Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä Aarne Rajalahti, 24.2.2016
Vammaispalvelut suunniteltava yksilöllisesti Vammaisella ihmisellä ja hänen läheisillään pitää olla todellinen mahdollisuus osallistua omien palveluidensa suunnitteluun, toteutukseen ja vaikutusten arviointiin. Asiakaskokemukselle ja asiakkaiden antamalle palautteelle on annettava nykyistä suurempi paino palvelutuotannon ohjaajana. Laura Räty 28.3.2015 Lähde: http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1906329#fi Vammaiset mukaan palvelujen kehittämiseen Vammaiset mukaan palvelujen kehittämiseen Palvelujen laadun ja vaikuttavuuden turvaamiseksi on ehdottoman tärkeää, että palvelut suunnitellaan yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti. Vammaispalveluiden hyvä kehittäminen edellyttää asiakkaiden, vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä, aktiivista osallistumista palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Susanna Huovinen 21.5.2014 Lähde: http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1883545 Valinnanvapautta lisättävä Hallituksen tavoite on siirtyä sosiaali- ja terveydenhuollossa yksikanavaiseen rahoitusmalliin ja lisätä palvelujen monimuotoisuutta ja valinnanvapautta. "Valinnanvapaus kuulostaa hyvältä. Siihen suuntaan on mentävä. Mutta miten se määritellään, mikä on se systeemi? En todellakaan tiedä. Juha Rehula 24.10.2015 ja 26.10.2015 Lähde: http://www.hs.fi/kotimaa/a1445578250516 http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/juha+rehula+quotjouluun+mennessa+tiedan+mita+tasta+sotesta+tuleequot/a1071258 Kuva:t uusisuomi.fi, demaritjkl.fi, Yle
Mitä voisi ja pitäisi olla Mitä yleensä on Mukailtu: John O Brien, 2013
Henkilökohtainen budjetointi? Henkilökohtainen budjetti? Tukea tarvitsevan henkilön omalle määrittelyvallalle perustuva prosessi, jossa suunnitellaan tukea ja palveluja sekä niihin varatun budjetin käyttöä yksilöllisesti Raha, joka henkilön tuen ja palveluiden tarpeenmukaiseen järjestämiseen joka tapauksessa kuluisi (= voimavarojen uudelleen kohdentamista) Tavoitteena palvelujen ja tuen henkilökohtaistaminen
Oman elämäntilanteen ja tavoitteiden tunnistaminen ja sanoittaminen = yksilökeskeinen elämänsuunnittelu Prosessi Avun ja tuen tarpeiden (tuettu) itsearviointi Henkilökohtaisen budjetin raamien määrittely Tukisuunnitelman laadinta Tukisuunnitelman arviointi ja hyväksyminen (ml. lopullisen budjetin määrittely) Tukisuunnitelman toteuttaminen = tuen ja palvelujen hankkiminen tavoitteiden toteuttamiseksi Seuranta ja arviointi: onko tavoitteet saavutettu Budjetin tarkistaminen
Tiedän mitä tahdon! projekti 2010-2013 Tiedän mitä tahdon! -projekti oli Kehitysvammaliiton ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiön yhteinen kehittämishanke, jossa kokeiltiin yksilöllisten palveluratkaisujen räätälöintiä henkilökohtaisten budjettien avulla Joustavia tuen ja palveluiden ratkaisuita saavutettiin Yhtenä havaintona, että joskus pienetkin muutokset palveluissa saattavat tuoda merkittävän muutoksen elämänlaatuun. Sosiaalityöntekijöiltä tämä edellytti avarakatseisuutta ja hyppäämistä totutun palveluvalikoiman ulkopuolelle Moni kertoi voimaantumisen kokemuksista Palvelujen hinnoittelu ja vaihtoehtoisten palvelujen kustannusten vertailu osoittautui toisinaan hankalaksi Osalla ihmisistä omien toiveiden ja tarpeiden ilmaisu haasteellista
Esimerkkejä Vantaalta, Eksotesta ja Kainuusta Esimerkki 1 Asiakas on aiemmin käyttänyt hänelle kuuluvaa päivätoimintapalvelua, jonka kustannus on 25 000 euroa / vuosi. Asiakas vaihtoi päivätoimintapalvelun henkilökohtaisiin taideopintoihin, joka vastaa hänen tarpeisiinsa, toiveisiinsa sekä toimintakykyynsä paremmin. Yksityisen toimijan tuottaman taideopetuksen kustannus on 1 800 euroa / vuosi. Esimerkki 2 Henkilö on käyttänyt kunnallista lyhytaikaishoitoa, jonka kustannukset ovat olleet 840 euroa / 6 vuorokauden jakso. Henkilö vaihtoi ko. palvelun kesäleiriin, joka toteutetaan samalla kustannuksella. Esimerkki 4 Henkilökohtaisen avun saaja on järjestöaktiivi ja henkilökohtaisen avun tuntien käyttö vaihtelee suuresti lyhyelläkin aikavälillä. Henkilökohtaiseksi budjetiksi on määritetty henkilökohtaisen avun tuntikustannus, päätös tehty tunneista vuodeksi kerrallaan (600 tuntia/vuosiarvio edellisen vuoden käytetyistä tunneista), palkkamaksatus tapahtuu maaliskuussa ja syyskuussa. Asiakas toimittaa kunnalle kirjanpidon puolivuosittain jälkikäteen. Esimerkki 5 Palveluasuminen on vaihdettu henkilökohtaisen avun tunneiksi, jonka mukaan henkilökohtainen budjetti on määritetty. Avustustunnit on arvioitu kotiin, kodin ulkopuolelle, työhön ja muuhun toimintaan. Päätös on annettu enintään 520tuntia/3kk, asiakas aikatauluttaa ja päättää itse, paljonko ja mihin apua käyttää. Avustajan palkkamaksatus hoidetaan tilitoimiston kautta. Lähde: Merja Heinonen, Eksote
Esimerkkejä Vantaalta, Eksotesta ja Kainuusta Esimerkki 6 Asiakas vaihtaa subjektiivisen päivätoimintaoikeuden, josta kunta on järjestämisvelvollinen, musiikkistudiotyöskentelyyn. Henkilökohtainen budjetti määritellään hänen käyttämänsä kunnallisen päivätoiminnan kustannuksen perusteella. Järjestelyn kautta asiakas pääsee palvelutalotyyppisestä toiminnasta entisen harrastuksen/työn pariin, vaikutukset kuntoutumiseen ovat olleet huimia. Esimerkki 7 Ryhmäkodissa muutettiin työtapoja ja jokaiselle päämiehelle saatiin henkilökohtaista aikaa tehdä haluamiaan asioita. Ei enää pelkkää yhdessä harrastamista, vaan säännöllisesti omaa aikaa oman ohjaajan kanssa. Esimerkki 8 Toiveiden ratkaisemiseen tuli mukaan paikallinen kansalaisopisto, joka muokkasi tavallisista kursseista sellaisia, että päämiehet pystyivät osallistumaan. Vaati myös työntekijöiden työkuvan muuttamista. Lähteet: Tiedän mitä tahdon hankkeen loppuraportti ja Merja Heinonen, Eksote
Kiitos! Aarne Rajalahti, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ts. kiinteistötoimen johtaja Pinninkatu 51, 33100 Tampere aarne.rajalahti@kvps.fi Puh. 0207 713 516 Tämän materiaalin omistaa Kehitysvammaisten Palvelusäätiö (KVPS). Materiaalia saa hyödyntää vain ei-kaupalliseen käyttöön. Materiaaleja ei saa muuttaa tai muunnella. Alkuperäisenä lähteenä on mainittava Kehitysvammaisten Palvelusäätiö.