 31.8.2010 1.9.- 31.12.2010 30.4.2011 1.5.- 31.8.2011 1.9.- 31.12.2011 31.5.2012 1.6.- 31.10.201 2 Projekin alusa Ero hyväksyyyn budjeiin Koko projeki euroa Koko projeki % Loppumaksaus Valion rahoius (mkr) 66,50 199 500 18 215,27 18 067,44 18 364,45 21 389,19 16 188,59 19 625,05 29 535,26 26 664,12 35 030,90 203 080,28 3 580,28 1,79 31 450,62 Kunien rahoius (Lapin liio) 3,50 10 500 958,70 950,92 966,55 1 125,75 852,03 1 032,90 1 554,49 1 403,37 1 843,73 10 688,44 188,44 1,79 1 655,30 Työ- ja elinkeinominiseriö (TEM) 30,00 90 000 8 217,41 8 150,73 8 284,72 9 649,26 7 303,12 8 853,41 13 324,18 12 028,93 15 803,41 91 615,16 1 615,16 1,79 14 188,25 YHTEENSÄ 100 300 000 27 391,38 27 169,09 27 615,72 32 164,20 24 343,74 29 511,36 44 413,93 40 096,42 52 678,04 305 383,88 5 383,88 1,79 47 294,16 9