Infinergies Finland Oy

MARRASKUU 2016 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Infinergies Finland Oy Pajuperänkankaan tuulivoimahanke

2

YHTEYSTIEDOT JA NÄHTÄVILLÄOLO Hankkeesta vastaava: Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Erwin Birr, 050 5950301 Sisko Kotzschmar, 044 7595 050 etunimi.sukunimi@infinergies-finland.com Yhteysviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Tuukka Pahtamaa puh.0295 038 394 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi YVA-konsultti: Pöyry Finland Oy YVA-projektipäällikkö Ella Kilpeläinen puh. 010 33 28373 etunimi.sukunimi@poyry.com Arviointiohjelma on nähtävillä seuraavissa paikoissa: Haapajärven kaupungintalo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Arviointiohjelma on saatavissa sähköisesti: www.ymparisto.fi/yva YVA-hankkeet 3

4

SISÄLLYSLUETTELO YHTEYSTIEDOT JA NÄHTÄVILLÄOLO... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 5 TERMIT JA LYHENTEET... 7 TIIVISTELMÄ... 8 1 JOHDANTO... 12 2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY... 13 2.1 ARVIOINTIMENETTELYN SISÄLTÖ JA TAVOITTEET... 13 2.1.1 Arviointiohjelma... 14 2.1.2 Arviointiselostus... 14 2.2 YVA-MENETTELYN OSAPUOLET... 15 2.3 YVA-MENETTELYN ALUSTAVA AIKATAULU... 15 2.4 YVA-MENETTELYN SOVITTAMINEN KAAVOITUKSEN KANSSA... 16 2.5 TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMINEN... 16 2.5.1 Seurantaryhmä... 17 2.5.2 Yleisötilaisuudet ja muu tiedottaminen... 17 2.5.3 Asukaskysely... 18 3 HANKKEEN KUVAUS JA ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT... 18 3.1 HANKKEESTA VASTAAVA... 18 3.2 HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET VALTAKUNNALLISESTI... 18 3.3 HANKKEEN ALUEELLINEN MERKITYS... 19 3.4 TUULISUUS... 20 3.5 ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT... 21 3.6 HANKKEEN LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN... 24 4 TUULIPUISTON TEKNINEN KUVAUS... 25 4.1 TUULIVOIMALAT... 25 4.2 SÄHKÖNSIIRTO... 27 4.3 HANKEALUEEN SISÄINEN TIEVERKOSTO... 28 4.4 TUULIVOIMALOIDEN, TEIDEN JA SÄHKÖNSIIRTOREITTIEN SIJOITTELUN PERIAATTEET... 29 4.5 TUULIPUISTON RAKENTAMINEN... 29 4.5.1 Olemassa olevien teiden perusparantaminen ja uusien tieyhteyksien rakentaminen... 29 4.5.2 Kokoonpano- ja pystytysalueiden valmistelu... 29 4.5.3 Perustukset... 29 4.5.4 Hankealueen sisäisen kaapeliverkoston ja voimajohtoliitynnän rakentaminen... 30 4.5.5 Tuulivoimaloiden asennus ja käyttöönotto... 30 4.6 TUULIVOIMALOIDEN KÄYTÖSTÄ POISTO... 31 5 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT JA SUUNNITELMAT... 31 5.1 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT... 31 5.1.1 Ympäristövaikutusten arviointi... 31 5.1.2 Kaavoitus... 31 5.1.3 Maankäyttöoikeudet ja -vuokrasopimukset... 32 5.1.4 Rakennuslupa... 32 5.1.5 Lentoestelupa... 32 5.1.6 Puolustusvoimien hyväksyntä... 32 5.1.7 Sähköverkkoon liittyminen... 33 5.2 MUUT MAHDOLLISESTI EDELLYTETTÄVÄT LUVAT... 33 5.2.1 Ympäristö- ja vesilupa... 33 5.2.2 Liittymälupa... 33 5.2.3 Luonnonsuojelulain poikkeamislupa... 33 5.2.4 Natura-arviointi... 34 5.2.5 Erikoiskuljetuslupa... 34 5

5.2.6 Sopimus kaapelin, putken, sähköjohdon tai muun vastaavan rakenteen sijoittumisesta tiealueelle... 34 5.2.7 Muinaisjäännöksiin kajoamiseen liittyvä lupamenettely... 34 5.3 LAUSUNTOPYYNNÖT... 34 5.3.1 Vaikutukset tv- ja radiolähetyksiin... 34 5.3.2 Vaikutukset säätutkiin... 34 6 YMPÄRISTÖN NYKYTILA... 35 6.1 YHDYSKUNTARAKENNE JA MAANKÄYTTÖ... 35 6.1.1 Asutus ja alueen muut toiminnot... 35 6.1.2 Elinkeinot... 37 6.1.3 Voimassa ja vireillä olevat kaavat ja muut maankäytön suunnitelmat... 38 6.2 MAISEMA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ... 43 6.2.1 Maisema... 43 6.2.2 Kulttuuriympäristö... 46 6.2.3 Muinaisjäännökset... 49 6.3 KASVILLISUUS, ELÄIMISTÖ JA LUONTOARVOLTAAN MERKITTÄVÄT KOHTEET... 50 6.3.1 Luonnon yleispiirteet, kasvillisuus ja luontotyypit... 50 6.3.2 Linnusto... 51 6.3.3 Muu eläimistö... 53 6.3.4 Suojelualueet ja muut luontoarvoltaan erityisen merkittävät kohteet... 54 6.4 MAA- JA KALLIOPERÄ SEKÄ POHJA- JA PINTAVEDET... 55 6.5 ILMASTO... 58 6.6 LIIKENNE... 59 6.7 MELU... 60 7 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA SIINÄ KÄYTETTÄVÄT MENETELMÄT... 60 7.1 YLEISTÄ... 60 7.2 TARKASTELU- JA VAIKUTUSALUEIDEN RAJAUKSET... 61 7.3 HANKKEESSA TEHTÄVÄT SELVITYKSET... 62 7.4 VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA MAANKÄYTTÖÖN... 63 7.5 VAIKUTUKSET ELINKEINOIHIN JA TALOUTEEN... 64 7.6 VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN... 64 7.6.1 Vaikutukset muinaisjäännöksiin... 66 7.7 VAIKUTUKSET KASVILLISUUTEEN, ELÄIMIIN JA SUOJELUKOHTEISIIN... 67 7.7.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys... 67 7.7.2 Linnustoselvitykset... 68 7.7.3 Muut eläimistöselvitykset... 69 7.7.4 Natura-arvioinnin tarve... 69 7.8 VAIKUTUKSET MAA- JA KALLIOPERÄÄN SEKÄ PINTA- JA POHJAVESIIN... 69 7.9 LIIKENNEVAIKUTUKSET... 69 7.10 VAIKUTUKSET ILMASTOON JA ILMANLAATUUN... 70 7.11 MELUVAIKUTUKSET... 70 7.12 VARJON VILKKUMISEN VAIKUTUKSET... 71 7.13 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN, VIIHTYVYYTEEN, TERVEYTEEN JA ALUEEN VIRKISTYSKÄYTTÖÖN... 72 7.14 TURVALLISUUTEEN JA TUTKA- JA VIESTINTÄYHTEYKSIIN LIITTYVÄT VAIKUTUKSET... 73 7.15 YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN HANKKEIDEN KANSSA... 73 7.16 TUULIVOIMALOIDEN KÄYTÖSTÄ POISTON VAIKUTUKSET... 73 7.17 NOLLAVAIHTOEHDON VAIKUTUKSET... 73 7.18 VAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI JA VAIHTOEHTOJEN VERTAILU... 74 7.19 EPÄVARMUUSTEKIJÄT... 75 8 HAITTOJEN EHKÄISY JA LIEVENTÄMINEN... 75 9 HANKKEEN VAIKUTUSTEN SEURANTA... 75 10 LÄHDELUETTELO... 76 Pohjakartat Maanmittauslaitos lupa nro 48/MML/15 6

TERMIT JA LYHENTEET YVA-ohjelmassa on käytetty seuraavia termejä ja lyhenteitä: LYHENNE CO 2 db(a), desibeli ELY-keskus FINIBA-alue IBA-alue Hankealue kv SELITYS Hiilidioksidi Äänenvoimakkuuden yksikkö. Kymmenen desibelin (= 1 beli) nousu melutasossa tarkoittaa äänen energian kymmenkertaistumista. Melumittauksissa käytetään eri taajuuksia eri tavoin painottavia suodatuksia. Yleisin on niin sanottu A-suodatin, jonka avulla pyritään kuvaamaan tarkemmin äänen vaikutusta ihmiseen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kansallisesti arvokas lintualue Kansainvälisesti arvokas lintualue Hankealueella tarkoitetaan tässä YVA-ohjelmassa aluetta, jolle tuulivoimalat sijoitetaan. Hankkeeseen sisältyy hankealueen lisäksi voimajohto. Kilovoltti, jännitteen yksikkö L Aeq Ympäristömelun häiritsevyyden arviointiin käytetään äänen A-äänitasoa. A- painotus on tarkoitettu ihmisen kokeman meluhäiriön arviointiin. Kun pitkän ajanjakson aikana esiintyvää vaihtelevaa melua ja ihmisen kokemaa terveys- tai viihtyvyyshaittaa kuvataan yhdellä luvulla, käytetään keskiäänitasoa. Keskiäänitason muita nimityksiä ovat ekvivalentti A-äänitaso ja ekvivalenttitaso, ja sen tunnus on L Aeq. Keskiäänitaso ei ole pelkkä melun äänitason tavallinen keskiarvo. Määritelmään sisältyvä neliöön korotus merkitsee, että keskimääräistä suuremmat äänenpaineet saavat korostetun painoarvon lopputuloksessa. metriä mpy MW MWh (GWh) SAC-alue SPA-alue SVA Sähköasema YVA Metriä meren pinnan yläpuolella Megawatti, energian tehoyksikkö (1 MW = 1 000 kw) Megawattitunti (gigawattitunti), energian yksikkö (1 GWh = 1000 MWh) Luontodirektiivin perusteella Natura 2000-verkostoon valittu alue (Special Areas of Conservation) Lintudirektiivin perusteella Natura 2000-verkostoon valittu alue (Special Protection Area) Sosiaalisten vaikutusten arviointi Tarvitaan voimalaitosten kytkemiseksi verkkoon. Sähköasema voi olla joko pelkkä kytkinlaitos, joka yhdistää vain saman jännitetason johtoja, tai muuntoasema, jolla voidaan yhdistää kahden eri jännitetason johtoja. Muuntoasemalla on yksi tai useampi muuntaja, jolla jännite muunnetaan vaaditulle tasolle. Ympäristövaikutusten arviointi 7

TIIVISTELMÄ Hankekuvaus YVA-menettely Infinergies Finland Oy suunnittelee tuulipuiston rakentamista Haapajärven kaupunkiin Pajuperänkankaan alueelle. Hankealue sijaitsee noin 9 kilometriä Haapajärven keskustasta lounaaseen. Alue rajautuu lännessä Reisjärven ja Haapajärven kuntarajaan. Hankealueen pinta-ala on noin 850 ha. Tuulipuisto koostuu 16 tuulivoimalasta perustuksineen, voimaloita yhdistävistä maakaapeleista, tuulipuiston sähköasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan niin sanottua tuulipuiston maksimitilanteen toteutusvaihtoehtoa (VE1), joka koostuisi enintään 16 tuulivoimalasta. Tuulivoimaloiden napakorkeus olisi enintään 180 metriä ja roottorin läpimitta enintään 180 metriä mutta siten, että tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus olisi enintään 250 metriä. Tuulivoimaloiden nimellisteho olisi noin 3 6 MW. Sähkönsiirto toteutettaisiin alustavien suunnitelmien mukaan maakaapelilla hankealueen länsipuolella sijaitsevaan voimajohtolinjaan, jonne rakennettaisiin uusi sähköasema. Liityntäpiste voisi sijaita myös Haapajärven keskustan pohjoispuolella. Hankealueella ei ole voimassa olevia yleis- tai asemakaavoja. Tässä hankkeessa osayleiskaavan laadinta on käynnistetty samanaikaisesti YVA-menettelyn kanssa. Menettelyt pyritään toteuttamaan rinnakkain muun muassa järjestämällä mahdollisuuksien mukaan yhteiset yleisötilaisuudet. YVA-menettelyn yhteydessä laaditaan myös kaavoitusta varten tarvittavat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit. Tämä asiakirja on ympäristövaikutusten arviointimenettelyn arviointiohjelma, joka on selvitys hanke- ja tarkastelualueiden nykytilasta sekä suunnitelma siitä, mitä vaikutuksia arvioidaan ja millä tavoin arviointi tehdään. YVA-ohjelmassa esitetään muun muassa perustiedot hankkeesta ja tutkittavista vaihtoehdoista sekä suunnitelma tiedottamisesta YVA-menettelyn aikana ja arvio hankkeen ja YVA-menettelyn aikataulusta. Valmistunut arviointiohjelma jätetään yhteysviranomaiselle eli Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. YVA-menettelyn toisessa vaiheessa laaditaan YVA-ohjelman ja siitä annettujen mielipiteiden ja lausuntojen, sekä tehtyjen selvitysten perusteella YVA-selostus eli raportti hankkeen ympäristövaikutuksista. Arviointiselostuksessa esitetään muun muassa arvioitavat vaihtoehdot, ympäristön nykytila, hankevaihtoehtojen ympäristövaikutukset ja niiden merkittävyys sekä arvioitujen vaihtoehtojen vertailu. Lisäksi selostuksessa kuvataan mm. haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämiskeinot. YVA-menettely päättyy, kun yhteysviranomainen toimittaa lausuntonsa arviointiselostuksesta hankkeesta vastaavalle. 8

Arvioitavat vaihtoehdot YVA-menettelyn päävaihtoehtoina tarkastellaan ohjelmavaiheessa Vaihtoehto VE0 VE1 Kuvaus Hanketta ei toteuteta Tuulipuistoa ei rakenneta Hankealueelle sijoitetaan enintään 16 voimalaa Tuulivoimalat yksikköteholtaan 3 6 MW. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus olisi enintään 250 metriä (napakorkeus enintään 180 metriä ja roottorin läpimitta enintään 180 metriä, mutta siten, ettei 250 metrin kokonaiskorkeus ylity). Sähkönsiirto Tuulipuiston sähkönsiirto tapahtuisi voimajohtolinjaan hankealueen länsipuolella tai Haapajärven keskustan pohjoispuolella. Sähköaseman sijainnille on useita vaihtoehtoja. 9

Kuva 1-1. Tuulipuiston hankevaihtoehto VE1. Arvioitavat ympäristövaikutukset Tässä hankkeessa ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan suunnitellun tuulipuiston ja sen sähkönsiirron aiheuttamia välittömiä ja välillisiä, tilapäisiä ja pysyviä vaikutuksia ympäristöön. Arvioinnissa huomioidaan hankkeen rakentamisen ja käytön aikaiset sekä käytöstä poiston vaikutukset ympäristöön. YVA-lain mukaisesti arvioinnissa tarkastellaan hankkeen aiheuttamia ympäristövaikutuksia: yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan ja kulttuuriperintöön pinta- ja pohjavesiin, maaperään, ilmaan ja ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen näiden tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Tuulivoimahankkeissa yleisesti merkittäviksi tunnistettuja vaikutuksia ovat erityisesti vaikutukset maisemaan ja luontoon sekä melusta ja varjon vilkkumisesta aiheutuvat vaikutukset. Yleisesti merkittäviksi tunnistettujen vaikutusten lisäksi arvioinnissa painotetaan myös tässä hankkeessa merkittäviksi/oleellisiksi koettuja vaikutuksia, joita pyritään tunnistamaan YVA-menettelyn aikana selvitysten, lausuntojen, muistutusten ja si- 10

dosryhmätyöskentelyn (muun muassa ohjausryhmä, seurantaryhmä, yleisötilaisuudet ja pienryhmätyöskentely) kautta. Osallistumis- ja tiedottamissuunnitelma YVA-menettely on avoin prosessi, johon asukkailla ja muilla intressiryhmillä on mahdollisuus osallistua. Asukkaat ja muut asianomaiset voivat osallistua hankkeeseen esittämällä näkemyksensä yhteysviranomaisena toimivalle Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä myös hankkeesta vastaavalle tai konsultille. Ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta järjestetään yleisölle avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus, jossa esitellään arviointiohjelmaa. Tilaisuudessa yleisöllä on mahdollisuus esittää näkemyksiään ympäristövaikutusten arvioinnista. Toinen tiedotus- ja keskustelutilaisuus järjestetään ympäristövaikutusten arviointiselostuksen valmistuttua. YVA-menettelyä seuraamaan kootaan seurantaryhmä, jonka tarkoitus on edistää tiedonkulkua ja -vaihtoa hankkeesta vastaavien, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. Seurantaryhmän edustajat seuraavat ympäristövaikutusten arvioinnin kulkua sekä esittävät mielipiteitään ympäristövaikutusten arvioinnin laadinnasta. Aikataulu Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely on aloitettu syksyllä 2016 YVAohjelman laatimisella. YVA-menettely käynnistyy virallisesti, kun YVA-ohjelma jätetään yhteysviranomaiselle marraskuussa 2016. Ympäristövaikutusten arviointiselvitykset tehdään talven 2017 aikana. YVA-selostus on tarkoitus jättää yhteysviranomaiselle toukokuussa 2017, jolloin hankkeen YVA-menettely päättyisi yhteysviranomaisen lausuntoon elo-syyskuussa 2017. 11

1 JOHDANTO Infinergies Finland Oy (myöhemmin hankevastaava) suunnittelee tuulipuiston rakentamista Haapajärven kaupunkiin Pajuperänkankaan alueelle (Kuva 1-1). Tuulipuisto käsittäisi tämänhetkisten suunnitelmien mukaan enintään 16 tuulivoimalaa ja olisi kokonaisteholtaan enintään 96 MW. Hankealueen pinta-ala on noin 850 ha ja se sijaitsee noin 9 kilometriä Haapajärven keskustasta lounaaseen. Alue rajautuu lännessä Reisjärven ja Haapajärven kuntarajaan. Tuulipuisto sijoittuu yksityisten maanomistajien ja valtion maille. Tuulipuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, tuulipuiston sähköasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan niin sanottua tuulipuiston maksimitilanteen toteutusvaihtoehtoa (VE1), joka koostuisi enintään 16 tuulivoimalasta. Tuulivoimaloiden napakorkeus olisi enintään 180 metriä ja roottorin läpimitta enintään 180 metriä, mutta siten, että tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus olisi enintään 250 metriä. Tuulivoimaloiden nimellisteho olisi noin 3 6 MW. Sähkönsiirto toteutettaisiin alustavien suunnitelmien mukaan maakaapelilla voimajohtolinjaan joko hankealueen länsipuolella tai Haapajärven keskustan pohjoispuolella. Sähköverkon liityntäpisteeksi on kolme vaihtoehtoa: (1) rakennetaan uusi sähköasema hankealueen läheisyyteen, Äijinnevan metsätien alkupäähän, (2) liitytään Elenian Koivuhaan sähköasemalle tai (3) liitytään Sauviinmäen tuulipuiston laajennusta varten rakennettavalle sähköasemalle Venlankadun läheisyyteen. Kuva 1-1. Hankealueen sijainti 12

2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY 2.1 Arviointimenettelyn sisältö ja tavoitteet Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan lain (468/1994) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tavoitteena on myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA-menettelyllä pyritään ehkäisemään tai lieventämään haitallisten ympäristövaikutusten syntymistä sekä sovittamaan yhteen eri näkökulmia ja tavoitteita. Laki edellyttää, että hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä lain mukaisessa arviointimenettelyssä ennen kuin ryhdytään ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen arvioinnin päättymistä. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely, joten arvioinnin aikana ei tehdä päätöstä tuulivoimahankkeen toteuttamisesta. YVA-menettelyyn sisältyvät ohjelma- ja selostusvaihe (Kuva 2-1). Ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma) on suunnitelma ympäristövaikutusten arviointimenettelyn järjestämisestä ja siinä tarvittavista selvityksistä. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (YVA-selostus) esitetään hankkeen ominaisuudet, tekniset ratkaisut ja arviointimenettelyn tuloksena muodostettu yhtenäinen arvio hankkeen ympäristövaikutuksista. Kuva 2-1.YVA-menettelyn vaiheet. 13

2.1.1 2.1.2 Arviointiohjelma Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ensimmäisessä vaiheessa laaditaan YVAohjelma, jossa esitetään hankealueen ja voimajohdon reittivaihtoehtojen nykytila sekä suunnitelma siitä, mitä vaikutuksia YVA-selostusvaiheessa selvitetään ja miten selvitykset tehdään. Ohjelmassa esitetään lisäksi muun muassa hankkeen perustiedot ja tutkittavat vaihtoehdot, sekä suunnitelma tiedottamisesta YVA-menettelyn aikana ja arvio hankkeen aikataulusta. YVA-menettely käynnistyy virallisesti, kun YVA-ohjelma jätetään yhteysviranomaiselle, joka tässä hankkeessa on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Yhteysviranomainen kuuluttaa arviointiohjelman asettamisesta nähtäville alueen kuntiin ja kaupunkeihin kahden kuukauden ajaksi. Nähtävilläoloaikana kansalaiset voivat esittää YVA-ohjelmasta mielipiteitään yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen myös pyytää lausuntoja ohjelmasta viranomaisilta. Yhteysviranomainen kokoaa ohjelmasta annetut mielipiteet ja lausunnot ja antaa niiden perusteella oman lausuntonsa hankevastaavalle. Arviointiselostus Varsinainen ympäristövaikutusten arviointityö tehdään arviointiohjelman, tehtyjen selvitysten ja YVA-ohjelmasta saadun yhteysviranomaisen lausunnon sekä muiden lausuntojen ja mielipiteiden perusteella. Arviointityön tulokset esitetään ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. YVA-selostuksessa esitetään muun muassa: - arvioitavat vaihtoehdot - hankkeen kuvaus ja tekniset tiedot - ympäristön nykytilan kuvaus - toteutusvaihtoehtojen ja nollavaihtoehdon ympäristövaikutukset ja niiden merkittävyys - arvioitujen vaihtoehtojen vertailu - haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämiskeinot - ehdotus ympäristövaikutusten seurantaohjelmaksi - kuvaus vuorovaikutuksen ja osallistumisen järjestämisestä YVA-menettelyn aikana - selvitys hankkeen suhteesta oleellisiin suunnitelmiin ja ohjelmiin - kuvaus yhteysviranomaisen lausunnon huomioimisesta arviointiselostuksen laadinnassa. Yhteysviranomainen kuuluttaa arviointiselostuksesta samalla tavoin kuin arviointiohjelmasta. Arviointiselostus on nähtävillä 30 60 päivän ajan, jolloin viranomaisilta pyydetään lausunnot ja asukkailla sekä muilla intressiryhmillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen kokoaa selostuksesta annetut lausunnot ja mielipiteet ja antaa niiden perusteella oman lausuntonsa viimeistään kahden kuukauden kuluttua nähtävilläolon päättymisestä. Yhteysviranomaisen antama lausunto päättää YVA-menettelyn. Lupaviranomaiset käyttävät arviointiselostusta ja yhteysviranomaisen siitä antamaa lausuntoa oman päätöksentekonsa perusaineistona. 14

2.2 YVA-menettelyn osapuolet Arviointimenettelyn toteuttamisesta vastaa hankevastaava, joka tässä hankkeessa on Infinergies Finland Oy. YVA-ohjelman ja -selostuksen laatii joko hankevastaava tai hankevastaavan toimeksiannosta YVA-konsultti, joka tässä hankkeessa on Pöyry Finland Oy. Yhteysviranomaisella on keskeinen lakisääteinen rooli YVA-menettelyssä. Yhteysviranomainen muun muassa ohjaa YVA-menettelyä määrittelemällä YVAselostuksessa tarkasteltavat asiat. Tärkeässä osassa YVA-menettelyssä ovat myös kansalaiset ja muut viranomaiset, jotka vaikuttavat YVA-menettelyn kulkuun muun muassa antamalla lausuntoja ja mielipiteitä. Tämän hankkeen YVA-menettelyyn osallistuvia tahoja on havainnollistettu kuvassa (Kuva 2-2). Elinkeinojen edustajat Haapajärven kaupunki, Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus (yhteysviranomainen) Tiedotusvälineet Pohjois- Pohjanmaan liitto Infinergies Finland Oy (hankevastaava) Kansalais-, ympäristö- ja muut järjestöt Pöyry Finland Oy (YVA-konsultti) WSP Finland Oy (kaavoituskonsultti) YVAmenettely Kaavoituksen ohjausryhmä, YVAseurantaryhmä Kuva 2-2. YVA-menettelyyn osallistuvat tahot. 2.3 YVA-menettelyn alustava aikataulu Pajuperänkankaan tuulivoimahankkeen YVA-menettely on tarkoitus saattaa päätökseen kesällä 2017. Kuvassa (Kuva 2-3) on esitetty YVA-menettelyn alustava aikataulu. Samanaikaisesti YVA-menettelyn kanssa on käynnistetty myös osayleiskaavan laadinta suunnitellulle tuulipuistoalueelle (kappale 2.4). 15

Kuva 2-3. YVA-menettelyn tavoitteellinen aikataulu. 2.4 YVA-menettelyn sovittaminen kaavoituksen kanssa Pajuperänkankaan tuulivoimahankkeen toteuttaminen edellyttää osayleiskaavan laatimista. YVA-lain 5 :n mukaan yhteysviranomaisen, kaavaa laativan kaupungin ja hankevastaavan on oltava riittävässä yhteistyössä hankkeen arviointimenettelyn ja kaavoituksen yhteensovittamiseksi. Tässä hankkeessa osayleiskaavan laadinta on käynnistetty samanaikaisesti YVA-menettelyn kanssa. Menettelyt pyritään toteuttamaan rinnakkain (Kuva 2-4) muun muassa järjestämällä mahdollisuuksien mukaan yhteiset yleisötilaisuudet. YVA-menettelyn yhteydessä laaditaan myös kaavoitusta varten tarvittavat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit. Kuva 2-4. YVA-menettelyn ja kaavoituksen yhteensovittaminen 2.5 Tiedottaminen ja osallistuminen YVA-menettely on avoin prosessi, johon asukkailla ja muilla intressiryhmillä on mahdollisuus osallistua. Asukkaat ja muut hankkeesta kiinnostuneet voivat osallistua menettelyyn esittämällä näkemyksensä yhteysviranomaisena toimivalle Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä myös hankkeesta vastaavalle (Infinergies Finland Oy) tai YVA- 16

ja kaavoituskonsultille (Pöyry ja WSP). Saadut mielipiteet ja näkemykset pyritään huomioimaan ja hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan hankkeen suunnittelussa prosessin edetessä. 2.5.1 Seurantaryhmä YVA-menettelyä ja kaavoitusta seuraamaan ja ohjaamaan on koottu eri tahoista koostuva seurantaryhmä. Seurantaryhmän kokoonkutsujana toimii Pöyry. Seurantaryhmän tarkoituksena on muun muassa saada tietoa ja näkemyksiä eri osapuolilta sekä varmistaa, että työn aikana käytettävät tiedot ovat ajantasaisia ja mahdollisimman kattavia. Seurantaryhmään on kutsuttu seuraavien tahojen edustajat: Haapajärven kaupunki Reisjärven kunta Ympäristöpalvelut Selänne Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Haapajärven yrittäjät ry Pohjois-Pohjanmaan museo Museovirasto Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri Pohjois-Suomenselän luonnonsuojelupiiri Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys Haapajärven-Reisjärven Riistanhoitoyhdistys Ylipään Metsästysseura Haapajärven pohjoinen metsästysseura Kuonan metsästysseura Oksavan metsästysseura Kalajanjoen Maaseutuseura ry Iso-Kalajan Nuorisoseura ry / Iso-Kalajan Kyläyhdistys Kalajanjoen Metsästysseura ry Reisjärven eräveljet Karjalahdenrannan kyläyhdistys Kumisevan kyläyhdistys Haaga-Pukkilahden kyläyhdistys Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kala Riistakeskus Oulu Äijinnevan Metsätien tiekunta Kainuun metsätien tiekunta Kivinotkon metsätien tiekunta Haapajärven ampumaseura Fingrid Oyj Digita Networks Oy Elenia Oy Jokilaaksojen pelastuslaitos Viestintävirasto Metsähallitus Metsäkeskus Seurantaryhmän kokoonpanoa voidaan täydentää tarpeen mukaan. Seurantaryhmän edustajat seuraavat ympäristövaikutusten arvioinnin ja kaavoituksen kulkua sekä esittävät mielipiteitään ympäristövaikutusten arviointiohjelman, kaavoituksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman, arviointiselostuksen, kaavaluonnoksen ja niitä tukevien selvitysten laadinnasta. Seurantaryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 1.11.2016. Kokouksessa esiteltiin hanketta, ympäristövaikutusten arviointia ja kaavoitusta. Kokouksessa esitettiin täydennyksiä YVA-ohjelmaan ja keskusteltiin muun muassa maankäytöstä, havainnekuvista, melusta ja välkkeestä. Seurantaryhmällä oli mahdollisuus esittää kommentteja laaditusta YVA-ohjelman luonnoksesta. Toisen kerran seurantaryhmä kokoontuu keväällä 2017 käsittelemään laadittuja selvityksiä ja YVA-selostuksen luonnosta. 2.5.2 Yleisötilaisuudet ja muu tiedottaminen Ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta järjestetään yleisölle avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus YVA-ohjelman nähtävilläoloaikana. Yhteysviranomaisen koolle kutsumassa tilaisuudessa esitellään hanketta ja arviointiohjelmaa sekä osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Yleisöllä on mahdollisuus esittää näkemyksiään ympäristövaikutusten arvioinnista ja hankkeesta. 17

Toinen tiedotus- ja keskustelutilaisuus järjestetään ympäristövaikutusten arviointiselostuksen valmistuttua. Tilaisuudessa esitellään ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia ja kaavaluonnosta. Yleisöllä on mahdollisuus esittää näkemyksiään tehdystä ympäristövaikutusten arviointityöstä ja sen riittävyydestä sekä kaavaluonnoksesta. Hankkeesta ja sen ympäristövaikutusten arvioinnista tiedotetaan yhteysviranomaisen ylläpitämällä YVA-hankkeiden internet-sivulla. 2.5.3 Asukaskysely YVA-menettelyn yhteydessä, osana sosiaalisten vaikutusten arviointia, toteutetaan asukaskysely, jonka tarkoituksena on selvittää Pajuperänkankaan -tuulipuistohankkeen lähialueen (esimerkiksi noin 5 10 kilometrin etäisyys hankealueista) asukkaiden ja loma-asukkaiden suhtautumista hankkeeseen. Asukaskysely toteutetaan postikyselynä lähialueen vakinaisille talouksille ja vapaa-ajan asukkaille. Asukaskyselyn avulla hankevastaava saa tietoa eri asukasryhmien yleisestä suhtautumisesta ja mahdollisista huolenaiheista hankkeeseen liittyen. Asukaskyselyn yhteydessä asukkaille jaetaan lisäksi tietoa hankkeesta ja sen mahdollisista vaikutuksista heidän elinympäristöönsä. 3 HANKKEEN KUVAUS JA ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT 3.1 Hankkeesta vastaava Pajuperänkankaan tuulivoimahankkeen suunnittelusta ja ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) vastaa Infinergies Finland Oy. Yritys on perustettu v. 2010 ja sen kotipaikka on Kempele. Infinergies Finland Oy suunnittelee tuulivoimahankkeita erityisesti Pohjois-Pohjanmaalle. Haapajärven Sauviinmäellä on toiminnassa kahden voimalan tuulipuisto, joka on Infinergies Finlandin hankekehitystyön tulosta. 3.2 Hankkeen tausta ja tavoitteet valtakunnallisesti Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan valmistelua ja toimeenpanoa ohjaavat Euroopan unionissa sovitut ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet ja toimenpiteet. EU:n tavoitteena on, että uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta on 20 % vuonna 2020. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2013) Tavoitteet on säädetty direktiivissä uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (2009/28/EY). Suomen kansallinen kokonaistavoite vuodelle 2020 on 38 % energian loppukulutuksesta, mikä merkitsee uusiutuvan energian käytön lisäämistä 9,5 prosenttiyksiköllä vuoteen 2005 nähden. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi maaliskuussa 2013 päivitetyn kansallisen energia- ja ilmastostrategian (Työ- ja elinkeinoministeriö 2013), jonka tavoitteena on varmistaa vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen, sekä valmistella tietä kohti pitkän aikavälin tavoitteita. Strategiassa on esitetty tavoitteeksi, että vuonna 2025 tuulivoimalla tuotetaan sähköä noin yhdeksän terawattituntia. Aiemmin asetettu tavoite vuodelle 2020 on kuusi terawattituntia. Päivityksessä esitetään keinot, joilla voidaan turvata samanaikaisesti uusiutuvan energian osuuden lisääminen, energiansäästö, energiatehokkuuden parantaminen, energian saatavuus, energiaomavaraisuuden kohentaminen sekä päästöjen vähentäminen. Tuulivoima nähdään tärkeänä uusiutuvan energian tuotantomuotona, joka vähentää Suomen riippuvuutta tuontipolttoaineista kuten hiilestä ja öljystä, lisää energiaomavaraisuutta ja parantaa kauppatasetta. Kuvassa (Kuva 3-1) on esitetty Suomeen asennetun tuulivoimakapasiteetin ja tuotannon kehitys vuosina 1997 2015. Suomen tuulivoimakapasiteetti oli vuoden 2015 lo- 18

pussa 1005 MW ja tuulivoimaloiden määrä oli 387. Tuulivoimalla tuotettiin vuonna 2015 sähköä noin 2,3 TWh, mikä vastaa noin 2,8 prosenttia Suomen vuotuisesta sähkönkulutuksesta. (VTT 2016a). Kuva 3-1. Suomen tuulivoimatuotannon kehitys. Vuosituotanto (GWh), asennettu kapasiteetti vuoden lopussa (MW, pylväät) sekä tuotantoindeksi (100% vastaa keskimääräistä tuulisuutta). VTT 2016a. 3.3 Hankkeen alueellinen merkitys Pohjois-Pohjanmaan ilmastostrategia on valmistunut vuonna 2011. Strategiassa on tuotu Euroopan unionin yleiset ja Suomea koskevat ilmastostrategiat maakunnan tasolle. Pohjois-Pohjanmaan ilmastostrategiassa on vuodelle 2020 asetettu tavoitteeksi mm. tuulivoimatuotannon kasvattaminen 1 TWh:iin. Pohjois-Pohjanmaan liitto on päivittänyt energiastrategiaansa vuoden 2012 lopulla. Päivitys on laadittu Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavan taustaselvitykseksi. Energiastrategian tavoitevuosi on 2020, josta on laadittu suuntaviivat pidemmälle aikavälille aina vuoteen 2050 saakka. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelma 2014 2017 on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.6.2014. Ohjelmassa tuulivoimatuotannon hallittu kehittäminen on tunnistettu yhdeksi maakunnan kärkiteemoista. Sähkönkulutus Haapajärvellä oli vuonna 2015 noin 70 GWh, josta asumisen ja maatalouden osuus oli noin 43 %. Palveluiden ja rakentamisen osuus oli noin 30 % ja teollisuuden noin 26 % (Energiateollisuus ry 2016). Hankkeen tavoitteena on tuottaa tuulivoimalla tuotettua sähköä valtakunnalliseen sähköverkkoon. Suunniteltujen tuulivoimaloiden kokonaisteho olisi enimmillään 96 MW ja arvioitu vuotuinen sähkön tuotanto olisi tällöin n. 200 GWh luokkaa. Hankkeen toteutumisella on positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia. Tuulipuisto lisää työllisyyden kasvun ja yritystoiminnan lisääntymisen kautta kuntien kunnallis-, kiinteistö- ja yhteisöverotuloja. Tuulivoimahankkeella tulee toteutuessaan olemaan positiivisia 19

3.4 Tuulisuus vaikutuksia myös alueella toimiviin rakennus- ja suunnittelualan yrityksiin. Lisääntyneellä taloudellisella aktiivisuudella on positiivisia välillisiä vaikutuksia myös alueen muihin toimialoihin, kuten palvelualaan. Suomen tuuliatlas kuvaa tuuliolosuhteita Suomessa ja sen tarkoituksena on toimia apuvälineenä arvioitaessa mahdollisuuksia tuottaa tuulen avulla sähköä sekä suunnata tuulivoimarakentamista tuuliolosuhteiltaan hyville alueille. Tuulen nopeus kasvaa korkeuden kasvaessa. Nopeuden kasvu riippuu muun muassa maaston korkeuseroista ja rosoisuudesta (maaston muodot, sekä pintakasvillisuus ja -piirteet), sekä ilman lämpötilamuutoksesta. Tämän vuoksi on perusteltua rakentaa mahdollisimman korkeita tuulivoimaloita. (Tuuliatlas 2016) Vallitseva tuulensuunta Pajuperänkankaalla on lounaasta (Kuva 3-2). Tuulennopeus hankealueella on 100 metrin korkeudella noin 6,2 m/s ja 200 metrin korkeudella noin 7,7 m/s (Tuuliatlas 2016). Kuva 3-2. Tuulensuunta Pajuperänkankaan alueella 200 metrin korkeudella. 20

3.5 Arvioitavat vaihtoehdot YVA-asetuksen mukaan ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa tulee esitellä hankkeen vaihtoehdot, joista yhtenä vaihtoehtona on hankkeen toteuttamatta jättäminen. Pajuperänkankaan tuulipuistohankkeen laajuuden määrittelemisessä on pyritty muodostamaan vaihtoehto, joka lähtökohtaisesti aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa lähialueen asukkaille ja ympäristölle, mutta on kuitenkin tuotannollisesti ja taloudellisesti kannattava. Tuulivoimaloiden sijoittelun esisuunnittelussa on huomioitu alueen vakituinen ja lomaasutus, tiedossa olevat luontoarvot sekä maankäyttömuodot. Tuulivoimalat on sijoitettu siten, että lähimpiin asuin- ja lomarakennuksiin on riittävä suojaetäisyys. Hankkeen sähkönsiirto on suunniteltu toteutettavaksi maakaapeleilla, uusia ilmajohtoja ei rakenneta. Maakaapeli sijoitetaan hankealueella huoltoteiden yhteyteen ja hankealueen ulkopuolella yleisten teiden yhteyteen. Voimaloiden sijoittelu ja huoltoteiden linjaukset tarkentuvat jatkosuunnittelussa YVAmenettelyä ja kaavoitusta varten laadittavien selvitysten perusteella sekä hankkeesta saadun palautteen perusteella. Lähtökohtaisesti tässä YVA:ssa tarkastellaan seuraavia vaihtoehtoja (Taulukko 3-1): Taulukko 3-1. YVA-menettelyssä tarkasteltavat vaihtoehdot. Vaihtoehto VE0 VE1 Kuvaus Hanketta ei toteuteta Tuulipuistoa ei rakenneta Hankealueelle sijoitetaan enintään 16 voimalaa Tuulivoimalat yksikköteholtaan 3-6 MW. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus olisi enintään 250 metriä (napakorkeus enintään 180 metriä ja roottorin läpimitta enintään 180 metriä mutta siten, ettei kokonaiskorkeus ylity). Sähkönsiirto Tuulipuiston sähkönsiirto tapahtuu voimajohtolinjaan joko hankealueen länsipuolella tai Haapajärven keskustan pohjoispuolella. Sähköaseman paikalle on kolme vaihtoehtoa. 21

Kuva 3-3. Tuulipuiston hankevaihtoehto VE1, tuulivoimalat, alustavat tielinjaukset ja maakaapelireitti. 22

Kuva 3-4. Tuulipuiston hankevaihtoehto VE1 ilmakuvalla. 23

Kuva 3-5. Tuulipuiston sähkönsiirtoreitti ja vaihtoehtoisten sähköasemien sijainnit. 3.6 Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin Hankealueen lähin tuulivoimahanke on noin 16 km koilliseen sijaitseva ABO Wind Oy:n ja Infinergies Finland Oy:n Sauviinmäen 9 tuulivoimalan tuulivoimahanke. Sauviinmäen hankealueelle on pystytetty kesällä 2015 kaksi voimalaa ja seitsemälle voimalalle on lainvoimaiset rakennusluvat. Hankealueelta noin 24 km koilliseen sijaitsee ABO Wind Oy:n ja Infinergies Finland Oy:n Ristiniityn kahdeksan voimalan hanke ja noin 23 km koilliseen ABO Wind Oy:n ja Infinergies Finland Oy:n Välikankaan tuulivoimahanke. Molempiin hankkeisiin on toteutettu YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely. Hankkeiden osayleiskaavoitus on valmistunut ja luvitus on meneillään. 24

4 TUULIPUISTON TEKNINEN KUVAUS 4.1 Tuulivoimalat Suunniteltu tuulivoimahanke koostuu tuulivoimaloista, voimaloiden välisestä maanalaisesta 20 kv:n keskijännitekaapeliverkostosta. Tuulipuiston alueelle rakennetaan lisäksi huoltotieverkosto, joka mahdollistaa pääsyn voimalapaikoille. Sähkönsiirtoa varten rakennetaan sähköasema sekä hankealueen Fingrid Oyj:n sähköverkkoon yhdistävä maakaapelilinja. Tuulivoimalat muodostuvat perustuksesta, tornista, konehuoneesta ja roottorista (Kuva 4-1). Suunniteltujen tuulivoimaloiden yksikköteho on enintään 6 MW, napakorkeus (kohta, jossa roottori liittyy torniin) on enintään 180 metriä ja roottorin läpimitta enintään 180 metriä, mutta siten, ettei 250 metrin kokonaiskorkeus ylity. Yksikköteho Napakorkeus Roottorin läpimitta Kokonaiskorkeus kuitenkin 3 6 MW enintään 180 metriä enintään 180 metriä enintään 250 metriä Kuva 4-1. Periaatekuva tuulivoimalasta ja tiedot hankkeeseen suunniteltujen tuulivoimaloiden koosta. 25

Tuulivoimaloiden tornit valmistetaan joko kokonaan teräsrakenteisina, betonin ja teräksen yhdistelmänä (hybriditornit) tai kokonaan betonista. Lisäksi on mahdollista käyttää teräsristikkorakenteista tornia. Tyypillisesti yli 100 metriä korkeat tornit ovat teräsbetonitorneja. Tässä hankkeessa käytettävä tornityyppi tullaan päättämään hankkeen suunnitelmien tarkentuessa. Kemikaalit Tuulipuiston toimintaan liittyvät merkittävimmät kemikaalit ovat voimaloissa olevat öljyt ja jäähdytysnesteet. Tuulivoimaloissa on kemikaaleja noin 2 3 tonnia/voimala, eli yhteensä koko tuulipuistossa noin 32 48 tonnia. Tuulivoimaloissa on keruualtaat, joilla estetään kemikaalien pääsy ympäristöön mahdollisen, mutta epätodennäköisen vuodon sattuessa. Lentoestevalot Voimalat varustetaan lentoestevaloilla, joita koskevat tarkemmat vaatimukset määrittelee Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi lentoesteluvassa (kappale 5.1.5). Trafi on marraskuussa 2013 julkaissut ohjeen tuulivoimaloiden lentoestevalaistusta koskien. Ohjeen vaatimukset lentoestevaloista tuulivoimaloissa, joiden lavan korkein kohta on yli 150 metrin korkeudessa, on esitetty taulukossa (Taulukko 4-1). Ohjeessa huomioidaan puistomaiset, useista tuulivoimaloista muodostuvat tuulivoimahankkeet siten, että alueen keskiosassa sijaitsevien voimaloiden valaistus voi olla reuna-alueen voimaloiden valaistusta pienitehoisempi. (Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi 2013). Tällä lievennetään lentoestevalaistuksen vaikutuksia lähiympäristöön. Taulukko 4-1. Tuulivoimalan lentoestevalot, kun tuulivoimalan lavan korkein kohta on yli 150 metrin korkeudessa. (Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi 2013). Päivällä - B-tyypin suuritehoinen vilkkuva valkoinen valo, konehuoneen päällä Hämärällä - B-tyypin suuritehoinen vilkkuva valkoinen valo, konehuoneen päällä Yöllä - B-tyypin suuritehoinen vilkkuva valkoinen, tai - keskitehoinen B-tyypin vilkkuva punainen, tai - keskitehoinen C-tyypin kiinteä punainen valo, konehuoneen päälle - Mikäli voimalan tornin korkeus on 105 metriä tai enemmän maanpinnasta, tulee maston välikorkeuksiin sijoittaa A-tyypin pienitehoiset lentoestevalot tasaisin, enintään 52 metrin, välein. Alimman valotason tulee jäädä ympäröivän puuston yläpuolelle. 26

4.2 Sähkönsiirto Pajuperänkankaan tuulivoimahankkeen sisäinen sähkönsiirto tuulivoimaloiden välillä toteutetaan keskijännitemaakaapeleilla. Maakaapelit sijoitetaan pääsääntöisesti alueelle rakennettavien ja alueella jo olemassa olevien teiden varsille kaivettaviin kaapeliojiin. Tuulipuiston sähkönsiirto sähköasemalle toteutetaan maakaapeleilla, ilmajohtoja ei rakenneta. Uusi sähköasema (Kuva 4-2) rakennetaan hankealueen länsipuolella sijaitsevan Fingridin voimajohtokäytävän läheisyyteen. Vaihtoehtoisesti sähköverkon liitäntäpiste sijoittuu Haapajärven taajaman pohjoispuolelle nykyiselle Elenian Koivuhaan sähköasemalle tai Sauviinmäen tuulipuiston laajennusta varten rakennettavalle sähköasemalle. Kuva 4-2. Esimerkki tuulivoimahankkeen 20/110 kv sähköasemasta. (Kuva: Pöyry) 27

4.3 Hankealueen sisäinen tieverkosto Hankealueen sisäinen tieverkosto (Kuva 4-3) tullaan toteuttamaan siten, että olemassa olevia teitä pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon. Tällä tavalla vältetään turhien tieosuuksien rakentaminen ja minimoidaan rakennettavan tieverkoston haitalliset vaikutukset hankealueella ja sen lähiympäristössä. Alueen olemassa olevaa tiestöä kunnostetaan niiltä osin kuin tuulivoimaloiden osien ja rakentamisessa tarvittavan pystytyskaluston erikoiskuljetukset parannuksia vaativat. Erikoiskuljetuksiin tarvittavan tien ajoradan minimileveys on noin 5 6 metriä. Käännösten kohdilta tiet ovat leveämpiä. Hankealueen alustava tiesuunnitelma rakennettavista ja kunnostettavista teistä tullaan esittämään ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Kuva 4-3. Esimerkki tuulipuiston rakennus- ja huoltotiestä. (Kuva: Pöyry) 28

4.4 Tuulivoimaloiden, teiden ja sähkönsiirtoreittien sijoittelun periaatteet Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi tehdään suurimmalle mahdolliselle alueelle sijoitettavalle tuulivoimaloiden lukumäärälle. Suunnittelualue ja sijoitettavien tuulivoimaloiden määrä ovat tarkentuneet hankkeen esisuunnitteluvaiheiden aikana tehtyjen selvitysten perusteella. Sähkönsiirron reittivaihtoehtojen alustavat linjaukset ja liityntään käytettävän sähköaseman valinta perustuvat esisuunnittelun aikana tehtyihin selvityksiin. YVA-menettelyssä tarkasteltavaa tuulivoimaloiden sijoitussuunnitelmaa sekä siihen liittyvää tieverkostoa ja sähkönsiirtoreittejä suunniteltaessa on huomioitu muun muassa seuraavat seikat: - tärkeimmät ympäristön aiheuttamat rajoitteet liittyen hankealueeseen ja sen lähialueisiin (muun muassa hankealueen ja sen lähiympäristön nykytila, kuten asutus ja luontokohteet) - alustava tuulianalyysi - voimaloiden minimietäisyydet toisistaan tuotantohävikin minimoimiseksi - maaperän rakennettavuus ja rinteiden jyrkkyys - mahdollisimman pieni tarve rakentaa uutta tiestöä alueelle - luonnonsuojelualueiden sekä asutuksen välttäminen voimajohtoreittisuunnittelussa 4.5 Tuulipuiston rakentaminen 4.5.1 4.5.2 4.5.3 Olemassa olevien teiden perusparantaminen ja uusien tieyhteyksien rakentaminen Teiden rakentaminen aloitetaan poistamalla tarvittava määrä puustoa voimalapaikoille johtavien tieyhteyksien kohdalta. Hankealueen tieverkosto rakennetaan ja kunnostetaan raivauksien jälkeen. Alueen olemassa olevaa tiestöä kunnostetaan niiltä osin kuin voimaloiden osien ja rakentamisessa tarvittavan pystytyskaluston erikoiskuljetukset vaativat. Lopuksi rakennetaan tarvittava uusi tiestö, jolla tuulivoimalat yhdistetään olemassa oleviin ja kunnostettuihin teihin. Kokoonpano- ja pystytysalueiden valmistelu Rakennustöitä varten poistetaan kunkin tuulivoimalan rakennuspaikalta puustoa noin 0,5 hehtaarin alueelta. Voimaloiden rakennuspaikan viereen tasoitetaan ja vahvistetaan niin sanottu asennusalue pystytyskalustoa varten. Asennusalueen koko on noin 30 x 50 metriä ja sen pinta on joko luonnonsoraa tai kivimurskaa. Roottorin kokoamista varten puustoa on lisäksi raivattava ainakin niiltä kohdilta, joille roottorin lavat sijoittuvat roottorin kokoamisvaiheessa. Tämän raivauspinta-alan tarve on noin 20 x 100 metriä, mutta se riippuu roottorin koosta ja kokoamistekniikasta. Voimalapaikalla on pystytyksen ajan myös väliaikainen alue nostureiden ja voimalaosien kokoamista varten. Perustukset Hankkeen suunnittelun edetessä tuulivoimaloiden sijoituspaikoilla tehdään alustavia maaperätutkimuksia kairaamalla tai maatutkaamalla. Näiden tutkimusten perusteella valitaan tuulivoimaloiden perustustapa. Ennen varsinaisten rakennustöiden aloittamista tehdään vielä tarkentavia maaperätutkimuksia, joiden perusteella tehdään perustusten lopullinen mitoitus ja yksityiskohtainen suunnittelu. Perustamistapoja on useita ja niiden 29

valintaan vaikuttavat alueen maaperä ja sen pohjaolosuhteet. Voimaloiden perustamistavan valinta riippuu myös valittavasta tornivaihtoehdosta. Seuraavassa on esitelty lyhyesti tyypillisesti käytettävät perustustekniikat. Maanvaraan perustettaessa raudoitettu betonilaatta upotetaan kaivamalla tiettyyn syvyyteen pohjaolosuhteista riippuen. Laatan paksuus on reunoilta noin 1 2 metriä ja keskikohdasta noin 2 3 metriä. Tarvittava perustuslaatan koko ja halkaisija riippuvat suuresti voimalasta ja pohjaolosuhteista. Nykyään käytettävillä voimalavaihtoehdoilla halkaisija on tyypillisesti noin 15 25 metriä. Perustus peitellään valmistumisen jälkeen maamassoilla tai kiviaineksella, jolloin siitä jää näkyviin pieni osa. Maanvarainen perustus edellyttää maaperältä riittävää kantavuutta. Kallioon ankkuroitua perustusta käytetään olosuhteissa, joissa tuulivoimalat sijoittuvat ehjille kallioalueille ja kallion pinta on joko näkyvissä tai lähellä maanpinnan tasoa. Tällöin kallioon louhitaan varaus perustukselle ja porataan reiät kallioankkureita varten. Ankkurit asennetaan kallioon porattuihin reikiin. Yläpäästä ankkurit yhdistetään tuulivoimalan teräsbetoniperustukseen, joka valetaan kallioon louhittuun varaukseen. Tarvittava kallioankkureiden määrä ja pituus riippuvat kallion laadusta ja tuulivoimalan aiheuttamasta kuormituksesta. Kallioankkurointia käytettäessä teräsbetoniperustuksen koko on yleensä muita teräsbetoniperustamistapoja pienempi. Teräsbetoniperustusta paalujen varassa käytetään tapauksissa, joissa maan kantokyky ei ole riittävä, ja jossa kantamattomat kerrokset ulottuvat niin syvälle, ettei massanvaihto ole enää kustannustehokas vaihtoehto. Paalutetussa perustuksessa orgaaniset pintamaat kaivetaan pois ja perustusalueelle ajetaan ohut rakenteellinen mursketäyttö, jonka päältä tehdään paalutus. Eri paalutyypeillä on eri asennusmenetelmät, mutta yleisesti lähes kaikki vaihtoehdot vaativat järeää kalustoa asennukseen. Paalutuksen jälkeen paalujen päät valmistellaan ja teräsbetoniperustus valetaan paalujen varaan. 4.5.4 4.5.5 Hankealueen sisäisen kaapeliverkoston ja voimajohtoliitynnän rakentaminen Ennen tuulivoimaloiden pystyttämistä rakennetaan ja asennetaan hankealueen sisäiset kaapeloinnit sekä rakennetaan yhteys sähköverkkoliitynnälle. Hankealue tullaan yhdistämään sähköverkkoon maakaapelilla. Tuulipuiston vaatimat maakaapelit pyritään sijoittamaan hankealueen sisällä kuljetusteiden yhteyteen kaivettaviin kaapeliojiin. Tuulivoimaloiden asennus ja käyttöönotto Voimalaosien tuominen hankealueelle vaatii ison määrän kuljetuksia, joista osa on erikoiskuljetuksia (mm. lavat). Kuljetukset jaksotetaan voimaloiden pystytysaikataulujen mukaan. Tuulivoimaloiden pystytys alkaa, kun perustukset, tarvittavat tuulipuiston tieyhteydet ja asennusalue ovat valmiina ja voimaloiden eri komponentit on toimitettu paikalle. Tuulivoimalat pystytetään nostureiden avulla. Ensimmäisenä nostetaan torni lohko kerrallaan, tämän jälkeen konehuone ja viimeiseksi roottori. Yhden voimalan asentamiseen valmiille perustukselle kuluu tyypillisesti 2 3 päivää. Nosturin siirtäminen pystytyspaikalta toiselle voi viedä yhden työpäivän. Vaikeat sääolosuhteet, kuten esimerkiksi kova tuuli tai sumu, voivat keskeyttää nostotyöt. Yhden tuulivoimalan asennukseen ja käyttöönottoon voi kulua, käyttöönotto- ja testausvaihe mukaan lukien, yhteensä noin 1,5 2 viikkoa. 30

4.6 Tuulivoimaloiden käytöstä poisto Tuulivoimaloiden käytöstä poisto tulee ajankohtaiseksi niiden käyttöiän loputtua. Tuulivoimalan tekninen käyttöikä on noin 20 30 vuotta, mutta koneistoja ja komponentteja uusimalla niiden käyttöikää on mahdollista jatkaa pidempäänkin, mikäli muiden rakenteiden kuten tornien ja perustuksien kunto sen sallivat. Koneistoja uusimalla voimaloiden käyttöikää on mahdollista jatkaa 50 vuoteen asti, joka on tornin ja perustusten mitoitettu rakenteellinen käyttöikä. Toinen vaihtoehto jatkaa tuulipuiston toimintaa on uusia voimalat kokonaan tornia ja perustuksia myöten. Voimajohdon tekninen käyttöikä on 50 70 vuotta, mutta sen käyttöikää on mahdollista pidentää minimissään 20 30 vuodella tekemällä siihen perusparannuksia. Kun tuulivoimala on poistettu käytöstä, se puretaan osiin. Purkamisen työvaiheet ja kalusto ovat periaatteessa vastaavat kuin rakennusvaiheessa. Tuulivoimaloiden entiset sijaintipaikat voidaan maisemoida ympäröivän maiseman mukaisesti. Tarvittaessa myös tuulivoimaloiden perustukset poistetaan. Perustusten jättäminen paikoilleen ja edelleen maisemoiminen voivat kuitenkin olla vähemmän vaikutuksia aiheuttavia toimenpiteitä kuin niiden poistaminen. Perustuksia voi olla mahdollista hyödyntää myös osana muuta rakentamista. Voimajohdon käytön päätyttyä sähköliitännän (sähkö- tai kytkinasema) rakenteet poistetaan ja sähköliitäntää varten käytössä ollut maa-ala vapautetaan maanomistajan muuhun käyttöön. Maakaapelit voidaan käyttövaiheen päätyttyä poistaa. Mahdollisten syvälle ulottuvien maadoitusjohdinten poistaminen ei kuitenkaan ole välttämättä tarkoituksenmukaista. 5 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT JA SUUNNITELMAT 5.1 Hankkeen edellyttämät luvat 5.1.1 5.1.2 Ympäristövaikutusten arviointi Kaavoitus YVA-lain (468/1994) 4 :n mukaan hankkeisiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, tulee soveltaa YVA-lain mukaista arviointimenettelyä. YVA-asetuksen (713/2006, muutos 359/2011) 2 luvun 6 :n hankeluettelon 7 e) kohdan mukaan tuulivoimahankkeisiin sovelletaan YVA-menettelyä, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään kymmenen kappaletta tai kokonaisteho vähintään 30 MW. Hankkeen YVA-menettely käsittää tämän YVA-ohjelman sekä YVA-selostuksen laatimisen. YVA-selostus ja yhteysviranomaisen (tässä hankkeessa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) siitä antama lausunto ovat edellytyksenä hanketta koskevien lupien saamiselle. Hankealueella ei ole voimassa olevia yleis- tai asemakaavoja (luku 6.1.3). Samanaikaisesti YVA-menettelyn kanssa on käynnistetty osayleiskaavan laadinta suunnitellulle tuulipuistoalueelle. YVA-menettelyn yhteydessä tehtävät selvitykset, esimerkiksi luontoja maisemaselvitykset, sekä vaikutusten arvioinnit toimivat myös kaavoituksen selvitysaineistona. Kaavoituksen ja YVA-menettelyn yhteensovittamista on kuvattu kappaleessa 2.4. YVAlain 5 :n mukaan yhteysviranomaisen, kaavaa laativan kunnan tai kaupungin ja han- 31

kevastaavan on oltava riittävässä yhteistyössä hankkeen arviointimenettelyn ja kaavoituksen yhteensovittamiseksi. Hankevastaava on 23.5.2016 tehnyt Haapajärven kaupungille esityksen osayleiskaavan käynnistämisestä hankealueelle. Haapajärven kaupungin tekninen lautakunta on päättänyt käynnistää kaavoituksen 8.6.2016. 5.1.3 5.1.4 5.1.5 5.1.6 Maankäyttöoikeudet ja -vuokrasopimukset Suunnitellut tuulivoimalat sijoittuvat pääosin yksityisten omistamille maille. Hankkeesta vastaava sopii maan käytöstä ja vuokrauksesta alueiden omistajien kanssa. Rakennuslupa Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukainen rakennuslupa haetaan kaikille uudisrakennuksille. Tuulivoimahankkeen toteuttaminen edellyttää rakennusluvan saamista sähköasemalle sekä jokaiselle voimalalle. Lupa haetaan Haapajärven kaupungin rakennuslupaviranomaiselta, joka lupaa myöntäessään tarkistaa, että suunnitelma on vahvistetun yleiskaavan ja rakennusmääräysten mukainen. Rakennuslupa tarvitaan ennen rakentamisen aloittamista. Rakennusluvan myöntäminen edellyttää, että ympäristövaikutusten arviointimenettely on loppuun suoritettu. Lentoestelupa Lentoliikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta voivat hankaloittaa niin sanotut lentoesteet. Lentoesteen asettamiseen tarvitaan marraskuussa 2014 voimaan astuneen ilmailulain (864/2014) mukaan lentoestelupa, jonka tarve määritellään ilmailulain 158 :ssä. Käytännössä kaikki yli 60 metriä (lentoasemien lähellä 30 metriä) korkeat rakennelmat kaikkialla Suomessa vaativat lentoesteluvan, jota haetaan Liikenteen turvallisuusvirasto TraFilta. Hakemukseen liitetään Finavian lausunto asiasta ja varsinaisen lentoesteluvan myöntää TraFi. Ilmailulain mukaan lentoeste ei saa häiritä ilmailua palvelevia laitteita tai lentoliikennettä, eikä sitä voida asettaa niin, että sitä voisi erehdyksissä pitää lentoliikennettä palvelevana laitteena tai merkkinä. Ennen kunkin tuulivoimalan rakentamista haetaan ilmailulain mukainen lentoestelupa. Hankealuetta lähimmät lentoasemat ovat Kokkola-Pietarsaari noin 88 km hankealueesta lounaaseen ja Oulu noin 103 km hankealueesta koilliseen. Hankealue ei sijoitu lentoasemien korkeusrajoitusalueille. Muita lentopaikkoja hankealueen ympäristössä ovat Ylivieska noin 6 km hankealueesta luoteeseen, Haapavesi noin 30 km hankealueesta koilliseen, Kannus noin 38 km hankealueesta lounaaseen ja Kärsämäki noin 40 hankealueesta itään. Lisäksi valtatiellä 27 Nivalassa on Nivalan varalaskupaikka noin 12 km etäisyydellä hankealueesta kaakkoon. Puolustusvoimien hyväksyntä Tuulivoimalat voivat vaikuttaa tutkahavaintoihin ja Puolustusvoimien toimintaan. Hankevastaavan tulee tästä syystä pyytää suunnitellusta tuulipuistosta lausuntoa Puolustusvoimilta. Hyväksyntä on edellytyksenä hankkeen toteuttamiselle. Puolustusvoimat ovat antaneet suunnitellusta Pajuperänkankaan tuulivoimahankkeesta hyväksyvän lausunnon 6.6.2016. 32

5.1.7 Sähköverkkoon liittyminen Sähköverkkoon liittyminen edellyttää liittymissopimuksen tekemistä verkkoa hallinnoivan yhtiön kanssa (Fingrid Oyj tai paikallinen sähköverkkotoimija). Tarkentavia keskusteluja verkkoliitynnästä sekä verkkoliityntäsopimuksesta käydään hankkeen edetessä. 5.2 Muut mahdollisesti edellytettävät luvat 5.2.1 5.2.2 5.2.3 Ympäristö- ja vesilupa Tuulivoimaloilta voidaan tapauskohtaisesti edellyttää ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaista ympäristölupaa, mikäli niistä voi aiheutua naapuruussuhdelain (26/1920) mukaista rasitusta. Tuulivoimaloiden tapauksessa tällaisia rasitusta aiheuttavia vaikutuksia voivat olla esimerkiksi melu ja lapojen pyörimisestä aiheutuva varjon vilkkuminen. Ympäristölupaa haetaan kunnan tai kaupungin ympäristöviranomaiselta. Hanke voi edellyttää vesilain (587/2011) mukaista lupaa (vesilupa), jos se vaarantaa puron uoman luonnontilan säilymisen tai aiheuttaa muita muutoksia vesistöihin (esimerkiksi luonnontilaisen lähteen tilan muuttaminen). Liittymälupa Uusien yksityistieliittymien rakentaminen tai nykyisten liittymien parantaminen ja/tai leventäminen edellyttävät liittymälupaa, jonka myöntämisestä vastaa ELY-keskus. Luonnonsuojelulain poikkeamislupa Jos tuulivoimahankkeen toteuttaminen vaikuttaa haitallisesti erityisesti suojeltaviin lajeihin, rauhoitettuihin tai luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteen IV(a) lajeihin, tulee hankevastaavan hakea luonnonsuojelulain mukaista poikkeamislupaa. Luonnonsuojelulain (1996/1096) 42 :n nojalla on rauhoitettu lajeja, joiden olemassaolo on käynyt uhatuksi tai rauhoittaminen on muusta syystä osoittautunut tarpeelliseksi. Rauhoitettujen kasvien tai niiden osien poimiminen tai hävittäminen on kielletty. Luonnonsuojelulain 47 :n nojalla erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Kielto on voimassa sen jälkeen kun ELY-keskus on tehnyt ja antanut tiedoksi päätöksen alueen rajoista. Erityisesti suojeltavat lajit ovat sellaisia uhanalaisia lajeja, joiden häviämisuhka on ilmeinen. Lajit ilmenevät luonnonsuojeluasetuksen liitteestä 4. ELY-keskus voi myöntää luvan poiketa kasvilajin rauhoitussäännöksistä tai erityisesti suojeltavan lajin kiellosta, jos lajin suojelutaso säilyy suotuisana. Luonnonsuojelulain (1996/1096) 49 :n nojalla luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittujen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Nämä lajit ovat niin sanottuja tiukan suojelujärjestelmän lajeja. Suomessa esiintyvät lajit on lueteltu luonnonsuojeluasetuksen liitteessä 5. Kielto koskee kaikkia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ilman, että niistä olisi erikseen tehty päätöstä. ELYkeskus voi myöntää kieltoon poikkeuksen vain tiukasti määritellyillä perusteilla, jotka ilmenevät luontodirektiivin 16 (1) artiklasta. Luonnonsuojelulain mukaisen poikkeamisluvan tarve hankkeen osalta selviää alueelle laadittujen luontoselvitysten sekä ympäristövaikutusten arvioinnin pohjalta. 33

5.2.4 5.2.5 5.2.6 5.2.7 Natura-arviointi Natura 2000 -verkosto on Euroopan yhteisön kattava ekologinen verkosto. Luonnonsuojelulain (1996/1096) 65 :ssä säädetään, että jos hanke tai suunnitelma yksistään tai yhdessä muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkityksellisesti heikentää Natura 2000 -verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on verkostoon sisällytetty, on hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan arvioitava nämä vaikutukset asianmukaisella tavalla. Osana tämän hankkeen YVA-menettelyä tullaan käsittelemään luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen Natura-arvioinnin tarve koskien Pajuperänkankaan Natura-aluetta. Natura-arvioinnin tarveselvityksessä selvitetään, voisiko hankkeella olla jokin vaikutuskanava Natura-alueen suojelun perusteina oleviin luontoarvoihin. Erikoiskuljetuslupa Kuljetus tarvitsee erikoiskuljetusluvan, kun se ylittää normaaliliikenteelle sallitut mittatai massarajat. Erikoiskuljetuslupaa haetaan kirjallisesti lähettämällä hakemus Pirkanmaan ELY-keskukseen. Pirkanmaan ELY-keskus myöntää kaikki erikoiskuljetusluvat Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tuulivoimaloiden komponenttikuljetukset voivat vaatia erikoiskuljetusluvan hakemista. Sopimus kaapelin, putken, sähköjohdon tai muun vastaavan rakenteen sijoittumisesta tiealueelle Kaapelin, putken, sähköjohdon tai muun vastaavan rakenteen sijoittaminen yleisen tien tiealueelle edellyttää ELY-keskuksen kanssa tehtävää sopimusta. Muinaisjäännöksiin kajoamiseen liittyvä lupamenettely Muinaisjäännökset ovat muinaismuistolailla (295/1963) suojeltuja ja ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty kaikenlainen kiinteään muinaisjäännökseen kajoaminen kuten kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja poistaminen. Mikäli muinaisjäännös tuottaa sen merkitykseen verraten kohtuuttoman suurta haittaa, voi ELY-keskus hakemuksesta Museovirastoa kuultuaan myöntää kajoamisluvan muinaisjäännökseen. Yksityisissä työhankkeissa sovelletaan mml:n 11 mukaista kajoamislupamenettelyä. Lausunnossaan Museovirasto voi asettaa kajoamiselle ehtoja, jotka liittyvät useimmiten tutkimuksiin. Vasta riittävien tutkimusten jälkeen muinaisjäännöksen rauhoitus voidaan purkaa ja kohteeseen kajota. 5.3 Lausuntopyynnöt 5.3.1 5.3.2 Vaikutukset tv- ja radiolähetyksiin YVA-menettelyn yhteydessä pyydetään lausunto Digita Oy:ltä hankkeen vaikutuksista tv- ja radiolähetyksiin. Vaikutukset säätutkiin Tuulivoimalat voivat vaikuttaa säätutkien toimintaan, jos tutkat sijaitsevat lähellä tuulivoimaloita. Ilmatieteen laitokselta pyydetään YVA-menettelyn kuulemisen yhteydessä lausunto. 34

6 YMPÄRISTÖN NYKYTILA 6.1 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö 6.1.1 Asutus ja alueen muut toiminnot Pajuperänkankaan hankealue sijaitsee Haapajärven kaupungissa, n. 9 kilometriä Haapajärven keskustasta lounaaseen, n. 1,3 kilometriä Reisjärventien eteläpuolella. Hankealue rajautuu lännessä Reisjärven kuntarajaan. Pihtiputaan kuntaraja sijaitsee n. 2,5 kilometrin päässä kaava-alueen eteläpuolella. Hankealue on asumatonta aluetta. Hankealuetta ympäröivä yhdyskuntarakenne on pääosin maaseudun harvaa asutusta (Kuva 6-1). Alueella sijaitsevat suot ovat pääosin ojitettu. Hankealueella sijaitsee yksi luonnontilaisen kaltainen suo. Kuva 6-1. YKR-aluejaon mukainen yhdyskuntarakenne hankealueen ympäristösssä (Syke 2016, pohjakartta MML 2016). 35

Alustavien voimalapaikkojen läheisyydessä sijaitsee yksi asuinrakennus lähimmillään n. 2 kilometrin etäisyydellä ja yksi lomarakennus n. 1,9 kilometrin etäisyydellä hankealueesta (Kuva 6-2). Kuva 6-2. Hankealueen lähiasutus (MML 2016). Noin 1,3 kilometriä hankealueesta pohjoiseen sijaitsee maa-aineksenottoalue. Noin kilometrin päässä hankealueesta itään sijaitsee Sukkasalmen ampumarata. Moottorikelkkaura Haapajärvi-Muuraisjärvi kulkee hankealueen kautta (Kuva 6-3, retkikartta.fi). Hankealueen itäpuolella sijaitsee pienriistan metsästysalue (Haapajärvi- Reisjärvi 5635, pinta-ala 2040 ha). Pajuperänkankaan alueella toimii Haapajärven- Reisjärven riistanhoitoyhdistys. Tiedot alueen nykyisestä virkistyskäytöstä tarkentuvat vaikutusten arvioinnin edetessä. 36

Kuva 6-3. Haapajärvi-Muuraisjärvi moottorikelkkaura (Retkikartta.fi, pohjakartta MML 2016). 6.1.2 Elinkeinot Haapajärven väkiluku oli vuonna 2016 7 391 asukasta (Tilastokeskuksen PX-Webtietokannat 2016) ja pinta-ala 789,11 km², josta 23,37 km² on vesistöjä (Pinta-alat kunnittain, Maanmittauslaitos 2016). Vuonna 2013 Haapajärvellä oli 3 002 työpaikkaa ja työttömyysaste oli vuoden 2012 lopulla 9,7 %. Haapajärven työpaikat koostuvat pääosin teollisuuden työpaikoista (19,5 %), terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikoista (15,6 %) ja maa-, metsä-, ja kalatalouden työpaikoista (10,8 %) (Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat 2016). Hankealue on pääosin metsätalouskäytössä. Alueelle on suunnitteilla maanottotoimintaa. 37

6.1.3 6.1.3.1 Voimassa ja vireillä olevat kaavat ja muut maankäytön suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtioneuvosto on hyväksynyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet vuonna 2000. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Tarkistetuissa tavoitteissa todetaan tuulivoiman osalta: - maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet, - tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on: - varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa - auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys - toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä - edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä - luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. Nimenomaisesti tuulivoimarakentamista koskevien tavoitteiden lisäksi tuulivoimaalueiden suunnittelussa on otettava huomioon muutkin valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, kuten esimerkiksi maisemaa, luonnonarvoja ja kulttuuriperintöä, puolustusvoimien toiminnan turvaamista ja lentoturvallisuutta koskevat tavoitteet. Näistä keskeisiä tuulivoimakaavoituksen kannalta ovat seuraavat: - Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtana. 38

- Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. - Maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset. Lisäksi alueiden käytössä on turvattava lentoliikenteen lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Eheytyvän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laadun kannalta pidetään tärkeänä alueidenkäytön suunnittelussa, että: - Alueidenkäytöllä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. - Alueidenkäytöllä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. - Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Kulttuuri- ja luonnonperinnön, virkistyskäytön ja luonnonvarojen kannalta pidetään tärkeänä alueidenkäytön suunnittelussa, että: - Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. - Alueidenkäytöllä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Toimivien yhteysverkostojen ja energiahuollon kannalta pidetään tärkeänä alueidenkäytön suunnittelussa, että: - Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. - Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luontokohteet ja -alueet sekä maiseman yleispiirteet. - Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Pajuperänkankaan tuulivoimahankkeen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin arvioidaan ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Arviointiselostuksessa kerrotaan myös hankkeeseen liittyvien alueidenkäyttötavoitteiden yksityiskohtaisemmasta sisällöstä. 6.1.3.2 Maakuntakaava Hankealueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa 11.6.2003 ja vahvistettu ympäristöministeriön päätöksellä (YM3/5222/2003) 17.2.2005. Hankealueen eteläosaan sijoittuu maakuntakaavan merkintä SL (luonnonsuojelualue) ja Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue. SL-aluetta koskee suunnittelumääräys: Alueen ja sen ympäristön maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei vaaranneta alueen suojelun tarkoitusta, vaan pyritään edistämään alueen luonnon monimuo- 39

toisuuden sekä alueiden välisten ekologisten yhteyksien säilymistä. Rakennuslupahakemuksesta tulee pyytää MRL 133 :n mukainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto. Kuva 6-4. Hankealueen likimääräinen sijoittuminen Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2006). Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013 ja vahvistettu Ympäristöministeriössä 23.11.2015. 1. vaihemaakuntakaavan aihepiirejä ovat: - energiantuotanto ja -siirto (manneralueen tuulivoima-alueet, merituulivoiman päivitykset, turvetuotantoalueet) - kaupan palvelurakenne ja aluerakenne, taajamat - luonnonympäristö (soiden käyttö, suojelualueiden päivitykset, geologiset muodostumat) - liikennejärjestelmän (tieverkko, kevyt liikenne, raideliikenne, lentoliikenne, meriväylät) ja logistiikka. Pajuperänkankaan tuulivoima-alue on osoitettu vaihemaakuntakaavassa tuulivoimaloiden alueeksi (tv-1 358). 40

Tv-1-merkinnällä osoitetaan maa-alueita, jotka soveltuvat merkitykseltään seudullisten tuulivoimala-alueiden rakentamiseen. Alueella ei ole voimassa MRL 33 mukaista rakentamisrajoitusta. Luku merkinnän yhteydessä viittaa kaavaselostuksen alueluetteloon. Tv-1-merkintää koskevat suunnittelumääräykset: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon vaikutukset asutukseen, maisemaan, linnustoon, luontoon ja kulttuuriympäristöön sekä pyrittävä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia. Tuulivoimarakentamisen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistettava, ettei asutukselle aiheudu merkittäviä melu- ja välkevaikutuksia ja että valtakunnallisten kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Lisäksi tulee ottaa huomioon lentoliikenteestä, liikenneväylistä ja tutkajärjestelmistä johtuvat rajoitteet voimaloiden koolle ja sijoittelulle sekä selvitettävä tuulivoimaloiden vaikutukset puolustusvoimien toimintaan. Poronhoitoalueella tulee turvata poronhoidon edellytykset. Kuva 6-5. Hankealueen likimääräinen sijoittuminen Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavojen yhdistelmäkartalla (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2016) Pohjois-Pohjanmaalla on vireillä 2. ja 3. vaihemaakuntakaava. Vireillä olevien vaihemaakuntakaavojen teemat ovat: Toinen vaihekaava: kulttuuriympäristö, maaseudun asutusrakenne, virkistys ja matkailu, jätteenkäsittely. Kaava on tullut vireille 2013. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä keväällä 2015. Kaavaehdotus on ollut lausunnoilla keväällä 2016. Kaavaehdotus on asetettu nähtäville 5.9. 4.10.2016 väliseksi ajaksi. 41

Kolmas vaihekaava: kiviaines- ja pohjavesialueet, mineraalivarat ja kaivokset, tarvittavat päivitykset. Kaava on tullut vireille tammikuussa 2016. 6.1.3.3 Yleis- ja asemakaavat Hankealueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavoja. Hankealuetta lähimpänä sijaitsevat asemakaavoitetut alueet ovat Valkeisjärven, Syväjärven ja Tielammen ranta-asemakaavat. Ne sijaitsevat Reisjärven kunnassa n. 4 kilometriä hankealueelta lounaaseen. Haapajärven kuntakeskuksen asemakaava-alue sijaitsee hankealueelta n. 9 kilometriä koilliseen ja Reisjärven kuntakeskuksen asemakaava-alue sijaitsee hankealueelta n. 12 kilometriä lounaaseen (Kuva 6-6). Kuva 6-6. Kaavoitus hankealueen läheisyydessä (Ympäristöhallinnon karttapalvelu Karpalo 2016, pohjakartta MML 2016). 42

6.2 Maisema ja kulttuuriympäristö 6.2.1 Maisema Maisemamaakuntajaossa arviointialue kuuluu ympäristöministeriön maisemaaluetyöryhmän mietinnön mukaan maisemamaakuntajaossa Suomenselkään (Ympäristöministeriö 1992a). Suomenselkä on karu ja laakea vedenjakajaseutu Pohjanmaan ja Järvi-Suomen välillä. Maasto on suhteellisen tasaista tai korkeussuhteiltaan vaihtelevaa ja kumpuilevaa. Koko aluetta vallitsee mannerjäätikön kulutuskorkokuva. Maa on yleensä karun moreenin peitossa ja paikon on laajoja kumpuilevia drumliinikenttiä. Suurimpien rannikoille suuntautuvien jokilaaksojen latvojen varsilla on savi ja silttikerrostumia. Näille latvoille on myös maanviljely keskittynyt. Suomenselän poikki kulkee harvakseltaan luoteesta kaakkoon suuntautuvia harjujaksoja. Koko Suomenselkä on ympäristöltään karua kuuluen keskiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen. Soita on huomattavan paljon ja suoyhdistelmät edustavat yleensä Pohjanmaan aapasoita. Peltoalaa on niukalti ja suuri osa siitä on keskittynyt jokilaaksojen latvasavikoille. Hankealueen puusto on alueelle tyypillistä talousmetsää, jossa puusto on hakkuukuvioiden mukaisesti eri kehitysvaiheissa. Alueella on myös paljon pienialaisia pääosin ojitettuja soita sekä joitain kalliopaljastumia. Hankealueella risteilee harvakseltaan metsäteitä. Ilmakuvasta (Kuva 6-7) näkyy metsätaloudellisten toimenpiteiden laajuus hakkuuaukeina ja ojitetut suot yhdensuuntaisina ojituksina. 43

Kuva 6-7. Ilmakuvassa on hankealueelle tyypillistä maisemaa. Valkoiset ympyrät osoittavat tuulivoimaloiden sijainteja. Ilmakuva, maanmittauslaitos 2016. Kuvasta (Kuva 6-8) näkyy suunnittelualueen sijainti maaston korkeustasojen suhteen. Alueen maastonmuodot ovat suhteellisen tasaiset ja maanpinnan korkeus laskee luoteeseen kohti rannikkoa. Hankealueen eteläpuolella kulkee päävedenjakaja, jonka pohjoispuolelta vedet laskevat Pohjanlahteen ja eteläpuolelta Päijänteen kautta Suomenlahteen. Hankealue sijaitsee matalalla kumpareella, jonka korkeustasot vaihtelevat noin +113 mpy ja +170 mpy välillä (Kuva 6-9). 44

Kuva 6-8. Tuulivoimaloiden sijainti maaston korkeustasojen suhteen. Voimalat on osoitettu valkoisilla ympyröillä ja vedenjakajat sinisellä viivalla. 45

Kuva 6-9. Tuulivoimaloiden yksityiskohtainen sijainti maaston korkeustasojen suhteen. Kuvassa korkeuskäyrät ovat metrin välein ja voimalat on osoitettu valkoisilla ympyröillä. 6.2.2 Kulttuuriympäristö Hankkeen lähialueilla on valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita, valtakunnallisesti arvokasta rakennusperintöä, suojeltua rakennusperintöä, maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ja merkittäviä kulttuurihistoriallisia kohteita (Kuva 6-10). Lähimmät valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat noin 8 kilometrin päässä sijaitsevat Reisjärven Keskikylä-Kangaskylä ja Muurasjärven kulttuurimaisema-alueet. Kalajokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sijaitsee noin 13 kilometrin etäisyydellä pohjoiseen tuulipuistosta. Uudessa ehdotuksessa valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi on merkitty nämä kolme aluetta hivenen eri rajauksella. 46

Valtakunnallisesti arvokasta rakennusperintöä löytyy Haapajärven kirkonkylältä noin 10 kilometrin etäisyydellä oleva Haapajärven kirkkoranta. Haapajärven kirkko ja tapuli on luokiteltu myös suojelluksi rakennusperinnöksi (rakennusperintörekisteri). Kauempana noin 16 kilometrin etäisyydellä sijaitsee myös rakennusperinnöksi luokiteltu Reisjärven tapuli ja kirkko. Maakuntakaavoissa valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi merkityt alueet vastaavat pääosin valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi merkittyjä kohteita löytyy Haapajärven kirkonkylän suunnalta noin 10 kilometrin etäisyydeltä. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa (2016) on maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi merkitty noin 7 kilometrin etäisyydelle uusi alue Hautaperän tekojärven pohjoispuolelle. Lähialueilla on myös merkittäviä kulttuurihistoriallisia kohteita. joista lähimpänä on Jäppiperän Kääntä noin kahden kilometrin etäisyydellä. Seuraavaksi lähin kohde on yli neljän kilometrin etäisyydellä oleva Autio (Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993). Alueella sijaitsee myös paikallisesti arvokkaita inventoituja perinnemaisemia ja kulttuurihistoriallisia kohteita (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2015a ja 2015b).. 47

Kuva 6-10. Lähimmät kulttuuriympäristön arvokohteet. 48

6.2.3 Muinaisjäännökset Hankealueelle ei sijoitu ennestään tunnettuja muinaisjäännöskohteita (Kuva 6-11). Lähistöltä tunnetaan 2 historiallisen ajan muinaisjäännöstä Etelä-Sydänmaa Antinkalliot rajamerkki alueen pohjoispuolella (mj-tunnus 69500001) ja Palolamminkangas tervahauta (mj-tunnus 1000026203) alueen eteläpuolella. Lähialueella on useita tervahautoja. Hankealueelle on tehty arkeologinen inventointi (Keski-Pohjanmaan arkeologiapalvelut 2016), jonka tuloksena alueelta löytyi kolme uutta muinaisjäännöskohdetta; tervapirtin jäännös (Antinneva 2, mj-tunnus 1000028897) ja kaksi tervahautaa (Antinneva mjtunnus 1000028896 ja Pajuperänkangas mj-tunnus 1000028898) sekä yksi kulttuuriperintökohde, maakellari (Pajuperänkangas 2, mj-tunnus 1000028899). Alueella on lisäksi kaksi kulttuuriperintökohdetta, maakellari / kämpän jäännös (Lahtarinneva, mj-tunnus 1000028900) ja kolmiomittaustornin jäännös (Numerokallio, mj-tunnus 1000028901), jotka on kartoitettu aikaisemmin (KMO/Metsähallitus kulttuuriperintöinventointi H.-P. Schulz 2013). Kuva 6-11. Lähialueen tunnetut muinaisjäännökset (Museovirasto 2016). 49

6.3 Kasvillisuus, eläimistö ja luontoarvoltaan merkittävät kohteet 6.3.1 Luonnon yleispiirteet, kasvillisuus ja luontotyypit Alue kuuluu keskiboreaalisella vyöhykkeellä Pohjanmaan alueeseen (3a) ja suokasvillisuutensa puolesta Pohjanmaan aapasuoalueeseen. Selvitysalueelle ei sijoitu vesistöjä, ainoat vesimuodostumat ovat kaksi alle hehtaarin kokoista maa-ainestenottopaikalle syntynyttä lampea. Alue on pääosin metsämaata, jossa kivennäismaan lisäksi on runsaasti rämettä. Alueen kankaat ovat kivikkoisia. Avosuota alueella on Antinneva alueen pohjoisosassa. Pieniä korpimaisia aloja on alueella siellä täällä. Alueen suot ovat pääosin metsäojitettuja, ojittamatonta suoalaa on ainoastaan Antinevan pohjoisosassa. Metsätyyppinä vallitsevat tuore- ja kuivahko kangas. Valtaosa alueen metsistä kuuluu ikäluokkaan 33 75 vuotta. Alueen kallioperä on granodioriittia (Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkuna 2016). Huomionarvoiset lajit Hankealueelle sijoittuu aarnisammaleen (Schistostega pennata) esiintymiä. Laji on alueellisesti uhanalainen ja nykyisessä uhanalaisuusarvioinnissa arvioitu silmälläpidettäväksi (NT, Near threatened). Alueelta on myös silokäävän (Gloeoporus pannocinctus) esiintymätieto, joskin laji on nykyisellään arvioitu elinvoimaiseksi (LC, Least Concern). Hankealueelle on tehty luontoselvityksen maastotyöt heinäkuussa 2016. 50

Kuva 6-12. Hankealueen kasvupaikkatyypit. Voimalapaikka merkitty sinisellä pallolla (Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkuna 2016). 6.3.2 Linnusto Hankealueen linnustoa selvitettiin monipuolisesti maastokaudella 2016. Alueella tehtiin kanalintujen soidinpaikkaselvitys huhti-toukokuussa, pesimälinnustoselvitys toukokesäkuussa ja sääksen lentoreittiselvitys heinäkuussa. Lisäksi syysmuuttoa havainnoidaan syksyllä 2016. Selvityksiä täydennetään vielä keväällä 2017 pöllöselvityksellä ja kevätmuuttoselvityksellä. Hankealueen linnustosta ei ole tiedossa muita aiempia selvityksiä. Petolintujen ja suojelullisesti huomionarvoisten lajien reviiri- ja rengastustietoja on hankittu Metsähallituksen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon rekistereistä. Metsätalous on muokannut hankealueen metsiä voimakkaasti, mikä heijastuu alueen linnustoon. Metsä on etupäässä nuorta ja käsiteltyä havupuuvoittoista talousmetsää, 51

mutta paikka paikoin puusto on varttunutta ja lisäksi hankealueelta löytyy lehtomaisia korpia ja umpeen kasvavaa rämettä. Linnusto koostuu pääasiallisesti seudulle yleisistä metsän yleislinnuista ja havumetsälinnuista (luokittelu: Väisänen ym. 1998). Hankealueella ei ole lainkaan viljelysmaata tai avosoita, eikä muutamia maa-aineksen ottoa tai muuta ihmistoimintaa varten kaivettuja lampia lukuun ottamatta merkittäviä vesistöjäkään. Hankealueen eteläosaan ulottuu pieneltä alalta Pajuperänkankaan Natura 2000 - alue (FI1002017, SAC), joka on laaja ja yhtenäinen vanhan metsän alue. Naturaalueen metsälinnusto on sitä ympäröiviin metsiin verrattuna monipuolinen ja runsas. Kevään ja kesän 2016 linnustoselvityksissä (selvityksiä täydennetään vielä 2017) hankealueella havaittiin 54 pesimälajia (Taulukko 6-1). Lajeista 18 on suojelullisesti huomionarvoisia, eli uhanalaisia tai silmälläpidettäviä, alueellisesti uhanalaisia, EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainittuja lajeja tai Suomen kansainvälisiä vastuulajeja. Suojelullisesti huomionarvoiset lajit esiintyivät linnustoselvitysten mukaan alueella siellä täällä ja yksittäispareina, eikä erityisiä keskittymiä tai linnustolle potentiaalisesti tärkeitä elinympäristöjä havaittu. Ainoastaan edellä mainittu Pajuperänkankaan Natura 2000 -alue erottui runsaan ja monipuolisen linnustonsa ansiosta ympäröivistä alueista. Kanalinnuista metsoja havaittiin vain yksittäin, mutta teerellä on muutamia soidinpaikkoja. Ne ovat melko pieniä ja sijaitsevat etupäässä hakkuuaukeilla, eivät luonnollisissa elinympäristöissä. Lähistöllä on vanha maakotkan pesä, joka sijaitsee noin 2,5 kilometrin päässä lähimmästä suunnitellusta voimalapaikasta. Pesässä ei kuitenkaan tiettävästi ole pesitty vuoden 1997 jälkeen. Hankealueelta noin 2 kilometrin päässä sijaitsee aktiivinen sääksen reviiri ja reviirin koiraan saalistuslentoja tarkkailtiin kesällä 2016. Taulukko 6-1. Pesimälinnustoselvityksissä (mukaan lukien erillisselvitykset) hankealueella havaitut pesimälajit ja niiden suojeluasema. VU = vaarantunut; NT = silmälläpidettävä; EU = EU:n lintudirektiivin liitteen I laji; EVA = Suomen vastuulaji; RT = alueellisesti uhanalainen (keskiboreaalinen metsäkasvillisuusvyöhyke, osa-alue 3a: Pohjanmaa; Tiainen ym. 2016). LAJI SUOJELU LAJI SUOJELU LAJI SUOJELU Tavi EVA Metsäkirvinen - Kirjosieppo - Telkkä EVA Peukaloinen - Hippiäinen - Varpushaukka - Rautiainen - Pyrstötiainen - Teeri EU, EVA Punarinta - Talitiainen - Metso EU, EVA, RT Leppälintu EVA Sinitiainen - Pyy EU Mustarastas - Hömötiainen VU Metsäviklo - Laulurastas - Töyhtötiainen VU Rantasipi EVA Punakylkirastas - Puukiipijä - Lehtokurppa - Räkättirastas - Närhi - Taivaanvuohi VU Kulorastas - Varis - Sepelkyyhky - Hernekerttu - Korppi - Viirupöllö EU Lehtokerttu - Peippo - Käki - Idänuunilintu - Viherpeippo VU Tervapääsky VU Pajulintu - Vihervarpunen - Käenpiika - Tiltaltti - Pikkukäpylintu - Käpytikka - Sirittäjä - Isokäpylintu EVA Pohjantikka EU, EVA Harmaasieppo - Punatulkku VU Palokärki EU Pikkusieppo EU, RT Keltasirkku - 52

Hankealue sijaitsee metsäisellä seudulla sisämaassa, joten lähtökohtaisesti muuttolinnusto ohittaa alueen leveänä rintamana eikä lähistöllä juuri ole valtakunnallisia lintujen päämuuttoreittejä (BirdLife Suomi 2014). Ainoa poikkeus tästä on kurki, jonka syksyiselle päämuuttoreitille hankealue sijoittuu (Kuva 6-13). Keväällä kurjen päämuuttoreitti kulkee hankealueen länsipuolella ja vain pieniä määriä muuttaa hankealueen yli. Syysmuuttoreitti kulkee idempänä ja tällöin hankealueen yli saattaa muuttaa jopa tuhansia kurkia. Kuva 6-13. Hankealue sijaitsee keskellä kurjen syysmuuttoreittiä. Taustakarttarasteri MML 10/2016. Lintujen muuttoreitit BirdLife Suomi 2014. 6.3.3 Muu eläimistö Hankealueen maaeläimistö koostuu tyypillisistä vaihtelevien biotooppien metsälajeista. Alueen rakentamattomuuden, metsien vaihtelevan ikärakenteen ja taimikoiden määrän takia alue on esimerkiksi hirvelle sopivaa elinympäristöä. Suurpedoista alueella voivat mahdollisesti esiintyä karhu, susi, ilves ja ahma. Hankealueella ei nähdä tarpeellisena tehdä maastoselvityksiä riistaeläimistön tai muun eläimistön osalta. Tietoa kerätään olemassa olevasta aineistosta (Luonnonvarakeskus) sekä haastattelemalla paikallisia metsästäjiä ja asiantuntijoita. EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) mukaiset lajit ovat ns. tiukan suojelujärjestelmän lajeja, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on Suomen luonnonsuojelulain 49 :n nojalla kielletty. Luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajeista hankealueella saattaa levinneisyytensä puolesta esiintyä mm. liito-orava, lepakoita (lähinnä pohjanlepakko), saukko, viitasammakko ja suurpetoja. 53

Liito-orava Liito-orava on luonnonsuojelulain 38 :n (Luonnonsuojelulaki 1096/1996) mukaan rauhoitettu. Alueen liito-oravatilannetta on selvitetty maastokartoituksella toukokuussa 2016. Alueen läheisyydestä ei ole havaintoja liito-oravasta. Lepakot Suomessa on tavattu 13 lepakkolajia, jotka kaikki on rauhoitettu. Näistä viisi on Suomessa säännöllisesti esiintyviä, lisääntyviä ja talvehtivia. Pohjanlepakkoa lukuun ottamatta lepakot painottuvat Suomessa levinneisyydeltään eteläiseen osaan maata. Kaikkien yleisimpien lajiemme tunnettu levinneisyysalue ulottuu kuitenkin hankealueen korkeudelle asti. Alueen lepakkotilannetta on selvitetty maastokartoituksin kesällä 2016. Alueelta havaittiin muutamia pohjanlepakoita. Viitasammakko Viitasammakko on Suomessa rauhoitettu luonnonsuojelulailla, mutta se ei ole luokiteltu maassamme uhanalaiseksi tai silmälläpidettäväksi lajiksi.. Hankealueella on kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella kaksi sellaista vesimuodostumaa, jotka ovat viitasammakolle soveltuvia elinympäristöjä. Lajista ei ole aikaisempia havaintoja hankealueella. Alueella toukokuussa tehdyn liito-oravakartoituksen maastotöiden yhteydessä näistä lammista tehtiin havaintoja rupikonnista, mutta ei viitasammakoista. Toinen lammista sijoittuu välittömästi voimalapaikalle suunnitellun huoltotien viereen. 6.3.4 Suojelualueet ja muut luontoarvoltaan erityisen merkittävät kohteet Tuulipuiston hankealueelle ja sen välittömään läheisyyteen sijoittuvat suojelualueet on esitetty seuraavassa listauksessa ja kuvassa (Kuva 6-14). 1. Pajuperänkangas (Natura 2000-alue FI1002017, SAC), Natura-alue sijoittuu osin hankealueelle. Pajuperänkangas on vanhan metsän suojelukohde. 2. Korteojan korpi (Natura 2000-alue FI1002006 SAC) ja vanhojen metsien suojeluohjelma AMO000023), sijoittuu noin 1,7 kilometrin päähän hankealueen pohjoispuolelle. Alue koostuu purosta ja sen ympäristön tervaleppäkorvesta. 3. Palolamminkangas (valtakunnallisesti arvokas moreenimuodostuma MOR-Y11-075), sijoittuu noin 650 metrin päähän hankealueen eteläpuolelle. 4. Mustanniemen vanha metsä (yksityinen suojelualue YSA207623), sijoittuu 1,7 kilometrin päähän hankealueen länsipuolelle Reisjärventien varteen. Tuulipuiston lähistölle ei sijoitu kansainvälisesti (IBA) tai kansallisesti (FINIBA) arvokkaita lintualueita. Lähin IBA-FINIBA -alue on noin 55 km pohjoiseen sijoittuva Haapaveden lintujärvet. 54

Kuva 6-14. Suojelualueiden sijainti (1 = Pajuperänkankaan Natura 2000 -alue, 2 = Korteojan korpi Natura 2000 -alue, 3 = Palolamminkankaan moreenimuodostuma, 4 = Mustaniemen yksityinen suojelualue). Huomionarvoisten lajien esiintymät merkitty punaisilla palloilla (Taustakartta ja aineisto: Maanmittauslaitos ja Ympäristökarttapalvelu Karpalo 27.9.2016). 6.4 Maa- ja kallioperä sekä pohja- ja pintavedet Hankealueen pohjamaalajina on kalliomaa ja sekalajitteinen maalaji, jonka maalajiketta ei ole selvitetty. Pintamaassa tavataan eri paksuisia turvekerroksia (Kuva 6-15, GTK Maankamara 2016). Hankealueen kallioperä koostuu pääasiassa granodioriitistä. Kallioperä on muodostunut noin 1930 1780 miljoonaa vuotta sitten (Kuva 6-16, GTK Maankamara 2016). Hankealueelle ei sijoitu arvokkaita kallio- tai moreenimuodostumia eikä ranta- tai tuulikerrostumia. 55

Kuva 6-15. Hankealueen maaperäkartta. 56

Kuva 6-16. Hankealueen kallioperäkartta. Hankealueelle ei sijoitu pohjavesialueita. Hankealueelta noin 10 kilometriä itään sijaitsevat vedenhankintaa varten tärkeät Pitkäkankaan (1106903) sekä Kuivikon (1106951) pohjavesialueet. Hankealueelta noin 10 kilometriä lounaaseen sijoittuvat Vierikangas (1169102) ja Särkiharju (0960151) vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet. (Kuva 6-17, Karpalo 2016) 57

Hankealueelle ei sijoitu lampia tai järviä. Lähimmät vesistöt ovat Mustanlampi (lähimmillään 1,7 km alueen pohjoispuolella), Palolampi (1,8 km etelään), Lummelampi (2,1 km etelään), Nuottijärvi (3,7 km kaakkoon), Hautaperän tekojärvi (4,6 km itään), sekä Reisjärven kunnan puolella sijaitsevat Kalliojärvi (2,3 km länteen) ja Valkeisjärvi (4,4 km lounaaseen). Karttatarkastelun perusteella alueelle ei sijoitu lähteitä. Kuva 6-17. Hankealueen sijainti 3. jakovaiheen valuma-alueella ja lähimmät pohjavesialueet. 6.5 Ilmasto Vallitseva tuulensuunta Pajuperänkankaalla on lounaasta. Tuulennopeus hankealueella on 100 metrin korkeudella noin 6,2 m/s ja 200 metrin korkeudella noin 7,27 m/s. (Tuuliatlas 2016). Pohjois-Pohjanmaan länsiosat lukeutuvat keskiboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen, missä Perämeren vaikutus tuntuu etenkin rannikolla ja jokilaaksoissa syksyisin lämmittävänä ja keväisin viilentävänä tekijänä. Vuoden keskilämpötila Oulun eteläpuolella on 58

6.6 Liikenne + 2 2,5 C, kylmin kuukausi on tammikuu ja keskimäärin lämpimin heinäkuu. Haapajärven maamieskoululla on joskus mitattu pakkasennätys; -45 astetta. Termisen kasvukauden pituus on 150 170 vrk. Vuotuinen sademäärä rannikon tuntumassa jää alle 500 mm ja sateisin kuukausi on yleensä elokuu. Maaston kohotessa Pohjois- Pohjanmaan vähälumisesta länsiosasta kohti Suomenselkää myös lumisuus kasvaa. (Kersalo & Pirinen 2009). Hankealueen pohjoispuolella, noin 1,3 km etäisyydellä sijaitsee Reisjärventie (kantatie 58). Alueen itäpuolella sijaitsee Kainuuntie. Reisjärventiellä keskimääräinen vuorokausiliikenne on ollut v. 2015 1177 ajoneuvoa. Lähialueen liikennemäärät on esitetty kuvassa (Kuva 6-18) (Liikennevirasto, 2016). Kuva 6-18. Kokonaisliikennemäärä hankealueen läheisillä tieosuuksilla (Liikennevirasto 2016). Hankealuetta lähimmät lentoasemat ovat Kajaani, Oulu ja Kokkola-Pietarsaari. Kajaanin lentoasema sijaitsee hankealueen koillispuolella noin 140 km etäisyydellä. Oulun lentoasema sijaitsee noin 140 km etäisyydellä hankealueiden pohjoispuolella. Kokkola- Pietarsaaren lentoasema sijaitsee hankealueiden länsipuolella noin 110 km etäisyydellä. Hankealue ei sijoitu lentoasemien korkeusrajoitusalueille. Muita lentopaikkoja hankealueiden lähietäisyydellä ovat Pyhäsalmi noin 35 km hankealueista koilliseen, Kärsämäki noin 45 km hankealueista koilliseen, Haapavesi noin 50 km hankealueista pohjoiseen ja Ylivieska noin 52 km hankealueista luoteeseen. Lisäksi valtatiellä 27 Nivalassa on Nivalan varalaskupaikka noin 42 km etäisyydellä hankealueista luoteeseen. 59

6.7 Melu Haapajärven Pajuperänkankaan alueen nykyinen ympäristömelu koostuu pääsääntöisesti kantatien 58 ja hankealuetta ympäröivien yhdysteiden päivä- ja yöaikaisesta tieliikenteestä. Lisäksi ajoittain melua voi aiheutua metsäkoneiden käytöstä. 7 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA SIINÄ KÄYTETTÄVÄT MENETELMÄT 7.1 Yleistä Tässä hankkeessa ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan hankkeen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä, tilapäisiä ja pysyviä vaikutuksia ympäristöön. Arvioinnissa tarkastellaan sekä rakentamisen että käytön aikaisia vaikutuksia. YVA-lain mukaan arvioinnissa tulee tarkastella muun muassa seuraavia asiakokonaisuuksia eli vaikutusryhmiä: Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön, joita tässä hankkeessa ovat erityisesti vaikutukset asutukseen, maisemaan, muinaismuistoihin ja maankäyttöön. Vaikutukset maaperään, luonnonvarojen hyödyntämiseen, vesiin ja vesistöihin, ilmastoon ja ilmanlaatuun, kasvillisuuteen ja eliöihin, joita tässä hankkeessa ovat erityisesti vaikutukset hankealueen luontoon ja suojelukohteisiin. Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, joita tässä hankkeessa ovat erityisesti meluvaikutukset, varjon vilkkumisen vaikutukset sekä vaikutukset asumiseen ja virkistykseen. Edellä mainittujen asiakokonaisuuksien yhteisvaikutukset Ympäristövaikutuksia selvitettäessä painopiste asetetaan merkittäviksi arvioituihin ja koettuihin vaikutuksiin. Tuulivoimahankkeissa yleisesti merkittäviksi tunnistettuja vaikutuksia ovat erityisesti vaikutukset maisemaan ja luontoon sekä melusta ja varjon vilkkumisesta aiheutuvat vaikutukset. Myös tuulivoimahankkeen positiivisia vaikutuksia arvioidaan. Tuulivoimahankkeet vaikuttavat positiivisesti ilmanlaatuun ja ilmastoon, koska tuulisähkön tuotannolla vältetään muusta energiantuotannosta syntyviä päästöjä. Hankkeen toteuttamisella on myös positiivisia työllisyys- ja aluetaloudellisia vaikutuksia. Yleisesti merkittäviksi tunnistettujen vaikutusten lisäksi arvioinnissa painotetaan myös tässä hankkeessa merkittäviksi tai oleellisiksi koettuja vaikutuksia, joita pyritään tunnistamaan YVA-menettelyn aikana lausuntojen, muistutusten ja sidosryhmätyöskentelyn kautta. Ympäristövaikutusten merkittävyyttä arvioidaan vertaamalla ympäristön sietokykyä kunkin ympäristörasituksen suhteen. Vaikutusten merkittävyydenarviointia on kuvattu yksityiskohtaisemmin luvussa 7.18. Ympäristön sietokyvyn arvioimisessa hyödynnetään lainsäädäntöön perustuvia vaatimuksia, annettuja ohjearvoja ja saatavilla olevaa, laajasti hyväksyttyä tutkimustietoa. Ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset kootaan ympäristövaikutusten arviointiselostukseen. Seuraavassa on esitelty tarkasteltavat ympäristövaikutukset ja arvioinnissa käytettävät menetelmät. 60

7.2 Tarkastelu- ja vaikutusalueiden rajaukset Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan tuulipuiston toimintojen ja näistä johtuvien, hankealueen ulkopuolelle ulottuvien toimintojen ympäristövaikutuksia rakentamisen, käytön ja käytöstä poiston aikana. Hankealueen ulkopuolelle ulottuvaa toimintaa on esimerkiksi hankkeeseen liittyvä liikenne. Nollavaihtoehdon osalta arvioidaan siinä syntyvä ympäristökuormitus (päästöt) ja verrataan tätä kuormitusta hankkeen toteuttamisen vastaavaan kuormitukseen. Kuvassa (Kuva 7-1) on havainnollistettu tarkastelualueiden laajuutta. Tarkastelualueella tarkoitetaan tässä kullekin vaikutustyypille määriteltyä aluetta, jolla kyseistä ympäristövaikutusta selvitetään ja arvioidaan. Tarkastelualueen laajuus riippuu tarkasteltavasta ympäristövaikutuksesta. Kuva 7-1. Havainnollistus tarkastelualueiden laajuudesta. Ympäristövaikutuksia tarkastellaan huomattavasti arvioitua vaikutusaluetta laajemmalla alueella. Esimerkiksi melun vaikutuksia tarkastellaan noin 2 3 kilometrin etäisyydelle ja maisemavaikutuksia noin 35 kilometrin etäisyydelle tuulivoimaloiden sijoituspaikoista. Tarkastelualue on pyritty määrittelemään niin suureksi, ettei merkityksellisiä ympäristövaikutuksia voida olettaa ilmenevän alueen ulkopuolella. Jos arviointityön aikana kuitenkin käy ilmi, että jollakin ympäristövaikutuksella on ennalta arvioitua laajempi vaiku- 61

tusalue, määritellään tarkastelu- ja vaikutusalueiden laajuudet kyseisen vaikutuksen osalta uudestaan. Näin varsinainen vaikutusalueiden määrittely tehdään arviointityön tuloksena ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Ympäristövaikutuksille on alustavasti määritelty seuraavassa esitetyt vaikutusalueet. Tuulivoimahankkeen maankäyttövaikutusten tarkastelualue on hankealue ja sen välitön lähiympäristö. Maisemavaikutuksia arvioidaan yleispiirteisellä tasolla noin 35 kilometrin etäisyydellä voimaloista. Tarkemmalla tasolla vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön arvioidaan alustavan arvion mukaan noin 12 20 kilometrin etäisyydelle voimaloista. Muinaismuistoihin kohdistuvia vaikutuksia tarkastellaan niillä alueilla, joiden maankäyttö muuttuu hankkeeseen liittyvän rakentamisen seurauksena. Elinkeinoihin kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan hankealueella sekä alueella, johon hankkeen mahdolliset vaikutukset, kuten maisemavaikutukset ja melu, ulottuvat. Lisäksi huomioidaan lähiseudulla sijaitsevat muut merkittävät kohteet, joissa hankkeella voi olla elinkeinoihin kohdistuvia vaikutuksia, kuten matkailukeskukset. Liikennevaikutusten osalta tarkastellaan hankkeen rakentamisvaiheen kuljetuksissa ja mahdollisissa huoltotöissä käytettäviä reittejä. Tarkastelualueena ovat tuulipuistoalueelle suuntautuvat tiet. Meluvaikutuksia tarkastellaan siinä laajuudessa, kuin mallinnukset osoittavat hankkeesta vaikutuksia aiheutuvan. Alustavasti meluvaikutusten tarkastelualueen arvioidaan ulottuvan noin 2 3 kilometrin etäisyydelle tuulivoimaloista. Pientaajuisen melun vaikutuksia arvioidaan mallintamalla lähimmissä mahdollisesti häiriintyvissä kohteissa. Varjon vilkkumisen vaikutusten tarkastelualue riippuu tuulivoimaloiden sijainnista suhteessa asutukseen, teihin ja muihin mahdollisiin herkkiin kohteisiin. Vilkkumisen vaikutuksia tarkastellaan noin kolmen kilometrin säteellä tuulivoimaloista. Ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan sillä alueella, jolle hankkeen mahdolliset vaikutukset (muun muassa maisemavaikutukset, melu, vilkkuminen) ulottuvat. Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön arvioidaan hankealueella, sekä tarkasteltavien voimajohtoreittien alueilla. Muuttolinnuston osalta tarkastellaan hankealueen lisäksi sen läheisyydessä muuttavaa linnustoa. Vaikutuksia suojelualueisiin arvioidaan niihin suojelualueisiin, jotka sijaitsevat hankealueen läheisyydessä, sekä joiden suojeluperusteisiin hankkeesta mahdollisesti arvioidaan kohdistuvan vaikutuksia. Maa- ja kallioperään sekä pinta- ja pohjavesiin kohdistuvia vaikutuksia tarkastellaan hankealueella sekä erityisesti rakennuspaikoilla, joille sijoittuu tuulivoimaloita tai muita rakenteita. 7.3 Hankkeessa tehtävät selvitykset Arviointityön osana hankkeessa tullaan tekemään seuraavat luontoselvitykset, joiden toteuttamisen periaatteita on kuvattu tarkemmin seuraavissa luvuissa: - kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys - pöllöselvitys - kanalintujen soidinpaikkaselvitys - pesimälinnustoselvitys - sääksen lentoreittiselvitys 62

- muuttolinnustoselvitys (kevät ja syksy) - liito-oravaselvitys - lepakkoselvitys - kaapelireittien kasvillisuus-, linnusto- ja muun eläimistön selvitykset - Natura-arvioinnin tarveselvitys ja tarvittaessa Natura-arviointi. Arviointityön osana tehdään myös seuraavat selvitykset tukemaan olemassa olevaa aineistoa. Näitä selvityksiä on myös kuvattu tarkemmin seuraavissa luvuissa: - maisema-analyysi sisältäen näkemäalueanalyysin - maisemavaikutusten havainnollistaminen valokuvasovittein - muinaisjäännösinventointi - melumallinnus - varjon vilkkumismallinnus - asukaskysely. 7.4 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Selvitettäessä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön tutkitaan hankkeen suhdetta sekä nykyiseen että suunniteltuun tilanteeseen. Myös hankkeen suhdetta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin arvioidaan. Arviointia varten on selvitetty hankealuetta ja sen lähiympäristöä koskevat tiedot nykyisestä maankäytöstä, sekä voimassa ja vireillä olevat kaavat. Arvioitaessa vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön tutkitaan hankkeen vaikutuksia eri aluetasoilla: onko hankkeen toteuttamisella vaikutuksia seudun aluerakenteeseen, alueen yhdyskuntarakenteeseen, hankealueen lähiympäristön maankäyttöön tai yksittäisiin kohteisiin välittömällä vaikutusalueella. Vastaavasti tutkitaan hankkeen suhde voimassa ja vireillä oleviin kaavoihin ja muihin suunnitelmiin tai tavoitteisiin. Hankkeen maankäyttövaikutukset voivat olla joko välittömiä tai välillisiä. Hanke saattaa aiheuttaa ympäristössä sellaisia muutoksia, jotka vaikuttavat nykyiseen maankäyttöön tai muuttavat tulevan maankäytön suunnitteluun liittyviä lähtökohtia tai reunaehtoja. Välillisiä vaikutuksia voi periaatteessa syntyä esimerkiksi ympäristön häiriötekijöiden muutoksista, muun muassa melusta. Vaikutusten arvioinnin selostusvaiheessa tarkistetaan kaavatilanteen kuvauksen ajantasaisuus sekä tarkistetaan nykytilan ja kaavatilanteen kuvausta arviointiohjelmasta saadun palautteen perusteella. Vaikutukset arvioidaan ja kuvataan ja niiden kohdentumista havainnollistetaan karttaesitysten avulla. Mahdolliset maankäytön ristiriidat ja kaavojen muutostarpeet osoitetaan ja kuvataan. Vaikutukset selvitetään asiantuntija-arviona, jonka tekee kokenut maankäytön suunnittelija. 63

7.5 Vaikutukset elinkeinoihin ja talouteen Hankkeen aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä selvitetään alueen elinkeinorakenteen nykytila, hankkeen lähialueella sijaitsevat elinkeinot sekä arvioidaan elinkeinoihin ja aluetalouteen kohdistuvia vaikutuksia. Aluetalouteen kohdistuvia vaikutuksia ovat esimerkiksi hankkeen välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset, paikallisten palveluiden ostot, sekä Haapajärven kaupungin lisääntyvät kiinteistöverotulot. Vaikutuksia arvioidaan toteutuneista hankkeista saatujen tulosten sekä kirjallisuuden avulla. Arvioinnissa kuvataan hankkeen myötä alueella syntyviä työtehtäviä. Arvioinnin suorittaa sosiaalisiin ja aluetaloudellisiin vaikutuksiin perehtynyt asiantuntija. 7.6 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Hankkeen toteutuessa suoria maisemavaikutuksia aiheutuu tuulivoimalarakenteista sekä tuulivoimaloihin liittyvistä tie-, sähköasema- ym. rakenteista. Hankkeen suunnittelu on vasta alkuvaiheessa eikä tarkkoja tietoja uusista rakenteista vielä ole saatavilla. Rakentamisvaiheessa maisemavaikutukset kohdistuvat lähinnä itse hankealueisiin. Korkeat nosturit saattavat kuitenkin näkyä myös laajemmalle alueelle, mutta niiden vaikutus on tilapäinen. Rakentamisvaiheen päätyttyä tuulivoimalarakenteet tulevat näkymään laajalle alueelle suuren kokonsa ja sijaintinsa johdosta. Näkymiä kohti hankealuetta avautuu avoimilta alueilta, kuten hankealueita kohti suuntautuneilta vesi-, tie-, kallio-, pelto- ja suoalueilta. Näkymiä ympäristöstä kohti tuulivoimaloita katkaisevat rakennukset, rakenteet ja erityisesti puusto. Esimerkiksi rakennetuilla ja metsäisillä alueilla tämäntyyppisiä pitkiä näkymäakseleita katkaisevia elementtejä on yleensä runsaasti. Hankkeesta tehdään näkymäalueanalyysi, jossa tutkitaan alueet, joilta on näkymäyhteys voimaloihin. Vaikutusten arviointi maiseman ja kulttuuriympäristön osalta perustuu olemassa oleviin selvityksiin, hankkeen alustavaan suunnitelma-aineistoon, kartta- ja ilmakuvatarkasteluihin sekä maastokäyntiin. Maisemavaikutuksia havainnollistetaan valokuvasovitteiden avulla. Vaikutusten arvioinnissa tutkitaan hankkeen suhdetta ympäristöön sekä vaikutuksia näkymiin ympäröiviltä alueilta. Myös suhde arvokohteisiin selvitetään. Maiseman ja kulttuuriympäristökohteiden osalta tarkastelualueeksi on alustavasti määritelty noin 12 kilometriä hankealueista. Tarkastelualuetta laajennetaan kuitenkin tarvittaessa, mikäli yleispiirteisessä arvioinnissa havaitaan merkittäviä vaikutuksia tarkastelualueita etäämmälle sijoittuviin kohteisiin. Arvioinnissa annetaan yleiskuva vaikutusten kohdentumisesta, luonteesta ja merkittävyydestä. Omia tulkintoja maiseman arvoista kuten maiseman kauneudesta ei tehdä, jotta arviointi olisi mahdollisimman objektiivista. Kuvassa (Kuva 7-2) on 250 metriä korkeiden voimaloiden mittakaavallista tarkastelua. Vertailukohdiksi on otettu Tampereen Näsinneula ja Oulun Puolivälinkankaan vesitorni. Maanpinnalle on myös havainnollisuuden takia mallinnettu noin 20 metrinen puusto. 64

Kuva 7-2. Kuvassa vertailukohteita tuulivoimalan mittakaavalle. Vaikutukset maisemaan todennetaan tietokonemallinnuksilla, kuten näkymäalueanalyysillä, ja kuvasovitteilla. Tietokoneella tehdyssä mallinnuksessa käytetään mittatarkkaa tuulivoimalan 3D-mallia sekä Maanmittauslaitokselta saatua karttamateriaalia. Kuvassa (Kuva 7-3) on tuulivoimalat mallinnettu kahteen valokuvaan parhaan havainnollisuuden saavuttamiseksi. Ylempi kuva on tehty normaaliobjektiivilla (50 mm) ja alempi laajakulmalla (16 mm) otettuun kuvaan. Kuvat on otettu samasta paikasta. Maisema- ja kulttuuriympäristövaikutusten arvioinnista vastaa maisema-arkkitehti. 65

Kuva 7-3. Esimerkkikuva valokuvasovitteesta. 7.6.1 Vaikutukset muinaisjäännöksiin Tuulipuistoalueella on tehty arkeologinen selvitys maastokaudella 2016. Selvitys on kohdennettu alueille, joiden maankäyttö muuttuu hankkeeseen liittyvän rakentamisen seurauksena. Tällaisia alueita ovat voimaloiden sijaintipaikat, tiet ja puiston sisäiset kaapelireitit. Vaikutuksia arvioidaan suhteuttamalla rakennustoimenpiteiden sijoittuminen muinaisjäännöksiin. Hankkeen vaikutuksia muinaisjäännöksiin arvioidaan selvityksen tulosten perusteella. Selvityksen tulokset ja niiden perusteella tehdyt vaikutusarviot raportoidaan ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Työstä vastaa Keski-Pohjanmaan Arkeologiapalvelu Oy. 66

7.7 Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimiin ja suojelukohteisiin 7.7.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys Hankealueen kasvillisuutta ja luontotyyppejä on selvitetty maastossa 26.-27.7.2016. Selvityskohteena olivat 25.4.2016 päivätyn hankesuunnitelman mukaiset voimalapaikat ja huoltotielinjaukset lähiympäristöineen. Lisäksi hankealueelta valittiin kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella maastossa tarkastettavia potentiaalisia luontokohteita. Maastotyön ulkopuolelle jätettiin luonnontilaltaan selvimmin muuttuneet alueet, kuten hakkuuaukeat. Maastotöiden yhteydessä tehtiin samalla havaintoja mahdollisista luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien elinympäristöistä. Tarkoituksena oli löytää tuulipuiston alueella sijaitsevat metsälain (10 ), luonnonsuojelulain (29 ) ja vesilain (2:11 ) mukaiset arvokkaat elinympäristöt sekä uhanalaiset luontotyypit. Lisäksi havainnoitiin kohteiden kasvillisuutta. Selvityksestä vastasi kokenut maastobiologi. Hankkeen vaikutuksia luonnonympäristöön, uhanalaisiin lajeihin ja luontotyyppeihin arvioidaan luontoselvityksen tulosten perusteella. Selvityksen tulokset ja niiden perusteella tehdyt vaikutusarviot raportoidaan ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Kuva 7-4. Hankealueen kalliokangasta. 67

7.7.2 Linnustoselvitykset Kanalintujen soidinpaikkaselvitys Hankealuetta koskeva metsojen, teerten ja riekkojen soidinpaikkaselvitys suoritettiin huhti-toukokuussa 2016. Soidinpaikoista pyydettiin etukäteen tietoja alueen metsästysseuroilta. Karttatarkastelun perusteella valitut potentiaaliset kanalintujen soidinalueet kartoitettiin kiertelemällä ne kahteen kertaan aamuyöllä, yhteensä kahtena maastopäivänä. Metson soidinpaikkojen kartoituksessa noudatettiin Keski-Suomen Metsoparlamentin ohjetta. Pesimälinnustoselvitys Hankealueen pesimälinnustoa selvitettiin touko-kesäkuussa 2016. Pesimälinnustoselvityksessä keskityttiin voimaloiden mahdollisella vaikutusalueella pesiviin suojelullisesti huomionarvoisiin lajeihin ja linnustollisesti arvokkaimpien kohteiden tunnistamiseen. Pesimälinnusto kartoitettiin 500 metrin säteellä voimaloista. Tuulipuiston vaikutusalueelta, eli noin 800 metrin etäisyydeltä uloimmista voimaloista lukien, pyrittiin tunnistamaan ne luonnontilaiset alueet, joissa pesii suojelullisesti huomionarvoisia lajeja tai joiden laji- ja parimäärät ovat muuhun ympäristöön nähden korkeat. Tyypillisesti tällaisia alueita ovat vanhan metsän kohteet ja kosteikot. Pesimälinnustoselvitykset tehtiin kaksi kertaa touko-kesäkuussa, pesimiskauden eri vaiheissa. Petolintujen ja kaikkien suojelullisesti huomionarvoisten lajien pesäpaikka- ja rengastustiedot selvitettiin Metsähallituksen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon rekistereistä. Lisäksi petolintujen reviirejä etsittiin pesimälinnustoselvitysten yhteydessä, kiertelemällä potentiaalisia pesimäympäristöjä ja etsimällä pesiä ja saalisjätteitä maastosta. Sääksen lentoreittiselvitys Hankealueen lähistöllä, hieman yli 2 kilometriä lähimmästä sunnitellusta tuulivoimalasta pesii sääksi. Kyseisen sääksireviirin koiraan havaittiin käyvän kalastamassa sellaisilla järvillä, joille päästäkseen sen täytyy lentää läheltä hankealuetta tai jopa suoraan sen yli. Jotta tuulipuiston vaikutuksia kyseiseen sääksireviiriin voitaisiin arvioida, tehtiin heinäkuussa 2016 sääksen lentoreittiselvitys. Käytännössä pesivän koiraan lentoreittejä dokumentoitiin hyvältä näköalapaikalta viitenä päivänä poikasten ruokinta-aikaan. Pöllöselvitys Pesimälinnustoselvitystä täydennetään pöllöselvityksellä. Hankealueen pöllöjä selvitetään sekä maastokartoituksella että mahdollisen olemassa olevan aineiston perusteella. Pöllökartoitus tehdään yöaikaan kulkemalla alueella ja pysähtelemällä kuuntelemaan soivia yksilöitä kymmenen minuutin ajaksi joka 500 metrin välein tyynellä ja lauhalla kelillä. Pöllöjen tarkkailu- ja kuuntelureitit dokumentoidaan ja esitetään ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Maastokartoitus tehdään kiertämällä aluetta kaksi erillistä kertaa (kahtena yönä) maaliskuussa tai huhtikuun alussa 2017. Kartoituksen suorittaa kokenut linnustoasiantuntija. Lintujen muutonseuranta Muutonseuranta suoritetaan elo-marraskuussa 2016 ja huhti-toukokuussa 2017 siten, että havainnointikerrat muodostavat otoksen todellisesta yksilömäärästä. Kokonaismäärää arvioidaan otoksissa havaittujen yksilöiden lukumäärän, otoksiin käytetyn ajan ja kunkin lajiryhmän muuton ajallisen jakaantumisen avulla. Arvio muodostaa teoreettisen maksimimäärän, joka alueen kautta voi muuttaa. Lintujen muutolle on tyypillistä, että eri lajiryhmät muuttavat eri ajankohtina (vuorokauden, kuukausien) ja erityyppisissä sääolosuhteissa. Pajuperänkankaan tuulipuistohankkeen kannalta selvästi oleellisin lintulaji on kurki (Kuva 6-13) ja pienessä määrin petolinnut. Tämä vuoksi syksyn muutonseuranta keskitetään kurjen syysmuuttoaikaan. 68

Keväällä muutonseuranta keskitetään niin ikään kurjen ja lisäksi petolintujen sekä joutsenten ja hanhien muuttoaikaan. Lisäksi etsitään ja hankitaan olemassa olevaa, lintuharrastajien keräämää ja mahdollisesti julkaisemaa tietoa alueen lintumuutosta usean vuoden, jopa vuosikymmenen ajalta. Kaikkien linnustoselvitysten tulokset raportoidaan yksityiskohtaisesti hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Vaikutusarviointi tehdään asiantuntija-arviona. 7.7.3 7.7.4 Muut eläimistöselvitykset Liito-oravakartoitus Hankealueen liito-oravatilannetta selvitettiin toukokuussa 2016 tehdyllä maastokartoituksella. Tarkastettavaksi kohteiksi valittiin kartta-, ilmakuva- ja puustotietojen perusteella vähintään varttuneita kuusikoita ja kuusivaltaisia sekametsiä. Potentiaalisia tarkastettavia metsäalueita löydettiin kahdeksan. Selvityksen tulokset ja niiden perusteella tehdyt vaikutusarviot raportoidaan ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Lepakkoselvitys Lepakkoselvitys toteutettiin Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen ohjeita noudattaen kesällä 2016. Yöaikaan tapahtuvia kartoituskäyntejä kohdennettiin samoille alueille kaksi. Kartoitukset tehtiin 28.-29.6.2016 ja 23.-24.8.2016. Havainnointi aloitettiin auringonlaskun jälkeen lepakkodetektoria apuna käyttäen. Laskentareitti toteutettiin kulkemalla läpi lähes kaikki tiet, jotka sijaitsivat Pajuperänkankaan suunnitellun tuulipuiston alueella sekä sen ympäristössä. Havaintoja tehtiin muutamasta pohjanlepakkoyksilöstä. Natura-arvioinnin tarve Osana tämän hankkeen YVA-menettelyä tehdään luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen Natura-arvioinnin tarve koskien seuraavia Natura-alueita: Pajuperänkangas (FI1002017, SAC) ja Korteojan korpi (FI1002006, SAC). Natura-arvioinnin tarveselvityksessä arvioidaan, voisiko hankkeella olla jokin vaikutuskanava Natura-alueiden suojelun perusteina oleviin luontoarvoihin. Arvioinnin tuloksen pohjalta yhteysviranomaisena toimiva ELY-keskus päättää varsinaisen Natura-arvioinnin tarpeesta. 7.8 Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pinta- ja pohjavesiin Hankkeen mahdollisia vaikutuksia maa- ja kallioperään sekä pinta- ja pohjavesiin arvioidaan olemassa olevan aineiston perusteella. Nykytilanteen tiedot päivitetään arviointiselostukseen. Vaikutuksia maa- ja kallioperään sekä pinta- ja pohjavesiin arvioidaan suhteessa tuulivoimaloiden sijoituspaikkojen ja sähkönsiirtoreittivaihtoehtojen olosuhteisiin. Sähkönsiirron osalta huomioidaan hankealueen sisäisten ja ulkoisten sähkönsiirtojohtojen rakentamisen vaikutukset maaperään. Vaikutusarvioinnissa huomioidaan myös uusien teiden rakentamisesta ja olemassa olevien teiden kunnostamisesta syntyvät vaikutukset. Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan rakentamisen aikaiset ja käytön aikaiset vaikutukset. Arvioinnin suorittaa maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin erikoistunut asiantuntija. 7.9 Liikennevaikutukset Tuulipuiston vaikutuksia liikenteeseen arvioidaan asiantuntija-arviona tarkastelemalla hankkeen rakentamisvaiheen kuljetuksissa ja toiminnan aikaisissa huoltotöissä käytettäviä reittejä. Tarkastelualueena ovat hankealueelle suuntautuvat tiet. Hankealueen alustava sisäinen tiesuunnitelma tullaan esittämään ympäristövaikutusten arvioin- 69

tiselostuksessa ja sitä, sekä muita alustavia reittisuunnitelmia hyödynnetään vaikutusten arvioinnissa. Työssä arvioidaan hankkeen vaikutuksia lähialueiden teiden liikennemääriin ja liikenneturvallisuuteen, sekä liikenteestä aiheutuvia vaikutuksia, kuten melua ja vaikutuksia ilmanlaatuun. Vaikutuksia arvioidaan perustuen liikennemäärien kasvuun: teiden nykyisiä liikennemääriä verrataan hankkeeseen liittyvän liikenteen määrään. Arviointiselostuksessa kuvataan rakentamisen aikaiset kuljetusreitit, sekä kunnostettavat että hankealueelle rakennettavat uudet tiet. Liikennöinti tuulipuistoon on suunniteltu tapahtuvan kantatien 58 kautta. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös hankkeen rakentamisen ja toiminnan aikaiseen liikenneturvallisuuteen, huomioimalla muun muassa liikennemäärien kasvu ja tuulivoimaloiden lavoista irtoavan jään vaikutukset. Arvioinnissa huomioidaan tarvittaessa Liikenneviraston (2012) ohje tuulivoimalan rakentamisesta liikenneväylien läheisyyteen. Liikennevaikutusten arvioinnin suorittaa ympäristövaikutusten arvioinnin asiantuntija. 7.10 Vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun Tuulivoimalla tuotettu sähkö ei aiheuta kasvihuonekaasu- tai muita savukaasupäästöjä. Hankkeella on positiivisia vaikutuksia ilmanlaatuun ja ilmastoon, koska tuulisähkön tuotannolla vältetään muusta energiantuotannosta syntyviä päästöjä. Vältettyjen kasvihuonekaasu- ja muiden savukaasupäästöjen laskentatavat esitetään nollavaihtoehtoa koskevassa tarkastelussa luvussa 7.17. Tuulivoimatuotannon teho vaihtelee tuulisuuden mukaan, mutta toisaalta myös sähkön kulutus vaihtelee. Vaihtelevan kulutuksen kattamiseksi tarvitaan erityyppisiä sähköntuotantotekniikoita. Tuulivoimatuotannon tehon vaihtelun vuoksi tarvitaan säätövoimaa, jonka aiheuttamien päästöjen merkitys huomioidaan arvioinnissa. Tuulipuiston rakentamisen aikana vaikutuksia hankealueen ja sen lähialueiden ilmanlaatuun aiheutuu lisääntyvästä liikenteestä. 7.11 Meluvaikutukset Arvioinnin suorittaa ilmastovaikutuksiin perehtynyt asiantuntija. Tuulivoimahankkeen meluvaikutuksia arvioidaan YVA-selostusvaiheessa laskennallisin menetelmin ylärajatarkasteluna, jossa on oletettu turbiinien maksimimelutaso jatkuvaksi. Arvioinnissa hyödynnetään uutta kansallista ohjetta tuulivoimamelun mallintamiseksi (Ympäristöministeriö 2014, tuulivoiman mallinnusohje OH 2/2014, kpl 4.1). Melun leviämislaskennat tehdään CadnaA tai SoundPlan -ohjelmistolla (ohjelmistojen uusimmilla versioilla) vakiomeluvyöhykkeiden määrittelemiseksi 3D-digitaalikarttaympäristöön (35 45 db(a):n vyöhykkeet) ja mallinnuksessa huomioidaan voimaloiden ja altistuvien kohteiden välisen korkeuseron aiheuttama lisäys äänipäästöön. Tarkistus tehdään voimalakohtaisesti. Mallinnus tehdään tuulivoimaloiden maksimimäärälle (16 voimalaa) suurimmalla mahdollisella voimalatyypillä (Gamesa G128, 4,5 MW) ja napakorkeudella 180 metriä (korkein mahdollinen napakorkeus). Käytetyn voimalatyypin äänipäästö on varsin korkea verrattuna muihin markkinoilla oleviin voimaloihin, joten mallinnuksella kuvataan melun enimmäisvaikutusta. Pientaajuisen melun mallinnus tehdään erikseen lähimpiin altistuviin kohteisiin ensin arvioimalla pientaajuisen melun osuus talon ulkopuolella, ja sen jälkeen arvioimalla sen osuus rakennuksen sisäpuolella. Pientaajuisen melun laskennassa hyödynnetään Tanskan kansallista ohjetta (The Danish Ministry of the Environment 2011 ja Pedersen 2012), sekä uutta kansallista ohjetta (Ympäristöministeriö 2014). 70

Mallinnettuja ulkomelun leviämisen laskentatuloksia vertaillaan alueen nykyiseen taustamelutilanteeseen (esimerkiksi tieliikennemelu) sekä tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista annetun asetuksen (1107/2015) mukaisiin ohjearvoihin. Sisätiloissa käytetään terveydensuojelulain (763/94) sisältövaatimuksiin pohjautuen asumisterveysohjeen (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003) taajuuspainottamattomia tunnin keskiäänitasoon L eq, 1h perustuvia pientaajuisen melun ohjearvoja. Lisäksi arvioidaan Suomen tuuliatlaksen (2016) tietojen perusteella hankealueen tuulen vuotuista jakaumaa, sekä jakauman vaikutuksia melun leviämiseen ja melun altistusaikoihin eri suunnille tuulipuistoa. Selvityksessä arvioidaan melun vaikutuksia ihmisiin, sekä melun luonnetta suhteessa vallitsevaan äänimaisemaan. Selvityksessä tuodaan esiin myös tuulipuistojen meluntorjuntamenetelmiä ja melun vaimennusmahdollisuuksia yksittäisten tuulivoimaloiden osalta. Arvioinnin suorittaa meluvaikutuksiin ja -mallinnukseen perehtynyt kokenut asiantuntija. 7.12 Varjon vilkkumisen vaikutukset Tuulivoimala voi aiheuttaa lähiympäristöönsä varjon vilkuntaa, kun auringon valo osuu käynnissä olevan tuulivoimalan pyöriviin lapoihin. Vilkunnan kantama ja kesto riippuvat siitä, missä kulmassa auringon valo osuu lapoihin, lapojen pituudesta ja leveydestä, tornin korkeudesta, maaston muodoista, ajankohdasta ja näkyvyyttä vähentävistä tekijöistä kuten kasvillisuudesta, rakennuksista ja pilvisyydestä. Tuulipuistojen ympäristössä havaittava vilkunta ilmenee usein juuri auringonnousun jälkeen tai juuri ennen auringonlaskua, jolloin voimaloiden varjot ylettyvät pisimmälle. Tuulivoimalan aiheuttama varjon vilkunta saattaa aiheuttaa häiriötä esimerkiksi voimaloiden läheisyydessä asuville asukkaille. Tuulivoimahankkeen aiheuttaman varjon vilkkumisen vaikutuksia arvioidaan mallintamalla. Mallinnus tehdään käyttäen tähän tarkoitukseen kehitettyä WindPROohjelmiston SHADOW-laskentamallia. Laskentamalli huomioi hankealueen sijainnin (auringonpaistekulma, päivittäinen valoisa aika), tuulivoimaloiden sijoitussuunnitelman, voimaloiden aiheuttaman vilkunnan yhteisvaikutuksen, tuulivoimaloiden mittasuhteet (napakorkeus, roottorin läpimitta, lapaprofiili), maaston korkeuskäyrät sekä valitut laskentaparametrit. Määritellyillä laskentaparametreilla sekä oletuksella, että voimalan roottorin oletetaan pyörivän jatkuvasti ja olevan kohtisuorassa auringonsäteitä vastaan, saadaan arvio aiheutuvasta vilkunnan teoreettisesta maksimimäärästä. Laskentamenetelmä ei automaattisesti huomioi varjon vilkuntaan vaikuttavia ylimääräisiä tekijöitä, kuten pilvisyyttä. Jotta saataisiin parempi kuva odotettavissa olevasta vilkunnan todellisesta määrästä, on laskettu myös realistinen arvio vilkunnan määrästä. Realistinen arvio ottaa huomioon paikallisen tuulijakauman, sekä paikalliset auringonpaistehavainnot. Mallinnuksen tuloksena saadaan varjon vilkunnan kantama ja ajankohta minuutin tarkkuudella koko vuoden aikana. Mallinnuksen tulokset esitetään karttakuvina. Tulosten havainnollistamista varten määritetään niin kutsuttuja reseptoripisteitä (lähellä tuulivoimaloita sijaitsevia asuinkohteita), joille lasketaan yksityiskohtaisemmat tulokset. Reseptoripisteiden oletetaan olevan kasvihuonetyyppisiä, jolloin joka suunnasta tuleva vilkunta otetaan huomioon. Pajuperänkankaan tuulivoimahankkeessa mallinnuksissa käytetään tuulivoimaloita, joiden kokonaiskorkeus on 250 metriä. Arvioinnin suorittaa varjon vilkkumisen vaikutuksiin perehtynyt asiantuntija. 71

7.13 Vaikutukset ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen, terveyteen ja alueen virkistyskäyttöön Sosiaalisten vaikutusten arviointi (SVA) on vuorovaikutteinen prosessi, jossa tunnistetaan ja ennakoidaan sellaisia yksilöön, yhteisöön tai yhteiskuntaan kohdistuvia vaikutuksia, jotka aiheuttavat muutoksia ihmisten elinoloissa, viihtyvyydessä, hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin jakautumisessa (Sosiaali- ja terveysministeriö 1999, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2016). Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin yhtenä tavoitteena on vahvistaa eri osapuolten välistä tiedonvaihtoa ja vuoropuhelua. Sosiaalisten vaikutusten arviointi tuottaa arvokasta tietoa eri sidosryhmien tarpeista arviointiprosessin aikana sekä hankkeen myöhemmissä vaiheissa, ja toimii tiedon jakamisen kanavana. Osana hankkeen sosiaalisia vaikutuksia arvioidaan myös ihmisten terveyteen ja virkistyskäyttömahdollisuuksiin kohdistuvia vaikutuksia. Näiden lisäksi arvioidaan koettuja vaikutuksia, eli sitä, miten paikalliset asukkaat ja muut alueen toimijat kokevat edellä mainitut vaikutukset. Hankkeen sosiaalisia vaikutuksia arvioidaan hyödyntämällä muissa vaikutusarviointiosioissa syntyviä laskennallisia ja laadullisia arvioita muun muassa maisema- ja meluvaikutuksista, sekä varjon vilkkumisen ja maa-alueiden käyttöön kohdistuvista vaikutuksista. Arvioinnissa tarkastellaan sekä hankkeen rakentamisen että toiminnan aikaisia vaikutuksia. Terveysvaikutuksia arvioidaan suorien terveysvaikutusten osalta asiantuntijatyönä. Arvioinnissa otetaan erityisesti huomioon tuulivoimaloiden aiheuttama ääni ja varjon vilkunta, sekä voimajohdon sähkö- ja magneettikentät. Terveysvaikutusten arvioinnissa hyödynnetään olemassa olevaa tietoa tuulivoimaloiden terveysvaikutuksista. Vaikutusten arvioinnissa selvitetään myös tuulivoimaloiden aiheuttamia vaikutuksia alueen virkistyskäyttöön, kuten metsästykseen, marjastukseen ja retkeilyyn. Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan muun muassa viihtyvyyteen ja turvallisuuteen liittyvät vaikutukset. Alueen virkistyskäyttöä selvitetään esimerkiksi asukaskyselyllä saatavien tietojen avulla. Arvioinnin tueksi toteutetaan asukaskysely, joka lähetetään postitse lähialueen vakinaisille talouksille ja vapaa-ajan asukkaille. Vastaajille tarjotaan mahdollisuus vastata kyselyyn internetissä. Kyselylomakkeet lähetetään noin 5 10 kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista perustuen kokemuksiin aiemmista vastaavista hankkeista ja arvioon, että hankkeen merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat tälle alueelle. Lähialueen asukkailta saatua kokemusperäistä tietoa voidaan peilata muilla menetelmillä mitattuihin tuloksiin. Asukkaille suunnattu lomakekysely kartoittaa eri ryhmien yleistä suhtautumista hankkeeseen sekä siihen mahdollisesti liitettäviä omakohtaisia huolenaiheita. Kyselyllä selvitetään alueen nykyistä käyttöä ja arvioita hankkeen mahdollisista vaikutuksista. Asukaskysely palvelee myös hankkeesta tiedottamista, sillä kyselyn ohessa jaetaan tietoa hankkeesta muun muassa karttamateriaalin muodossa. Eri toimijoiden suhtautumista hankkeeseen selvitetään muun muassa hyödyntämällä YVA-ohjelmavaiheen yleisötilaisuudessa ja hankkeen seurantaryhmässä esitettyjä näkemyksiä. Lisäksi tutustutaan arviointiohjelmasta annettuihin mielipiteisiin sekä mediassa esiintyvään, hankkeen kannalta relevanttiin, tuulivoimaa koskevaan tietoon ja keskusteluun. YVA-selostuksessa käsitellään eri vaihtoehtojen yleinen hyväksyttävyys sekä osallisten hankkeeseen liittyviä pelkoja ja huolenaiheita. Arvioinnin tausta-aineistona hyödynnetään hankealuetta kuvaavia tietoja, kuten esimerkiksi asutuksen ja virkistysalueiden sijoittumista suhteessa voimaloihin. Arvioinnissa kartoitetaan mahdolliset lähialueiden niin sanotut herkät kohteet, jotka ovat muuta väestöä herkempiä mahdollisille haittavaikutuksille. 72

Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa yhdistyy kokemusperäisen, eli subjektiivisen tiedon analyysi sekä asiantuntija-arvio. Arvioinnissa hyödynnetään monipuolisesti yleisesti käytössä olevia arviointimenetelmiä. Vaikutusten tunnistaminen ja analysointi toteutetaan aineistolähtöisesti. Arvioinnin avulla etsitään myös keinoja mahdollisten haittavaikutusten ehkäisyyn tai lieventämiseen. Arvioinnin toteuttaa useita vastaavia selvityksiä laatinut asiantuntijatyöryhmä. 7.14 Turvallisuuteen ja tutka- ja viestintäyhteyksiin liittyvät vaikutukset Turvallisuuteen liittyviä vaikutuksia arvioitaessa tarkastellaan talviaikaisen jään irtoamisen sekä myös lapojen rikkoutumisen aiheuttamaa riskiä. Tarkastelussa huomioidaan riskien vaara-alueen laajuus ja alueen muu käyttö. Turvallisuuteen kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa huomioidaan lentoestekorkeudet alueella, Puolustusvoimien toiminta sekä liikenneturvallisuus. Lisäksi arvioidaan hankkeen vaikutuksia tutka- ja viestintäyhteyksiin. Arviointi tehdään asiantuntija-arviona ja sen suorittaa ympäristövaikutusten arvioinnin asiantuntija. 7.15 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Tuulivoimahankkeen mahdolliset yhteisvaikutukset muiden lähiympäristön tiedossa olevien hankkeiden kanssa arvioidaan. Lähiympäristön hankkeet on esitetty luvussa 3.6. Lähin tuulivoimahanke sijaitsee noin 16 kilometrin etäisyydellä Pajuperänkankaan tuulivoimahankkeesta. Yhteisvaikutusten arviointiin mukaan otettavat hankkeet tarkistetaan ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä. Vaikutusten arviointi suoritetaan asiantuntijatyönä. 7.16 Tuulivoimaloiden käytöstä poiston vaikutukset Tuulivoimaloiden käyttöikä on tavallisesti noin 20 30 vuotta. Tarvittaessa niiden käyttöikää on mahdollista pidentää uusimalla voimaloiden laitteistoja ja komponentteja. Tuulivoimalat puretaan niiden toiminnan lopettamisen jälkeen, voimalaosat kuljetetaan pois alueelta ja perustusten paikka maisemoidaan. Myös voimalaperustukset on mahdollista tarvittaessa poistaa. Tuulipuiston toiminnan lopettamisen osalta arvioidaan, jääkö alueelle ja sen ympäristöön rakenteiden purkamisen jälkeen pysyviä tai pitkäaikaisia merkkejä. Arvioinnin toteuttaa ympäristövaikutusten arvioinnin asiantuntija. 7.17 Nollavaihtoehdon vaikutukset Nollavaihtoehtona tarkastellaan hankkeen toteuttamatta jättämistä eli tilannetta, jossa tuulipuistoa ei rakenneta. Nollavaihtoehdossa rakentamisen ja toiminnan haitalliset ympäristövaikutukset eivät toteudu, mutta myöskään hankkeen positiiviset vaikutukset esimerkiksi alueen rakennus- ja suunnittelualan yrityksiin sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen eivät toteudu. Sähkön tuottaminen tuulivoimalla ei aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä tai muita päästöjä, joita syntyy tuotettaessa sähköä esimerkiksi hiilellä tai maakaasulla. Tuulipuisto vähentää sähkön tuotantoa muualla samalla määrällä kuin se tuottaa sähköä, korvatessaan muuttuvilta kustannuksiltaan kalliimpaa sähköntuotantoa. Yhteispohjoismaisissa tutkimusprojekteissa on sähköjärjestelmäsimulointien perusteella todettu, että tuulivoima korvaa pohjoismaisessa tuotantojärjestelmässä ensisijaisesti hiililauhdetta ja toissijaisesti maakaasuun perustuvaa sähköntuotantoa. Näillä perusteil- 73

la hiilidioksidille on laskettu päästökertoimeksi 0,68 tonnia/mwh. (Holttinen 2004) Nollavaihtoehdon aiheuttamat vuotuiset, tuulipuiston sähköntuotantomäärää vastaavan sähköntuotannon, hiilidioksidipäästöt arvioidaan käyttämällä edellä esitettyä päästökerrointa. Rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöt lasketaan käyttäen päästökertoimia. Polttoaineiden ja tuhkan kuljetuksesta aiheutuvat päästöt arvioidaan VTT:n Lipasto-laskentajärjestelmän liikennevälineiden yksikköpäästötietojen (VTT 2016b) avulla. Arvioinnissa kuvataan myös muut paikalliset haitat ja hyödyt, jotka eivät nollavaihtoehdossa toteudu. Arvioinnin suorittaa ilmapäästöihin erikoistunut ympäristövaikutusten arvioinnin asiantuntija. 7.18 Vaikutusten merkittävyyden arviointi ja vaihtoehtojen vertailu Tuulipuiston vaikutusten merkittävyyttä arvioidaan havainnollisella ja yhdenmukaisella tavalla sijoittamalla hankkeen keskeiset, niin myönteiset, kielteiset kuin neutraalitkin, ympäristövaikutukset taulukkoon. Vaikutusten merkittävyyttä arvioidaan niiden aiheuttaman muutoksen suuruuden sekä paikallisen vaikutuskohteen herkkyyden perusteella. Asiantuntijat hyödyntävät eri vaikutusten niin sanottuja luokitteluasteikkoja ja käyttävät yhtenäistä menetelmää (mm. IMPERIA 2015) vaikutusten merkittävyyden arvioimiseksi. Vaikutusten merkittävyys koostuu alueen tai kohteen herkkyydestä sekä hankkeen aiheuttaman muutoksen suuruudesta (Kuva 7-5). Vaikutuskohteen herkkyys kuvaa vaikutuskohteen tai -alueen ominaispiirteitä. Sen osatekijöitä ovat vaikutukseen liittyvä lainsäädännöllinen ohjaus, alueen tai asian yhteiskunnallinen merkitys sekä kohteen alttius muutoksille. Muutoksen suuruus kuvaa hankkeen aiheuttaman muutoksen ominaispiirteitä, jossa muutoksen suunta voi olla joko kielteinen tai myönteinen. Suuruus koostuu muutoksen voimakkuudesta ja suunnasta, alueellisesta laajuudesta ja kestosta. Vaikutusten kokonaismerkittävyyttä kuvataan yhteenvetotaulukoin jokaisessa vaikutusarviointi-osiossa. Lisäksi vaihtoehtojen vertailussa ja merkittävimpien vaikutusten yhteenvedossa kuvataan vaikutusten merkittävyyttä. Ympäristövaikutusten arviointia tehtäessä tullaan painottamaan erityisesti merkittävimmiksi arvioituja vaikutuksia. Samassa yhteydessä arvioidaan hankkeen ympäristöllinen toteutettavuus ympäristövaikutusten arvioinnin tulosten perusteella. 74

Kuva 7-5. Vaikutuksen merkittävyyden osatekijät (Imperia 2015). 7.19 Epävarmuustekijät Käytössä oleviin ympäristötietoihin ja vaikutusten arviointiin liittyy aina oletuksia ja yleistyksiä. Samoin käytettävissä olevat tekniset tiedot ovat vielä alustavia. Tiedon puutteet voivat aiheuttaa epävarmuutta ja epätarkkuutta selvitystyössä. Arviointityön aikana tunnistetaan mahdolliset epävarmuustekijät mahdollisimman kattavasti, sekä arvioidaan niiden merkitys vaikutusarvioiden luotettavuudelle. Nämä asiat kuvataan arviointiselostuksessa. 8 HAITTOJEN EHKÄISY JA LIEVENTÄMINEN Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhtenä tarkoituksena on selvittää mahdollisuuksia ehkäistä ja lieventää hankkeesta syntyviä haittoja. Arviointityön aikana selvitetään mahdollisuudet ehkäistä ja rajoittaa hankkeen haittavaikutuksia esimerkiksi maankäyttöön, ihmisiin, maisemaan ja luontoon. Selvitys lieventämistoimenpiteistä esitetään arviointiselostuksessa omana lukunaan. 9 HANKKEEN VAIKUTUSTEN SEURANTA Vaikutusten selvittämisen yhteydessä laaditaan ehdotus hankkeen ympäristövaikutusten seurantaohjelman sisällöksi. Seurannan tavoitteena on: - tuottaa tietoa hankkeen vaikutuksista - selvittää, mitkä muutokset ovat seurauksia hankkeen toteuttamisesta - selvittää, miten vaikutusten arvioinnin tulokset vastaavat todellisuutta - selvittää, miten haittojen lieventämistoimet ovat onnistuneet - käynnistää tarvittavat toimet, mikäli ennakoimattomia, merkittäviä haittoja esiintyy. 75