IEADER Pohjois-Kymen Kasvu IITIN KUNTA oo. o/m. S 3'. -?^f/js^sia'7"-^ Asianro^_^':.'^s- -S".-."-; Saap.nuT^. /.-^O^-. /on 20 Tiedoksi^^-^. - - -- 15.4.2016 POHJOIS-KYMEN KASVU RY:N ESITYS OHJELMAKAUDEN 2014-2020 TOIMINNAN RAHOITUKSESTA Taustaa: katsaus ohjelmakauteen 2007-2013 Kokonaisuudessaan ohjelmakausi 2007-2013 onnistui Kasvun näkökulmasta hyvin. Rahoitetuissa hankkeissa tehtiin ohjelmakaudella yli 54 000 tuntia talkootyötä ja työhön osallistui yli 800 henkilöä. Kunnostetuille kylätaloille syntyi erilaisia uusia tapahtumia ja palveluita. Kylien aktiivisuus oli hetkellisesti lamassa Kouvolan kuntaliitoksen jälkeen, mutta kyläkohtainen kehittämistyö ja verkostoituminen antoivat sysäyksen uudenlaiseen yhteistyöhön, jonka kehittämisessä on mahdollisuuksia jatkossakin. Kasvu oli myös mukana erilaisissa yhteistyöverkostoissa alueellisesti ja valtakunnallisesti. Kasvun ohjelmakauden 2007-2013 kehys oli 4, 3 miljoonaa euroa. Hankkeiden rahoituspäätöksiä alettiin tehdä vuonna 2008 ja jo kesällä 2013 Kasvun rahoitus oli sidottu kokonaan. Toteutuneista hankkeista osa alitti kustannusarvionsa ja samalla rahoituksen toteutumisen täysimääräisesti. Käyttämättä jääneet rahoitukset (EU ja valtio) palautuivat viiveellä takaisin ns. palautuvina varoina maa- ja metsätalousministeriön ja valtioneuvoston päätöksillä. Kevättalvella 2014 Kasvu sai palautuvia varoja käytettäväksi ns. uusiin haasteisiin (uusiutuva energia tms. ) ja yritystukiin. Rahoitus saatiin näiltä osin vielä lähes kokonaan sidottua, vaikka ohjelmakauden toteutusaika oli päättymässä. Hankkeiden toteutusaika päättyi 28. 2. 2015 ja viimeiset maksupäätökset rahoitetuista hankkeista tehtiin lokakuussa 2015. Suuri osa Kasvun rahoittamista hankkeista haki maksatusta ohjelmakauden loppuvaiheessa vuosina 2013-2015, mistä syystä näiden hankkeiden alitoteutuneet rahoitukset eivät enää ehtineet ohjelmakaudella uudelleen käytettäviksi. Yritystukien osalta rahoitus ei pääosin sisältänyt kuntarahaa. Kuntarahoitus kaudella 2007-2013 Kuntien rahoitusosuudet laskutettiin Kouvolalta ja Iitiltä maa- ja metsätalousministeriön ja valtioneuvoston päättämän Kasvun vuosittaisen myöntövaltuuden perusteella. Kuntaraha maksettiin hankkeiden toteuttajille maksatushakemusten perusteella. Osa hankkeista haki ennakkoa, jolloin rahoituspäätöksen jälkeen maksettiin ennakon osuus maksuhakemukseen perustuen. Kuntarahaennakko kuitattiin loppumaksatushakemuksesta. Kasvulla oli sopimus jokaisen hankehakijan kanssa kuntarahasta koskien mm. mahdollista takaisinperintää. Pieniä summia perittiin takaisin kolmelta hankkeelta, jolloin niiden loppumaksatuksen kuntaraha oli pienempi kuin maksettu ennakko. Yksi hanke teki valituksen maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan, jonka päätöksen perusteella hakija menetti julkisen tuen kokonaisuudessaan. Maksettu kuntaraha jouduttiin perimään takaisin myös tältä hankkeelta. Alitoteutuneiden hankkeiden ja takaisin perittyjen kuntarahojen vuoksi Kasvulla on ohjelmakaudelta 2007-2013 Kouvolan ja Iitin maksamaa Leader-ohjelman kuntarahaa jäljellä 130 941, 37 euroa. Kasvu esittää, että tämä käyttämättä jäänyt kuntaraha myönnettäisiin Kasvun käyttöön ohjelmakaudelle 2014-2020 liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti.
Perustelut Suurin osa Kasvun toiminnasta rahoitetaan maaseuturahastosta tulevalla toimintarahalla. Lisäksi yhdistys kerää jäsenmaksuja ja toteuttaa omia hankkeita, joiden rahoitusta haetaan eri rahastoista. Toimintaraha kattaa ainoastaan Kasvun Leader-ryhmänä toimimisesta aiheutuvat kustannukset eli toimiston vuokran ja muut toimistoon liittyvät kulut, hallituksen kokouskulut sekä noin kahden kokoaikaisen työntekijän palkkakustannukset. Toimintarahalla palkattu henkilökunta vastaa hakijoiden neuvonnasta, hankkeiden valmistelusta, hakemusten vireille laittamisesta, hankkeiden toimeenpanoon ja maksatukseen liittyvästä neuvonnasta, kuntarahaosuuksien maksamisesta hakijoille sekä muista Leader-ryhmille lain mukaan kuuluvista velvoitteista. Ohjelmakauden 2014-2020 viimeiset toimenpiteet tehdään vuonna 2023. Toimintarahalla ei kuitenkaan voida kattaa kaikkia yhdistyksen toiminnasta aiheutuvia kustannuksia eivätkä yhdistyksen omat varat ja jäsenmaksutulot riitä yksin kattamaan niitä. Tällaisia kustannuksia ovat:. Yhdistyksenä toimimisesta syntyvät kustannukset, kuten yhdistyksen yleiset kokoukset ja niiden järjestelyt.. Sellaiset puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, hallituksen jäsenten tai henkilökunnan osallistumiset yhteistyöneuvotteluihin, kokouksiin tai koulutuksiin, jotka eivät liity maaseuturahastosta rahoitettavaan Leader-toimintaan, esim. Kasvun kaupunkijaoston ja Sisä- Suomen kalatalousryhmän toiminta.. Osa järjestöjen jäsenmaksuista, vakuutusmaksuista ym. sekalaisista kuluista, joiden Maaseutuvirastoei katso liittyvän maaseuturahastosta rahoitettavaan Leader-toimintaan.. Teemahankkeiden hallinnoinnista aiheutuvat ylimääräiset kustannukset, joita voi syntyä, jos alahankkeet alitoteutuvattai peruuntuvat.. Omien fiat rate -kustannusmallilla toteutettujen hankkeiden mahdolliset prosenttiperusteen ylittävät kustannukset.. Omien hankkeiden mahdolliset yksityiset rahoitusosuudet tai kuntarahaosuudet. Kasvun strategian tavoitteiden saavuttamiseksi tavoitteena on toteuttaa ohjelmakauden 2014-2020 aikana vähintään yksi teemahanke, jota Kasvu hallinnoi sekä vähintään kaksi Leader-rahoitteista omaa strategista kärkihanketta. Myös kaupunkialueiden kehittämiseksi haetaan mahdollisesti hankerahoitusta esim. ESRrahastosta. Yksi Kasvun strategiaan kirjattu tavoite on Säpinäsataset-tukijärjestelmän luominen nuorten ideoimiin ja järjestämiin tapahtumiin ja toimintaan. Järjestelmän ja hakuprosessin luominen on tarkoitus tehdä Kasvun omassa strategisessa hankkeessa, mutta hankkeen kautta ei voida tehdä tuensiirtoja itse toimenpiteisiin, joten nuorille jaettava raha täytyy kerätä jostain. Leader-ryhmänä haluamme jatkaa hyvää yhteistyötä alueen ja sen ihmisten hyväksi. Liitteenä on esitys, josta ilmenee tarkemmin, mihin Pohjois-Kymen Kasvu aikoisi käyttää ohjelmakaudelta 2007-2013 jäänyttä kuntarahaa. Toivomme myönteistä suhtautumista tähän esitykseen. 15. 4. 2016 Kouvolassa Pohjois-Kymen Kasvu ry:n hallituksen ja yhdistyksen puolesta Harri Tuominen puheenjohtaja Evita Reitti toiminnanjohtaja
IEADER Pohjois-Kymen Kasvu 15. 4. 2016 LEADER-KUNTARAHAN KÄYTTÖSUUNNITELMALUONNOS VUOSILLE 2016-2023 Perustana ohjelmakaudelta 2007-2014 käyttämättä jäänyt kuntaraha 130 941, 37. Nuorten säpinäsataset: 70 000 Nuorille suunnattu rahoitus nuorten ideoimien tapahtumien ym. omaehtoisen toiminnan järjestämiseen vuosina 2017-2023; 10000 /vuosi. Toimintarahassa tukikelvottomat kustannukset: 17 500 Esim. tapahtumien tai tilaisuuksien järjestämisestä aiheutuvat tukikelvottomat kustannukset, osallistumismaksut tms. muiden järjestämiin tapahtumiin, tapahtumien materiaalikulut (esim. pienet lahjat esiintyjille, luennoitsijoiden lounaat, materiaalikulut (aikaisiin yms. ); 1000 /vuosi. Toimiston pienhankinnat (kalusteet tai laitteet), jotka eivät ole tukikelpoisia toimintarahassa; 1500 /kausi. Hallituksen jäsenten tai henkilökunnan osallistumiset maaseutuohjelman ulkopuolisiin (esim. kaupunki- Leader) koulutuksiin, neuvotteluihin tai yhteistyöpalavereihin; matkakulut + hallitusten jäsenten palkkiot (40 /kokous); 500 /vuosi. Hallituksen jäsenten osallistuminen koulutuksiin, palkkio 100 + matkakulut; 500 /vuosi. Yhdistyksen toiminnasta aiheutuvat kustannukset: 12 000 Kevät-ja syyskokouskutsukirjeet, kuoret ja postitus, kokoustilat ja kahvitus (yhteensä 16 kokousta, jäseniä n. 265), 750 /kokous. Lyhytaikaisiin työsuhteisiin käytettävät kulut: 12 000 Esim. harjoittelijoiden tai palkkatukityöllistettyjen palkkakustannukset ja niiden sivukulut. Kaupunkijaoston toiminnasta aiheutuvat kustannukset; 11 200 Kaupunkijaoston kokous kaksi kertaa vuodessa (yhteensä 16 kokousta), kokouspalkkiot (40 /kokous jaoston jäsenille), matkakulut, kokoustilat ja kahvitus; 700 /kokous. Leader-rahoitteisissa hankkeissa ylittyvät fiat rate -osuudet ja muut kulut: 6000 Strategisten hankkeiden mahdolliset ylittyvät fiat rate -osuudet; 1000 Teemahankkeen mahdollisesta alitoteutumisesta aiheutuvat kulut: 5000 ESR-hankkeissa ylittyvät fiat rate -osuudet: 1500 Asukkaat paikalliskehittäjinä Kouvolassa -hankkeen mahdolliset ylittyvät fiat rate -kustannukset; 500 Mahdollisten jatkohankkeiden ylittyvät fiat rate -kustannukset; 1000
Sisä-Suomen kalatalousryhmän toiminnasta aiheutuvat kustannukset: 500 Esim. osallistumiset koulutuksiin, yhteistyöpalavereihin ja neuvotteluihin vuosina 2016-2020; 100 /vuosi. YHTEENSÄ 130 700 Yhdistyksen jäsenmaksutuloja voidaan käyttää hankkeiden mahdollisina omarahoitusosuuksina.
Pohjois-Kymen Kasvu 18.4. 2016 Maaseutuviraston ilmoittamat lopulliset maksetut julkiset rahoitukset ja yksityisen rahoituksen osuudet ohjelmakaudella 2007-2013 (maksatukset päättyneet 2015) Pohjois-Kymen Kasvun rahoittamiin hankkeisiin ja yritystukiin: Julkinen rahoitus: EU-rahoitus valtion rahoitus kuntarahoitus julkinen rahoitus yhteensä 1 644116, 26 1 280120, 99 711 688, 92 3635926, 17 Rahoitus hankkeiden toteuttajilta; Yksityinen raha Talkoo- ja vastikkeeton työ raha amk:n hankkeessa yksityinen rahoitus yhteensä Rahoitus yhteensä 1 371 113, 93 398 706, 93 17666, 06 1 787 486, 92 5423413, 09 Talkootyöja vastikkeeton ammattityö - hankkeissa rahoitukseen on voitu kirjata vain rahoituspäätöksen mukaisessa suhteessa talkoo- A/astikkeetonta työtä. Työn kokonaismäärä ei näy tässä tilastossa, koska lähes kaikki hankkeet tuottivat talkootyöpanosta huomattavasti tilastoitua enemmän. P-K Kasvu on osallistunut alueiden välisiin hankkeisiin, joiden hallinnointivastuu on ollut toisilla tahoilla ja näille tahoille on siirretty Kasvun julkisen rahoituksen osuus Kasvun rahoituskehyksestä (6 kpl, 140 276, 45 euroa). Näihin hankkeisiin maksettu kuntarahaosuus ei näy tilastossa (yhteishankkeet Sepra ry:n kanssa). Kouvolan osuus kaudella 2007-2013 (kuntien yhdistymisen jälkeen) on ollut kuntarahasta 76, 915 %ja Iitin osuus 23, 085 %. Ohjelmakaudelle 2014-2020 kuntarahaosuudetovat Kouvola 84, 444 % (maaseutualueen asukkaat 38000 henkilöä, mukana ent. Anjalankoski) ja Iitti 15, 556 % (asukkaita 7000 henkilöä), Kuntien sijoittamaa yhtä euroa kohti saatiin neljä euroa muuta julkista rahoitusta. Kun huomioon otetaan myös muu hankkeiden tuoma rahoitus, niin kuntarahan osuus on 13 % koko rahoituksen määrästä.