MAAKUNTIEN)UUDISTUS)JA)PROFIILIT)

Samankaltaiset tiedostot
Alle 18-vuotiaiden määrän suhteellinen muutos (%) seutukunnittain Manner-Suomen tilanne ja (Tilastokeskus 29.3.

ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä Pekka Myrskylä Tilastokeskus

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

Julkisten tutkimustoimijoiden verkosto. Lähde: Tekes ja EK

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a

Miten väestöennuste toteutettiin?

The FINNISH RURAL INDICATORS Network Service

Saarijärven-Viitasaaren seutuedustajiston kannanotto, yhteenveto liitteistä

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka

LUETTELO KÄRÄJÄOIKEUKSISSA OLEVISTA ARKISTOJEN OSISTA

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

Radio 2020-toimilupakierros. Taajuuskokonaisuudet

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Puoluekokous äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi jokainen piirijärjestö saa yhden edustajan

Yhdistysluettelo 2018

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus

Yhdistysluettelo 2017

Puoluekokous äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi kukin piirijärjestö saa yhden edustajapaikan

Lapin maahanmuuttotilastoja

EK:n Kuntaranking Keskeiset tulokset

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

Tehyn valtuustovaalin äänestysprosentit ammattiosastoittain

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

MUISTILUOTSI LÄHELLÄSI. Asiantuntija- ja tukikeskuksista tukea, tietoa ja toimintaa

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Alueelliset työmarkkinat luvulla. Pekka Myrskylä

Alue yhdistysten yhdistysten varsinaiset varamäärä jäsenmäärä jäsenet jäsenet äänet

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Puoluekokous : äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi jokainen piirijärjestö saa yhden edustajan.

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan tutkintojen järjestäjät

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan tutkintojen järjestäjät

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet lukien

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa

EK:n Kuntaranking Keskeiset tulokset

Turun väestökatsaus maaliskuu 2017

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Alueelliset vastuumuseot 2020

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

Turun väestökatsaus. Toukokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Yritykset ja yrittäjyys maakunnat

MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY?

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Korkeakoulutettujen työllisyydestä

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018

VÄESTÖKATSAUS huhtikuu 2019

OP-Kiinteistökeskusten yrityskohtaiset tiedot:

Ammatilliset opettajat AO ry Jäsenyhdistykset

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen

Turun väestökatsaus. Helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VÄESTÖKATSAUS helmikuu 2019

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2019

VÄESTÖKATSAUS heinäkuu 2019

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 %

Hämeen liitto / AU Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala Kanta-Hämeessä k Lähde: Tilastokeskus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Määräys toimiluvanvaraiseen radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Turun väestökatsaus. Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Turun väestökatsaus kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Sairaaloiden tuottavuus Pirjo Häkkinen

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

Turun väestökatsaus. Joulukuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina

Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013


Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan.

Toimintaympäristön muutokset

Kuntakysely kohdistettiin kaikkien Manner-Suomen kuntien (295 kpl) johtaville viranhaltijoille, valtuutetuille ja hallitusten jäsenille.

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta /2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Turun väestökatsaus. Lokakuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

VÄESTÖKATSAUS huhtikuu 2018

Mauri Pekkarinen. Jyväskylä

VÄESTÖKATSAUS tammikuu 2018

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2018

VÄESTÖKATSAUS toukokuu 2018

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2018

Transkriptio:

MAAKUNTIEN)UUDISTUS)JA)PROFIILIT) Itä$%ja%Pohjois$Suomen%maakun3en%huippukokous%2016% Kokkola% %30.8.2016%

Maakun3en%profiilit%

74)pohjoismaisen)maakunnan) ranking) Regional)PotenDal)Index)(RPI)% 1. Oslo%(NO)% 2. Hovedstaden%(DK)% 3. Stockholm%(SE)% 4. Akershus%(NO)% 5. Helsinki%(FI)% % 55. Pohjois$Pohjanmaa%(FI)% 63.%Etelä$Karjala%(FI)% 65. Pohjois$Savo%(FI)% 66. Keski$Pohjanmaa%(FI)% 69. Pohjois$Karjala%(FI)% 71. Etelä$Savo%(FI)% 73. Lappi%(FI)% 74. Kainuu%(FI)% % MiTareina%demografiset%tekijät%(4),% työmarkkinapoten3aali%(3)%ja%taloudellinen%poten3aali%(2)%

Lähde:%MDI,%Kaupunkiverkkotutkimus%2015%

Lähde:%MDI,%Kaupunkiverkkotutkimus%2015%

MuuToliike%1952 2015e%

VÄESTÖ 130 125 120 115 110 105 100 95 90 85 80 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 A Metropolialue B Monipuoliset korkeakoulupaikkakunnat A2 Metropolialueen lähiseudut E2 Erikoistapaus KOKO MAA C Maakuntaveturit E1 Pikkukaupungit D Maakuntien vahvat kakkoskaupungit M1 Taajaan asutut seudut M2 Maaseutumaiset seudut Väestönkehitys 1995-2015 (1995=100). Luokittelun lukuohje julkaisun lopussa. Lähde: Tilastokeskus Väestönkehitys 2008-2015 (%). Suluissa seutujen lukumäärä kyseisessä luokassa. Lähde: Tilastokeskus Lähde:%MDI,%Alueprofiilit%2016% 11

TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT % 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 D Maakuntien vahvat kakkoskaupungit C Maakuntaveturit B Monipuoliset korkeakoulupaikkakunnat M1 Taajaan asutut seudut KOKO MAA E1 Pikkukaupungit M2 Maaseutumaiset seudut A Metropolialue A2 Metropolialueen lähiseudut E2 Erikoistapaus 4/2006 4/2007 4/2008 4/2009 4/2010 4/2011 4/2012 4/2013 4/2014 4/2015 4/2016 Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta huhtikuu 2006 - huhtikuu 2016. Luokittelun lukuohje julkaisun lopussa. Lähde: Tilastokeskus & TEM Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta huhtikuussa 2016. Suluissa seutujen lukumäärä kyseisessä luokassa. Lähde: Tilastokeskus & TEM Lähde:%MDI,%Alueprofiilit%2016% 12

BKT / ASUKAS 170 A2 Metropolialueen lähiseudut 160 150 B Monipuoliset korkeakoulupaikkakunnat A Metropolialue 140 M1 Taajaan asutut seudut KOKO MAA 130 M2 Maaseutumaiset seudut 120 E2 Erikoistapaus 110 C Maakuntaveturit 100 E1 Pikkukaupungit 90 D Maakuntien vahvat kakkoskaupungit 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Bruttokansantuotteen kehitys 2000-2013 (2000=100). Luokittelun lukuohje julkaisun lopussa. Lähde: Tilastokeskus Bruttokansantuote asukasta kohden 2013. Suluissa seutujen lukumäärä kyseisessä luokassa. Lähde: Tilastokeskus Lähde:%MDI,%Alueprofiilit%2016% 13

TYÖPAIKAT 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 A Metropolialue B Monipuoliset korkeakoulupaikkakunnat A2 Metropolialueen lähiseudut KOKO MAA C Maakuntaveturit E2 Erikoistapaus M1 Taajaan asutut seudut D Maakuntien vahvat kakkoskaupungit M2 Maaseutumaiset seudut E1 Pikkukaupungit Työpaikkojen määrä 1995-2013 (1995=100). Luokittelun lukuohje julkaisun lopussa. Lähde: Tilastokeskus Lähde:%MDI,%Alueprofiilit%2016% 14

KORKEA-ASTEKOULUTETUT 30 A Metropolialue 25 B Monipuoliset korkeakoulupaikkakunnat KOKO MAA 20 E2 Erikoistapaus % 15 A2 Metropolialueen lähiseudut C Maakuntaveturit 10 5 D Maakuntien vahvat kakkoskaupungit E1 Pikkukaupungit M1 Taajaan asutut seudut 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 M2 Maaseutumaiset seudut Korkea-astekoulutettujen (alempi ja ylempi korkeakoulutusaste sekä tutkijakoulutus) osuus 15 v. täyttäneistä 1995-2014. Luokittelun lukuohje julkaisun lopussa. Lähde:Tilastokeskus Lähde:%MDI,%Alueprofiilit%2016% 15

LUONNOLLINEN VÄESTÖNLISÄYS ENNUSTE 2040 ennuste 2040 KOKONAISNETTOMUUTTO ENNUSTE 2040 ennuste 2040 VÄESTÖNKASVU ENNUSTE 2040 ennuste 2040 (2014=100) 7 000 6 500 6 000 5 500 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 A Metropolialue E2 Erikoistapaus A2 Metropolialueen lähiseudut E1 Pikkukaupungit B Monipuoliset korkeakoulupaikk akunnat M1 Taajaan asutut seudut 12 000 11 000 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 A Metropolialue B Monipuoliset korkeakoulupaikk akunnat C Maakuntaveturit D Maakuntien vahvat kakkoskaupungit M1 Taajaan asutut seudut M2 Maaseutumaiset seudut 125 120 115 110 105 100 A Metropolialue E2 Erikoistapaus B Monipuoliset korkeakoulupaikk akunnat KOKO MAA A2 Metropolialueen lähiseudut C Maakuntaveturit E1 Pikkukaupungit 0-500 -1 000-1 500 M2 Maaseutumaiset seudut D Maakuntien vahvat kakkoskaupungit 2 000 1 000 0 A2 Metropolialueen lähiseudut E1 Pikkukaupungit 95 90 D Maakuntien vahvat kakkoskaupungit M1 Taajaan asutut seudut -2 000-2 500-3 000 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 2032 2034 2036 2038 2040 C Maakuntaveturit -1 000-2 000 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 2032 2034 2036 2038 2040 E2 Erikoistapaus 85 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 2032 2034 2036 2038 2040 M2 Maaseutumaiset seudut Luonnollisen väestönlisäyksen, kokonaisnettomuuton ja väestönkasvun ennuste vuoteen 2040. Luokittelun lukuohje julkaisun lopussa. Lähde Tilastokeskus Lähde:%MDI,%Alueprofiilit%2016% 16

Taulukko 2. Kaupunkiseutujen vertailu Sijoitus Aluekehityksen kouluarvosana 2008 2016 Seutukunta Typologia Rakenne-muuttujat, järjestys Dynaaminen 08-13, järjestys 1 9,6 Vaasan seutukunta B 1 3 13 2 9,5 Helsingin seutukunta A 1 5 13 3 9,1 Turun seutukunta B 3 5 4 4 9,0 Kuopion seutukunta B 3 3 13 5 8,8 Porvoon seutukunta A2 3 23 4 6 8,8 Tampereen seutukunta B 3 16 13 7 8,7 Hämeenlinnan seutukunta A2 3 23 13 7 8,7 Seinäjoen seutukunta B 8 1 4 9 8,5 Oulun seutukunta B 8 16 1 9 8,5 Kokkolan seutukunta C 8 5 4 11 8,3 Lappeenrannan seutukunta C 8 5 13 11 8,3 Rauman seutukunta C 8 5 13 13 7,9 Jyväskylän seutukunta B 13 16 1 13 7,9 Joensuun seutukunta B 13 1 13 15 7,8 Lahden seutukunta B 13 13 4 16 7,7 Pietarsaaren seutukunta D 13 13 13 17 7,6 Porin seutukunta B 13 5 26 18 7,5 Rovaniemen seutukunta C 18 5 1 19 6,8 Kouvolan seutukunta C 18 16 26 20 6,6 Riihimäen seutukunta A2 20 16 4 20 6,6 Kajaanin seutukunta C 20 16 4 22 6,4 Mikkelin seutukunta C 20 5 26 23 6,3 Kemi-Tornion seutukunta D 20 23 13 24 5,8 Etelä-Pirkanmaan seutukunta E 25 27 4 25 5,8 Vakka-Suomen seutukunta E 25 30 4 25 5,8 Raaseporin seutukunta E 20 35 33 27 5,6 Kotkan-Haminan seutukunta C 25 23 26 27 5,6 Ylä-Savon seutukunta D 25 13 33 29 5,2 Jämsän seutukunta E 25 35 33 30 5,1 Forssan seutukunta E 30 27 13 31 5,0 Äänekosken seutukunta E 30 30 13 31 5,0 Raahen seutukunta E 30 30 13 33 4,8 Salon seutukunta D 30 30 26 34 4,8 Imatran seutukunta D 30 27 33 35 4,5 Savonlinnan seutukunta D 35 16 26 36 4,3 Varkauden seutukunta D 35 30 26 Nopeat muuttujat 14-16, järjestys Taulukko 3. Maaseutumaisten seutujen vertailu Sijoitus Aluekehityksen kouluarvosana 2008 2016 Seutukunta Typologia Rakenne-muuttujat, järjestys Dynaaminen 08-13, järjestys 1 9,6 Ylivieskan seutukunta M1 1 1 1 2 9,4 Åboland-Turunmaan seutukunta M1 1 4 1 3 9,3 Sydösterbottenin seutukunta M2 1 4 5 4 9,0 Loimaan seutukunta M2 1 4 9 4 9,0 Loviisan seutukunta M1 1 4 9 6 8,4 Tunturi-Lapin seutukunta M2 6 1 1 6 8,4 Pohjois-Lapin seutukunta M1 6 1 1 8 7,5 Lounais-Pirkanmaan seutukunta M1 6 8 17 8 7,5 Pohjois-Satakunnan seutukunta M2 6 8 17 10 6,8 Nivala-Haapajärven seutukunta M2 10 8 9 11 6,7 Pieksämäen seutukunta M1 10 13 9 12 6,3 Koillismaan seutukunta M1 12 19 5 13 6,2 Luoteis-Pirkanmaan seutukunta M2 12 8 9 14 6,1 Kyrönmaan seutukunta M1 12 13 9 15 6,0 Kuusiokuntien seutukunta M2 12 8 17 16 6,0 Suupohjan seutukunta M1 12 25 9 17 5,9 Kaustisen seutukunta M2 12 13 17 18 5,9 Ylä-Pirkanmaan seutukunta M1 12 19 17 19 5,7 Järviseudun seutukunta M2 12 19 28 20 5,5 Pielisen Karjalan seutukunta M1 20 13 17 20 5,5 Keuruun seutukunta M1 20 13 17 22 5,3 Oulunkaaren seutukunta M1 22 19 7 23 5,3 Itä-Lapin seutukunta M2 22 25 7 24 5,1 Kehys-Kainuun seutukunta M1 22 27 9 25 5,0 Haapaveden-Siikalatvan seutukunta M2 22 19 17 26 4,9 Saarijärven-Viitasaaren seutukunta M2 22 27 17 27 4,7 Sisä-Savon seutukunta M2 27 13 17 28 4,6 Keski-Karjalan seutukunta M2 27 27 17 29 4,3 Joutsan seutukunta M2 27 27 30 30 4,3 Torniolaakson seutukunta M2 30 19 28 31 4,0 Koillis-Savon seutukunta M2 30 27 30 Nopeat muuttujat 14-16, järjestys Lähde:%MDI,%Alueprofiilit%2016% 190

Maakun3en%uudistus%

Lähde:%alueuudistus.fi/maakuntauudistus/hallituksen$linjaukset%

Kansainvälinen%vertailu%aluekehiTämisjärjestelmistä% Suuntana%suuremmat%alueet,% miljoonapiirit,%esim.%ruotsissa%6%alueta.% Ei%yhtä%mallia,%vaan%erilaiset%mallit%erilaisille%alueille.%Mitä%vahvempi%kaupunki% alueella%on,%sitä%suurempi%on%kaupungin%vastuu%ja%rooli.%metropolialueiden% erityisratkaisut%muutumassa%yhä%fokusoidummiksi%ja%sopimusperusteisiksi% (korostunees3%maankäytö,%asuminen,%liikenne),%ei%enää%ylimalkaista%yleistä% erityisasemaa%metropolialueelle.% Sopimuksellisuus%val3on%ja%alueiden%välillä% %val3on%äänen%yhdistäminen%tärkeää.% Korostetaan%kumppanuuTa%ja%eri%toimijoiden%verkostomaista%toimintaa.%JärjesteTy% toimivat%foorumit%keskustelulle%ja%neuvoteluille.% Territoriaalisuuden%merkityksen%muutos:%ei$territoriaaliset%verkostot%ja%vyöhykkeet% haastavat%hallinto$%ja%aluerajat.%alueet%kuuluvat%useisiin%erilaisiin%verkostoihin%ja%eri% sisältöteemoissa%on%erilaiset%alueet.% Jatkuva%evoluu3o%uudistamisen%jälkeen:%alueet%muuTuvat%jatkuvas3%perustamisen% jälkeen,%ei%liian%jäykkiä%ja%raskaita%rakenteita.%kokeilujen%kauta%kehitäminen%myös% maakuntamalleissa% Lähde:%MDI,%VAAKA$hanke%(LUONNOS)%

Vahva) valdonohjaus) Monta) mallia) Tyyppimalli% Tunnistetaan%erilaiset% alueet%ja%piirteet,% räätälöidään%vastuut%ja% tehtävät%alueiden% profiilien%perusteella% Verkostomalli% Organisoituminen% asia$,%tehtävä$%ja% painopistekohtaises3% hallintorajat%ylitävän% verkostomallin% perustalta% Tasamalli) Yksi%ja%sama%malli%18% maakuntaan,%sama% perusrakenne,%samat% vastuut%ja%tehtävät,%ei% aluekohtaisia% erityisjärjestelyjä% Sopimusmalli) Yhtäläinen% neuvoteluprosessi,% tavoiteet%ja%resurssit% määritellään% maakuntakohtaises3,% alueen%tarpeet%ja% vahvuudet%huomioiden% Yksi) malli) Lähde:%MDI,%VAAKA$hanke%(LUONNOS)% Vahva) aluelähtöisyys)

VALTION%TAHTOTILA% NEUVOTTELU$ MENETTELY% SEKTORIPOLITIIKAT% KAUPUNKIEN%ROOLI% ERILAISET%ALUEET% YLIALUEELLISUUS%

Ajatuksia%ohjauksesta%(tai%val3on%ja%maakun3en% neuvoteluista)% Säädösohjaus:%val3o%ja%ministeriöt% (osin%myös%eu)%asetavat% lainsäädännön%kauta%ehtoja% maakunnan%tehtäviä%koskien% SÄÄDÖS% InformaaDoPohjaus:%val3o%toimii% maakun3en%sparrajana,%tuotaa% 3lasto$,%ennakoin3$%ja%vertailu3etoa% maakunnille%ja%maakunnista% TavoiteP)tai)rahoitusohjaus:%val3o% määritelee%keskeiset%tavoiteet% (hallitusohjelman%perusteella)%ja% kannustaa%erillisrahoituksella% maakun3a%toimimaan%tavoiteiden% mukaises3% INFORMAATIO% Ohjauskeinojen% yhteisvaikutus% RAHOITUS%

7 % 17 % 14 % 43 % 18 % POHJANMAA 8 % 19 % 11 % 47 % 12 % SATAKUNTA 10 % 21 % 12 % 39 % 16 % ETELÄ-POHJANMAA 9 % 22 % 15 % 41 % 13 % ETELÄ-SAVO 12 % 20 % 16 % 41 % 10 % Kun3en%kehitysnäkymät%maakunniTain% KAIKKI YHTEENSÄ 6 % 17 % 11 % 47 % 17 % 0 % 50 % 100 % nykyistä huomattavasti heikommat nykyistä hieman heikommat ennallaan nykyistä hieman paremmat nykyistä huomattavasti paremmat en osaa sanoa KESKI-POHJANMAA 3 % 17 % 3 % 59 % 16 % Maakunta KYMENLAAKSO LAPPI 4 % 8 % 11 % 12 % 11 % 7 % 48 % 51 % 26 % 21 % KANTA-HÄME UUSIMAA PÄIJÄT-HÄME PIRKANMAA POHJOIS-POHJANMAA 7 % 6 % 5 % 5 % 3 % 18 % 14 % 19 % 14 % 16 % 5 % 10 % 7 % 12 % 13 % 46 % 47 % 49 % 48 % 45 % 23 % 22 % 19 % 20 % 21 % POHJOIS-KARJALA KAINUU VARSINAIS-SUOMI 7 % 3 % 6 % 16 % 23 % 18 % 13 % 11 % 14 % 48 % 52 % 49 % 15 % 11 % 13 % ETELÄ-KARJALA 8 % 24 % 5 % 50 % 12 % POHJOIS-SAVO 6 % 20 % 12 % 52 % 9 % KESKI-SUOMI POHJANMAA 7 % 8 % 17 % 19 % 14 % 11 % 43 % 47 % 18 % 12 % SATAKUNTA ETELÄ-POHJANMAA ETELÄ-SAVO 10 % 9 % 12 % 21 % 22 % 20 % 12 % 15 % 16 % 39 % 41 % 41 % 16 % 13 % 10 % KAIKKI YHTEENSÄ 6 % 17 % 11 % 47 % 17 % 0 % 50 % 100 % Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Kaikki yhteensä nykyistä huomattavasti heikommat nykyistä hieman heikommat ennallaan Kuntien nykyistä kehitysnäkymät hieman paremmat maakunnittain koottuna. nykyistä Taulukossa huomattavasti on esitetty paremmat maakunnittaiset en osaa vastaajamäärät. sanoa Lähde:%MDI:n%kuntakysely%2016%(tulokset%julkaistaan%14.9.2016).% Tulokset perustuvat MDI:n toteuttamaan kuntakyselyyn, joka lähetettiin kaikkiin Manner-Suomen 297 kuntaan yhteensä 11 292 luottamushenkilölle ja joht

www.mdi.fi) MDIfriends) @MDIfriends) AluekehiUämisen)) konsulvtoimisto)mdi)