Kiinteät muinaisjäännökset metsien käsittelyssä Koulutusaineisto
Sisältö Kiinteiden muinaisjäännösten tunnistaminen Muinaismuistolaki Muinaisjäännösrekisteri Hakkuu ja maanmuokkaus Uusi löytö Yhteystietoja
3 Kiinteät muinaisjäännökset Tässä koulutusaineistossa esitellään kiinteitä muinaisjäännöksiä ja niiden tunnistamista. Annetaan ohjeita muinaisjäännöksen säilyttämiseksi talousmetsien käsittelyn yhteydessä. Kerrotaan, miten toimia havaittuaan aiemmin tuntemattoman muinaisjäännöksen. Aineisto on tarkoitettu metsäorganisaatioiden sisäiseen koulutukseen ja metsäammattilaisten omatoimiseen opiskeluun.
4 Kiinteiden muinaisjäännösten tunnistaminen Kiinteät muinaisjäännökset ovat maisemassa tai maaperässä säilyneitä kerrostumia tai rakenteita, jotka ovat syntyneet ihmisen toiminnan tuloksena. Osa kiinteistä muinaisjäännöksistä on tunnistettavissa maastossa selvästi erottuvien rakenteiden perusteella, toiset ovat kokonaan näkymättömissä maan alla. Muinaisjäännöksiin kuuluu kohteita tuhansien vuosien takaa, mutta myös uudempia jäänteitä aina II maailmansodan aikaisiin rakennelmiin asti. AIKAKAUDET Kivikausi (8000-1500 ekr.) Pronssikausi (1500-500 ekr.) Rautakausi (500 ekr. - 1150/1300 jkr.) Historiallinen aika (1150/1300 jkr. - )
5 Kiinteiden muinaisjäännösten tunnistaminen Monet esihistorialliset kiinteät muinaisjäännökset sijaitsevat lähellä nykyisiä vesireittejä tai paikoilla, joilla ennen maankohoamista oli vettä. Meri, joet ja järvet olivat ennen tärkeitä kulkureittejä. Seuraavassa esitellään kiinteitä muinaisjäännöksiä sen mukaan, miten ne erottuvat maastossa. Muinaisjäännöstyypistä on kuvaus ja levinneisyyskartta. Taipalsaaren Kuivaketveleen linnavuori. Kuva MV/P. Uino.
6 Pronssikautiset hautaröykkiöt Pronssikautisissa hautaröykkiöissä on selvästi erottuva rakenne ja ne sijaitsevat usein näkyvillä paikoilla. Sisämaan röykkiöitä kutsutaan lapinraunioiksi. Harjavalta Kaunismäki (vas.) ja Taipalsaari Kirjamoinniemi. Kuvat MV/ H. Taskinen ja P. Uino.
7 Rautakautiset hautaröykkiöt Rautakautiset röykkiöt ovat usein huomattavasti pronssikautisia röykkiöitä pienempiä. Niissä saattaa olla kivien lisäksi muuta maa-ainesta. Rauma Salisuonmäki. Kuva MV/H. Taskinen.
8 Linnavuoret Rautakaudelle ja keskiaikaan ajoittuvien linnavuorten kivivallit erottuvat selvästi metsäisessä maastossa mäkien rinteillä. Taipalsaari Kuivaketvele. Kuva MV/P. Uino.
9 Jatulintarhat Rannikolla voi nähdä kallioille tai moreenimaalle tehtyjä sokkelolatomuksia eli jatulintarhoja. Näitä historiallisen ajan rakenteita on ilmeisesti käytetty alueen omistuksen merkkinä. Porvoo Rågskär. Kuva MV/P. Uino
10 Ryssänuunit Muita merenkulun ja saariston elinkeinojen jäänteitä ovat kiviset ryssänuunit, joita on historiallisella ajalla saatettu käyttää mm. kalojen savustamiseen. Pyhtää Kaunissaari. Kuva MV/P. Uino
11 Jätinkirkot Perämeren rannikolla on vaihtelevan kokoisia kivistä kasattuja ns. jätinkirkkoja. Hylkeenmetsästäjät käyttivät niitä tukikohtinaan kivikaudella. Raahe Kastelli. Kuva MV/T. Pärssinen.
12 Seitakivet ja rakkakuopat Lapissa rakkakivikoihin on kaivettu kuoppia saaliiden säilytystä varten. Myös erilaiset seidat kuuluvat alueen kiinteisiin muinaisjäännöksiin. Utsjoen Jäyribainjarga (vas.) ja Tervola Iso Petäjämaa. Kuvat MV/M. Torvinen.
13 Uhrikivet Uhri- eli kuppikiviä on usein rautakautisten kalmisto- ja asuinpaikkojen yhteydessä. Kuppikivissä saattaa olla kymmeniä muutaman sentin syvyisiä kuppeja. Kivien koko vaihtelee. Hämeenlinna Perttula 1. Kuva MV/J. Saukkonen.
14 Tarinapaikat Tarinapaikkoihin liittyy kansantarinoita esim. parantavista lähteistä, kummittelusta tai historiallisten henkilöiden edesottamuksista. Matkamiehenristi Uukuniemellä. Kuva MV/P. Uino.
15 Maatalouden ja teollisuuden jäänteet Kaskitaloudesta ja peltojen raivaamisesta muistuttavat metsissä viljelyröykkiöt. Kiviaidat, kulkuteiden pohjat ja vanhat rajamerkit ovat myös historiallisen ajan maatalouden jäänteitä. Uukuniemi Papinniemi kaskiraunio (ylh.) ja Polvijärvi Iljala karjakuja. Kuvat MV/P. Uino. Itä-Suomen järvialueilla on raudanvalmistuksesta jääneitä kuonakasoja ja uunien pohjia.
16 Tervahaudat Tervahaudat ovat yleisiä Pohjanmaan, Perä-Pohjolan ja Kainuun kangasmetsissä. Tervaa poltettiin 1600-1800 luvuilla. Manamansalo Martinkangas. Kuva MV/H. Taskinen.
17 Pyyntikuopat Kangasmetsissä voi huomata pyyntikuoppia tai kokonaisia pyyntikuoppajärjestelmiä eli hankaita. Pyyntikuoppa on halkaisijaltaan 2-5 metriä ja syvyydeltään noin metrin. Pyyntikuoppia on käytetty kivikaudelta 1800-luvulle saakka. Parikkala Romanonkangas. Kuva C. Carpelan.
18 Puolustusvarustukset Historiallisen ajan puolustusvarustuksiin liittyy erilaisia kaivantoja ja linnoitteita. Savossa niitä on 1700-luvulta, Etelä-Suomessa I maailmansodan ja Itä-Suomessa II maailmansodan ajalta. Kerimäki Raikuu. Kuva MV/H. Taskinen.
19 Kivikautiset asuinpaikat Kivikautiset asuinpaikkojen jäänteet voivat olla näkymättömissä maan sisässä. Laukaa Hartikka. Kuva MV/M. Miettinen.
20 Kivikautiset asumuspainanteet Asuinpaikoilla saattaa olla myös vaikeasti havaittavia asumuspainanteita. Niitä näkyy joskus kangasmetsissä laakeina 6-10 metrin levyisinä painanteina. Punkaharju Paaslahti. Kuva MV/H. Taskinen.
21 Lapin talvikylät Talvikylien jäännökset ovat peräisin historialliselta ajalta, 1500-luvulta eteenpäin. Maastossa kohdalla näkyy kodanpohjia. Inari Nukkumajoki 2. Kuva MV/ P. Hamari
22 Maanalaiset kalmistot Jotkut kalmistotyypeistä ovat kokonaan maan alla, eikä niiden olemassaoloa voi havaita ilman arkeologisia tutkimuksia. Nurmes Kalmoniemi. Kuva MV/ H. Taskinen.
23 Muinaismuistolaki Kiinteitä muinaisjäännöksiä suojaa muinaismuistolaki. Ne ovat suojeltuja ilman erillistä viranomaispäätöstä. Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja poistaminen on kiellettyä ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa. Kiinteään muinaisjäännökseen kuuluu suoja-alue, joka on tarpeen jäännöksen säilyttämiseksi. Muinaismuistolaki 17.6.1963/295
24 Muinaisjäännösrekisteri Kuva MV. Muinaisjäännösrekisteri on Museoviraston tietokanta kiinteistä esihistoriallisista ja historiallisista muinaisjäännöskohteista. Rekisteri on valtakunnallinen ja kattava. Se sisältää tällä hetkellä tiedot 15500 kiinteästä esihistoriallisesta muinaisjäännöksestä. Rekisteriä päivitetään jatkuvasti ja siihen lisätään noin 50 uutta kohdetta joka vuosi. Rekisterin tarkkuus riippuu kunnittaisesta tutkimustilanteesta. Arkistotietojen mukaan tallennettujen kiinteiden muinaisjäännösten sijaintitarkkuus on noin 50 m. Uudet maastotarkistukset GPS-laitteilla tuottavat rekisteriin paikkatietoja 5-10 m tarkkuudella.
25 Muinaisjäännösrekisteri Pistemäinen sijaintitieto ei kuvaa parhaalla tavalla kiinteän muinaisjäännöksen sijaintia, Tietoa on alettu tallentaa aluemaisena. Tähän mennessä 1700 kiinteää muinaisjäännöstä on tallennettu aluemaisesti.
26 Hakkuu ja maanmuokkaus Kun hakkuu- tai metsänuudistamisalalla on muinaisjäännösrekisterin kohde, toimijan pitää ottaa yhteyttä Museoviraston tai maakuntamuseon arkeologiin muinaisjäännöksen rajauksen selvittämiseksi. Samalla vastuu oikeista käsittelyohjeista siirtyy asiantuntijaviranomaiselle. Usein puhelinkeskustelussa selviää, minkälaiset työt ovat mahdollisia ja tarvitaanko maastokäyntiä.
27 Hakkuu ja maanmuokkaus Kiinteä muinaisjäännös suoja-alueineen otetaan huomioon metsätöiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Kaikki puut ja pensaat kaadetaan hakkuussa, uudistusalan raivauksessa ja taimikonhoidossa. Puut, pensaat ja oksat siirretään pois muinaisjäännöksen päältä. Muinaisjäännösalueelle ei jätetä säästöpuita eikä sillä kasvateta uutta puustoa. Muinaisjäännöksen päälle ei kaadeta puita eikä kasata hakkuutähteitä. Metsäkoneella ei ajeta muinaisjäännöksen näkyvien osien päältä, vaikka ne olisivat jäässä tai lumen peitossa.
28 Hakkuu ja maanmuokkaus Puutavara varastoidaan muinaisjäännösalueen ulkopuolelle. Kiinteää muinaisjäännöstä ja sen suojaaluetta ei muokata eikä niiltä nosteta kantoja. Uudistusala voidaan kulottaa, jos muinaisjäännös säilyy vahingoittumattomana. Metsätiet, kunnostusojitukset ja pintavalutuskentät suunnitellaan ja toteutetaan muinaisjäännösalue kiertäen. Laajoille muinaisjäännösalueille suunnitellaan ratkaisut erikseen.
29 Uusi löytö Maanpinnalla saattaa näkyä rakenteita, jotka ovat aiemmin tuntemattomasta kiinteästä muinaisjäännöksestä. Maanmuokkauksen tai ojituksen yhteydessä paljastunut irtolöytö voi olla merkki kiinteästä muinaisjäännöksestä. Irtolöytö saattaa olla hiiltä, palanutta luuta, kivinen työkalu, keramiikan pala tai koru. Löytäjän tulee ottaa heti yhteys maanomistajaan ja arkeologiin.
30 Uusi löytö Saviastianpaloja. Kvartsi-iskoksia. Palanutta luuta. Kuvat MV.
31 Uusi löytö Kivikirveitä. Pronssisolkia. Rautainen kirves. Kuvat MV.
32 Yhteystietoja Museoviraston ja maakuntamuseoiden arkeologien puhelinnumerot Museovirasto Helsinki (09) 40 501 Turku (02) 262 0259 Pori (02) 621 1069 Tampere (03) 212 4185 Turun maakuntamuseo (02) 262 0251 Lahden historiallinen museo (03) 814 4497 Pirkanmaan maakuntamuseo, kulttuuriympäristöyksikkö (03) 314 651 40 Savonlinnan maakuntamuseo (015) 571 4725 Pohjanmaan Museo (06) 325 3813 Kainuun Museo (08) 615 5675 Lapin maakuntamuseo, kanslia (016)322 2482
33 Metsävastaa - kiinteät muinaisjäännökset Museovirasto - metsänhoito Museovirasto 2004 Kannen kuva: Ristiina Astuvansalmi kalliomaalausalue. Kuva Lentokuva Vallas.